Kannattaako lesken vaatia ositusta?

Miten ihmeessä se voisi riippua siitä, kuka on vastapuolena? Tai omaisuudestakaan?

Kerro joku esimerkki siitä, milloin osituksen toimittaminen tuo leskelle jotain haittaa! Kiinnostaa kovasti.

Anonyymi kirjoitti:

Miten ihmeessä se voisi riippua siitä, kuka on vastapuolena? Tai omaisuudestakaan?

Kerro joku esimerkki siitä, milloin osituksen toimittaminen tuo leskelle jotain haittaa! Kiinnostaa kovasti.

Lue lisää

Kyllä sillä useimmiten merkitystä on. Esimerkiksi ovatko "vastapuolina" vainajan ja lesken yhteiset lapset tahi vain vainajan lapset. Ja kumpi oli varakkaampi, vainaja vai leski. Mitä omaisuutta on; ehkä yhteinen asunto, mutta onko muutakin, kuten sijoitusvarallisuutta. Konkreettiseen kysymykseen on helpompi antaa konkreettinen vastaus kuin kovin yleiseen, erilaisia mahdollisuuksia sisältävään.

Eli molemmissa tilanteissa leski hyötyy.

Kuinka sellaisessa tapauksessa ositus, kun osakkaan osa ulosmitattu? Vouti ilmeisesti mukana? Jännän äärellä:)

No ei se nyt niin kovin jännittävää ole.
Ulosottomiehen kanssa vain täytyy sopia asiasta.

Eikä tuo nyt liittynyt millään tavalla aiheeseen

Anonyymi kirjoitti:

No ei se nyt niin kovin jännittävää ole.
Ulosottomiehen kanssa vain täytyy sopia asiasta.

Eikä tuo nyt liittynyt millään tavalla aiheeseen

Käsittääkseni nimenomaan liittyy aiheeseen, ja kiitos kun vastasit, terkuin leski, kyseessä siis perillisiä siellä sun täällä.... ja vouti..

Jos joku osakkaista on ulosotossa, niin lesken kannattaa ehdottomasti vaatia ositusta välittömästi. Näin leski saa oman omaisuutensa eroon velallisen asioista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos joku osakkaista on ulosotossa, niin lesken kannattaa ehdottomasti vaatia ositusta välittömästi. Näin leski saa oman omaisuutensa eroon velallisen asioista.

Tunnut tietävältä,, joten miten prosessi laitetaan alullle? Kaikesta tiedosta todella kiitollinen. Ps. lesken kannalta ollaan ns. jännän äärellä.

Otatte yhteyttä lakimiehen ja kerrotte, että haluatte toimittaa osituksen.

Sovitte jo valmiiksi suurista linjoista eli mitä omaisuutta tulee leskelle ja mitä perillisille. Varat jaetaan 50/50 paitsi jos leski on varakkaampi. Jos leski on varakkaampi, hän pitää laskennallisesti sen verran varoja kuin hänellä alun perin oli. Varoja voi kuitenkin vapaasti vaihtaa puolelta toiselle. On hyvä miettiä, ollaanko jotain myymässä ja kummalla puolella se on edullisempaa myydä (luovutusvoittoverot).

Osituksen jälkeen voidaan tehdä perillisten kesken perinnönjako. Siinä leski ei enää ole mukana.

Kun on selvää miten varat jaetaan, lakimies laatii ositus- ja perinnönjakokirjan. Se hyväksytetään ulosottomiehellä ja ulosottoon maksetaan se mitä sinne on mahdollista kyseisen osakkaan osuudesta maksaa.

Lesken mahdolliseen hallintaoikeuteen osituksella ja perinnönjaolla ei ole vaikutusta, vaan ne jatkuvat jaon jälkeen lesken kuolemaan asti.

Leski varmistaa osituksella, että saa pitää omat varansa ja saattaa saada tasinkoa, jos on puolisoista vähemmän omistava.

