Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön omakotitaloissa

mistä sää tuommosta oot päähäs saanu? mlp pystyy tuottamaan 57-60 astetta lämpökiertoon ja eihän sen kuumempaa oikke suositellakkaa kanaaliin syötettäväksi. Eli taas näitä trolleja...

hyvin tarkenoo 80 luvulla asennetuilla pattereilla ku stokerivehkeet kannettiin pois mlp.n tieltä.

jos ei mennyt vaihtoon, niin korkea hyötysuhde tulee unohtaa. Maalämpö vaatii AINA jakojärjestelmässä matalan lämpötilan. Hyötysuhde, jolla lasketaan kannattavuus.

m.l

Anonyymi kirjoitti:

jos ei mennyt vaihtoon, niin korkea hyötysuhde tulee unohtaa. Maalämpö vaatii AINA jakojärjestelmässä matalan lämpötilan. Hyötysuhde, jolla lasketaan kannattavuus.

m.l

Lue lisää

Miten niin vaatii aina jakojärjestelmässä matalan lämpötilan? Ensinnäkin, mikä on tässä yhteydessä matala lämpötila? Kyllä maalämpöjärjestelmä pystyy pelkän maalämpöpumpun avulla tuottamaan noin 65 asteista vettä.


Kyllä sen talon lämmittämiseen menee sama energiamäärä riippumatta siitä onko siellä patterit vai lattialämmitys. Ainut ongelma voi olla että koska patteriverkosto on mitoitettu öljylämmitykselle niin maalämpöön siirryttäessä sen teho ei enää riitä yhtä hyvin, tosin ainahan voidaan asentaa lisäpattereita.

Kyllä oma maalämpöjärjestelmä, joka on asennettu vanhan öljylämmityksen tilalle (patteriverkosto), toimii oikein hyvin ja on maksanut itsensä takaisin noin 8 vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin vaatii aina jakojärjestelmässä matalan lämpötilan? Ensinnäkin, mikä on tässä yhteydessä matala lämpötila? Kyllä maalämpöjärjestelmä pystyy pelkän maalämpöpumpun avulla tuottamaan noin 65 asteista vettä.


Kyllä sen talon lämmittämiseen menee sama energiamäärä riippumatta siitä onko siellä patterit vai lattialämmitys. Ainut ongelma voi olla että koska patteriverkosto on mitoitettu öljylämmitykselle niin maalämpöön siirryttäessä sen teho ei enää riitä yhtä hyvin, tosin ainahan voidaan asentaa lisäpattereita.

Kyllä oma maalämpöjärjestelmä, joka on asennettu vanhan öljylämmityksen tilalle (patteriverkosto), toimii oikein hyvin ja on maksanut itsensä takaisin noin 8 vuodessa.

Lue lisää

>>Kyllä maalämpöjärjestelmä pystyy pelkän maalämpöpumpun avulla tuottamaan noin 65 asteista vettä.<<

Niin, lienet provo mutta jos ei, niin eikö jo asentaja valistanut mitä tekijöitä tulee huomioida maalämmön hyötysuhdetta ajatellen. Puhumattakaan laitteiston myyjä.

Kokonaisuus tulee ehdottomasti toteuttaa siten, että lämmitykseen tuleva vesi on max 35C, jos mielii keskiverto hyötysuhteen toteuttamiseen.

Tuo lähes tulistettu 65C lämpötila on mieluimmin laitteiston turmelemista kuin säästämistä.
m.l

Anonyymi kirjoitti:

>>Kyllä maalämpöjärjestelmä pystyy pelkän maalämpöpumpun avulla tuottamaan noin 65 asteista vettä.<<

Niin, lienet provo mutta jos ei, niin eikö jo asentaja valistanut mitä tekijöitä tulee huomioida maalämmön hyötysuhdetta ajatellen. Puhumattakaan laitteiston myyjä.

Kokonaisuus tulee ehdottomasti toteuttaa siten, että lämmitykseen tuleva vesi on max 35C, jos mielii keskiverto hyötysuhteen toteuttamiseen.

Tuo lähes tulistettu 65C lämpötila on mieluimmin laitteiston turmelemista kuin säästämistä.
m.l

Lue lisää

Hmm... mistähän sä sitä lämmintä käyttövettä sitten meinaat tehdä jos se ei tule samasta systeemistä? Kyllä lämminvesivaraajan lämpötilan pitää olla siinä 65 asteen hujakoilla joka tapauksessa, riippumatta siitä minkä lämpöistä vettä itse lämmitykseen käytetään.

Tottakai häviöt kasvaa sitä mukaa mitä lämpimämpää vettä järjestelmässä joudutaan siirtämään/käyttämään mutta sekin menee suurimmaksi osaksi kuitenkin lämmitykseen!

