Ensi vuonna väylät ovat ahtaita kulkuväyliä

Kyllä niillä meriteiden sääntöihin viitataan: hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta.”

Ja COLREGS tietysti mahdollistaa erilaisten sääntöjen antamisen sisäisillä kulkuvesillä, mikä on tehty nykyisin sisävesisäännöillä ja ensi vuonna vesiliikenneasetuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä niillä meriteiden sääntöihin viitataan: hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta.”

Lue lisää

Kaipa lakiin olisi juuri noin kirjoitettu, jos sitä olisi haluttu sanoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaipa lakiin olisi juuri noin kirjoitettu, jos sitä olisi haluttu sanoa.

Ei se aina niin ole. Ikävä kyllä lainsäädännössä on aina kohtia, joiden tulkintaa joudutaan hakemaan ns. lain esitöistä, kuten hallituksen esityksestä ja valiokuntamietinnöistä. Esimerkiksi kotirauha; Rikoslaissa puhutaan vain "kotirauhan suojaamasta paikasta" määrittelemättä, mitkä paikat ovat sellaisia. Sen selvittääkseen pitää mennä sinne ns. esitöihin, joista mm. käy ilmi, että asuttavat veneet ovat sellaisia. (Ja ne muuten ovat sitä kokonaan, vaikka jotkut luulevat, että esim. keulakansi ei kuuluisi kotirauhan piiriin; sellaista rajausta ei kuitenkaan ole missään.)

Hallituksen lakiesityksissä on tyypillisesti pitkät esittely- ja taustateksti, jossa kerrotaan, mitä milläkin pykälällä halutaan saada aikaan ja mitä sillä tarkoitetaan.

10-14 kirjoitti:

Ei se aina niin ole. Ikävä kyllä lainsäädännössä on aina kohtia, joiden tulkintaa joudutaan hakemaan ns. lain esitöistä, kuten hallituksen esityksestä ja valiokuntamietinnöistä. Esimerkiksi kotirauha; Rikoslaissa puhutaan vain "kotirauhan suojaamasta paikasta" määrittelemättä, mitkä paikat ovat sellaisia. Sen selvittääkseen pitää mennä sinne ns. esitöihin, joista mm. käy ilmi, että asuttavat veneet ovat sellaisia. (Ja ne muuten ovat sitä kokonaan, vaikka jotkut luulevat, että esim. keulakansi ei kuuluisi kotirauhan piiriin; sellaista rajausta ei kuitenkaan ole missään.)

Hallituksen lakiesityksissä on tyypillisesti pitkät esittely- ja taustateksti, jossa kerrotaan, mitä milläkin pykälällä halutaan saada aikaan ja mitä sillä tarkoitetaan.

Lue lisää

Oli miten oli tuleva vesiliikennelaki ei missään tapauksessa selkeästi määritä ahdasta kulkuväylää ja varsinkaan sen tulkintaa meriteiden sääntöjen yhteydessä. Edelleenkin odotellaan sitä ensimmäistä tapausta, jossa edes sakko määrättäisiin veneelle meriteiden ahtaan kulkuväylän sääntöjen perusteella ellei mukana olisi myös laiva.

Mitä kohtaa tässä:
"hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta.”
et ymmärtänyt?

Ko perustelujen mukaan kaikki Utön pohjoispuolella olevat väylät ovat ahtaita silloinkin, kun kaksi 3 m pitkää soutuvenettä (taikka 2 5 m pitkää kanoottia) ovat samalla vesialueella ja kyse on niiden keskinäisestä väistämisestä.
Eli laivoja ei ole näköpiirissä hyvän näkyvyyden vallitessa.

"Lainsäätäjä lienee nyt siis oikeilla jäjillä."
Mietis nyt vielä hieman lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kohtaa tässä:
"hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta.”
et ymmärtänyt?

Ko perustelujen mukaan kaikki Utön pohjoispuolella olevat väylät ovat ahtaita silloinkin, kun kaksi 3 m pitkää soutuvenettä (taikka 2 5 m pitkää kanoottia) ovat samalla vesialueella ja kyse on niiden keskinäisestä väistämisestä.
Eli laivoja ei ole näköpiirissä hyvän näkyvyyden vallitessa.

"Lainsäätäjä lienee nyt siis oikeilla jäjillä."
Mietis nyt vielä hieman lisää.

