Otsikosta näkeekin, mitä aion sanoa. Oon saanu kuulla liian monta kertaa itteäni ja muita haukuttavan autistiksi, vaikka suurin osa ei edes tunnu tarkalleen tietävän mitä sana oikeesti tarkoittaa. Siksi aattelin pistää tähän joitain ajatuksia ja faktoja aiheesta. Jutut ei oo missään loogisessa järjestyksessä joten koettakaa kestää jos tänne eksyitte!
***
Autisti-sanaa käytetään 13-25-vuotiaiden keskuudessa haukkumasanana. Sen ajatellaan tarkoittavan suunnilleen samaa kuin idiootti tai kehitysvammainen. Sanan käyttö haukkumatarkoituksessa on yleistynyt sen jälkeen, kun homoudesta on tullut yhteiskunnallisesti sallittavampaa.
Lääketieteellisesti autisti on henkilö, jolle on diagnosoitu autismi. Autismi puolestaan on Autismikirjon häiriön alaisuuteen kuuluva diagnoosi. Muita tähän "sateenkaaridiagnoosiin" kuuluvia diagnooseja ovat esim. Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä (jota esiintyy vain naisilla) ja Hellerin tauti.
Autismikirjoon kuuluvia on Suomessa arviolta 55 000 eli 1% koko väestöstä. Luku saattaa olla paljon tuota suurempi, koska yli 50-vuotiaille ei välttämättä ole osattu antaa oikeata diagnoosia - jos sitä ylipäätään on jouduttu antamaan - ja sitä paitsi naisten kynnys saada diagnoosiksi autismikirjon häiriö on korkeampi kuin miehillä.
Autismi "löydettiin" 1900-luvun alussa, jolloin se luokiteltiin skitsofreniaksi tai skitsoidiseksi psykopatiaksi. 1940-luvulla Hans Asperger luopui tästä ajattelusta ja jakoi autistit lähes kehitysvammaisiin autisteihin ja superneroutta lähenteleviin asperger-ihmisiin.
Autisti-sanan huono kaiku johtuu eräästä elokuvasta, jonka päähenkilö haukkui toista elokuvan hahmoa autistiksi.
Autismikirjon häiriö on neurobiologinen kehityshäiriö, joka näkyy erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Geeneillä on suuri merkitys kehityshäiriön muodostumisessa, mutta toisten ihmisten suhtautuminen ja muu ympäristö vaikuttavat lähes yhtä paljon.
Autismikirjoon kuuluvilla voi ilmetä älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä. Tämä ei silti tarkoita, että autistit olisivat mitenkään tyhmiä, vaan he ainoastaan kehittyvät neurotyypillisiä hitaammin.
Jokainen autismikirjoon kuuluva on yksilö eikä ole olemassa yhtä tietynlaista autismia tai aspergeria. Jos joku kuitenkin haluaa saada edes jonkinlaisen käsityksen autismikirjon häiriöstä, hänen täytyisi tavata 200 000 kirjolle kuuluvaa.
Tuo luku on saatu sillä olettamalla, että jokaisella autistilla ilmenee ainakin neljä piirrettä, jokaisella piirteellä on kolme eri "vaikeusastetta" ja että autismikirjolle tyypillisä piirteitä on kaiken kaikkiaan 11.
Todellisuudessa piirteiden määrää ei olla mitenkään rajoitettu, vaan niitä voi olla useampiakin kuin neljä. Myös liitännäisdiagnoosit (esim. ADHD) ja yksilön oma persoona ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten autismikirjon häiriö hänessä näkyy.
Tyypillisiä piirteitä ovat kuitenkin
1. vaikeus ymmärtää toisen ilmeitä, eleitä ja äänenpainoja
2. vaikeus ymmärtää ja ilmaista tunteita
3. aistiyli- tai -aliherkkyydet
4. jokin erityinen, usein kapea-alainen kiinnostuksenkohde (esim. 1980-luvun autot)
5. tiukat rutiinit, joista pidettävä kiinni tai muuten elämä menee pilalle koko päiväksi
6. erityinen stressiherkkyys
7. sosiaaliset tilanteet koetaan pidemmän päälle kuormittaviksi, ja siksi täytyy päästä niistä erilleen lepäämään pariksi tunniksi.
Usein autistisilla henkilöillä on tosi hyvä muisti. Koulussa siitä on hyötyä, kun muistaa lähes kaiken ensikuulemalta eikä tarttee varsinaisesti lukea kokeisiin... usein vain siitä yhdestä tietystä aineesta, mutta joka tapauksessa.
