Mikä on ajan henki?

Juu, sanotaan että zeitgeit on ajan henki, mikä tarkoittaa kunkin aikakauden ja kulloisenkin kulttuurin älyllistä ilmapiiriä. Jos tarkastelemme tarkemmin sanaa älyllinen ilmapiiri, huomaamme muutaman ongelman. Älyä ei tunnetusti voi mitata, koska sitä ei voida yksikäsitteisesti määritellä, eikä sitä suoranaisesti voi havaita vasta kuin a posteriori ja epäsuorasti, ja tällöinkin kysymys on aina ongelmallinen, koska älykkyysteoriasta ei voida johtaa kunnon toimivaa ja käyttökelpoista älyn määritelmää. Siis mitä äly on - siihen ei ole olemassa toimivaa, objektiivista ja yleistä vastausta, joten sinänsä termi äly on tyhjä sana joka ei juuri tarkoita yhtään mitään.

Entäpä sana ilmapiiri? Miten voimme havaita tai mitata ilmapiiriä? Voimme toki katsoa tv:tä eri aika kausina ja hahmotella sitä kautta, mikä se "ilmapiiri" on kulloinkin. Ongelmana vain on, että tv:n tuotokset liikkuvat, kuten tiedämme, mielikuvien maailmassa, joka on eri asia kuin esim. yhteiskunnallinen todellisuus. Mielikuva asiasta on siis eri asia kuin asia todellisuudessa.

MIelestäni zeitgeist on tyhjä sana, joka ei merkitse mitään konkreettista ja relevanttia.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, sanotaan että zeitgeit on ajan henki, mikä tarkoittaa kunkin aikakauden ja kulloisenkin kulttuurin älyllistä ilmapiiriä. Jos tarkastelemme tarkemmin sanaa älyllinen ilmapiiri, huomaamme muutaman ongelman. Älyä ei tunnetusti voi mitata, koska sitä ei voida yksikäsitteisesti määritellä, eikä sitä suoranaisesti voi havaita vasta kuin a posteriori ja epäsuorasti, ja tällöinkin kysymys on aina ongelmallinen, koska älykkyysteoriasta ei voida johtaa kunnon toimivaa ja käyttökelpoista älyn määritelmää. Siis mitä äly on - siihen ei ole olemassa toimivaa, objektiivista ja yleistä vastausta, joten sinänsä termi äly on tyhjä sana joka ei juuri tarkoita yhtään mitään.

Entäpä sana ilmapiiri? Miten voimme havaita tai mitata ilmapiiriä? Voimme toki katsoa tv:tä eri aika kausina ja hahmotella sitä kautta, mikä se "ilmapiiri" on kulloinkin. Ongelmana vain on, että tv:n tuotokset liikkuvat, kuten tiedämme, mielikuvien maailmassa, joka on eri asia kuin esim. yhteiskunnallinen todellisuus. Mielikuva asiasta on siis eri asia kuin asia todellisuudessa.

MIelestäni zeitgeist on tyhjä sana, joka ei merkitse mitään konkreettista ja relevanttia.

Lue lisää

Itse olen syntynyt yli 60 v sitten joten muistan henkilökohtaisesti Neuvostoliiton ja kylmän sodan aikakauden ja 1980-luvun jolloin palveluita oli saatavana helposti pienimmilläkin paikkakunnilla ja sitten tietotekniikan yleistymisen 1990-luvusta lähtien jolloin työelämä muuttui paljon entistä stressaavammaksi laman myötä jne. ja kyllä niillä kaikilla kokemillani vuosikymmenillä oli aika erilainen kulttuuri verratuna toisiinsa. Sitten voi tutkia historiaa ja ihmisten tapoja siltä ajalta kuin ylipäätänsä löytyy kirjallista aineistoa.

Tietysti jos pystyy ajattelemaan vain luonnontieteellisen eksaktisti niin voi olla vaikea huomata mitä ympärillä tapahtuu eri aikoina. Ajan hengessä ei ole kyse tarkasti mitattavasta asiasta eikä sitä asiaa voi edes käsitellä niin että tutkitaan erikseen "ilmapiiri" sanan merkitystä ja sitten "aika" käsitteen merkitystä ja oletetaan sitten että ilmaisun pitää olla jotenkin luonnontieteellisesti eksakti jotta se "ajan hengen" idea olisi sitten jotenkin yksiselitteisesti ymmärrettävissä.

Joskus kannattaa yrittää hiljentää se loogis-analyyttinen puoli ainakin hetkeksi ja vain pelkästään aistia ja kokea tunnelmia. Tuolla sinun tavalla saa kuoliaaksi analysoitua suurin piirtein kaiken sellaisen ihmiselämässä mikä pitäisi kohdatan tunteen eikä älyn kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen syntynyt yli 60 v sitten joten muistan henkilökohtaisesti Neuvostoliiton ja kylmän sodan aikakauden ja 1980-luvun jolloin palveluita oli saatavana helposti pienimmilläkin paikkakunnilla ja sitten tietotekniikan yleistymisen 1990-luvusta lähtien jolloin työelämä muuttui paljon entistä stressaavammaksi laman myötä jne. ja kyllä niillä kaikilla kokemillani vuosikymmenillä oli aika erilainen kulttuuri verratuna toisiinsa. Sitten voi tutkia historiaa ja ihmisten tapoja siltä ajalta kuin ylipäätänsä löytyy kirjallista aineistoa.

Tietysti jos pystyy ajattelemaan vain luonnontieteellisen eksaktisti niin voi olla vaikea huomata mitä ympärillä tapahtuu eri aikoina. Ajan hengessä ei ole kyse tarkasti mitattavasta asiasta eikä sitä asiaa voi edes käsitellä niin että tutkitaan erikseen "ilmapiiri" sanan merkitystä ja sitten "aika" käsitteen merkitystä ja oletetaan sitten että ilmaisun pitää olla jotenkin luonnontieteellisesti eksakti jotta se "ajan hengen" idea olisi sitten jotenkin yksiselitteisesti ymmärrettävissä.

Joskus kannattaa yrittää hiljentää se loogis-analyyttinen puoli ainakin hetkeksi ja vain pelkästään aistia ja kokea tunnelmia. Tuolla sinun tavalla saa kuoliaaksi analysoitua suurin piirtein kaiken sellaisen ihmiselämässä mikä pitäisi kohdatan tunteen eikä älyn kautta.

Lue lisää

Niin, pitääkö asioita lähestyä filosofiassa tunteen vai järjen kautta?Perusfilosofinen lähtökohta on pääsääntöisesti ollut alun alkaen, että ihminen on järkiolento, ja täten on järkevää järkeillä asioista filosofiassa kylmän tunteettomasti ja analyyttisen objektiivisesti. Jos sallimme analyysiin mukaan minäkeskeiset tunteet, meidän täytyy luopua objektiivisuuden määritelmästä ja hyväksyä päätelmien subjektiivisuus.

Tiedämme toki, ettei nykyihminen ole kylmän rationaalinen olento, vaan ihmistä ohjaavat tosielämässä monenlaiset irrationaaliset tuntemukset.

Itse pidän käsitteistä jotka ovat täsmällisia, mutta toki ymmärrän että esim. kommunikoinnissa ihmisten kanssa, epätäsmälliset ilmaukset ovat standardi.