Lue lisää

Mitähän erikoista muutosta soutuveneiden tai kanoottien keskinäiseen väistämiseen ahdas kulkuväylä tuo mukanaan verrattuna aavaan mereen?
-MitaanTietamaton-

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän erikoista muutosta soutuveneiden tai kanoottien keskinäiseen väistämiseen ahdas kulkuväylä tuo mukanaan verrattuna aavaan mereen?
-MitaanTietamaton-

Muutoksen jälkeen soutuveneet ja kanootit ovat väylää pitkin kulkiessaan aluksia, jotka voivat navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä, koska uusi laki esitöineen määrittelee pääosin kaikki väylät myös niille ahtaiksi.
Muutos on todella suuri useimpien 9 säännön alakohtien osalta.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idp447064720
Tuosta kannattaa tutustua mikä kaikki tuolla tulkinnalla muuttuu, eli käytännössä kaikki 9 säännön alakohdat saavat noiden todella pienten alusten kohtaamisissa täysin uuden merkityksen, jos vain toinen niistä kulkee väylän suuntaisesti ja jonka kulkua se toinen eri suuntaan kulkeva "alus" siten ei saa estää.

Anonyymi kirjoitti:

Muutoksen jälkeen soutuveneet ja kanootit ovat väylää pitkin kulkiessaan aluksia, jotka voivat navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä, koska uusi laki esitöineen määrittelee pääosin kaikki väylät myös niille ahtaiksi.
Muutos on todella suuri useimpien 9 säännön alakohtien osalta.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idp447064720
Tuosta kannattaa tutustua mikä kaikki tuolla tulkinnalla muuttuu, eli käytännössä kaikki 9 säännön alakohdat saavat noiden todella pienten alusten kohtaamisissa täysin uuden merkityksen, jos vain toinen niistä kulkee väylän suuntaisesti ja jonka kulkua se toinen eri suuntaan kulkeva "alus" siten ei saa estää.

Lue lisää

Tämä nyt oli silkkaa soopaa: se että väylä on ahdas kulkuväylä, ei tee kaikista aluksista sellaisia, että ne voivat kulkea vain itse ahtaassa kulkuväylässä.

Soutuveneiden ja kanoottien (ym. alle 7 m, alle 7 solmua kulkevien)
tulee edelleenkin pysytellä merkityillä väylillä pois yli 12 m alusten tieltä, mutta se ei liity kulkuväylien ahtauteen mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä nyt oli silkkaa soopaa: se että väylä on ahdas kulkuväylä, ei tee kaikista aluksista sellaisia, että ne voivat kulkea vain itse ahtaassa kulkuväylässä.

Soutuveneiden ja kanoottien (ym. alle 7 m, alle 7 solmua kulkevien)
tulee edelleenkin pysytellä merkityillä väylillä pois yli 12 m alusten tieltä, mutta se ei liity kulkuväylien ahtauteen mitenkään.

Lue lisää

Et siis ymmärrä eroa juridiikassa ja käytännössä.
Käytännössä pienvenillä voi kulkea väylien ulkopuolella kuten ennekin, mutta juridisesti ahtaassa kulkuväylässä kulkeva alus tarkoittaa COLREG:ssä nimenomaan sellaista alusta, mikä ei muualla voi kulkea. Nyt kansallisilla säädöksillä pienveneet on saatettu laivojen asemaan väylällä kulkiessaan. Vaikka se muutos on terveen järjen vastainen, ei säädöksiä voi muutenkaan tulkita. Ainoa keino on yrittää vaikuttaa poliitikkoihin että korjaisivat lain vastaamaan sitä järjen käyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis ymmärrä eroa juridiikassa ja käytännössä.
Käytännössä pienvenillä voi kulkea väylien ulkopuolella kuten ennekin, mutta juridisesti ahtaassa kulkuväylässä kulkeva alus tarkoittaa COLREG:ssä nimenomaan sellaista alusta, mikä ei muualla voi kulkea. Nyt kansallisilla säädöksillä pienveneet on saatettu laivojen asemaan väylällä kulkiessaan. Vaikka se muutos on terveen järjen vastainen, ei säädöksiä voi muutenkaan tulkita. Ainoa keino on yrittää vaikuttaa poliitikkoihin että korjaisivat lain vastaamaan sitä järjen käyttöä.