Anonyymi kirjoitti:

Otatte yhteyttä lakimiehen ja kerrotte, että haluatte toimittaa osituksen.

Sovitte jo valmiiksi suurista linjoista eli mitä omaisuutta tulee leskelle ja mitä perillisille. Varat jaetaan 50/50 paitsi jos leski on varakkaampi. Jos leski on varakkaampi, hän pitää laskennallisesti sen verran varoja kuin hänellä alun perin oli. Varoja voi kuitenkin vapaasti vaihtaa puolelta toiselle. On hyvä miettiä, ollaanko jotain myymässä ja kummalla puolella se on edullisempaa myydä (luovutusvoittoverot).

Osituksen jälkeen voidaan tehdä perillisten kesken perinnönjako. Siinä leski ei enää ole mukana.

Kun on selvää miten varat jaetaan, lakimies laatii ositus- ja perinnönjakokirjan. Se hyväksytetään ulosottomiehellä ja ulosottoon maksetaan se mitä sinne on mahdollista kyseisen osakkaan osuudesta maksaa.

Lesken mahdolliseen hallintaoikeuteen osituksella ja perinnönjaolla ei ole vaikutusta, vaan ne jatkuvat jaon jälkeen lesken kuolemaan asti.

Leski varmistaa osituksella, että saa pitää omat varansa ja saattaa saada tasinkoa, jos on puolisoista vähemmän omistava.

Lue lisää

Kiitos, näin sitten edetään.

Se etu on kyllä tilannekohtaista.

Vanhemmistani äiti kuoli ensin seitsemänkymppisenä ja isä viisi vuotta myöhemmin; yhteisiä aikuisia lapsia neljä; ei avioehtoa. Asunto oli molempien nimissä, kesämökki vanhan kaytännön mukaisesti isän nimissä (vaikka molemmat panoksillaan olivat sitä hankkineet).

Tarkoituksettomalta olisi tuossa tilanteessa, kun mistään ei erimielisyyksiä ollut, ruveta omaisuuden ositusta toimittamaan. Ei sitä toimitettu isänkään kuoltua, vaan molempien kuolinpesien könttävarat jaettiin tasan neljälle lapselle. Siinä se. Osituksesta ei kukaan osapuoli olisi saanut mitään etua. Jos siihen olisi tarvittu ulkopuolista tekijää, kustannus olisi ollut täysin turha.

Tässä kaiketi kysyttiin osituksen leskelle tuottamaa etua. Teidän tapauksessanne ehkä perillisille olikin siviilioikeudellisesti ihan se ja sama, vaikka ositusta ei toimitettu. Mutta jos mietitään asiaa lesken kannalta, niin hänhän olisi ollut saamassa tasinkoa. Et puhu mitään rahavaroista, mutta kai nyt isällä jotain sentään oli? Äiti olis voinut saada isän kuolinpesän varat tasinkoa, ja monesti leskellä on taloudellisesti tiukkaa puolison kuoltua ja rahat voivat olla hyvinkin tarpeen.

Omaisuutta myytäessä ehkä sitten paljastuu, miksi ositus olisi kannattanut tehdä, erityisesti jos arvot ovat isän kuoleman jälkeen nousseet.

Jonkun jakopaperin olette ilmeisesti kuitenkin lopulta osanneet rustata, jos olette lainhuudon saaneet? Vai oletteko jakaneet vain rahat?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä kaiketi kysyttiin osituksen leskelle tuottamaa etua. Teidän tapauksessanne ehkä perillisille olikin siviilioikeudellisesti ihan se ja sama, vaikka ositusta ei toimitettu. Mutta jos mietitään asiaa lesken kannalta, niin hänhän olisi ollut saamassa tasinkoa. Et puhu mitään rahavaroista, mutta kai nyt isällä jotain sentään oli? Äiti olis voinut saada isän kuolinpesän varat tasinkoa, ja monesti leskellä on taloudellisesti tiukkaa puolison kuoltua ja rahat voivat olla hyvinkin tarpeen.