Esim. sanat järki ja tunteet ovat epätäsmällisiä, jotka voidaan täsmentää ja kvantifioida haluttaessa siten, että niistä saadaan mitallisia termejä. Kvantitatiivisuus on välttämätön elementti, kun rupeamme kehittelemään käytännön sovelluksissa esim, insinööri- ja lääketieteissä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, pitääkö asioita lähestyä filosofiassa tunteen vai järjen kautta?Perusfilosofinen lähtökohta on pääsääntöisesti ollut alun alkaen, että ihminen on järkiolento, ja täten on järkevää järkeillä asioista filosofiassa kylmän tunteettomasti ja analyyttisen objektiivisesti. Jos sallimme analyysiin mukaan minäkeskeiset tunteet, meidän täytyy luopua objektiivisuuden määritelmästä ja hyväksyä päätelmien subjektiivisuus.

Tiedämme toki, ettei nykyihminen ole kylmän rationaalinen olento, vaan ihmistä ohjaavat tosielämässä monenlaiset irrationaaliset tuntemukset.

Itse pidän käsitteistä jotka ovat täsmällisia, mutta toki ymmärrän että esim. kommunikoinnissa ihmisten kanssa, epätäsmälliset ilmaukset ovat standardi.

Esim. sanat järki ja tunteet ovat epätäsmällisiä, jotka voidaan täsmentää ja kvantifioida haluttaessa siten, että niistä saadaan mitallisia termejä. Kvantitatiivisuus on välttämätön elementti, kun rupeamme kehittelemään käytännön sovelluksissa esim, insinööri- ja lääketieteissä.

Lue lisää

"Niin, pitääkö asioita lähestyä filosofiassa tunteen vai järjen kautta?"

Molempien eikä se koske pelkästään filosofeja vaan kaikkia ihmisiä. Pitäisi pystyä tuntemaan se mitä ajattelee ja ajattelemaan sitä mitä tuntee eli mahdollisimman tasapainoinen lähestymistapa.

"Perusfilosofinen lähtökohta on pääsääntöisesti ollut alun alkaen, että ihminen on järkiolento, ja täten on järkevää järkeillä asioista filosofiassa kylmän tunteettomasti ja analyyttisen objektiivisesti. "

Minusta tuo ei ole edes järkevää ajattelua koska se tuottaa niin paljon ongelmia yhteiskunnassa ja ylipäätänsä yksilöiden elämässä. Se yksipuolonen järkiajattelu on usein hyvin kaavamaista, keskittyy hyvin pieneen osaan kokonaisuutta ja tuottaa sellaisia osatotuuksia jotka aiheuttavat hyvin usein kokonaisuudessa massiivisia ongelmia.

Sellainen järkiajattelu voi olla hyvinkin nokkelaa ja taitavaa mutta hyvin harvoin viisasta pidemmälle tähtäimellä koska siinä ei oikeasti ymmärretä edes mitä tutkitaan vaan väännetään mielellään mutkat suoraksi.

Se on tyypillistä insinörttien ajattelua jossa oletetaan että todellisuuden pitää olla sellainen kuin tieteellis-teknis-loogis-matemaattinen ajattelutapa edellyttää eli todellisuuden pitäisi jotenkin sopeutua siihen tieteeseen eikä tieteen todellisuuteen. Insinörtit eivät ymmärrä laatuja vaan pelkästään mitattavissa olevia määriä.

"Tiedämme toki, ettei nykyihminen ole kylmän rationaalinen olento, vaan ihmistä ohjaavat tosielämässä monenlaiset irrationaaliset tuntemukset. "

Vai olisko niin päin että se kylmä rationaalisuus on irrationaalista ja se vähän epämääräinen valmiiksi annettuihin eksakteihin käsitteisiin sopeutumaton ajattelutapa taas rationaalista koska se on toimivaa?

"Itse pidän käsitteistä jotka ovat täsmällisia, mutta toki ymmärrän että esim. kommunikoinnissa ihmisten kanssa, epätäsmälliset ilmaukset ovat standardi."

Sinä siis haluat että käsitteet ikäänkuin ajattelevat puolestasi kun sinä sitten mekaanis-loogisesti sovellat niitä? Se mitä pidät epätäsmällisenä ilmaisuna voi taas juuri tarpeeksi täsmällinen (goldilocks periaate) toimiakseen oikeasti käytännössä ja ollakseen ymmärrettävä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Goldilocks_principle

Otetaan nyt vaikka tuo zeitgeist käsite . Sinä varmaan haluaisit että se olisi tarkasti määritelty alkavaksi ja loppuvaksi tiettynä päivämääränä ja sisältää tietyt tarkasti määritellyt kulttuurin ominaisuudet. Se taas olisi vähän samaa kuin yrittäisi eksakteilla käsitteillä kuvata miltä suklaajäätelö maistuu sellaiselle jolla ei ole makuaistia. Todennäköisesti kaikki taide menee myös ohitse koska siinä on se "irrationaalinen" tunnekomponentti mukana.

https://en.wikipedia.org/wiki/Goldilocks_principle

Jos haluaa pakkomielteisesti kaiken olevan äärimmäisen eksaktia niin päätyy maailmankuvassaan helposti jonkinlaiseen superdeterminismiin joka voi olla luonnontieteellisen ajattelun haaveiden täyttymys mutta kaikille muille varsin hedelmätön lähestymistapa.

Täällä ollaan kuitenkin ensisijassa elämässä ja kokemassa erilaisia asioita eikä luomassa täydelliseen umpikujaan johtavaa maailmankuvaa jonka kanssa voi sitten viettää aikaansa äärimmäisessä ylimielisyydessä ja omahyväsyydessä kun kuvittelee keksineensä lopullisen ratkaisun kaikille tieteellisille ongelmille.

"Esim. sanat järki ja tunteet ovat epätäsmällisiä, jotka voidaan täsmentää ja kvantifioida haluttaessa siten, että niistä saadaan mitallisia termejä. Kvantitatiivisuus on välttämätön elementti, kun rupeamme kehittelemään käytännön sovelluksissa esim, insinööri- ja lääketieteissä."

Olen aina ihmetellyt transhumanistista ajattelua jossa pyritään luomaan täydellinen helvetti kaikille muille vain koska se on olevinaan "tieteellisesti mielenkiintoista".

Lääketieteestä minulle ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa koska ylipäätänsä lääketieteen bisnesmalli ei tue parantumista eikä terveyttä vaan sairauden ylläpitoa ja oireiden väliaikaista helpotusta.

Tehomaatalouden ongelma taas on että se ei tuota oikeasti ravitsevaa ruokaa vaan tuottaa ylipainoa, sairauksia ja tarvitaan jatkuvasti vitamiini & ravintolisiä.

Kyse on lähinnä tuhokapitalismista jota tieteellinen & tekninen yhteisö tukee.

Koko globaali yhteiskuntajärjestelmä on täysin korjauskelvoton kaikilta osiltaan.

Kaltaisesi ihmiset ovat osa ongelmaa ja valitettavasti eivät osaa edes olla osa ratkaisua. Sorry vaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin, pitääkö asioita lähestyä filosofiassa tunteen vai järjen kautta?"

Molempien eikä se koske pelkästään filosofeja vaan kaikkia ihmisiä. Pitäisi pystyä tuntemaan se mitä ajattelee ja ajattelemaan sitä mitä tuntee eli mahdollisimman tasapainoinen lähestymistapa.