Lue lisää

Tietenkin lakeja voi tulkita teeveen järjen mukaisesti ja niin useimmiten tehdäänkin.

Sinun tulkintasi on sekä lain sanamuodon että terveen järjen vastainen. Jos alus kykenee navigoimaan turvallisesti muualla kuin ahtaassa kulkuväylässä, se kykenee sijoittamaan itsensä myös mihin tahansa kohtaa tätä ahdasta kulkuväylää.

"Sisäisillä kulkuvesillä (eli ahtailla kulkuväylillä!) tarkoitetaan ..."
No ei, koska sisäisiä kulkuvesiä ei ole merkitty merenkulun turvalaittein, joka mainitun hallituksen esitöiden mukaan oli välttämätön edellytys, ja lisäksi Uuden vesiliikennelain 3 §: n 11 kohdan mukaan edellytys on että kyseessä on väylä, siis sellainen kartoihin merkitty viiva, mikä on viranomaisten toimesta harattu kulkusyvyyden varmistamiseksi. Kumpikaan edellytys ei täyty kaikkialla sisäisillä kulkuvesillä, joten se käsite ei tarkoita samaa kuin ahdas kulkuväylä.

Anonyymi kirjoitti:

"Sisäisillä kulkuvesillä (eli ahtailla kulkuväylillä!) tarkoitetaan ..."
No ei, koska sisäisiä kulkuvesiä ei ole merkitty merenkulun turvalaittein, joka mainitun hallituksen esitöiden mukaan oli välttämätön edellytys, ja lisäksi Uuden vesiliikennelain 3 §: n 11 kohdan mukaan edellytys on että kyseessä on väylä, siis sellainen kartoihin merkitty viiva, mikä on viranomaisten toimesta harattu kulkusyvyyden varmistamiseksi. Kumpikaan edellytys ei täyty kaikkialla sisäisillä kulkuvesillä, joten se käsite ei tarkoita samaa kuin ahdas kulkuväylä.

Lue lisää

Luetaanpas esitöitä hieman
"Ahtaalla kulkuväylällä tarkoitettaisiin kaikkia Suomen rannikon ja sisäisten kulkuvesien väyliä lukuun ottamatta avoimilla ja syvillä selkävesillä kulkevia väyliä ja väyläosuuksia. Sisäiset kulkuvedet on määritelty lain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa. Tämä määritelmä vastaisi oikeuskäytännössä vakiintunutta tulkintaa. Sen mukaan meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta."

Tuossa ei mielestäni mitenkään sidota uuden lain tulkintaa vanhaan oikeuskäytäntöön, vaan kerrotaan ettei oleellisia muutoksia tule. Erona on vain se, että ahtaat kulkuväylät on nyt kirjattu lakiin ja sidottu sisäisten kulkuvesien määritelmään.

3 §: n 11 kohdasta en löytänyt mitään väylän määrityksiin viittavaa, mutta luvun 10 § vaatii noudattamaan meriteiden sääntöjä ja uutta vesiliikennelakia kaikkialla, myös väylien ulkopuolella:

"2 luku
Vesiliikenteen säännöt ja vesiliikenteen ohjaamisen periaatteet
10 § Meriteiden sääntöjen noudattaminen

Päällikön on avomerellä, kaikilla siihen yhteydessä olevilla kulkuvesillä, joilla merialukset voivat liikennöidä, ja kauppamerenkulun väylillä noudatettava meriteiden sääntöjä. Kauppamerenkulun väylillä tarkoitetaan vesilain nojalla määrättyjä yleisiä kulkuväyliä, jotka ovat ensisijaisesti rakennettu ja tarkoitettu kauppamerenkulkua varten.

Meriteiden sääntöjä on noudatettava sisäisillä kulkuvesillä tässä luvussa tarkoitetuin poikkeuksin ja lisäyksin. Sisäisillä kulkuvesillä tarkoitetaan järviä, jokia, kanavia sekä merialuetta, jonka ulkorajan muodostaa se viiva, jonka jokainen piste on kahden meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä sisäisiä aluevesiä rajaavasta perusviivan pisteestä aluemeren puolella."