Vaikka itselläni onkin käytössä vanha patteriverkosto niin eipä sinne talvellakaan juuri yli 40 asteista vettä mene!

Tilanne ja kannattavuuslaskelmat ovat ihan tapauskohtaisia mutta itselläni meni öljyä noin 4000 litraa/vuosi ja vanhalle järjestelmälle (40v) oli jotain tehtävä ja päädyin maalämpöön joka on toiminut loistavasti (eteläsuomessa) ja tekisin saman ratkaisun uudestaan näillä tiedoilla ja kokemuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Hmm... mistähän sä sitä lämmintä käyttövettä sitten meinaat tehdä jos se ei tule samasta systeemistä? Kyllä lämminvesivaraajan lämpötilan pitää olla siinä 65 asteen hujakoilla joka tapauksessa, riippumatta siitä minkä lämpöistä vettä itse lämmitykseen käytetään.

Tottakai häviöt kasvaa sitä mukaa mitä lämpimämpää vettä järjestelmässä joudutaan siirtämään/käyttämään mutta sekin menee suurimmaksi osaksi kuitenkin lämmitykseen!

Vaikka itselläni onkin käytössä vanha patteriverkosto niin eipä sinne talvellakaan juuri yli 40 asteista vettä mene!

Tilanne ja kannattavuuslaskelmat ovat ihan tapauskohtaisia mutta itselläni meni öljyä noin 4000 litraa/vuosi ja vanhalle järjestelmälle (40v) oli jotain tehtävä ja päädyin maalämpöön joka on toiminut loistavasti (eteläsuomessa) ja tekisin saman ratkaisun uudestaan näillä tiedoilla ja kokemuksella.

Lue lisää

Lie liian vaikea alue pohdittavaksi. Jos pakkasilla lämmitys vaatii 40C veden lämpötilan ja maasta tuleva nesteen lämpötila on vain muutaman asteen, niin hyötysuhteesta ei ole kehumisen aihetta.

Käyttöveden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä lämmitysveden lämpötilan kanssa. Kompura tekee lämmitykseen vain sen lämpöistä vettä mitä tarve on.

Kerroppa minkä kaavan mukaan myyjä laski kannattavuuden? Niin, itse en ihmettele yhtään miksi maalämmityksessä ei toteudu nuo korkeat hyötysuhteet. No, tehdaskaan ei lupaa hyvää hyötysuhdetta kuin ihanteellisissa olosuhteissa. Esim. Suomessa eri tilanne kuin Keski-Euroopassa.

m.l

Anonyymi kirjoitti:

Lie liian vaikea alue pohdittavaksi. Jos pakkasilla lämmitys vaatii 40C veden lämpötilan ja maasta tuleva nesteen lämpötila on vain muutaman asteen, niin hyötysuhteesta ei ole kehumisen aihetta.

Käyttöveden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä lämmitysveden lämpötilan kanssa. Kompura tekee lämmitykseen vain sen lämpöistä vettä mitä tarve on.

Kerroppa minkä kaavan mukaan myyjä laski kannattavuuden? Niin, itse en ihmettele yhtään miksi maalämmityksessä ei toteudu nuo korkeat hyötysuhteet. No, tehdaskaan ei lupaa hyvää hyötysuhdetta kuin ihanteellisissa olosuhteissa. Esim. Suomessa eri tilanne kuin Keski-Euroopassa.

m.l

Lue lisää

Totta, asia näyttää olevan hieman liian vaikea jotta sitä voisi pohdiskella oikein tekniseltä kannalta.

Pumpun vuosihyötysuhde lasketaan ihan jotenkin muuten kuin vertaamalla kovimmilla pakkasilla tarvittavaa veden lämpöä siihen mitä kaivosta saadaan suoraan. Jos kiinnostaa niin googleta!

"Käyttöveden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä lämmitysveden lämpötilan kanssa", vai niin? Mistä sä saat lämmintä käyttövettä jonka pitää olla tietyn lämpöistä (väh. reilu 55 astetta) jotta i ole legionella vaaraa?

Jos teet/tuotat sen maalämpöpumpulla niin silloinhan sinunkin järjestelmässä on vähintään 55 asteista vettä. Jos taas teet sen jotenkin muuten (poissulkien aurinko/tuuli) esim. sähköllä erikseen niin sehän on ihan älyvapaata touhua.

Myyjä laski talon kuutioiden, vuosiluvun ja patteriverkon perusteella tarvittavan järjestelmän tehon. Kaivon syvyyden otin varman päälle ja kuten sanottu niin järjestelmä on maksanut itsensä takaisin noin 8 vuodessa.

Mitä tarkoitat olosuhteilla? Ilmastoa vai kiinteistöä johon järjestelmä asennetaan?