"Perusfilosofinen lähtökohta on pääsääntöisesti ollut alun alkaen, että ihminen on järkiolento, ja täten on järkevää järkeillä asioista filosofiassa kylmän tunteettomasti ja analyyttisen objektiivisesti. "

Minusta tuo ei ole edes järkevää ajattelua koska se tuottaa niin paljon ongelmia yhteiskunnassa ja ylipäätänsä yksilöiden elämässä. Se yksipuolonen järkiajattelu on usein hyvin kaavamaista, keskittyy hyvin pieneen osaan kokonaisuutta ja tuottaa sellaisia osatotuuksia jotka aiheuttavat hyvin usein kokonaisuudessa massiivisia ongelmia.

Sellainen järkiajattelu voi olla hyvinkin nokkelaa ja taitavaa mutta hyvin harvoin viisasta pidemmälle tähtäimellä koska siinä ei oikeasti ymmärretä edes mitä tutkitaan vaan väännetään mielellään mutkat suoraksi.

Se on tyypillistä insinörttien ajattelua jossa oletetaan että todellisuuden pitää olla sellainen kuin tieteellis-teknis-loogis-matemaattinen ajattelutapa edellyttää eli todellisuuden pitäisi jotenkin sopeutua siihen tieteeseen eikä tieteen todellisuuteen. Insinörtit eivät ymmärrä laatuja vaan pelkästään mitattavissa olevia määriä.

"Tiedämme toki, ettei nykyihminen ole kylmän rationaalinen olento, vaan ihmistä ohjaavat tosielämässä monenlaiset irrationaaliset tuntemukset. "

Vai olisko niin päin että se kylmä rationaalisuus on irrationaalista ja se vähän epämääräinen valmiiksi annettuihin eksakteihin käsitteisiin sopeutumaton ajattelutapa taas rationaalista koska se on toimivaa?

"Itse pidän käsitteistä jotka ovat täsmällisia, mutta toki ymmärrän että esim. kommunikoinnissa ihmisten kanssa, epätäsmälliset ilmaukset ovat standardi."

Sinä siis haluat että käsitteet ikäänkuin ajattelevat puolestasi kun sinä sitten mekaanis-loogisesti sovellat niitä? Se mitä pidät epätäsmällisenä ilmaisuna voi taas juuri tarpeeksi täsmällinen (goldilocks periaate) toimiakseen oikeasti käytännössä ja ollakseen ymmärrettävä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Goldilocks_principle

Otetaan nyt vaikka tuo zeitgeist käsite . Sinä varmaan haluaisit että se olisi tarkasti määritelty alkavaksi ja loppuvaksi tiettynä päivämääränä ja sisältää tietyt tarkasti määritellyt kulttuurin ominaisuudet. Se taas olisi vähän samaa kuin yrittäisi eksakteilla käsitteillä kuvata miltä suklaajäätelö maistuu sellaiselle jolla ei ole makuaistia. Todennäköisesti kaikki taide menee myös ohitse koska siinä on se "irrationaalinen" tunnekomponentti mukana.

https://en.wikipedia.org/wiki/Goldilocks_principle

Jos haluaa pakkomielteisesti kaiken olevan äärimmäisen eksaktia niin päätyy maailmankuvassaan helposti jonkinlaiseen superdeterminismiin joka voi olla luonnontieteellisen ajattelun haaveiden täyttymys mutta kaikille muille varsin hedelmätön lähestymistapa.

Täällä ollaan kuitenkin ensisijassa elämässä ja kokemassa erilaisia asioita eikä luomassa täydelliseen umpikujaan johtavaa maailmankuvaa jonka kanssa voi sitten viettää aikaansa äärimmäisessä ylimielisyydessä ja omahyväsyydessä kun kuvittelee keksineensä lopullisen ratkaisun kaikille tieteellisille ongelmille.

"Esim. sanat järki ja tunteet ovat epätäsmällisiä, jotka voidaan täsmentää ja kvantifioida haluttaessa siten, että niistä saadaan mitallisia termejä. Kvantitatiivisuus on välttämätön elementti, kun rupeamme kehittelemään käytännön sovelluksissa esim, insinööri- ja lääketieteissä."

Olen aina ihmetellyt transhumanistista ajattelua jossa pyritään luomaan täydellinen helvetti kaikille muille vain koska se on olevinaan "tieteellisesti mielenkiintoista".

Lääketieteestä minulle ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa koska ylipäätänsä lääketieteen bisnesmalli ei tue parantumista eikä terveyttä vaan sairauden ylläpitoa ja oireiden väliaikaista helpotusta.

Tehomaatalouden ongelma taas on että se ei tuota oikeasti ravitsevaa ruokaa vaan tuottaa ylipainoa, sairauksia ja tarvitaan jatkuvasti vitamiini & ravintolisiä.

Kyse on lähinnä tuhokapitalismista jota tieteellinen & tekninen yhteisö tukee.

Koko globaali yhteiskuntajärjestelmä on täysin korjauskelvoton kaikilta osiltaan.

Kaltaisesi ihmiset ovat osa ongelmaa ja valitettavasti eivät osaa edes olla osa ratkaisua. Sorry vaan.

Lue lisää

"Se on tyypillistä insinörttien ajattelua jossa oletetaan että todellisuuden pitää olla sellainen kuin tieteellis-teknis-loogis-matemaattinen ajattelutapa edellyttää eli todellisuuden pitäisi jotenkin sopeutua siihen tieteeseen eikä tieteen todellisuuteen. Insinörtit eivät ymmärrä laatuja vaan pelkästään mitattavissa olevia määriä."

Fysiikka on perustiede, joka kuvaa aineellista todellisuutta sellaisenaan kuin se ilmenee havaintojen ja mittausten kautta ihmisille, ja tämä todellisuus on kirjoitettu aivan toimivasti matemaattisella täsmäkielellä. Luonnollinen kieli on aivan liian löperö ja epätäsmällinen, jotta silla saisi mitään laatua eli toimivuutta aikaan. Pitäisi olla väittämät eivät kuulu fysiikkaan, koska ne eivät ole tiedettä, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä.

Insinöörit ovat toki laatutietoisia. Nykyajan mikrotietokone internettineen on laadukas tuote, jota sinäkin näköjään käytät, ja joka helpottaa ihmisen työntekoa monin tavoin. Samoin nykyajan auto on laadukas olio, joka helpottaa ihmisen elämää monin tavoin. Kännykkä on helpottaa ihmisten kommunikointia, joka on laatutuote älyominaisuuksineen. Jne.

Laadun puute leimaa ihan eri tieteen aloja kuin mihin viittaat, kuten humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä, käyttäytymistieteitä, valtiotieteitä jne. Näiden alojen tieteelliset keksinnöt ovat olemattomia verrattuna esim. luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin.

"Lääketieteestä minulle ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa koska ylipäätänsä lääketieteen bisnesmalli ei tue parantumista eikä terveyttä vaan sairauden ylläpitoa ja oireiden väliaikaista helpotusta."

Nykylääketiede helpottaa monen sairaan elämää monin eri tavoin. Jokainenhan tämän tietää. Sinä ilmeisesti et.

Kaiken kaikkiaan järjenkäyttö on sallittua ja suotavaa, varsinkin tieteessä ja filosofiassa. Jos haluamme tarkastella asioita, ilmiöitä ja systeemejä yleisellä tasolla, mikä on tieteen/filosofian perustehtävä, ei siihen irrationaalisia tunteita tarvita.