(En ole robotti -testissä sattumalta veneitä :) )

Anonyymi kirjoitti:

Luetaanpas esitöitä hieman
"Ahtaalla kulkuväylällä tarkoitettaisiin kaikkia Suomen rannikon ja sisäisten kulkuvesien väyliä lukuun ottamatta avoimilla ja syvillä selkävesillä kulkevia väyliä ja väyläosuuksia. Sisäiset kulkuvedet on määritelty lain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa. Tämä määritelmä vastaisi oikeuskäytännössä vakiintunutta tulkintaa. Sen mukaan meriteiden säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliä ovat Suomen aluevesillä olevat merenkulun turvalaittein merkityt väylät niiden leveydestä riippumatta."

Tuossa ei mielestäni mitenkään sidota uuden lain tulkintaa vanhaan oikeuskäytäntöön, vaan kerrotaan ettei oleellisia muutoksia tule. Erona on vain se, että ahtaat kulkuväylät on nyt kirjattu lakiin ja sidottu sisäisten kulkuvesien määritelmään.

3 §: n 11 kohdasta en löytänyt mitään väylän määrityksiin viittavaa, mutta luvun 10 § vaatii noudattamaan meriteiden sääntöjä ja uutta vesiliikennelakia kaikkialla, myös väylien ulkopuolella:

"2 luku
Vesiliikenteen säännöt ja vesiliikenteen ohjaamisen periaatteet
10 § Meriteiden sääntöjen noudattaminen

Päällikön on avomerellä, kaikilla siihen yhteydessä olevilla kulkuvesillä, joilla merialukset voivat liikennöidä, ja kauppamerenkulun väylillä noudatettava meriteiden sääntöjä. Kauppamerenkulun väylillä tarkoitetaan vesilain nojalla määrättyjä yleisiä kulkuväyliä, jotka ovat ensisijaisesti rakennettu ja tarkoitettu kauppamerenkulkua varten.

Meriteiden sääntöjä on noudatettava sisäisillä kulkuvesillä tässä luvussa tarkoitetuin poikkeuksin ja lisäyksin. Sisäisillä kulkuvesillä tarkoitetaan järviä, jokia, kanavia sekä merialuetta, jonka ulkorajan muodostaa se viiva, jonka jokainen piste on kahden meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä sisäisiä aluevesiä rajaavasta perusviivan pisteestä aluemeren puolella."

(En ole robotti -testissä sattumalta veneitä :) )

Lue lisää

Minulta kysyttiin, "klikkaa ruudut, joissa on ahtaita kulkuväyliä." Klikkasin kaikkia ja läpi meni.

Kapitänleutnant Satiainen

Minä näkisin sen niin, että tämä lakiin laitettu aiempi MKL:n ohjeen mukainen tulkinta ahtaista väylistä on ihan hyvä.

Ja niille pettereille, joille tulee ongelma leveiden väylien osalta hyväksyä tätä ahdasta väylää sanon: jos kerran väylä on niin leveä ja sen geometria on sellainen, ettei se isolle laivalle ole mielestäsi ahdas, niin silloin siinä on kyllä sinullekin tilaa kryssiä ja purjehtia mielin määrin. Ajoissa tehty parin asteen kurssimuutos ei "sunnuntaipurjehtian" maailmaa kaada, mutta sillä jo estetään rahtilaivan kanssa törmäyskurssille joutuminen.

Se että kaikki viitoitetut väylät ovat ahtaita ei aiheuta kyllä mitään ongelmia meissä "sunnuntaipurjehtijoissa".

Anonyymi kirjoitti:

Minä näkisin sen niin, että tämä lakiin laitettu aiempi MKL:n ohjeen mukainen tulkinta ahtaista väylistä on ihan hyvä.

Ja niille pettereille, joille tulee ongelma leveiden väylien osalta hyväksyä tätä ahdasta väylää sanon: jos kerran väylä on niin leveä ja sen geometria on sellainen, ettei se isolle laivalle ole mielestäsi ahdas, niin silloin siinä on kyllä sinullekin tilaa kryssiä ja purjehtia mielin määrin. Ajoissa tehty parin asteen kurssimuutos ei "sunnuntaipurjehtian" maailmaa kaada, mutta sillä jo estetään rahtilaivan kanssa törmäyskurssille joutuminen.

Se että kaikki viitoitetut väylät ovat ahtaita ei aiheuta kyllä mitään ongelmia meissä "sunnuntaipurjehtijoissa".

