Äitimme kuoli vuonna 1994, ja sisarelleni ja minulle tuli perinnöksi omistusosuus puolikkaaseen asunto-osakkeesta, johon isämme jäi asumaan, ja hänelle jäi tuo toinen puolikas. Isämme meni uusiin naimisiin muutaman vuoden päästä, ja hänen uusi puolisonsa muutti tuohon asuntoon asumaan isämme kanssa. Heillä oli avioehto tuohon asunto-osakkeeseen liittyen.
Isämme kuoli hiljattain, ja nyt kysymys kuuluu, että onko isämme leskellä, joka ei siis ole äitimme, automaattisesti hallintaoikeus tuohon asuntoon? Jotkut sanovat, että tuo lukee laissa suoraan mutta jotkut sanovat että hallintaoikeus ei koske toissijaista leskeä. Mikä on totuus ja mihin se perustuu?
Isämme kuoli hiljattain, ja nyt kysymys kuuluu, että onko isämme leskellä, joka ei siis ole äitimme, automaattisesti hallintaoikeus tuohon asuntoon? Jotkut sanovat, että tuo lukee laissa suoraan mutta jotkut sanovat että hallintaoikeus ei koske toissijaista leskeä. Mikä on totuus ja mihin se perustuu?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Leskellä on oikeus hallita vainajan yksinomistaman tai lesken kanssa yhdessä omistamaa yhteisenä kotina käyttämää asuntoa. Mutta kun te olitte asunnon osaomistajia niin siihen ei voi muodostua uutta hallintaoikeutta uudelle (toiselle)leskelle.
Oikeudesta hallita asuntoa on säädetty perintökaaren 3 luvun 1a pykälän 2 momentissa.
Tuossa perintökaaren kohdassahan ei puhuta tällaisista tilanteista mitään, vaan ainoastaan todetaan, että leski saa pitää asunnon hallinnassaan. Miten perustellaan se, että leskellä ei tässä tapauksessa muodostu oikeutta hallita asuntoa kun lakiteksti ei siihen ota kantaa?
"Tuossa perintökaaren kohdassahan ei puhuta tällaisista tilanteista mitään, vaan ainoastaan todetaan, että leski saa pitää asunnon hallinnassaan. "
Siinä kyllä puhutaan - tosin ei suoraan - tällaisestakin tilanteesta, mutta täytyy osata lukea säännös oikein. Lainaus:
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun -->jäämistöön kuuluvan<-- eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
Lesken hallintaoikeus siis edellyttää, että ASUNTO kuuluu perittävän jäämistöön. Asunto EI kuulu perittävän jäämistöön, jos vain OSA siitä kuuluu jäämistöön. Jos siis asunnolla on muukin omistaja kuin perittävä, asunto ei kuulu jäämistöön (vain osa siitä kuuluu), eikä leskellä ole siihen PK 3 luvun tarkoittamaa hallintaoikeutta. (Jos muu omistaja on vain leski, leskellä hallintaoikeus on.)
Ap:n tapauksessa asunnon omistivat perittävä sekä ensiksi kuolleen puolison perilliset, joten asunto kokonaisuudessaan ei kuulu perittävän jäämistöön. Sen tähden perittävän leskellä ei ole asunnon hallintaoikeutta.
Olisi aivan absurdi ajatus, että leskelle voisi syntyä hallintaoikeus jonkun kolmannen tahon omistamaan asuntoon. Ja siitähän voisi syntyä ihan loputon ketju, kun satojen vuosien ajan lesket menisivät aina uusiin naimisiin ja kuolisivat ensin ja jättäisivät aina uuden lesken.
Eli kyllä se raja vedetään siihen ensimmäiseen lesken, jolla on hallintaoikeus puolisoiden yhdessä tai ensin kuolleen yksin omistamaan kotiin.
Kiitos. Tämä selventää asiaa.
Onkohan tällaisesta muuten olemassa jotakin ennakkotapausta?
Tuskinpa, asiahan on pläkkiselvä. Ei lain tulkinta mitään salatiedettä ole. Jos joku olisi joskus onneaan koettanut, niin käräjäoikeutta pitemmälle ei olisi päässyt. Ennakkoratkaisulla kuitenkin käsitetään korkeimman oikeuden ratkaisuja, eikä näin selvä asia ole voinut valituslupaa sieltä saada.
Hovista on tosin useampi päätös.
Oikeesti?!
Olisiko sinulla linkkiä johonkin niistä?
Ihme, että on mennyt edes sinne asti, kun tosiaan ihan selvä homma.
Millaisia päätöksiä hovista on?
eipä ole,luin just eilen jostain gradusta minkä löysin netistä mutta en muista että kenen tekemä gradu oli kyseessä.
Ok, eipä sen väliä, kun selvästä asiasta kuitenkin on kyse. Ihmettelen, että kukaan on lähtenyt asiasta edes käräjöimään - saati sitten vielä valittamaan päätöksestä.
Siis millaisia nuo gradussa mainitut päätökset olivat? Mikä oli gradun aiheen nimi?
No graduja nyt kuitenkin löytyy netistä aika helposti. Helpommin kuin muuta oikeustieteellistä kirjallisuutta. Ja vaikka ne ovatkin opinnäytetöitä, niin on niissä usein ihan asiaa - ja lähdeviittauksia nyt tosiaan ainakin.
Hmm.. Tarkoitukseni oli vastata viestiin, jossa väitettiin, että graduun viitannut oli trolli. Mihinkäs se viesti katosi?
