Minun tarinani

Anonyymi

Kun mikään ei tunnu miltään. Vain pelko ja ahdistus on jäljellä. Hymyilen kaikille mutta en ole onnellinen. Sydämmessä iso möhkäle joka ei katoa. Ikuinen väsymys raastaa en tahtoisi herätä. Miksi vaivautua herämään? Miksi nousta sängystä mitä järkeä tässä on? Väkisin revin itseni ylös käyn vessassa ja kaadun itkemään lattialle. Nukahdan siihen ei ole voimia nousta ylös. Olen niin väsynyt..Välillä toivon että olisin kuollut. Sulkisin silmäni ja sydän vain lakkaisi lyömästä. Välillä huomaan että unohdan hengittää. Havahdun kun alkaa pyörryttää. 

En uskalla kertoa muille mitä tunnen. Vain mieheni tietää jotain. Muille näyttelen että kaikki on hyvin. Olen aivan turta. Olen 24 minulla pitäisi olla elämä edessäpäin ja elää täysin siemauksin. En pysty minulle on tehty liikaa pahaa. Miksi? Olenko huono ihminen? Ansaitsinko tämän kaiken? Mitä minulle sitten tapahtui?...
En ole kertaakaan edes kirjoittanut tätä mutta minut on raiskattu 8 vuotiaana. Sitä kesti 3 pitkää vuotta... kun asia paljastui Äitillä ei ollut varaa viedä minua terapiaan. Aina ei ollut ruokaa pöydässä. Eikä siitä sitten enään puhuttu. Koetin hakea koulu kuraattorilta apua. Kerroin että mies teki minulle jtn pahaa. Kuraattori sanoi vain ettei osaa auttaa minua hänen koulutus ei riitä. 
Olin yksin. Ilman turvallista aikuista. Äiti istui huoneessaan kaiket päivät. Olin vain ilmaa. Isä asuu kaukana muualla. Koetin selviytyä vuodesta toiseen. Ajattelin koko ajan Unohda se! Älä ajattele! Koeta unohtaa mitä tapahtui. 

Ammattikoulussa ihmettelin miksi itken aivan yhtäkkiä. Välillä tuli niin paha olo että oli pakko poistua luokasta. Tottuneesti koetin tukahduttaa tunteet. Purin kaikki tunteet liikuntaan. Juoksin niin kauan että pökerryin tai oksensin. Pysyin liikkeessä etten tuntisi pahaa oloa. 
Sitten viimeisenä opiskeluvuonna äiti kuoli. Menin täysin shokkiin. En osannut itkeä enään. Hautajaisista muistan vain sen kun kaikki tuli halaamaan minua silmät punaisina. Olin vain ilmeetön. En pystynyt halaamaan takaisin. Minussa ei ollut enään mitään jäljellä. 

Töissä ollessani vedin väkisin hymyn huulille ja  paiskin töitä hikihatussa. Olen tottunut selviytymään ja unohtamaan kaiken. Kun tuli palautteenanto aika. Minulle sanottiin että minun pitäisi olla huomattavasti tehokkaampi ja saada enemmän lavoja purettua. Tuon jälkeen en enään jaksanut olla vahva. Kävin jo ylikierroksilla. 

Kun pääsin töistä kotiin romahdin lattialle ja itkin pitkästä aikaa. 
Soitin silmät punasina työterveyslääkärille etten enään jaksa!!!! Ja vihdoin minua suostuttiin auttamaan. Minulla todettiin vaikea masennus, pitkäaikais masennus ja traumaperäinen stressi häiriö. 
Tässä minä nyt olen. En tiedä selviänkö tai jaksanko enään selvitä... Mutta ainakin minua autetaan.

T. Masentunut

5

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Et ole kyllä yhtään kehittynyt tarinankertojana, päin vastoin, olet mennyt kehnompaan suuntaan...

      Ja taas epäuskottavuuksia, kuten että alakoulun kuraattoriko sanoisi raiskatulle lapselle "en voi auttaa sinua, koulutus ei riitä"?? :D

      Ja taas sorruit liioitteluun, kun piti tuo äidin kuolemakin vielä lisätä.

      Miksi muuten kirjoittelet tänne terveyspalstalle näitä?

      • Anonyymi

        Harmi että olet tuota mieltä... :/
        Tarina on täysin totta. Kun silloin kuraattorille menin niin itse ajttalin että "jes nyt varmaan saan apua." Sain ainoastaan kuraattorin erittäin järkyttyneen ilmeen. Ja juurikin nuo sanat "Mun ammattitaito ei riitä auttamaan sua." Muistan tuon ikuisesti.

        Mun äiti on oikeasti kuollut. Hän kuoli keuhkoveritulppaan jo 40 vuotiaana. Äiti sai mut jo nuorena.

        Syy miksi kirjoitin tänne että halusin purkaa mun pahaa oloa jonnekkin.... että edes kerran joku kuuntelisi .... oikeasti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi että olet tuota mieltä... :/
        Tarina on täysin totta. Kun silloin kuraattorille menin niin itse ajttalin että "jes nyt varmaan saan apua." Sain ainoastaan kuraattorin erittäin järkyttyneen ilmeen. Ja juurikin nuo sanat "Mun ammattitaito ei riitä auttamaan sua." Muistan tuon ikuisesti.

        Mun äiti on oikeasti kuollut. Hän kuoli keuhkoveritulppaan jo 40 vuotiaana. Äiti sai mut jo nuorena.

        Syy miksi kirjoitin tänne että halusin purkaa mun pahaa oloa jonnekkin.... että edes kerran joku kuuntelisi .... oikeasti

        Olisiko nyt sitten aika hakea aikuisena apua ensin vaikkapa terveyskeskuksen psykologilta. Ei maksa paljon. Hän kyllä kuuntelee.


    • Anonyymi

      Hmm. Suosittelen että käyt puhumassa asioista, käsittele menneisyyden möröt, niin pääset eteenpäin koska se tapahtuma ei määritä koko elämääsi vaikka masennuksen aiheuttikin, äidin kuolema, sure, muistele opi elämään surun kanssa, jokainen joutuu elämään sen kanssa, vanhemmat ei elä ikuisesti. Minulla auttaa hyvät muistot.

      Ja masennuslääke turruttaa ja saa tunteettomaksi, mutta pystyy paremmin käsitellä asioita kun ei saa ahdistus kohtauksia. Mene päivä kerrallaan. Tsemppiä

      • Anonyymi

        Kiitos.... yritetään...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      180
      13608
    2. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      158
      5493
    3. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      45
      4940
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      154
      3726
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      40
      2853
    6. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      128
      2042
    7. Oletko tyytyväinen

      Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?
      Ikävä
      120
      1801
    8. Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..

      ...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam
      Maailman menoa
      372
      1697
    9. Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?

      Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?
      Maailman menoa
      112
      1560
    10. Jos oikeasti haluat vielä

      Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚
      Ikävä
      137
      1525
    Aihe