Lue lisää

En tunne yhtään purjehtijaa, joille laivojen väistäminen Suomen sisäisillä aluevesillä olisi ongelma, harvemmille se on täysin avomerelläkään, vaikka siellä meriteiden sääntöjen mukaan laivat ovat lähes aina (reitinjakoaluetta lukuunottamatta) kiistatta väistämisvelvollisia purjeveneisiin nähden.

Sen sijaan joidenkin kuvitelmat tiukasta oikeanpuoleisesta liikenteestä tai jopa kryssimisen laittomuudesta väylillä eivät uppoa suurimmalle osalle purjehtijoista eikä myöskään moottoriveneilijöistä. Jo lähtökohtaisesti väylähän on vain veteen piirretty viiva veneille ja on mahdotonta tietää meneekö vene väylää pitkin vai onko se vain sattumalta juuri nyt väylän lähettyvillä.

Myös monet laivat ajavat väylien ulkopuolella ja varsinkin muualla kuin väylän oikeassa laidassa. Laivan väistössä yleensä paras tapa on siirtyä väylän ulkopuolelle, mutta silloin tietysti olisi kovin toivottavaa, että laiva pysyisi väylällä.

Anonyymi kirjoitti:

En tunne yhtään purjehtijaa, joille laivojen väistäminen Suomen sisäisillä aluevesillä olisi ongelma, harvemmille se on täysin avomerelläkään, vaikka siellä meriteiden sääntöjen mukaan laivat ovat lähes aina (reitinjakoaluetta lukuunottamatta) kiistatta väistämisvelvollisia purjeveneisiin nähden.

Sen sijaan joidenkin kuvitelmat tiukasta oikeanpuoleisesta liikenteestä tai jopa kryssimisen laittomuudesta väylillä eivät uppoa suurimmalle osalle purjehtijoista eikä myöskään moottoriveneilijöistä. Jo lähtökohtaisesti väylähän on vain veteen piirretty viiva veneille ja on mahdotonta tietää meneekö vene väylää pitkin vai onko se vain sattumalta juuri nyt väylän lähettyvillä.

Myös monet laivat ajavat väylien ulkopuolella ja varsinkin muualla kuin väylän oikeassa laidassa. Laivan väistössä yleensä paras tapa on siirtyä väylän ulkopuolelle, mutta silloin tietysti olisi kovin toivottavaa, että laiva pysyisi väylällä.

Lue lisää

Se ettet tunne yhtään purjehtiaa ei vielä tarkoita sitä, ettei niitä purjehtijoita ole? Vai tunnetko niin hyvin kaikki Suomen purjehtijat?

Jos kukaan ei ylläpidä törmäyskurssia rahtilaivan kanssa, niin miksi sitten Vuosaaren syväväylällä laivat joutuvat aika usein antamaan niitä äänimerkkejä? Ja miksi VHF:llä kuuluu silloin tällöin näistä purjesankareista ilmoituksia VTS liikennekeskukseen, jotta viranomainen voi käydä juttelemassa näiden sankareiden kanssa? Kun kerran osalle näistä purjesankareista Kustaanmiekka on se aluie jossa rahtilaiva niitä väistää, niin miten luulet sankareiden käyttäytyvän Vuosaaren väylällä, kun matkaavat sinne Onakseen kerhon saaritukikohtaan tai sieltä takaisin kotiin?

Anonyymi kirjoitti:

Se ettet tunne yhtään purjehtiaa ei vielä tarkoita sitä, ettei niitä purjehtijoita ole? Vai tunnetko niin hyvin kaikki Suomen purjehtijat?

Jos kukaan ei ylläpidä törmäyskurssia rahtilaivan kanssa, niin miksi sitten Vuosaaren syväväylällä laivat joutuvat aika usein antamaan niitä äänimerkkejä? Ja miksi VHF:llä kuuluu silloin tällöin näistä purjesankareista ilmoituksia VTS liikennekeskukseen, jotta viranomainen voi käydä juttelemassa näiden sankareiden kanssa? Kun kerran osalle näistä purjesankareista Kustaanmiekka on se aluie jossa rahtilaiva niitä väistää, niin miten luulet sankareiden käyttäytyvän Vuosaaren väylällä, kun matkaavat sinne Onakseen kerhon saaritukikohtaan tai sieltä takaisin kotiin?