Anonyymi kirjoitti:

Totta, asia näyttää olevan hieman liian vaikea jotta sitä voisi pohdiskella oikein tekniseltä kannalta.

Pumpun vuosihyötysuhde lasketaan ihan jotenkin muuten kuin vertaamalla kovimmilla pakkasilla tarvittavaa veden lämpöä siihen mitä kaivosta saadaan suoraan. Jos kiinnostaa niin googleta!

"Käyttöveden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä lämmitysveden lämpötilan kanssa", vai niin? Mistä sä saat lämmintä käyttövettä jonka pitää olla tietyn lämpöistä (väh. reilu 55 astetta) jotta i ole legionella vaaraa?

Jos teet/tuotat sen maalämpöpumpulla niin silloinhan sinunkin järjestelmässä on vähintään 55 asteista vettä. Jos taas teet sen jotenkin muuten (poissulkien aurinko/tuuli) esim. sähköllä erikseen niin sehän on ihan älyvapaata touhua.

Myyjä laski talon kuutioiden, vuosiluvun ja patteriverkon perusteella tarvittavan järjestelmän tehon. Kaivon syvyyden otin varman päälle ja kuten sanottu niin järjestelmä on maksanut itsensä takaisin noin 8 vuodessa.

Mitä tarkoitat olosuhteilla? Ilmastoa vai kiinteistöä johon järjestelmä asennetaan?

Lue lisää

Kompura tekee / pitää yllä jaksoittain tuota käyttöveden lämpötilaa. Esim. 50...55C ja kerran vuorokaudessa nostattaa yli 65C legionella bakteerin tuhoamiseksi.

Maalämmön investoinnin kuolettamiseen - vuotuiseen hyötysuhteeseen vaikuttaa juuri maaperän - kompuraan tulevan nesteen lämpötila ja punaisena lankana juuri lämmitysjärjetelmän vaatima veden lämpötila. Muutaman asteen heitto piiiiiiiiitkässä juoksussa on jo merkityksellinen. Tuohon liittyen maamme olosuhteet on huonommat kuin Keski- Euroopan.

Erikoisesti tulisi kiinnittää juuri lämmitysveden lämpötiaan. Sillä on suuri vaikutus laitteiston kannattavuuteen.

Jos täysin huntturalla laskemme vuotuisin energiatarpeen , joka tapauksessasi lie n. 25000kwh / vuosi (4000 litraa lämmitysöljyä) Niin, minkä suuruinen lie ollut investointisi maalämpöön ja mikä on maalämmön sähkönkuutus.

(Vertailuksi suoralla sähköllä / vastukset kattilassa kulutus 3000/E vuosi. Wanhaan öljylämmityskattlaan kannattaa asentaa / käyttää sähkövastuksia kuin lämmittää öljyllä.)
m.l

Anonyymi kirjoitti:

Kompura tekee / pitää yllä jaksoittain tuota käyttöveden lämpötilaa. Esim. 50...55C ja kerran vuorokaudessa nostattaa yli 65C legionella bakteerin tuhoamiseksi.

Maalämmön investoinnin kuolettamiseen - vuotuiseen hyötysuhteeseen vaikuttaa juuri maaperän - kompuraan tulevan nesteen lämpötila ja punaisena lankana juuri lämmitysjärjetelmän vaatima veden lämpötila. Muutaman asteen heitto piiiiiiiiitkässä juoksussa on jo merkityksellinen. Tuohon liittyen maamme olosuhteet on huonommat kuin Keski- Euroopan.

Erikoisesti tulisi kiinnittää juuri lämmitysveden lämpötiaan. Sillä on suuri vaikutus laitteiston kannattavuuteen.

Jos täysin huntturalla laskemme vuotuisin energiatarpeen , joka tapauksessasi lie n. 25000kwh / vuosi (4000 litraa lämmitysöljyä) Niin, minkä suuruinen lie ollut investointisi maalämpöön ja mikä on maalämmön sähkönkuutus.

(Vertailuksi suoralla sähköllä / vastukset kattilassa kulutus 3000/E vuosi. Wanhaan öljylämmityskattlaan kannattaa asentaa / käyttää sähkövastuksia kuin lämmittää öljyllä.)
m.l

Lue lisää

Itse asiassa pohjoisempana maalämmön käyttäminen on kannattavampaa kuin Keski-Euroopassa sillä siellä lämmityksen tarvetta ei ole läheskään niin paljon kuin täällä Suomessa.

Lämmintä käyttövettä pitää olla saatavilla tarpeen mukaan joka on ihan eri kahden aikuisen huushollissa jos sitä vertaa viisihenkiseen perheeseen. Eli, varaajan koko ja siellä olevan veden lämpö on oltava riittävä jotta se riittää siihen että koko porukka käy suihkussa.