Nyky-yhteiskunnan ongelma on juuri vähäinen järjenkäyttö ja liiallinen tunnevouhkaaminen asiasta kuin asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Se on tyypillistä insinörttien ajattelua jossa oletetaan että todellisuuden pitää olla sellainen kuin tieteellis-teknis-loogis-matemaattinen ajattelutapa edellyttää eli todellisuuden pitäisi jotenkin sopeutua siihen tieteeseen eikä tieteen todellisuuteen. Insinörtit eivät ymmärrä laatuja vaan pelkästään mitattavissa olevia määriä."

Fysiikka on perustiede, joka kuvaa aineellista todellisuutta sellaisenaan kuin se ilmenee havaintojen ja mittausten kautta ihmisille, ja tämä todellisuus on kirjoitettu aivan toimivasti matemaattisella täsmäkielellä. Luonnollinen kieli on aivan liian löperö ja epätäsmällinen, jotta silla saisi mitään laatua eli toimivuutta aikaan. Pitäisi olla väittämät eivät kuulu fysiikkaan, koska ne eivät ole tiedettä, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä.

Insinöörit ovat toki laatutietoisia. Nykyajan mikrotietokone internettineen on laadukas tuote, jota sinäkin näköjään käytät, ja joka helpottaa ihmisen työntekoa monin tavoin. Samoin nykyajan auto on laadukas olio, joka helpottaa ihmisen elämää monin tavoin. Kännykkä on helpottaa ihmisten kommunikointia, joka on laatutuote älyominaisuuksineen. Jne.

Laadun puute leimaa ihan eri tieteen aloja kuin mihin viittaat, kuten humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä, käyttäytymistieteitä, valtiotieteitä jne. Näiden alojen tieteelliset keksinnöt ovat olemattomia verrattuna esim. luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin.

"Lääketieteestä minulle ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa koska ylipäätänsä lääketieteen bisnesmalli ei tue parantumista eikä terveyttä vaan sairauden ylläpitoa ja oireiden väliaikaista helpotusta."

Nykylääketiede helpottaa monen sairaan elämää monin eri tavoin. Jokainenhan tämän tietää. Sinä ilmeisesti et.

Kaiken kaikkiaan järjenkäyttö on sallittua ja suotavaa, varsinkin tieteessä ja filosofiassa. Jos haluamme tarkastella asioita, ilmiöitä ja systeemejä yleisellä tasolla, mikä on tieteen/filosofian perustehtävä, ei siihen irrationaalisia tunteita tarvita.

Nyky-yhteiskunnan ongelma on juuri vähäinen järjenkäyttö ja liiallinen tunnevouhkaaminen asiasta kuin asiasta.

Lue lisää

"Fysiikka on perustiede, joka kuvaa aineellista todellisuutta sellaisenaan kuin se ilmenee havaintojen ja mittausten kautta ihmisille, ja tämä todellisuus on kirjoitettu aivan toimivasti matemaattisella täsmäkielellä."

Matemaattinen fysiikka soveltuu kyllä hyvin koneiden ja laitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen mutta ei sen avulla voi kuvata kaikkea kokemusta.

"Luonnollinen kieli on aivan liian löperö ja epätäsmällinen, jotta silla saisi mitään laatua eli toimivuutta aikaan."

Kyllä normaalisti ja pääsääntöisesti ihmiset ymmärtävät luonnollista kieltä ja kommunikointi toimii riittävän hyvin.

Kyllä matematiikankin voi periaatteessa ilmaista eksaktisti luonnollisella kielellä mutta siitä tulee luonnollisesti aika paljon pidempi esitys kun jokainen laskutoimitus ilmaistaan sanoin (yhteen,jako,kertolasku, neliöjuuri jne.) ja jokainen muuttuja ja vakio ilmaistaan käsitteillä eikä kirjainlyhennelmällä mikä viittaa siihen käsitteeseen (esim. massa, varaus jne.)

Tarkoitin laadulla suoraa kokemista ja aistimista johon luonnollinen kieli ja kieli ylipäätänsä kykenee vain viittaamaan mutta ei kuvailemaan eksaktisti.

Tekniikassa laatu on tietysti sen tekniikan optimaalista toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä.

"Pitäisi olla väittämät eivät kuulu fysiikkaan, koska ne eivät ole tiedettä, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä."

Lue uudestaan se lause. Tarkoitin sitä että jos suodattaa todellisuuden kokemisesta pois kaiken sen mikä ei ole eksaktisti matemaattisesti ilmaistavissa eikä mittauslaitteilla mitattavissa ja sitten kuvittelee sen matemaattisen kaavan olevan se koko todellisuus niin silloin vääristellään todellisuutta ja se 1800-luvun lopun materialismin maailmankuva oli tästä hyvä esimerkki.

"Laadun puute leimaa ihan eri tieteen aloja kuin mihin viittaat, kuten humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä, käyttäytymistieteitä, valtiotieteitä jne. Näiden alojen tieteelliset keksinnöt ovat olemattomia verrattuna esim. luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin."

Se humanististen tieteiden tutkimuskohde ei ole niin yksinkertainen ja yksiselitteinen että sen voisi tiivistää joihinkin matemaattisiin kaavoihin. Aika vaikea on kuvitella mitään teknisiä keksintöjä näille tieteenaloille.

Ihmisillä on nimittäin nimenomaan se vapaa tahto joten se inhimillinen käytös ei ole sillä tavalla mekaanista, toistettavissa ja ennustettavissa olevaa kuin suhteellisen yksinkertaisten fysikaalisten järjestelmien säännönmukaisuudet.

Epäilen vahvasti että kyetään vain kuvailemaan ja luokittelemaan tämän tason ilmiöitä koska ei löydettävissä mitään pysyviä säännönmukaisuuksia jotka taipuisivat matemaattisiksi malleiksi.

"Nykylääketiede helpottaa monen sairaan elämää monin eri tavoin. Jokainenhan tämän tietää. Sinä ilmeisesti et."

Tuntuu siltä että yksi teollisuudenala (ruokatuotanto) tuottaa sairauksia ja toinen sitten yrittää parantaa niitä ja yksipuolinen bisnesajattelu vääristää etiikan molemmissa.

Minulle kelpaisi aivan hyvin ns. henkiparannus tai homeopatia jos ne oikeasti toimivat koska niissä ei ole ainakaan hankalia sivuoireita. Onneksi olen sen verran terve että ei ole tarvinnut käydä lääkärissä aikoihin. Ikää alkaa jo olla tarpeeksi että ei ole enää mitään tarvetta takertua elämiseen jos se käy joskus terveydellisistä syistä liian rasittavaksi.

"Jos haluamme tarkastella asioita, ilmiöitä ja systeemejä yleisellä tasolla, mikä on tieteen/filosofian perustehtävä, ei siihen irrationaalisia tunteita tarvita."

Kyllä se tunne-elämän kehittäminen on ihan yhtä tärkeää kuin älynkin kehittäminen. Se tämän tieteellis-teknisen kulttuurin tunnevaje näkyy aika selkeästi ihmisten yleisenä epäviihtyvyytenä ja mielenterveyden häiriöinä.

Tämän ketjun aihe oli ajan henki tai ajan ilmapiiri ja sen ilmapiirin voi aistia vain tunteiden kautta.

Kehittymätön tunne-elämä tuottaa helposti irrationaalisia tunteita. Tunne kertoo usein sen totuuden kun taas se älypuoli (ego) harrastaa helposti jatkuvaa itsepetosta. Unissa se tunnepuoli on yleensä hallitsevin eli se uni kertoo usein totuuden.

Aivotutkija Matti Bergström kirjoitti aikoinaan arvoinvalideista joita koulutusjärjestelmämme tuottaa ikäänkuin liukuhihnalta.