Lue lisää

Ne antavat äänimerkeillä ohjeita veneilijöille. Äänimerkeillä voidaan myös kertoa, mitä aiotaan itse tehdä. Lisäksi tuuttauksilla voi olla puhdasta viihdearvoa.

https://youtu.be/sTlTxFio6DY

Kapitänleutnant Satiainen

Anonyymi kirjoitti:

Se ettet tunne yhtään purjehtiaa ei vielä tarkoita sitä, ettei niitä purjehtijoita ole? Vai tunnetko niin hyvin kaikki Suomen purjehtijat?

Jos kukaan ei ylläpidä törmäyskurssia rahtilaivan kanssa, niin miksi sitten Vuosaaren syväväylällä laivat joutuvat aika usein antamaan niitä äänimerkkejä? Ja miksi VHF:llä kuuluu silloin tällöin näistä purjesankareista ilmoituksia VTS liikennekeskukseen, jotta viranomainen voi käydä juttelemassa näiden sankareiden kanssa? Kun kerran osalle näistä purjesankareista Kustaanmiekka on se aluie jossa rahtilaiva niitä väistää, niin miten luulet sankareiden käyttäytyvän Vuosaaren väylällä, kun matkaavat sinne Onakseen kerhon saaritukikohtaan tai sieltä takaisin kotiin?

Lue lisää

Se, että ongelmatilanteita tulee, ei tarkoita, että purjeveneilijä luulisi laivan olevan väistämisvelvollinen. Aina ei ole helppoa ennakoida tilannetta. Purjevene on kovin hidas, joten nopeasti alta pois ei ehdi.

AIS helpottaa arviointia, mutta ei sekään auta laivan muuttaessa suuntaa tai nopeutta.

Itselle laiva on töötännyt kerran. Olin jo töötin tullessa reilusti väylän ulkopuolella keula poispäin väylältä, joten en kyllä ihan ymmärtänyt tarvetta töötätä. Ehkä se oli vain varmistus, "olethan huomannut, että täältä tullaan".

Anonyymi kirjoitti:

Se ettet tunne yhtään purjehtiaa ei vielä tarkoita sitä, ettei niitä purjehtijoita ole? Vai tunnetko niin hyvin kaikki Suomen purjehtijat?

Jos kukaan ei ylläpidä törmäyskurssia rahtilaivan kanssa, niin miksi sitten Vuosaaren syväväylällä laivat joutuvat aika usein antamaan niitä äänimerkkejä? Ja miksi VHF:llä kuuluu silloin tällöin näistä purjesankareista ilmoituksia VTS liikennekeskukseen, jotta viranomainen voi käydä juttelemassa näiden sankareiden kanssa? Kun kerran osalle näistä purjesankareista Kustaanmiekka on se aluie jossa rahtilaiva niitä väistää, niin miten luulet sankareiden käyttäytyvän Vuosaaren väylällä, kun matkaavat sinne Onakseen kerhon saaritukikohtaan tai sieltä takaisin kotiin?

Lue lisää

Minä kuljen siitä Vuosaaren väylän poikki harva se viikonloppu. "Aika usein" on edelleen niin harvoin, etten ole sen risteyksen tienoilta kertaakaan kuullut viittä töräystä.

Arviointivirheitä sattuu, mutta toisen anonymin kanssa olen aika vakuuttunut, ettei yksikään purjehtija tahallaan laivan kanssa tilasta kilpaile. Satamasta lähtevät tulevat vähän nurkan takaa ja ilman AISia niillä on mahdollisuus yllättää.

Anonyymi kirjoitti:

Se, että ongelmatilanteita tulee, ei tarkoita, että purjeveneilijä luulisi laivan olevan väistämisvelvollinen. Aina ei ole helppoa ennakoida tilannetta. Purjevene on kovin hidas, joten nopeasti alta pois ei ehdi.

AIS helpottaa arviointia, mutta ei sekään auta laivan muuttaessa suuntaa tai nopeutta.

Itselle laiva on töötännyt kerran. Olin jo töötin tullessa reilusti väylän ulkopuolella keula poispäin väylältä, joten en kyllä ihan ymmärtänyt tarvetta töötätä. Ehkä se oli vain varmistus, "olethan huomannut, että täältä tullaan".

Lue lisää

Miten se tööttäsi?

