Verosuunnittelu

Toisten rahoilla eläminen.
Yhtä moraalitonta rikkaalla ja köyhällä?

Niin Ruotsissa on omantunnon sijaan samvete, yhteistunto. Suomessa omatunto. Tarvittaisiinko Suomessakin samveteä eli sitä yhteistuntoa omantunnon lisäksi?
Viime vaalikaudella eriarvoisuys ja köyhyys kasvoivat. Yhä useampi joutui leipäjonoon, kun rahat eivät riitä ruokaan.
Tulottomien määrä kaksinkertaistui kalliiden elintarvikkeiden ja isojen asumismenojen Suomessa. Myös terveydenhuoltomenot kasvoivat nopeasti.
Mutta hallitus (kepu, kok, siniset) saivat aikaan hallintarekisterin (osakkeenomistajille) ja sijoitustilit, jotta pääomatulojen verotus vähenisi.
Sama hallitus leikkasi eläkeläisiltä, köyhiltä, työttömiltä, opiskelijoilta... Vedoten kestävyysvajeeseen tai kilpailukykyyn - niin tehtiin aktiivimalli työttömien kyykyttämiseen ja niin vähennettiin Sarisairaanhoitajien lomapäiviä.
KÖYHYYSVAJE kasvoi. Se on termi, joka ei kuulunut porvarihallituksen sanavarastoon.
Että miten köyhyysvaje saataisiin pienemmäksi - pitäisikö pääomatulot saattaa samalle viivalle kuin palkat ja eläkkeet - jotta verokertymä riittäisi köyhyyden ja leipäjonojen poistoon.
Pitäisikö sosiaaliturvan alikäyttö saada loppumaan siten, että tukeen oikeutetut saavat tukensa automaattisesti virkansa puolesta viranomaisten hakemana.
Eletäänkö tulevaisuudessa Suomessa hyvinvointi- vai pahoinvointiyhteiskunnassa? Annetaanko ahneiden ja itsekkäiden tehdä päätökset itsensä ja oman intressiryhmänsä eduksi vai pitäisikö ajatella myös niitä, jotka apua tarvitsevat? Voimia Rinteen hallitukselle köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisessa ja siinähän auttaa se, kun verot kerätään veronmaksukyvyn mukaan oikeudenmukaisesti.

Toivottavasti minun hersyvä nauru kuului sinne asti henkilölle, joka kirjoitti mitä oikeistolaiset ja vasemmistolaiset hänen mukaansa haluavat. "Hyvä antaa vähästään, paha ei pane paljostaan" ei taida olla tuttu sananlasku, joka kirjoittaa että oikeistolaiset tuntevat empatiaa ja vasemmistolaiset raivoa. Asia on täysin päinvastoi niin Suomessa kuin myös muualla maailmassa, globaalisti. Kiltit, nöyrät ja ne maan hiljaiset raatavat 40 h/vko, pienellä palkalla, maksavat progressiivisen eli välillisen veron palkasta ja välittömän veron eli alvin tuotteista ja palveluista. Opettajat, hoivatyöntekijät, siistijät, rakennusalantyöntekijät, autonkuljettajat ja monet muut... Korkea verotus ei auta, kun potkut tulee niiltä pääomasijoittajilta, jotka eivät vähän verotettuihin osinkoihinsa tyydy, niiltä ei empatiaa lohkene terveytensäkin menetteille ankaran työn raatajille. Empatiaa eivät pääomasijoittajat ja "kätyrinsä" (ne oikeistolaiset) osoittaneet vanhuksille, jotka ovat jääneet hoidotta, lääkkeittä tai ruuatta jopa sänkyihin sidottuina palvelutaloihin, kun voittojen maksimointi on ollut tärkeintä. Vanhuspalvelulakiin ei saatu hoitajamitoitusta, kun se oli" empatiajohtajan" mukaan vain desimaali.
Olen Amnestyn kuukausilahjoittaja, ryhdy sinäkin, tulee hyvä mieli itselle ja sitä ei voi rahalla ostaa. Näin me tehdään, me pienituloiset: annamme vähästä, salaa muilta, emme pidä siitä ääntä. Hyvyys on vapaaehtoista samoin kuin pahuus. Ihmisyyteen kuuluu, arvaa kumpi arvo.