"Nyky-yhteiskunnan ongelma on juuri vähäinen järjenkäyttö ja liiallinen tunnevouhkaaminen asiasta kuin asiasta."

Tuokin pitää paikkansa aika usein. Sitten on vielä se ns. poliittinen korrektius joka takia esim. vanhaa taidetta on alettu jälkeenpäin sensuroimaan ja muokkaamaan ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään.

Yksipuolisen näennäisjärjen hallitsemista totalitäärisistä yhteiskunnista löytyy myös historiasta esimerkkejä (kommunismi ja fasisimi eräänlaisina ihmiskokeina 1900-luvulla - molempia rahoittivat USA:n oligarkit alkuvaiheessa).

Kun se yksipuolinen äly syrjäyttää kokonaan tunne-elämän niin päädytään aika takuuvarmasti jonkinlaiseen institutionaaliseen pahuuteen ja sellaiseen on aika suuri vaara nyky-yhteiskunnassa nimenomaan tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton seurauksena.

Anonyymi kirjoitti:

"Fysiikka on perustiede, joka kuvaa aineellista todellisuutta sellaisenaan kuin se ilmenee havaintojen ja mittausten kautta ihmisille, ja tämä todellisuus on kirjoitettu aivan toimivasti matemaattisella täsmäkielellä."

Matemaattinen fysiikka soveltuu kyllä hyvin koneiden ja laitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen mutta ei sen avulla voi kuvata kaikkea kokemusta.

"Luonnollinen kieli on aivan liian löperö ja epätäsmällinen, jotta silla saisi mitään laatua eli toimivuutta aikaan."

Kyllä normaalisti ja pääsääntöisesti ihmiset ymmärtävät luonnollista kieltä ja kommunikointi toimii riittävän hyvin.

Kyllä matematiikankin voi periaatteessa ilmaista eksaktisti luonnollisella kielellä mutta siitä tulee luonnollisesti aika paljon pidempi esitys kun jokainen laskutoimitus ilmaistaan sanoin (yhteen,jako,kertolasku, neliöjuuri jne.) ja jokainen muuttuja ja vakio ilmaistaan käsitteillä eikä kirjainlyhennelmällä mikä viittaa siihen käsitteeseen (esim. massa, varaus jne.)

Tarkoitin laadulla suoraa kokemista ja aistimista johon luonnollinen kieli ja kieli ylipäätänsä kykenee vain viittaamaan mutta ei kuvailemaan eksaktisti.

Tekniikassa laatu on tietysti sen tekniikan optimaalista toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä.

"Pitäisi olla väittämät eivät kuulu fysiikkaan, koska ne eivät ole tiedettä, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä."

Lue uudestaan se lause. Tarkoitin sitä että jos suodattaa todellisuuden kokemisesta pois kaiken sen mikä ei ole eksaktisti matemaattisesti ilmaistavissa eikä mittauslaitteilla mitattavissa ja sitten kuvittelee sen matemaattisen kaavan olevan se koko todellisuus niin silloin vääristellään todellisuutta ja se 1800-luvun lopun materialismin maailmankuva oli tästä hyvä esimerkki.

"Laadun puute leimaa ihan eri tieteen aloja kuin mihin viittaat, kuten humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä, käyttäytymistieteitä, valtiotieteitä jne. Näiden alojen tieteelliset keksinnöt ovat olemattomia verrattuna esim. luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin."

Se humanististen tieteiden tutkimuskohde ei ole niin yksinkertainen ja yksiselitteinen että sen voisi tiivistää joihinkin matemaattisiin kaavoihin. Aika vaikea on kuvitella mitään teknisiä keksintöjä näille tieteenaloille.

Ihmisillä on nimittäin nimenomaan se vapaa tahto joten se inhimillinen käytös ei ole sillä tavalla mekaanista, toistettavissa ja ennustettavissa olevaa kuin suhteellisen yksinkertaisten fysikaalisten järjestelmien säännönmukaisuudet.

Epäilen vahvasti että kyetään vain kuvailemaan ja luokittelemaan tämän tason ilmiöitä koska ei löydettävissä mitään pysyviä säännönmukaisuuksia jotka taipuisivat matemaattisiksi malleiksi.

"Nykylääketiede helpottaa monen sairaan elämää monin eri tavoin. Jokainenhan tämän tietää. Sinä ilmeisesti et."

Tuntuu siltä että yksi teollisuudenala (ruokatuotanto) tuottaa sairauksia ja toinen sitten yrittää parantaa niitä ja yksipuolinen bisnesajattelu vääristää etiikan molemmissa.

Minulle kelpaisi aivan hyvin ns. henkiparannus tai homeopatia jos ne oikeasti toimivat koska niissä ei ole ainakaan hankalia sivuoireita. Onneksi olen sen verran terve että ei ole tarvinnut käydä lääkärissä aikoihin. Ikää alkaa jo olla tarpeeksi että ei ole enää mitään tarvetta takertua elämiseen jos se käy joskus terveydellisistä syistä liian rasittavaksi.

"Jos haluamme tarkastella asioita, ilmiöitä ja systeemejä yleisellä tasolla, mikä on tieteen/filosofian perustehtävä, ei siihen irrationaalisia tunteita tarvita."

Kyllä se tunne-elämän kehittäminen on ihan yhtä tärkeää kuin älynkin kehittäminen. Se tämän tieteellis-teknisen kulttuurin tunnevaje näkyy aika selkeästi ihmisten yleisenä epäviihtyvyytenä ja mielenterveyden häiriöinä.

Tämän ketjun aihe oli ajan henki tai ajan ilmapiiri ja sen ilmapiirin voi aistia vain tunteiden kautta.

Kehittymätön tunne-elämä tuottaa helposti irrationaalisia tunteita. Tunne kertoo usein sen totuuden kun taas se älypuoli (ego) harrastaa helposti jatkuvaa itsepetosta. Unissa se tunnepuoli on yleensä hallitsevin eli se uni kertoo usein totuuden.

Aivotutkija Matti Bergström kirjoitti aikoinaan arvoinvalideista joita koulutusjärjestelmämme tuottaa ikäänkuin liukuhihnalta.

"Nyky-yhteiskunnan ongelma on juuri vähäinen järjenkäyttö ja liiallinen tunnevouhkaaminen asiasta kuin asiasta."

Tuokin pitää paikkansa aika usein. Sitten on vielä se ns. poliittinen korrektius joka takia esim. vanhaa taidetta on alettu jälkeenpäin sensuroimaan ja muokkaamaan ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään.

Yksipuolisen näennäisjärjen hallitsemista totalitäärisistä yhteiskunnista löytyy myös historiasta esimerkkejä (kommunismi ja fasisimi eräänlaisina ihmiskokeina 1900-luvulla - molempia rahoittivat USA:n oligarkit alkuvaiheessa).

Kun se yksipuolinen äly syrjäyttää kokonaan tunne-elämän niin päädytään aika takuuvarmasti jonkinlaiseen institutionaaliseen pahuuteen ja sellaiseen on aika suuri vaara nyky-yhteiskunnassa nimenomaan tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton seurauksena.

Lue lisää

"Kyllä matematiikankin voi periaatteessa ilmaista eksaktisti luonnollisella kielellä mutta siitä tulee luonnollisesti aika paljon pidempi esitys kun jokainen laskutoimitus ilmaistaan sanoin (yhteen,jako,kertolasku, neliöjuuri jne.) ja jokainen muuttuja ja vakio ilmaistaan käsitteillä eikä kirjainlyhennelmällä mikä viittaa siihen käsitteeseen (esim. massa, varaus jne.")