Jos se tööttäsi kerran, se vain ilmoitti kääntyvänsä styyrpuuriin, jos kahdesti niin paapuuriin. Jos se tuuttasi viidesti, se ei ymmärtänyt aikeitasi - mikäli se nyt ylipäätään tuuttasi sinulle. Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa ei ole mitään aggressiivista, vaan kyse on informaatiosta. Viimeksi mainitussa voi havaita opettavaista sävyäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä kuljen siitä Vuosaaren väylän poikki harva se viikonloppu. "Aika usein" on edelleen niin harvoin, etten ole sen risteyksen tienoilta kertaakaan kuullut viittä töräystä.

Arviointivirheitä sattuu, mutta toisen anonymin kanssa olen aika vakuuttunut, ettei yksikään purjehtija tahallaan laivan kanssa tilasta kilpaile. Satamasta lähtevät tulevat vähän nurkan takaa ja ilman AISia niillä on mahdollisuus yllättää.

Lue lisää

""Aika usein" on edelleen niin harvoin, etten ole sen risteyksen tienoilta kertaakaan kuullut viittä töräystä"

Itse asun siinä lähellä ja vietän viikonloppuja väylän läheisessä saaressa. Kyllä niitä viiden töräyksen sarjoja kuulee yllättävän usein. Jos ei joka viikonlopu, niin tasaavana useita kertoja samana viikonlopuna. Viimeksi viime perjantaina.

Huviveneiden kohdalla purjeveneen syväys on yleensä aina isompi kuin moottoriveneen, eli purjeveneellä on vielä vaikeampaa väistää väylän ulkopuolelle. Eli kyllä se on moottorivene, joka väistää.

Ei kulkuväylän ahtaudesta koidu väylän suuntaisesti etenevälle mitään etusijaa, ellei alus ole sellainen, ettei se pysty muualla turvallisesti navigoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Huviveneiden kohdalla purjeveneen syväys on yleensä aina isompi kuin moottoriveneen, eli purjeveneellä on vielä vaikeampaa väistää väylän ulkopuolelle. Eli kyllä se on moottorivene, joka väistää.

Lue lisää

Itse menen tuntemattomilla vesillä mieluummin purjeilla väylän ulkopuolelle tai reunamille kuin esim. sisäperällä varustetulla moottoriveneellä. Toisaalta nopeuseron ja toisaalta pohjakosketuksen aiheuttaman vaurioriskin suuruuden takia.
-MitaanTietamaton-

Anonyymi kirjoitti:

Ei kulkuväylän ahtaudesta koidu väylän suuntaisesti etenevälle mitään etusijaa, ellei alus ole sellainen, ettei se pysty muualla turvallisesti navigoimaan.

Ei aiemmin kuitunutkaan, koska silloin väylä ei sille pienveneelle ollut ahdas. Nyt se on kuitenkin kansallisilla säädöksillä määritelty ahtaaksi pienveneen tosiasiallisista väistämiskyvyistä riippumatta, joten pienvenekin nauttii etuoikeuksista väylällä liikkuessaan myös silloin kun laiva tulee väylän ulkopuolelta. Eli laiva ei saa silloin estää sen pienveneen kulkua. Lopputulos on täysin järjetön, ja samalla loogisesti ainoa mahdollinen uusien säädösten muodostaman kokonaisuuden tulkinta. Pyytäkää poliitikkoja korjaamaan se säädös älkääkä täällä siitä valittako, taikka sen järjettömistä seurauksista.

Anonyymi kirjoitti:

Huviveneiden kohdalla purjeveneen syväys on yleensä aina isompi kuin moottoriveneen, eli purjeveneellä on vielä vaikeampaa väistää väylän ulkopuolelle. Eli kyllä se on moottorivene, joka väistää.

Lue lisää

Väylän ulkopuollelle väistämisen mahdollisuudella ei ole mitään juridista vaikutusta uusien säädösten voimaantulon jälkeen. Sitä ennen ne vaikuttavat nimenomaan siihen, onko väylä jollekin alukselle ahdas vai ei ole. Sen jälkeen eivät enää vaikuta, koska asia on säädöksellä päätetty aluksen kyvyistä riippumatta.

Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?
Siis mikä muu kuin juridisesti loogisen lopputuloksen järjettömyys käytännön kannalta, johon emme täällä voi mitenkään vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei aiemmin kuitunutkaan, koska silloin väylä ei sille pienveneelle ollut ahdas. Nyt se on kuitenkin kansallisilla säädöksillä määritelty ahtaaksi pienveneen tosiasiallisista väistämiskyvyistä riippumatta, joten pienvenekin nauttii etuoikeuksista väylällä liikkuessaan myös silloin kun laiva tulee väylän ulkopuolelta. Eli laiva ei saa silloin estää sen pienveneen kulkua. Lopputulos on täysin järjetön, ja samalla loogisesti ainoa mahdollinen uusien säädösten muodostaman kokonaisuuden tulkinta. Pyytäkää poliitikkoja korjaamaan se säädös älkääkä täällä siitä valittako, taikka sen järjettömistä seurauksista.

Lue lisää

Vesiliikennelaki määrää noudattamaan COLREGin sääntöjä ellei laista muuta johdu ja määrää myös mitkä ovat COLREGin säännöissä tarkoitettuja ahtaita kulkuväyliå. Väistäminen tapahtuu siis näin:

"9 sääntö
Ahtaat kulkuväylät

a) Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella.

b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.

c) Alus, joka harjoittaa kalastusta, ei saa estää minkään itse ahtaassa kulkuväylässä navigoivan aluksen kulkua.

d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Jälkimmäinen alus voi antaa 34 säännön d kappaleessa määrätyn äänimerkin, jos se on epävarma ylittävän aluksen aikeista.

e) 1) Milloin ahtaassa kulkuväylässä ohitus voi tapahtua ainoastaan ohitettavan aluksen ryhdyttyä toimenpiteisiin turvallisen ohituksen varmistamiseksi, ohitusta aikovan aluksen on ilmaistava aikomuksensa antamalla 34 säännön c kappaleen 1 kohdassa määrätty asianmukainen äänimerkki. Ohitettavan aluksen on, jos se suostuu ohitukseen, annettava 34 säännön c kappaleen 2 kohdassa määrätty asianmukainen äänimerkki ja ryhdyttävä toimenpiteisiin turvallisen ohituksen varmistamiseksi. Epäröidessään se voi antaa 34 säännön d kappaleessa määrätyn äänimerkin.

2) Tämä sääntö ei vapauta ohittavaa alusta 13 säännössä määrätystä velvollisuudesta.

f) Aluksen, joka lähestyy sellaista ahtaan kulkuväylän mutkaa tai aluetta, missä muita aluksia saattaa olla välissä olevan, näkyvyyttä haittaavan esteen takana, on navigoitava erityisen valppaasti ja varovasti sekä annettava 34 säännön e kappaleessa määrätty asianmukainen äänimerkki.

g) Jokaisen aluksen on, milloin olosuhteet sen sallivat, vältettävä ankkurointia ahtaassa kulkuväylässä."

Anonyymi kirjoitti:

Huviveneiden kohdalla purjeveneen syväys on yleensä aina isompi kuin moottoriveneen, eli purjeveneellä on vielä vaikeampaa väistää väylän ulkopuolelle. Eli kyllä se on moottorivene, joka väistää.

Lue lisää

Käsittäääkseni väistämisvelvollisuus ei ole koskaan määräytynyt syväksen mukaan niin, että suureman syväksen omaavalla olisi "etuajo-oikeus".

Poikkeuksen muodostaa niin suuri syväys, että se estää navigoimisen väylän ulkopuolella. Jos taas kumpikaan veneistä ei voi syväksen takia liikkua väylän ulkopuolella, niin silloinkaan ei verrata syväksiä ajojärjestystä tulkittaessa.

Käytännössä toki matalasyväksinen moottorivene väistää purjevenettä koska moottoriveneeseen nähden purjevene pysyy lähes paikallaan.

Väistäminen tehdään sääntöjen mukaan edelleen kuten aikaisemminkin, muta ei aina samojen kuin aikaisemmin.
Uusi laki määrittelee väylät ensisijaisesti ahtaiksi, jolloin sovelletaan laajemmin ahtaan väylän sääntöä kuin aiemmin.

Olen kuitenkin yhtä mieltä siitä, että väistämissäännöt ovat samat eikä uusia asioita tarvitse opetella vaan soveltaa eri suhteessa kuin ehkä ennen.

Aikaisempi laki on jättänyt paljon tulkinnanvaraa ahtauden suhteen. Joku on voinut tulkita aikaisemmin ahatuta samalla tavalla kuin uusi laki sen määritelee ja hänelle tilanne ei ole muuttunut mitenkään muuten kuin että muutkin tulkitsevat sen samalla tavalla.