Jos joku kolmas osapuoli omistaa osaksikaan puolisoiden yhteisenä kotinaan pitämästä asunnosta, lesken vähimmäissuoja ei toteudu.
Aarnio, Kangas 2009, 117
Asiassa on tosiaankin ainakin yksi hovioikeuden päätös jossa todetaan tämä sama asia,en nyt vaan löydä kyseistä päätöstä mutta muistan lukeneeni sellaisen joskus aikaa sitten.
Onko tuo ylin kaopale suora ote Aarnion ja Kankaan kirjasta eli siinä lukee noin?
"Onko tuo ylin kaopale suora ote Aarnion ja Kankaan kirjasta eli siinä lukee noin?"
Gradusta kopsattu.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101376/Taavettila_Varpu-Leena.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sivu 18,sieltä kopsattu tuo.
En ole lukenut kyseistä kirjaa,voi olla että sanatarkasti siellä ei lue noin mutta merkitys on kuitenkin sama.
Tuossa Jäämistöoikeus ykkösen vanhassa painoksessa lukee sanatarkasti näin:
"Yhteisenä kotina käytetyn asunnon tulee kuulua omistajana joko ensiksi kuolleelle puolisolle yksin tai asunto on voinut olla myös puolisoiden yhteisomistuksessa. Lain mukaan lesken oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei ulotu koskemaan sellaista asuntoa, jonka osaksikaan omisti joku kolmas."
Ja kirjassa viitataan Hesan hovioikeuden päätökseen 15.11.2007 S 07/1905, joka ei taida löytyä netistä.
Hyvä että löysit sen hovin päätöksen, kiitos.
Kysymyksessä ei ole gradu (yliopistollinen tutkielma), vaan ammattikorkeakoulussa laadittu työ. Näitä lukeneenä olen usein todennut virheitä. Tässä alku vaikuttaa lupaavalta, mutta jo seurava lainaus (s. 16) osoittaa, että juridiikan hallinta ei ole varmalla pohjalla:
"Perintökaaren säädökset sivuavat välillä avioliittolain säädöksiä, mitä tulee aviopuolisoiden väliseen ositukseen tai avioehtoon sekä näiden vaikutukseen puolisoiden keskinäisissä varallisuussuhteissa."
Perintökaari ja avioliittolaki itsessään ovat säädöksiä. Ne puolestaan koostuvat säännöksistä (ei säädöksistä).
Pahempi virhe on jo kahden sivun päässä (s. 18):
"Jos perittävä on kuollut avioliitossa ilman lapsia, puoliso perii hänet (PK 3:1) riippumatta siitä, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen33
. Tällaisessa tilanteessa
leski on kuolinpesän ainoa osakas eikä varsinaista perinnönjakoa tarvitse tehdä (PK 3:1
ja PK 18:1)34
. Osituskaan ei tässä vaiheessa ole pakollinen, mutta helpottaa huomattavasti lesken kuollessa pesänselvitystä, koska tällöin on jo selvillä ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alaisen ja siitä mahdollisesti vapaan omaisuuden arvo sekä lesken
vastaavat erät35"
Ositusta kuten perinnönjakoakaan EI VOIDA TEHDÄ , kun leski on perinyt lapsettoman puolisonsa.
Tämän kirjoittaja on esittänyt juuri siten kuin asia on (s. 18):
"Jos joku kolmas osapuoli omistaa osaksikaan puolisoiden yhteisenä kotinaan pitämästä asunnosta, lesken vähimmäissuoja ei
toteudu41."
(Lesken vähimmäissuoja = asunnon elinaikainen hallintaoikeus)
Virhe sivulta 19:
"Jos ensiksi kuolleelta aviopuolisolta ei jäänyt rintaperillisiä eikä hän ollut tehnyt testamenttia, hänen kuolinpesänsä kuuluu lesken kuoleman jälkeen hänen ns. toissijaisille
perillisilleen. "
Kun leski on perinyt puolisonsa, ei ole mitään ensiksi kuolleen kuolinpesää, on vain LESKEN PESÄ, joka sisältää lesken puolisoltaan perimän omaisuuden. Lesken kuoltua jaettavaksi tulee tämä lesken pesä.
Löysin tuollaisen ennakkopäätöksen. Eikö tuota logiikkaa voi soveltaa osin tähänkin?
KKO:2015:47
Yhteisomistus - Yhteisomistussuhteen purkaminen - Uskottu mies - Uskotun miehen tehtävät
Oikeudenkäyntikulut
Diaarinumero: S2013/583
Taltionumero: 1280
Antopäivä: 23.06.2015
A ja B omistivat yhteisesti asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunnossa asui B:n äiti C, jolla oli isännöitsijätodistuksen mukaan elinikäinen vastikkeeton hallintaoikeus asuntoon. A oli kiistänyt hallintaoikeuden. A vaati uskotun miehen määräämistä yhteisomistussuhteen purkamiseksi ja asunto-osakkeiden myymiseksi. Lisäksi A vaati, että uskottu mies määrätään hoitamaan ja hallinnoimaan asuntoa sekä perimään C:ltä asumishyödyn korvausta sekä tarvittaessa vaatimaan C:n häätämistä. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla uskottu mies määrättiin asunto-osakkeiden myynnin ohella myös hoitamaan ja hallinnoimaan omaisuutta.
Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
YhtOmL 6 § 1 mom
YhtOmL 11 §
OK 21 luku 1 §
OK 21 luku 2 §