Matematiikkaa ei voida esittää eksaktisti luonnollisella kielellä. Esim. yksinkertainen matriisilaskenta muodostuisi mahdottomaksi. Kuinka esität esim. n*p havaintomatriisin ymmärrettävästi luonnollisella kielellä, tai vielä pidemmälle kuinka suoritat edes yksinkertaista matriisilaskentaa luonnollisella kielellä? Ei onnistu. Mitenkään. Puhumattakaan monimutkaisemmista objekteista kuten tensoreista. Matematiikkaa ei myöskään voi palauttaa puhtaaseen logiikkaan, sekään ei onnistu.

"Tekniikassa laatu on tietysti sen tekniikan optimaalista toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. "

Tieto on jotain mikä on totta ja totta on se mikä on tietoa. Tieto on totuutta ja totuus on, viime kädessä, teorian, mallin tai menetelmän toimivuutta. Näin edistykselliset tieteet, kuten insinööritieteet, lääketiede ja luonnontieteet, ajattelevat, mikä on tosijärkevää.

Toimivuus on yleinen kriteeri laadulle tieteissä, ja ei tarvitse mennä kuin käyttäytymistieteisiin (taloustiede, psykologia), niin huomaamme ei juuri mikään teoria, malli tai menetelmä, ei toimi reaalimaailmassa juuri millään tavalla.

Ajan henki on nimenomaan laaduttomuus - suurin osa tieteistä ei nykypäivänä täytä mitään järjellisiä tieteen kriteereitä. Nykypäivän tieteentekijät - tämä koskee nimenomaan ihmistieteitä - ovat mitä suuremmassa määrin huonon tarinan eli valheen kertojia. Ajan henki, joka ilmenee laaduttomuutena (katso nykypäivän halpatyövoiman maissa tuotettavia kulutustavaroita, katso viihdettä - musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja; kirjoja, toinen toistaan huonompia; jne.) on seurausta kroonistuneesta monikerroksisen valheen omaavasta länsimaisesta kulttuurista, missä valheelliset mielikuvat ovat syrjäyttäneet tosimaailman tosiasiat.

"Se humanististen tieteiden tutkimuskohde ei ole niin yksinkertainen ja yksiselitteinen että sen voisi tiivistää joihinkin matemaattisiin kaavoihin. Aika vaikea on kuvitella mitään teknisiä keksintöjä näille tieteenaloille. "

Tieteen tehtävä on tehdä tieteellisiä eli totuudellisia eli toimivia keksintöjä, jotka edistävät elämää meidän maailmassa eli maapallolla. Tieteelliset keksinnöt vievät yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin, pelkkä tarinankerronta lamaannuttaa ja taannuttaa yhteiskuntaa huonoon suuntaan.

"Ihmisillä on nimittäin nimenomaan se vapaa tahto joten se inhimillinen käytös ei ole sillä tavalla mekaanista, toistettavissa ja ennustettavissa olevaa kuin suhteellisen yksinkertaisten fysikaalisten järjestelmien säännönmukaisuudet."

Minulla ei ainakaan ole ollut vapaata tahtoa, ja olen ihminen - minut on heitetty tähän maailmaa kysymättä edes lupaa haluanko tulla potkaistuksi elämään, jonka ainoa päämäärä on kuolema. On lapsellista implikoida, että vapaan tahdon puute liittyisi determinismiin ja vapaa tahto stokastisuuteen. Vapaalla tahdolla ei mitään tekemistä universiumin rakenteen ja toiminnan kanssa. Sitä paitsi ilmiöt ovat luonteeltaan aina deterministis-stokastisia, ts. niissä on sekä systematiikkaa eli säännönmukaisuutta ja satunnaisuutta eli epävarmuutta.

"Tämän ketjun aihe oli ajan henki tai ajan ilmapiiri ja sen ilmapiirin voi aistia vain tunteiden kautta."

Tunteilla on paikkansa ihmissuhteissa, mutta tieteessä niillä ei ole mitään virkaa, tieteen tulee olla luonteeltaan yleispätevää ja riittävän objektiivista, inter alia, jotta sitä voisi kutsua tieteeksi. Henkilökohtainen kokemusmaailma on aina kaikilla ihmisillä rajallinen ja vain järjen eli älyn avulla voimme ylittää kokemusmaailman ihmiset asettamat rajat, ja löytää jotain yleispätevää, joka toimii kaikkina aikoina kaikissa paikoissa, kuten matematiikka.

Tunneäly, jos sillä tarkoitetaan itsensä ja toisten ihmisten ymmärtämiskykyä, on hyödyllinen ominaisuus elämässä. Mutta jotta voisi ymmärtää toiset, pitää ensin ymmärtää itsensä, ja jotta voisi ymmärtää itsensä, pitää ensin ymmärtää asiat ja ilmiöt.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä matematiikankin voi periaatteessa ilmaista eksaktisti luonnollisella kielellä mutta siitä tulee luonnollisesti aika paljon pidempi esitys kun jokainen laskutoimitus ilmaistaan sanoin (yhteen,jako,kertolasku, neliöjuuri jne.) ja jokainen muuttuja ja vakio ilmaistaan käsitteillä eikä kirjainlyhennelmällä mikä viittaa siihen käsitteeseen (esim. massa, varaus jne.")

Matematiikkaa ei voida esittää eksaktisti luonnollisella kielellä. Esim. yksinkertainen matriisilaskenta muodostuisi mahdottomaksi. Kuinka esität esim. n*p havaintomatriisin ymmärrettävästi luonnollisella kielellä, tai vielä pidemmälle kuinka suoritat edes yksinkertaista matriisilaskentaa luonnollisella kielellä? Ei onnistu. Mitenkään. Puhumattakaan monimutkaisemmista objekteista kuten tensoreista. Matematiikkaa ei myöskään voi palauttaa puhtaaseen logiikkaan, sekään ei onnistu.

"Tekniikassa laatu on tietysti sen tekniikan optimaalista toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. "

Tieto on jotain mikä on totta ja totta on se mikä on tietoa. Tieto on totuutta ja totuus on, viime kädessä, teorian, mallin tai menetelmän toimivuutta. Näin edistykselliset tieteet, kuten insinööritieteet, lääketiede ja luonnontieteet, ajattelevat, mikä on tosijärkevää.

Toimivuus on yleinen kriteeri laadulle tieteissä, ja ei tarvitse mennä kuin käyttäytymistieteisiin (taloustiede, psykologia), niin huomaamme ei juuri mikään teoria, malli tai menetelmä, ei toimi reaalimaailmassa juuri millään tavalla.

Ajan henki on nimenomaan laaduttomuus - suurin osa tieteistä ei nykypäivänä täytä mitään järjellisiä tieteen kriteereitä. Nykypäivän tieteentekijät - tämä koskee nimenomaan ihmistieteitä - ovat mitä suuremmassa määrin huonon tarinan eli valheen kertojia. Ajan henki, joka ilmenee laaduttomuutena (katso nykypäivän halpatyövoiman maissa tuotettavia kulutustavaroita, katso viihdettä - musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja; kirjoja, toinen toistaan huonompia; jne.) on seurausta kroonistuneesta monikerroksisen valheen omaavasta länsimaisesta kulttuurista, missä valheelliset mielikuvat ovat syrjäyttäneet tosimaailman tosiasiat.