Oma investointi (10v sitten) oli noin 20 000€, mutta tilanteeni oli sellainen että vanha öljykattila oli noin 40v vanha ja poltinkin noin 15v joten jotain olisin järjestelmän suhteen joka tapauksessa tehnyt (oli huono hyötysuhde). Uusi öljykattila poltin asennus olisi ollut noin 5000€, joten tästä laskin että todellinen (ylimääräinen) investointikuluni oli noin 15 000€ joka tosiaan kuoleentui noin 8 vuoden aikana, sähkönkulutuksen (lämmitys & käyttövesi) ollessa noin 17 000kwh/vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa pohjoisempana maalämmön käyttäminen on kannattavampaa kuin Keski-Euroopassa sillä siellä lämmityksen tarvetta ei ole läheskään niin paljon kuin täällä Suomessa.

Lämmintä käyttövettä pitää olla saatavilla tarpeen mukaan joka on ihan eri kahden aikuisen huushollissa jos sitä vertaa viisihenkiseen perheeseen. Eli, varaajan koko ja siellä olevan veden lämpö on oltava riittävä jotta se riittää siihen että koko porukka käy suihkussa.

Oma investointi (10v sitten) oli noin 20 000€, mutta tilanteeni oli sellainen että vanha öljykattila oli noin 40v vanha ja poltinkin noin 15v joten jotain olisin järjestelmän suhteen joka tapauksessa tehnyt (oli huono hyötysuhde). Uusi öljykattila poltin asennus olisi ollut noin 5000€, joten tästä laskin että todellinen (ylimääräinen) investointikuluni oli noin 15 000€ joka tosiaan kuoleentui noin 8 vuoden aikana, sähkönkulutuksen (lämmitys & käyttövesi) ollessa noin 17 000kwh/vuosi.

Lue lisää

>>Itse asiassa pohjoisempana maalämmön käyttäminen on kannattavampaa kuin Keski-Euroopassa sillä siellä lämmityksen tarvetta ei ole läheskään niin paljon kuin täällä Suomessa.<<

Tarkoitin lähinnä korkeaa hyötysuhdetta, jota valmistaja mainostaa. Meidän oloissa erittäin vaikea toteuttaa juuri ilmastoon liittyen.

Ymmärsinkö oikein. Öljynkulutus ja kattilan ikä huomioiden energian tarve on n. 25000kwh vuosi - jopa alle ja nyt maalämmityksen aikana sähkönkulutus 17000kwh vuosi. Siis hyötysuhde vain n 1.5

m.l

Anonyymi kirjoitti:

>>Itse asiassa pohjoisempana maalämmön käyttäminen on kannattavampaa kuin Keski-Euroopassa sillä siellä lämmityksen tarvetta ei ole läheskään niin paljon kuin täällä Suomessa.<<

Tarkoitin lähinnä korkeaa hyötysuhdetta, jota valmistaja mainostaa. Meidän oloissa erittäin vaikea toteuttaa juuri ilmastoon liittyen.

Ymmärsinkö oikein. Öljynkulutus ja kattilan ikä huomioiden energian tarve on n. 25000kwh vuosi - jopa alle ja nyt maalämmityksen aikana sähkönkulutus 17000kwh vuosi. Siis hyötysuhde vain n 1.5

m.l

Lue lisää

Maalämpöjärjestelmän hyötysuhdehan on lämmityksen hyötysuhteen ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteen keskiarvo eikä oikeastaan liity sen enempää ilmastoon!

Nyt lasket hyötysuhteen hieman kyseenalaisesti! Talohan tarvitsee saman energian edelleen lämmitäkseen ja loppupeleissähän kyse on siitä miten tämä energia saadaan tuotettua edullisimmin!

Jos olisin vaihtanut uuteen öljylämmitykseen niin myyjä veikkasi että 1/3 osaa lähtee varmasti pois öljyn kulutuksesta, nykyisten kattiloiden hyötysuhteen ollessa noin 95%. Tämähän olisi tiennyt 25 000kwh * 0,67 noin 17 000kwh. Eli näin jälkeenpäin voin todeta että aivan samaan lukuun pääsin nyt maalämpöjärjestelmällä.

MUTTA tämän energian (17 000kwh) tuottaminen öljyllä olisi ollut huomattavasti kalliimpaa kuin se on nyt maalämmöllä (sähköllähän se kompura toimii).

Tässä on turha nyt yrittää laskea hyötysuhdetta kahden erilaisen järjestelmän välille koska ensinnäkin se ei todellakaan ole näin yksinkertaista (1,5) ja toisekseen se ei johtaisi kuitenkaan oikeaan päätelmään SILLÄ energian hintaahan tässä verrataan ja pyritään minimoimaan kustannuksia.