***
Oliko tuossa mitään uutta tietoo, mitä ette oo aiemmin kuulleet? Tunnetteko te ite autismikirjoon kuuluvia? Ja ootteko koskaan haukkuneet ketään autistiksi?
***
Autisti-sanaa käytetään 13-25-vuotiaiden keskuudessa haukkumasanana. Sen ajatellaan tarkoittavan suunnilleen samaa kuin idiootti tai kehitysvammainen. Sanan käyttö haukkumatarkoituksessa on yleistynyt sen jälkeen, kun homoudesta on tullut yhteiskunnallisesti sallittavampaa.
Lääketieteellisesti autisti on henkilö, jolle on diagnosoitu autismi. Autismi puolestaan on Autismikirjon häiriön alaisuuteen kuuluva diagnoosi. Muita tähän "sateenkaaridiagnoosiin" kuuluvia diagnooseja ovat esim. Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä (jota esiintyy vain naisilla) ja Hellerin tauti.
Autismikirjoon kuuluvia on Suomessa arviolta 55 000 eli 1% koko väestöstä. Luku saattaa olla paljon tuota suurempi, koska yli 50-vuotiaille ei välttämättä ole osattu antaa oikeata diagnoosia - jos sitä ylipäätään on jouduttu antamaan - ja sitä paitsi naisten kynnys saada diagnoosiksi autismikirjon häiriö on korkeampi kuin miehillä.
Autismi "löydettiin" 1900-luvun alussa, jolloin se luokiteltiin skitsofreniaksi tai skitsoidiseksi psykopatiaksi. 1940-luvulla Hans Asperger luopui tästä ajattelusta ja jakoi autistit lähes kehitysvammaisiin autisteihin ja superneroutta lähenteleviin asperger-ihmisiin.
Autisti-sanan huono kaiku johtuu eräästä elokuvasta, jonka päähenkilö haukkui toista elokuvan hahmoa autistiksi.
Autismikirjon häiriö on neurobiologinen kehityshäiriö, joka näkyy erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Geeneillä on suuri merkitys kehityshäiriön muodostumisessa, mutta toisten ihmisten suhtautuminen ja muu ympäristö vaikuttavat lähes yhtä paljon.
Autismikirjoon kuuluvilla voi ilmetä älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä. Tämä ei silti tarkoita, että autistit olisivat mitenkään tyhmiä, vaan he ainoastaan kehittyvät neurotyypillisiä hitaammin.
Jokainen autismikirjoon kuuluva on yksilö eikä ole olemassa yhtä tietynlaista autismia tai aspergeria. Jos joku kuitenkin haluaa saada edes jonkinlaisen käsityksen autismikirjon häiriöstä, hänen täytyisi tavata 200 000 kirjolle kuuluvaa.
Tuo luku on saatu sillä olettamalla, että jokaisella autistilla ilmenee ainakin neljä piirrettä, jokaisella piirteellä on kolme eri "vaikeusastetta" ja että autismikirjolle tyypillisä piirteitä on kaiken kaikkiaan 11.
Todellisuudessa piirteiden määrää ei olla mitenkään rajoitettu, vaan niitä voi olla useampiakin kuin neljä. Myös liitännäisdiagnoosit (esim. ADHD) ja yksilön oma persoona ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten autismikirjon häiriö hänessä näkyy.
Tyypillisiä piirteitä ovat kuitenkin
1. vaikeus ymmärtää toisen ilmeitä, eleitä ja äänenpainoja
2. vaikeus ymmärtää ja ilmaista tunteita
3. aistiyli- tai -aliherkkyydet
4. jokin erityinen, usein kapea-alainen kiinnostuksenkohde (esim. 1980-luvun autot)
5. tiukat rutiinit, joista pidettävä kiinni tai muuten elämä menee pilalle koko päiväksi
6. erityinen stressiherkkyys
7. sosiaaliset tilanteet koetaan pidemmän päälle kuormittaviksi, ja siksi täytyy päästä niistä erilleen lepäämään pariksi tunniksi.
Usein autistisilla henkilöillä on tosi hyvä muisti. Koulussa siitä on hyötyä, kun muistaa lähes kaiken ensikuulemalta eikä tarttee varsinaisesti lukea kokeisiin... usein vain siitä yhdestä tietystä aineesta, mutta joka tapauksessa.
***
Oliko tuossa mitään uutta tietoo, mitä ette oo aiemmin kuulleet? Tunnetteko te ite autismikirjoon kuuluvia? Ja ootteko koskaan haukkuneet ketään autistiksi?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.