"Se humanististen tieteiden tutkimuskohde ei ole niin yksinkertainen ja yksiselitteinen että sen voisi tiivistää joihinkin matemaattisiin kaavoihin. Aika vaikea on kuvitella mitään teknisiä keksintöjä näille tieteenaloille. "

Tieteen tehtävä on tehdä tieteellisiä eli totuudellisia eli toimivia keksintöjä, jotka edistävät elämää meidän maailmassa eli maapallolla. Tieteelliset keksinnöt vievät yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin, pelkkä tarinankerronta lamaannuttaa ja taannuttaa yhteiskuntaa huonoon suuntaan.

"Ihmisillä on nimittäin nimenomaan se vapaa tahto joten se inhimillinen käytös ei ole sillä tavalla mekaanista, toistettavissa ja ennustettavissa olevaa kuin suhteellisen yksinkertaisten fysikaalisten järjestelmien säännönmukaisuudet."

Minulla ei ainakaan ole ollut vapaata tahtoa, ja olen ihminen - minut on heitetty tähän maailmaa kysymättä edes lupaa haluanko tulla potkaistuksi elämään, jonka ainoa päämäärä on kuolema. On lapsellista implikoida, että vapaan tahdon puute liittyisi determinismiin ja vapaa tahto stokastisuuteen. Vapaalla tahdolla ei mitään tekemistä universiumin rakenteen ja toiminnan kanssa. Sitä paitsi ilmiöt ovat luonteeltaan aina deterministis-stokastisia, ts. niissä on sekä systematiikkaa eli säännönmukaisuutta ja satunnaisuutta eli epävarmuutta.

"Tämän ketjun aihe oli ajan henki tai ajan ilmapiiri ja sen ilmapiirin voi aistia vain tunteiden kautta."

Tunteilla on paikkansa ihmissuhteissa, mutta tieteessä niillä ei ole mitään virkaa, tieteen tulee olla luonteeltaan yleispätevää ja riittävän objektiivista, inter alia, jotta sitä voisi kutsua tieteeksi. Henkilökohtainen kokemusmaailma on aina kaikilla ihmisillä rajallinen ja vain järjen eli älyn avulla voimme ylittää kokemusmaailman ihmiset asettamat rajat, ja löytää jotain yleispätevää, joka toimii kaikkina aikoina kaikissa paikoissa, kuten matematiikka.

Tunneäly, jos sillä tarkoitetaan itsensä ja toisten ihmisten ymmärtämiskykyä, on hyödyllinen ominaisuus elämässä. Mutta jotta voisi ymmärtää toiset, pitää ensin ymmärtää itsensä, ja jotta voisi ymmärtää itsensä, pitää ensin ymmärtää asiat ja ilmiöt.

Lue lisää

"Matematiikkaa ei voida esittää eksaktisti luonnollisella kielellä."

Luonnollisella kielellä ei tietenkään voi eikä kannata edes yrittää suorittaa itse laskutoimituksia mutta luonnollisella kielellä voi kuvata mitä niissä laskutoimituksissa tehdään ja mikä on niiden tarkoitus. Kuva, animaatio tai kaavio voi olla paljon parempi matematiikan kuvaus kuin käsitteellinen selitys.

"Toimivuus on yleinen kriteeri laadulle tieteissä, ja ei tarvitse mennä kuin käyttäytymistieteisiin (taloustiede, psykologia), niin huomaamme ei juuri mikään teoria, malli tai menetelmä, ei toimi reaalimaailmassa juuri millään tavalla."

Minkälaisia niiden käyttäytymistieteiden mallien pitäisi olla jotta ne olisivat sinun mielestäsi toimivia? Ei kai luonnontieteiden malleistakaan voi sanoa että ovat jo ensiyrittämällä niin täydellisiä ettei niissä ole mitään korjaamisen varaa eikä mitään vielä toimivampia vaihtoehtoja voi olla olemassa.

"Nykypäivän tieteentekijät - tämä koskee nimenomaan ihmistieteitä - ovat mitä suuremmassa määrin huonon tarinan eli valheen kertojia."

Kyllä sitä tarinankerrontaa esiintyy myös luonnontieteissä kun varsin fragmentaarisesta todistusaineistosta kyhätään tarinoita (evouutioteoriassa fossiileista ja kosmologiassa maailman synnystä ensimmäisistä sekunneista lähtien). Luonnontieteissä on aina sen matemaattisen osuuden lisäksi myös taustatarinat (kvanttifysiikassa esim. ne yli 10 erilaista tulkintaa joista jokaisesta seuraa erilainen tarina)

"Ajan henki, joka ilmenee laaduttomuutena (katso nykypäivän halpatyövoiman maissa tuotettavia kulutustavaroita, katso viihdettä - musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja; kirjoja, toinen toistaan huonompia; jne.) on seurausta kroonistuneesta monikerroksisen valheen omaavasta länsimaisesta kulttuurista, missä valheelliset mielikuvat ovat syrjäyttäneet tosimaailman tosiasiat."

Nykyajan musiikki ja kuvaamataide on kyllä aika rumaa, liian yksinkertaista ja epäesteettistä verrattuna aikaisempien vuosisatojen taiteeseen. Vielä 1950-luvulla tehtiin Hollywoodissakin ihan katsottavia elokuvia ja hyviä ja laadukkaita tv-sarjoja tehdään vieläkin vaikka aika harvoin (esim. HBO:n Chernobyl sarja)

"Tieteen tehtävä on tehdä tieteellisiä eli totuudellisia eli toimivia keksintöjä, jotka edistävät elämää meidän maailmassa eli maapallolla. "

Pitää paikkansa mutta siitä tekniikan toimivuudesta ei mielestäni voi vetää sellaisia johtopäätöksiä että ihminen tai eläin on pelkästään kone tai että kännykällä on tietoisuus. Tekniikka on tuottanut sellaisia uusia oliotyyppejä joita ei ennestään ole luonnossa ollut.

"Minulla ei ainakaan ole ollut vapaata tahtoa, ja olen ihminen - minut on heitetty tähän maailmaa kysymättä edes lupaa haluanko tulla potkaistuksi elämään, jonka ainoa päämäärä on kuolema. "

Kannattaa ehkä tiputtaa se "vapaa" siitä tahdon edestä pois koska se "vapaa tahto" tarkoittaa lähinnä vain sitä että kykenee esim. suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja toteuttamaan ne suunnitelmansa.

Se ei tarkoita eikä ole koskaan tarkoittanut sitä että pitäisi voida itse päättää haluaako syntyä tai haluaako joskus kuolla vaan sitä mitä sen syntymän ja kuoleman välillä tapahtuu sen jälkeen kun on kykevä toimimaan suhteellisen autonomisesti. Jostain syystä luonnontieteellisesti ajattelevat ovat määritelleet vapaan tahdon käsitteen uudestaan ja erilaiseksi kuin sitä käsitettä on tavallisessa kommunikoinnissa käytetty aikaisemmin.

"Tunteilla on paikkansa ihmissuhteissa, mutta tieteessä niillä ei ole mitään virkaa, tieteen tulee olla luonteeltaan yleispätevää ja riittävän objektiivista, "

En usko että ihminen pystyy todelliseen objektiivisuuteen edes tieteissä ja se järki on myös kaikilla ihmisillä hyvinkin rajallinen.