Anonyymi kirjoitti:

jos ei mennyt vaihtoon, niin korkea hyötysuhde tulee unohtaa. Maalämpö vaatii AINA jakojärjestelmässä matalan lämpötilan. Hyötysuhde, jolla lasketaan kannattavuus.

m.l

Lue lisää

voi ihan suksia... homma toimii oikein hyvin pattereilla myös, mutta kysyjän tapauksessa ottaisin kuitenkin pelletin..

Anonyymi kirjoitti:

Maalämpöjärjestelmän hyötysuhdehan on lämmityksen hyötysuhteen ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteen keskiarvo eikä oikeastaan liity sen enempää ilmastoon!

Nyt lasket hyötysuhteen hieman kyseenalaisesti! Talohan tarvitsee saman energian edelleen lämmitäkseen ja loppupeleissähän kyse on siitä miten tämä energia saadaan tuotettua edullisimmin!

Jos olisin vaihtanut uuteen öljylämmitykseen niin myyjä veikkasi että 1/3 osaa lähtee varmasti pois öljyn kulutuksesta, nykyisten kattiloiden hyötysuhteen ollessa noin 95%. Tämähän olisi tiennyt 25 000kwh * 0,67 noin 17 000kwh. Eli näin jälkeenpäin voin todeta että aivan samaan lukuun pääsin nyt maalämpöjärjestelmällä.

MUTTA tämän energian (17 000kwh) tuottaminen öljyllä olisi ollut huomattavasti kalliimpaa kuin se on nyt maalämmöllä (sähköllähän se kompura toimii).

Tässä on turha nyt yrittää laskea hyötysuhdetta kahden erilaisen järjestelmän välille koska ensinnäkin se ei todellakaan ole näin yksinkertaista (1,5) ja toisekseen se ei johtaisi kuitenkaan oikeaan päätelmään SILLÄ energian hintaahan tässä verrataan ja pyritään minimoimaan kustannuksia.

Lue lisää

Hyvä esimerkki ihmisistä jotka tekevät investointeja ilman mitään ymmärrystä.

Anonyymi kirjoitti:

Maalämpöjärjestelmän hyötysuhdehan on lämmityksen hyötysuhteen ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteen keskiarvo eikä oikeastaan liity sen enempää ilmastoon!

Nyt lasket hyötysuhteen hieman kyseenalaisesti! Talohan tarvitsee saman energian edelleen lämmitäkseen ja loppupeleissähän kyse on siitä miten tämä energia saadaan tuotettua edullisimmin!

Jos olisin vaihtanut uuteen öljylämmitykseen niin myyjä veikkasi että 1/3 osaa lähtee varmasti pois öljyn kulutuksesta, nykyisten kattiloiden hyötysuhteen ollessa noin 95%. Tämähän olisi tiennyt 25 000kwh * 0,67 noin 17 000kwh. Eli näin jälkeenpäin voin todeta että aivan samaan lukuun pääsin nyt maalämpöjärjestelmällä.

MUTTA tämän energian (17 000kwh) tuottaminen öljyllä olisi ollut huomattavasti kalliimpaa kuin se on nyt maalämmöllä (sähköllähän se kompura toimii).

Tässä on turha nyt yrittää laskea hyötysuhdetta kahden erilaisen järjestelmän välille koska ensinnäkin se ei todellakaan ole näin yksinkertaista (1,5) ja toisekseen se ei johtaisi kuitenkaan oikeaan päätelmään SILLÄ energian hintaahan tässä verrataan ja pyritään minimoimaan kustannuksia.

Lue lisää

>>Tässä on turha nyt yrittää laskea hyötysuhdetta kahden erilaisen järjestelmän välille koska ensinnäkin se ei todellakaan ole näin yksinkertaista (1,5) ja toisekseen se ei johtaisi kuitenkaan oikeaan päätelmään SILLÄ energian hintaahan tässä verrataan ja pyritään minimoimaan kustannuksia.<<

Niin , tapauksessasi hyötysuhteen laskeminen on erittäin helppoa kun tiedetään öljyn kulutus wanhoilla laitteistolla.

Kuten jo totesin, niin energia tarve on n 25000kwh ja tuon energian tuottamiseen maalämmityksellä menee 17000kwh eli hyötysuhde on n 1.5 luokkaa.

Eli. Kuten alussa jo totesin, niin öljylämmityksestä siirtyminen maalmmitykseen vaatii AINA koko verkoston uusimisen. Jos olisit toteuttanut tuon ja yli suurilla patteriella, niin hyötysuhde voisi olla jo 3 luokkaa.

Tuota tekijää ajoin takaa. Koskaan maalämmitys ei toimi "korkeissa" lämpötiloissa hyvällä hyötysuhteella. Tuohon liittyen tieto lisää tuskaa monen ihmisen kohdalla, joka on siirtynyt maalämmitykseen.