Miksi köyhien vasu Lilli haluaa mamuttaa Suomen? Kaiki,jotka jollain ruuhella irtautuu Aftikan rannasta? Hilatava Eurooppaan ja Suomeen? Köyhäthän körsijöinä.

Olen kyllä omin silmin nähnyt, miten vuosikymmeniä seitsemästä neljään raataneet saivat potkuja tuotannollisista ja taloudellisista syistä. He eivät kironneet, eivät huutaneet... Selkä painui entistä kumarampaan ja hiljaisina lähtivät entisiltä työpaikoiltaan. Ehkä sitten työpaikan saivat jossain kaukomaan hikipajassa vieläkin hiljaisemmat ja kumarammassa kulkevat. Niitä hikipajoja, joissa ei ole työaikalakeja, ei työehtosopimuksia eikä työturvallisuuden häivääkään... ei Suomeen kaivata Se olisi samanlaisten työolojen tuloa kuin oli ennen vuotta 1918.

Ruotsi opetetaan niille maahanmuuttajille, jotka ovat saaneet työpaikan länsi-Suomen tomaatti- ja kurkkuviljelyksiltä. Kasvihuoneyrittäjien kotikieli on siellä rannikolla usein ruotsi, joten ruotsi kannattaa oppia. Suomi tulee sitten perässä.
Niissä kunnissa on lähes täystyöllisyys ja elinvoimaa riittää vaikka muille suomalaisille suurtyöttömyyden kunnille jakaa.

30.000 ihmistä on kuollut välimeressä yritettyään paeta sotaa, vainoa, kidutuksia, nälkäkuolemia jne. Hädänalaisia pitää auttaa, ei vihata tai kadehtia heidän saavan jotain helpommalla kuin itse.

https://yle.fi/uutiset/3-10798527
Tunto oma : D

Jossittelu sikseen. Suomi on YK:ssa ja EU:ssa hyväksynyt kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joita noudatamme.
Suomen omat päätökset ovat tiukkoja mutta kv. sopumusten mukaisia. Suomeen muuttaa työnhakijoita, pakolaisia ja aikaisemmin Suomeen tulleiden sukulaisia. Maahanmuuttoviranomaiset käsittelevat hakemukset ja hyväksyvät ai hylkäävät hakijan pääsyn. Sodat Iranissa ja Afganistanissa aiheuttivat v. 2015 suurryntäyksen EU-maihin. Sotaa pakenevat eivät lähde kotimaistaan "eläteiksi", minkä me suomalaiset muistamme ja tiedämme.
Suomen heikko perusturva ja leipäjonot tiedetään maailmalla, joten "elätiksi" tänne muista EU-maista harvoin halutaan.
Suomen väestö vanhenee ja maaseutu autioituu nopeasti. Suomen tylevaisuus näyttää valoisammalta, jos ymmärrämme Suomeen tulevat pakolaiset ja maahanmuuttajat tulee ottaa mukaan yhteiskunnan rakentamiseen, ei siis syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytymisen haitat ja vahingot ymmärrämme sekä suomalaisten että maahanmuuttajien osalta, joten syrjäytys pitää ennalta ehkäistä hyvällä yhteistyöllä.

Löytyvän täältä mamuttaja

Täältä löyty piilomamuttaja heh heh väsy lilli

Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy oikeaa ja hyödyllistä tietoa .
Vuoden 2018 tilastot löytyy: tilastot.migri.fi

https://migri.fi/artikkeli/asset...publisher

Maahanmuuton vuoden 2018 tilastot: Yhä useampi haki viime vuonna oleskelulupaa työn perusteella (16.1.2019)

Entistä useampi maahanmuuttaja haki viime vuonna oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Maahanmuuttoviraston vuositilaston mukaan työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805* (2017: 8 650).

Työperusteisia oleskelulupia on useita, esimerkiksi erityisasiantuntijoilla ja yrittäjillä on oma lupansa. Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa näistä lupatyypeistä. Kasvua selittää osin se, että vuonna 2018 otettiin käyttöön uusia lupatyyppejä, kuten kausityölupa. Lisäksi startup-yrittäjyydestä tuli työluvan hakuperuste viime vuonna. Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 6783 kertaa.

Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä kasvoi viime vuonna. Eniten hakijoita oli Kiinasta ja Venäjältä. Opiskelijan ensimmäistä oleskelulupaa haki 6 281 henkilöä (2017: 5 646). Edellisvuoden alhaisempaan hakemusmäärään vaikutti todennäköisesti se, että lukuvuosimaksut otettiin käyttöön EU:n ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille syksyllä 2017.

Kaikkiaan oleskelulupahakemusten määrä pysyi vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuonna 2017. Oleskelulupaa haki yhteensä 66.381* henkilöä (2017: 65.167). Oleskelulupaa voi hakea myös esimerkiksi perhesiteen perusteella.

EU-kansalaisten rekisteröintejä aiempaa enemmän

EU-kansalaisten rekisteröintien määrä kasvoi viime vuonna selvästi. Rekisteröintejä tehtiin viime vuonna 8.749, kun vuonna 2017 määrä oli 7.800.

EU-valtion, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Oleskeluoikeus pitää kuitenkin rekisteröidä, jos Suomessa on yli kolme kuukautta.
Selvästi eniten rekisteröintejä hakivat virolaiset.

Turvapaikkahakemuksista puolet uusintahakemuksia

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli pienempi kuin ennen ennätysvuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32.000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan vuosittain.

Vuonna 2018 turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4.548 (2017: 5.046), mutta hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2.409 (2017: 2.137) ja uusintahakemuksia tehtiin 2.139. Eniten uusintahakemuksia tekivät irakilaiset (1.347 kpl).

Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka henkilö tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiempaan hakemukseensa. Yleinen syy uudelle hakemukselle on se, että hakija kertoo uudesta perusteesta, joka ei ole aiemmin tullut esille. Yleisimmin hakija kertoo uutena perusteena kääntyneensä Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Irakilaisten jälkeen suurimmat turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet olivat Venäjä ja Somalia. Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi hakijaryhmäksi viime vuoden aikana. Venäläisistä turvapaikanhakijoista iso osa oli jehovantodistajia ja pohjoiskaukasialaisia.

Vuonna 2018 tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli 43 % (2017: 40 %). Kielteisten päätösten osuus oli 31 prosenttia (2017: 42 %). Luvut sisältävät myös uusintahakemuksiin tehdyt päätökset. Lopuille hakemuksista tehtiin alustavan tutkinnan jälkeen tutkimatta jättämispäätös (20 %) tai hakemus raukesi (6 %).

Rikosten takia karkotuspäätöksiä lähes sadalle

Maahanmuuttovirasto antoi rikosperusteiden karkottamispäätöksen viime vuonna 173:lle rikoksiin syyllistyneelle henkilölle. Heistä 95 eli yli puolet päätettiin karkottaa. Maasta karkottamisesta on kyse ulkomaalaisesta, jolla on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta. Eniten karkottamispäätöksiä tehtiin irakilaisille.

Kaikkiaan karkottaa päätettiin viime vuonna 1 092 henkilöä. Päätöksistä suurin osa, 997, liittyi, luvattomaan oleskeluun maassa.

Karkottamispäätöksen saaneiden maasta poistamisesta vastaa poliisi.

Suomi sai 9.600 uutta kansalaista viime vuonna. Määrä laski vuodesta 2017, jolloin kansalaisuuden sai 12.600 henkilöä.

Suomen kansalaisuutta haki edellisvuosia isompi määrä ihmisiä. Kansalaisuushakemuksia tehtiin viime vuoden aikana yhteensä 11.676 (2017: 10.704). Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä. Muita suurimpia hakijaryhmiä olivat somalialaiset ja irakilaiset.

Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy oikeaa ja hyödyllistä tietoa .
Vuoden 2018 tilastot löytyy: tilastot.migri.fi

https://migri.fi/artikkeli/asset...publisher

Maahanmuuton vuoden 2018 tilastot: Yhä useampi haki viime vuonna oleskelulupaa työn perusteella (16.1.2019)

Entistä useampi maahanmuuttaja haki viime vuonna oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Maahanmuuttoviraston vuositilaston mukaan työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805* (2017: 8 650).

Työperusteisia oleskelulupia on useita, esimerkiksi erityisasiantuntijoilla ja yrittäjillä on oma lupansa. Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa näistä lupatyypeistä. Kasvua selittää osin se, että vuonna 2018 otettiin käyttöön uusia lupatyyppejä, kuten kausityölupa. Lisäksi startup-yrittäjyydestä tuli työluvan hakuperuste viime vuonna. Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 6783 kertaa.

Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä kasvoi viime vuonna. Eniten hakijoita oli Kiinasta ja Venäjältä. Opiskelijan ensimmäistä oleskelulupaa haki 6 281 henkilöä (2017: 5 646). Edellisvuoden alhaisempaan hakemusmäärään vaikutti todennäköisesti se, että lukuvuosimaksut otettiin käyttöön EU:n ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille syksyllä 2017.

Kaikkiaan oleskelulupahakemusten määrä pysyi vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuonna 2017. Oleskelulupaa haki yhteensä 66.381* henkilöä (2017: 65.167). Oleskelulupaa voi hakea myös esimerkiksi perhesiteen perusteella.

EU-kansalaisten rekisteröintejä aiempaa enemmän

EU-kansalaisten rekisteröintien määrä kasvoi viime vuonna selvästi. Rekisteröintejä tehtiin viime vuonna 8.749, kun vuonna 2017 määrä oli 7.800.

EU-valtion, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Oleskeluoikeus pitää kuitenkin rekisteröidä, jos Suomessa on yli kolme kuukautta.
Selvästi eniten rekisteröintejä hakivat virolaiset.

Turvapaikkahakemuksista puolet uusintahakemuksia

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli pienempi kuin ennen ennätysvuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32.000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan vuosittain.

Vuonna 2018 turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4.548 (2017: 5.046), mutta hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2.409 (2017: 2.137) ja uusintahakemuksia tehtiin 2.139. Eniten uusintahakemuksia tekivät irakilaiset (1.347 kpl).

Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka henkilö tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiempaan hakemukseensa. Yleinen syy uudelle hakemukselle on se, että hakija kertoo uudesta perusteesta, joka ei ole aiemmin tullut esille. Yleisimmin hakija kertoo uutena perusteena kääntyneensä Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Irakilaisten jälkeen suurimmat turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet olivat Venäjä ja Somalia. Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi hakijaryhmäksi viime vuoden aikana. Venäläisistä turvapaikanhakijoista iso osa oli jehovantodistajia ja pohjoiskaukasialaisia.

Vuonna 2018 tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli 43 % (2017: 40 %). Kielteisten päätösten osuus oli 31 prosenttia (2017: 42 %). Luvut sisältävät myös uusintahakemuksiin tehdyt päätökset. Lopuille hakemuksista tehtiin alustavan tutkinnan jälkeen tutkimatta jättämispäätös (20 %) tai hakemus raukesi (6 %).

Rikosten takia karkotuspäätöksiä lähes sadalle

Maahanmuuttovirasto antoi rikosperusteiden karkottamispäätöksen viime vuonna 173:lle rikoksiin syyllistyneelle henkilölle. Heistä 95 eli yli puolet päätettiin karkottaa. Maasta karkottamisesta on kyse ulkomaalaisesta, jolla on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta. Eniten karkottamispäätöksiä tehtiin irakilaisille.

Kaikkiaan karkottaa päätettiin viime vuonna 1 092 henkilöä. Päätöksistä suurin osa, 997, liittyi, luvattomaan oleskeluun maassa.

Karkottamispäätöksen saaneiden maasta poistamisesta vastaa poliisi.

Suomi sai 9.600 uutta kansalaista viime vuonna. Määrä laski vuodesta 2017, jolloin kansalaisuuden sai 12.600 henkilöä.

Suomen kansalaisuutta haki edellisvuosia isompi määrä ihmisiä. Kansalaisuushakemuksia tehtiin viime vuoden aikana yhteensä 11.676 (2017: 10.704). Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä. Muita suurimpia hakijaryhmiä olivat somalialaiset ja irakilaiset.

Sieltäkö se löyty piilomamuttaja heh heh...

Kerro jotain omasta mamu-maailmastasi ja arvoistasi, jotta tiedämme mitä mieltä olet esimerkiksi Suomen ottamista kiintiöpakolaisten määrästä UNHCR:n mukaan.

Kiintiöpakolaisia ovat henkilöt,
- jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan
ja
- joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja
- jonka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain valtuutettu UNHCR on määritellyt pakolaisiksi.

Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyään noin 35.