Omaisuutta myytäessä ehkä sitten paljastuu, miksi ositus olisi kannattanut tehdä, erityisesti jos arvot ovat isän kuoleman jälkeen nousseet.

Jonkun jakopaperin olette ilmeisesti kuitenkin lopulta osanneet rustata, jos olette lainhuudon saaneet? Vai oletteko jakaneet vain rahat?

Lue lisää

Sekoilet!

"Mutta jos mietitään asiaa lesken kannalta, niin hänhän olisi ollut saamassa tasinkoa."

Jos luet huolellisemmin, homannet, että leski oli varakkaampi osapuoli.

"Omaisuutta myytäessä ehkä sitten paljastuu, miksi ositus olisi kannattanut tehdä"

Niinpä. Mutta jos myyntitarvetta ei ole, kuten meillä, ei ole myöskään ositustarvetta. Jos myydään, ja myytävänä on yhteinen asunto, joka oli vainajan nimissä, ositus on ehdottoman tarpeellinen, jotta leski välttyisi luovutusvoittoverolta asunto-osuuden osalta.

"Jonkun jakopaperin olette ilmeisesti kuitenkin lopulta osanneet rustata, jos olette lainhuudon saaneet?"

"Jakopaperi" on tietysti tehty ja sillä lainhuuto haettu. Helppo homma.

Onko ositussopimuksessa joku moiteaika?

Anonyymi kirjoitti:

Onko ositussopimuksessa joku moiteaika?

Pesänjakajan toimittamasta osituksesta 6 kk.
Osakasten toimittamasta muotovirheen perusteella 6 kk, muutoin kohtuullinen aika oikeustoimilain pätemättömyysperusteilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3

Onko lauseella: sitoudun olemaan valittamatta..... mitään merkitystä? Aikoinaan tämä lause laitettiin jakokirjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko lauseella: sitoudun olemaan valittamatta..... mitään merkitystä? Aikoinaan tämä lause laitettiin jakokirjaan.

Onhan sillä: Jako saa heti lainvoiman eikä vasta valitusajan umpeuduttua.

Anonyymi kirjoitti:

Sekoilet!

"Mutta jos mietitään asiaa lesken kannalta, niin hänhän olisi ollut saamassa tasinkoa."

Jos luet huolellisemmin, homannet, että leski oli varakkaampi osapuoli.

"Omaisuutta myytäessä ehkä sitten paljastuu, miksi ositus olisi kannattanut tehdä"

Niinpä. Mutta jos myyntitarvetta ei ole, kuten meillä, ei ole myöskään ositustarvetta. Jos myydään, ja myytävänä on yhteinen asunto, joka oli vainajan nimissä, ositus on ehdottoman tarpeellinen, jotta leski välttyisi luovutusvoittoverolta asunto-osuuden osalta.

"Jonkun jakopaperin olette ilmeisesti kuitenkin lopulta osanneet rustata, jos olette lainhuudon saaneet?"

"Jakopaperi" on tietysti tehty ja sillä lainhuuto haettu. Helppo homma.

Lue lisää

"Jos myydään, ja myytävänä on yhteinen asunto, joka oli vainajan nimissä, ositus on ehdottoman tarpeellinen, jotta leski välttyisi luovutusvoittoverolta asunto-osuuden osalta." Kuinka siinä tapauksessa, kun molemmat ovat omistajina 50-50? Mitä eroa on luovutusvoittoverolla /myyntivoittoverolla? Jos leski on asunut sen 2v. puolison kuoleman jälkeen asunnossa? Perillisille käsittääksieni tulee, jolleivat ole olleet kirjoilla osoitteessa sitä kahta vuotta, asunnon myynnistä myyntivoittovero? Ihanko pihalla?
,

Ensinnäkin luovutusvottoveroa (jota kansan kielellä myyntivoittoveroksikin kutsutaan) tulee maksettavaksi ainoastaan, jos omaisuutta myydään VOITOLLA.