Niin, asentajan olisi pitänyt jo valistaa sinua puhumattakaan laitteiston myyjän.
Nyt hyväksikäytettiin ihmisen ymmärtämätöntä tilaa eli todellisuudessa laitteistojen myyjät eivät ota ja kanna mitään vastuuta bisneksen tekemisessään.
Laskeppa todelllinen kuoletusaika ja 1.5 hyötysuhde huomioiden.
m.l

Anonyymi kirjoitti:

>>Tässä on turha nyt yrittää laskea hyötysuhdetta kahden erilaisen järjestelmän välille koska ensinnäkin se ei todellakaan ole näin yksinkertaista (1,5) ja toisekseen se ei johtaisi kuitenkaan oikeaan päätelmään SILLÄ energian hintaahan tässä verrataan ja pyritään minimoimaan kustannuksia.<<

Niin , tapauksessasi hyötysuhteen laskeminen on erittäin helppoa kun tiedetään öljyn kulutus wanhoilla laitteistolla.

Kuten jo totesin, niin energia tarve on n 25000kwh ja tuon energian tuottamiseen maalämmityksellä menee 17000kwh eli hyötysuhde on n 1.5 luokkaa.

Eli. Kuten alussa jo totesin, niin öljylämmityksestä siirtyminen maalmmitykseen vaatii AINA koko verkoston uusimisen. Jos olisit toteuttanut tuon ja yli suurilla patteriella, niin hyötysuhde voisi olla jo 3 luokkaa.

Tuota tekijää ajoin takaa. Koskaan maalämmitys ei toimi "korkeissa" lämpötiloissa hyvällä hyötysuhteella. Tuohon liittyen tieto lisää tuskaa monen ihmisen kohdalla, joka on siirtynyt maalämmitykseen.

Niin, asentajan olisi pitänyt jo valistaa sinua puhumattakaan laitteiston myyjän.
Nyt hyväksikäytettiin ihmisen ymmärtämätöntä tilaa eli todellisuudessa laitteistojen myyjät eivät ota ja kanna mitään vastuuta bisneksen tekemisessään.
Laskeppa todelllinen kuoletusaika ja 1.5 hyötysuhde huomioiden.
m.l

Lue lisää

Nyt täytyy tunnustaa että eilen kirjoittamani ei ollutkaan ihan täyttä faktaa sillä katselin siinä samalla telkkua ja kirjoitin näitä muistinvaraisesti, lisäksi öljyn energia-arvo oli pielessä. No tässä tarkennusta.

Ensinnäkin 1l kevyttä polttoöljyä vastaa 11,806kwh.
Todellinen vanha vuosikulutus oli 4200l/v eli 49 585kwh.
Arvioitu kulutus uudella kattilalla 3000l/v eli 35 418kwh. Tämä siis arvioitu talon todellinen lämmöntarve (rakennettu 1969 ja 180m2).

Maalämmön kuluttama sähkö 12 500kwh (keskiarvo). (Tämä 17 000kwh on mennyt laajennuksen jälkeen).
Jos nyt lähdetään siitä että energian tarve tosiaan olisi tuo noin 35Mwh ja pumppu on ottanut verkosta 12,5Mwh niin vuosihyötysuhteeksi saadaan noin 2,8.

Näistä jos nyt laskee niin vanhaan järjestelmään verrattuna säästöä on tullut noin 2000€/v, jos ajatellaan että olisin jatkanut vanhalla kattilalla. Eli, investoinnin kuoletus noin 10v.

Jos taas olisin vaihtanut uuteen öljykattilaan (kulut noin 5000€) niin nyt tuli lisäkuluja noin 15 000€. (Arvioitu öljyn kulutus 3000l/v). Tässä tapauksessa säästöä olisi tullut noin 1000€/v, eli kuoletusaika noin 15v,

Kuten huomataan niin näissä laskelmissa on aina arvioita mukana, lisäksi pitäisi ottaa öljyn/sähkön muuttuvat hinnat huomioon! Halusin myös eroon öljystä (sain lisätilaa myös käyttöön) ja ilma/vesi lämpöpumppuun en uskonut. Kuten yllä olen todennut niin päätyisin edelleen samaan ratkaisuun,

Anonyymi kirjoitti:

Nyt täytyy tunnustaa että eilen kirjoittamani ei ollutkaan ihan täyttä faktaa sillä katselin siinä samalla telkkua ja kirjoitin näitä muistinvaraisesti, lisäksi öljyn energia-arvo oli pielessä. No tässä tarkennusta.

Ensinnäkin 1l kevyttä polttoöljyä vastaa 11,806kwh.
Todellinen vanha vuosikulutus oli 4200l/v eli 49 585kwh.
Arvioitu kulutus uudella kattilalla 3000l/v eli 35 418kwh. Tämä siis arvioitu talon todellinen lämmöntarve (rakennettu 1969 ja 180m2).

Maalämmön kuluttama sähkö 12 500kwh (keskiarvo). (Tämä 17 000kwh on mennyt laajennuksen jälkeen).
Jos nyt lähdetään siitä että energian tarve tosiaan olisi tuo noin 35Mwh ja pumppu on ottanut verkosta 12,5Mwh niin vuosihyötysuhteeksi saadaan noin 2,8.

Näistä jos nyt laskee niin vanhaan järjestelmään verrattuna säästöä on tullut noin 2000€/v, jos ajatellaan että olisin jatkanut vanhalla kattilalla. Eli, investoinnin kuoletus noin 10v.

Jos taas olisin vaihtanut uuteen öljykattilaan (kulut noin 5000€) niin nyt tuli lisäkuluja noin 15 000€. (Arvioitu öljyn kulutus 3000l/v). Tässä tapauksessa säästöä olisi tullut noin 1000€/v, eli kuoletusaika noin 15v,

Kuten huomataan niin näissä laskelmissa on aina arvioita mukana, lisäksi pitäisi ottaa öljyn/sähkön muuttuvat hinnat huomioon! Halusin myös eroon öljystä (sain lisätilaa myös käyttöön) ja ilma/vesi lämpöpumppuun en uskonut. Kuten yllä olen todennut niin päätyisin edelleen samaan ratkaisuun,

Lue lisää

Taloutesi energian tarve lie 27000kwh. (Laskennallinen eli 4200/litraa öljyä ja wanhan kattilan hyötysuhde 65%.
1 litra öljyä = 10kwh energiaa 100% hyötysuhteella. 1kg öljyä = 11.8kwh

Uuudella öljykattilalla öljyn kulutus olisi reilut 2800/litraa.

Jos taas lämmitys suoritettaisiin kattilan sähkövastuksin, niin 27000kwh /0,12 =3240 euroa.

Edelleen maalämmityksesi hyötysuhde on huono, vaikka tosin jo 2,16

Maalämmön kuluttama sähkö 12500kwh suhteessa lämmitystarpeeseen 27000kwh.

m.l

Anonyymi kirjoitti:

Nyt täytyy tunnustaa että eilen kirjoittamani ei ollutkaan ihan täyttä faktaa sillä katselin siinä samalla telkkua ja kirjoitin näitä muistinvaraisesti, lisäksi öljyn energia-arvo oli pielessä. No tässä tarkennusta.

Ensinnäkin 1l kevyttä polttoöljyä vastaa 11,806kwh.
Todellinen vanha vuosikulutus oli 4200l/v eli 49 585kwh.
Arvioitu kulutus uudella kattilalla 3000l/v eli 35 418kwh. Tämä siis arvioitu talon todellinen lämmöntarve (rakennettu 1969 ja 180m2).

Maalämmön kuluttama sähkö 12 500kwh (keskiarvo). (Tämä 17 000kwh on mennyt laajennuksen jälkeen).
Jos nyt lähdetään siitä että energian tarve tosiaan olisi tuo noin 35Mwh ja pumppu on ottanut verkosta 12,5Mwh niin vuosihyötysuhteeksi saadaan noin 2,8.

Näistä jos nyt laskee niin vanhaan järjestelmään verrattuna säästöä on tullut noin 2000€/v, jos ajatellaan että olisin jatkanut vanhalla kattilalla. Eli, investoinnin kuoletus noin 10v.

Jos taas olisin vaihtanut uuteen öljykattilaan (kulut noin 5000€) niin nyt tuli lisäkuluja noin 15 000€. (Arvioitu öljyn kulutus 3000l/v). Tässä tapauksessa säästöä olisi tullut noin 1000€/v, eli kuoletusaika noin 15v,

Kuten huomataan niin näissä laskelmissa on aina arvioita mukana, lisäksi pitäisi ottaa öljyn/sähkön muuttuvat hinnat huomioon! Halusin myös eroon öljystä (sain lisätilaa myös käyttöön) ja ilma/vesi lämpöpumppuun en uskonut. Kuten yllä olen todennut niin päätyisin edelleen samaan ratkaisuun,

Lue lisää

Taloutesi energian tarve lie 27000kwh. (Laskennallinen eli 4200/litraa öljyä ja wanhan kattilan hyötysuhde 65%.
1 litra öljyä = 10kwh energiaa 100% hyötysuhteella. 1kg öljyä = 11.8kwh

Uuudella öljykattilalla öljyn kulutus olisi reilut 2800/litraa.

Jos taas lämmitys suoritettaisiin kattilan sähkövastuksin, niin 27000kwh /0,12 =3240 euroa.