Lesken omaisuuden myyntien verotuksessa ei ole mitään merkitystä sillä, että hänen puolisonsa on kuollut. Tuloverotus, johon luovutusvoittoverokin kuuluu, on henkilökohtaista.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos myydään, ja myytävänä on yhteinen asunto, joka oli vainajan nimissä, ositus on ehdottoman tarpeellinen, jotta leski välttyisi luovutusvoittoverolta asunto-osuuden osalta." Kuinka siinä tapauksessa, kun molemmat ovat omistajina 50-50? Mitä eroa on luovutusvoittoverolla /myyntivoittoverolla? Jos leski on asunut sen 2v. puolison kuoleman jälkeen asunnossa? Perillisille käsittääksieni tulee, jolleivat ole olleet kirjoilla osoitteessa sitä kahta vuotta, asunnon myynnistä myyntivoittovero? Ihanko pihalla?
,

Lue lisää

Jos leski, siis alun pitäen, omisti 50 % asunnosta, verotettavaa luovutusvoittoa ei leskelle synny, jos hän omistusaikanaan ennen asunnon myymistä on asunut asunnossa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.

Mutta jos asunto oli kokonaan kuolleen puolison (ja leskellä siihen avio-oikeus) ja asunto puolison kuoltua myydään ennen osituksen toimittamista, leski ei saa hyväkseen ennen myymistä ollutta asumisaikaansa, vaan luovusvoittovero määrätään kuolinpesälle. Ne perilliset, jotka perinnönjättäjän kuoleman jälkeen ennen myyntiä ovat asuneet asunnossa 2 v, saavat tällöinkin hyväkseen (kuolinpesän verotuksessa) verottomuusedun, vaikka siis ositus olisi toimittamatta, mutta etu ei koske leskeä, jolla ei ole perintöoikeutta, vaan avio-oikeus pesän omaisuuteen. Perintö nimittäin katsotaan saaduksi jo perittävän kuolinajankohtana. Sen tähden siis kerrotussa tilanteessa ositus on syytä toimittaa ennen asunnon myymistä.

Jos kumpikin yhteisomistajista on asunut asunnossa omistusaikanaan kaksi vuotta, luovutusvoitto on verovapaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kumpikin yhteisomistajista on asunut asunnossa omistusaikanaan kaksi vuotta, luovutusvoitto on verovapaa.

Kiitos, asia selvä, kunhan ei joku ala enempää selventämään...

Tiedättekö, tarvitseeko tuota ositus-ja jakokirjaa toimittaa "jonnekin"? Ja kuinka toimia, jos joku perillisistä ei hyväksy noita ed.mainittuja? Pesänselvitys kulut kai voi kuitata kuolinpesän varoista? Kiitos etukäteen:) Oikeasti ajankohtainen

Anonyymi kirjoitti:

Tiedättekö, tarvitseeko tuota ositus-ja jakokirjaa toimittaa "jonnekin"? Ja kuinka toimia, jos joku perillisistä ei hyväksy noita ed.mainittuja? Pesänselvitys kulut kai voi kuitata kuolinpesän varoista? Kiitos etukäteen:) Oikeasti ajankohtainen

Lue lisää

Ositus- ja perinnönjakosopimus syntyy vasta kun kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, miten pesä ositetaan ja jaetaan. Riitapukarit saavat pesän jaettua hakemalla pesänjakajan, joka jakaa pesän.

Jakokirja toimitetaan joka ikiseen paikkaan, jossa perittävällä on omaisuutta eli esimerkiksi pankkeihin, asunto-osakeyhtiöihin ja Maanmittauslaitokseen, jotta omaisuus saadaan siirrettyä saajien nimiin.

Pesänselvityskulut ja jakokulut maksetaan varoista päältäpäin.