Edelleen maalämmityksesi hyötysuhde on huono, vaikka tosin jo 2,16

Maalämmön kuluttama sähkö 12500kwh suhteessa lämmitystarpeeseen 27000kwh.

m.l

Anonyymi kirjoitti:

Taloutesi energian tarve lie 27000kwh. (Laskennallinen eli 4200/litraa öljyä ja wanhan kattilan hyötysuhde 65%.
1 litra öljyä = 10kwh energiaa 100% hyötysuhteella. 1kg öljyä = 11.8kwh

Uuudella öljykattilalla öljyn kulutus olisi reilut 2800/litraa.

Jos taas lämmitys suoritettaisiin kattilan sähkövastuksin, niin 27000kwh /0,12 =3240 euroa.

Edelleen maalämmityksesi hyötysuhde on huono, vaikka tosin jo 2,16

Maalämmön kuluttama sähkö 12500kwh suhteessa lämmitystarpeeseen 27000kwh.

m.l

Lue lisää

Totuus lienee jotain tältä väliltä 2,16 - 2,8. Vanhaan järjestelmään vaihtaessa siinä on olemassa tietyt "kynnyskysymykset" joihin ei voi paljoa vaikuttaa. Tietysti patteriverkostoa olisi voinut laajentaa MUTTA sehän olisi taas lisännyt investointikuluja ja takaisinmaksuaikaa.

Sähkövastuksiin vertaaminen on tässä yhteydessä myös arveluttavaa sillä vanhaan kattilaan (huonot eristykset/hyötysuhde) asennettaessa niistä ei saada samoja tehoja hyötykäyttöön kuin uudemmissa kattiloissa. Vanha kattila "vuotaa" lämpöä ulos enemmän jolloin sähkövastuksista saatava laskennallinen 100%:n hyötysuhde ei enää olekaan käytettävissä kokonaan patteriverkon lämmitykseen.

Kiitokset asiallisesta keskustelusta!

Anonyymi kirjoitti:

Taloutesi energian tarve lie 27000kwh. (Laskennallinen eli 4200/litraa öljyä ja wanhan kattilan hyötysuhde 65%.
1 litra öljyä = 10kwh energiaa 100% hyötysuhteella. 1kg öljyä = 11.8kwh

Uuudella öljykattilalla öljyn kulutus olisi reilut 2800/litraa.

Jos taas lämmitys suoritettaisiin kattilan sähkövastuksin, niin 27000kwh /0,12 =3240 euroa.

Edelleen maalämmityksesi hyötysuhde on huono, vaikka tosin jo 2,16

Maalämmön kuluttama sähkö 12500kwh suhteessa lämmitystarpeeseen 27000kwh.

m.l

Lue lisää

Totuus lienee jotain tältä väliltä 2,16 - 2,8. Vanhaan järjestelmään vaihtaessa siinä on olemassa tietyt "kynnyskysymykset" joihin ei voi paljoa vaikuttaa. Tietysti patteriverkostoa olisi voinut laajentaa MUTTA sehän olisi taas lisännyt investointikuluja ja takaisinmaksuaikaa.

Sähkövastuksiin vertaaminen on tässä yhteydessä myös arveluttavaa sillä vanhaan kattilaan (huonot eristykset/hyötysuhde) asennettaessa niistä ei saada samoja tehoja hyötykäyttöön kuin uudemmissa kattiloissa. Vanha kattila "vuotaa" lämpöä ulos enemmän jolloin sähkövastuksista saatava laskennallinen 100%:n hyötysuhde ei enää olekaan käytettävissä kokonaan patteriverkon lämmitykseen.

Kiitokset asiallisesta keskustelusta!

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin vaatii aina jakojärjestelmässä matalan lämpötilan? Ensinnäkin, mikä on tässä yhteydessä matala lämpötila? Kyllä maalämpöjärjestelmä pystyy pelkän maalämpöpumpun avulla tuottamaan noin 65 asteista vettä.


Kyllä sen talon lämmittämiseen menee sama energiamäärä riippumatta siitä onko siellä patterit vai lattialämmitys. Ainut ongelma voi olla että koska patteriverkosto on mitoitettu öljylämmitykselle niin maalämpöön siirryttäessä sen teho ei enää riitä yhtä hyvin, tosin ainahan voidaan asentaa lisäpattereita.

Kyllä oma maalämpöjärjestelmä, joka on asennettu vanhan öljylämmityksen tilalle (patteriverkosto), toimii oikein hyvin ja on maksanut itsensä takaisin noin 8 vuodessa.

Lue lisää

tua, tässä säästössä ei yleensä huomioida sitä että nyt on uusi tekniikka 20-30 vuotta vanhojen kapistusten tilalla... meinaan uutta pitäisi verrata uuteen, eikä uutta vanhaan... usein lämmitysmuodon vaihtoon liittyy saneeraustarve laitteistojen iän vuoksi.