Tunne liittyy intuitioon ja jos se intutio toimii edes välttävästi niin asioita voi ymmärtää ilman että niitä tarvitsee vääntää aina rautalangasta äärimmäisen eksaktistien määrittelyjen avulla . Käsitteellinen loogis-analyyttinen ajattelu on aika mekaanista eikä pysty irtautumaan niistä käytetyistä käsitteistä eikä myöskään ymmärtämään tekstiä ns. "rivien välistä".

Gurdjieff kutsui ns. arkijärkeä formatooriseksi apparaatiksi:

http://www.oocities.org/fourthway.geo/formatory9.html

Järki on suljettu systeemi kun taas intuitiot, tunne ja vaikutelmat sallivat sellaisten asioiden ilmaantumisen mieleen jotka eivät ole siellä jo valmiiksi annettuina ja ehdollistettuna.

Järki ei salli minkäänlaista luovuutta koska se tulkitsee sen kaaokseksi tai anarkiaksi vaan pitäytyy siihen tuttuun ja turvalliseen paradigmaan eli uskomusjärjestelmään jonka on joskus omaksunut ja jota pitää ainoana mahdollisena ja itsestäänselvänä eli "totuutena" ja "tietona".

Anonyymi kirjoitti:

"Matematiikkaa ei voida esittää eksaktisti luonnollisella kielellä."

Luonnollisella kielellä ei tietenkään voi eikä kannata edes yrittää suorittaa itse laskutoimituksia mutta luonnollisella kielellä voi kuvata mitä niissä laskutoimituksissa tehdään ja mikä on niiden tarkoitus. Kuva, animaatio tai kaavio voi olla paljon parempi matematiikan kuvaus kuin käsitteellinen selitys.

"Toimivuus on yleinen kriteeri laadulle tieteissä, ja ei tarvitse mennä kuin käyttäytymistieteisiin (taloustiede, psykologia), niin huomaamme ei juuri mikään teoria, malli tai menetelmä, ei toimi reaalimaailmassa juuri millään tavalla."

Minkälaisia niiden käyttäytymistieteiden mallien pitäisi olla jotta ne olisivat sinun mielestäsi toimivia? Ei kai luonnontieteiden malleistakaan voi sanoa että ovat jo ensiyrittämällä niin täydellisiä ettei niissä ole mitään korjaamisen varaa eikä mitään vielä toimivampia vaihtoehtoja voi olla olemassa.

"Nykypäivän tieteentekijät - tämä koskee nimenomaan ihmistieteitä - ovat mitä suuremmassa määrin huonon tarinan eli valheen kertojia."

Kyllä sitä tarinankerrontaa esiintyy myös luonnontieteissä kun varsin fragmentaarisesta todistusaineistosta kyhätään tarinoita (evouutioteoriassa fossiileista ja kosmologiassa maailman synnystä ensimmäisistä sekunneista lähtien). Luonnontieteissä on aina sen matemaattisen osuuden lisäksi myös taustatarinat (kvanttifysiikassa esim. ne yli 10 erilaista tulkintaa joista jokaisesta seuraa erilainen tarina)

"Ajan henki, joka ilmenee laaduttomuutena (katso nykypäivän halpatyövoiman maissa tuotettavia kulutustavaroita, katso viihdettä - musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja; kirjoja, toinen toistaan huonompia; jne.) on seurausta kroonistuneesta monikerroksisen valheen omaavasta länsimaisesta kulttuurista, missä valheelliset mielikuvat ovat syrjäyttäneet tosimaailman tosiasiat."

Nykyajan musiikki ja kuvaamataide on kyllä aika rumaa, liian yksinkertaista ja epäesteettistä verrattuna aikaisempien vuosisatojen taiteeseen. Vielä 1950-luvulla tehtiin Hollywoodissakin ihan katsottavia elokuvia ja hyviä ja laadukkaita tv-sarjoja tehdään vieläkin vaikka aika harvoin (esim. HBO:n Chernobyl sarja)

"Tieteen tehtävä on tehdä tieteellisiä eli totuudellisia eli toimivia keksintöjä, jotka edistävät elämää meidän maailmassa eli maapallolla. "

Pitää paikkansa mutta siitä tekniikan toimivuudesta ei mielestäni voi vetää sellaisia johtopäätöksiä että ihminen tai eläin on pelkästään kone tai että kännykällä on tietoisuus. Tekniikka on tuottanut sellaisia uusia oliotyyppejä joita ei ennestään ole luonnossa ollut.

"Minulla ei ainakaan ole ollut vapaata tahtoa, ja olen ihminen - minut on heitetty tähän maailmaa kysymättä edes lupaa haluanko tulla potkaistuksi elämään, jonka ainoa päämäärä on kuolema. "

Kannattaa ehkä tiputtaa se "vapaa" siitä tahdon edestä pois koska se "vapaa tahto" tarkoittaa lähinnä vain sitä että kykenee esim. suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja toteuttamaan ne suunnitelmansa.

Se ei tarkoita eikä ole koskaan tarkoittanut sitä että pitäisi voida itse päättää haluaako syntyä tai haluaako joskus kuolla vaan sitä mitä sen syntymän ja kuoleman välillä tapahtuu sen jälkeen kun on kykevä toimimaan suhteellisen autonomisesti. Jostain syystä luonnontieteellisesti ajattelevat ovat määritelleet vapaan tahdon käsitteen uudestaan ja erilaiseksi kuin sitä käsitettä on tavallisessa kommunikoinnissa käytetty aikaisemmin.

"Tunteilla on paikkansa ihmissuhteissa, mutta tieteessä niillä ei ole mitään virkaa, tieteen tulee olla luonteeltaan yleispätevää ja riittävän objektiivista, "

En usko että ihminen pystyy todelliseen objektiivisuuteen edes tieteissä ja se järki on myös kaikilla ihmisillä hyvinkin rajallinen.

Tunne liittyy intuitioon ja jos se intutio toimii edes välttävästi niin asioita voi ymmärtää ilman että niitä tarvitsee vääntää aina rautalangasta äärimmäisen eksaktistien määrittelyjen avulla . Käsitteellinen loogis-analyyttinen ajattelu on aika mekaanista eikä pysty irtautumaan niistä käytetyistä käsitteistä eikä myöskään ymmärtämään tekstiä ns. "rivien välistä".

Gurdjieff kutsui ns. arkijärkeä formatooriseksi apparaatiksi:

http://www.oocities.org/fourthway.geo/formatory9.html

Järki on suljettu systeemi kun taas intuitiot, tunne ja vaikutelmat sallivat sellaisten asioiden ilmaantumisen mieleen jotka eivät ole siellä jo valmiiksi annettuina ja ehdollistettuna.

Järki ei salli minkäänlaista luovuutta koska se tulkitsee sen kaaokseksi tai anarkiaksi vaan pitäytyy siihen tuttuun ja turvalliseen paradigmaan eli uskomusjärjestelmään jonka on joskus omaksunut ja jota pitää ainoana mahdollisena ja itsestäänselvänä eli "totuutena" ja "tietona".

Lue lisää

"Kuva, animaatio tai kaavio voi olla paljon parempi matematiikan kuvaus kuin käsitteellinen selitys. "

Tuskinpa sentään. Jos haluaa ymmärtää mitä matematiikka on, täytyy ymmärtää, matemaattiset perusoperaatiot eli itse matematiikka peruskäsitteineen ja mitä niillä voi tehdä matemaattisesti.

"Minkälaisia niiden käyttäytymistieteiden mallien pitäisi olla jotta ne olisivat sinun mielestäsi toimivia? Ei kai luonnontieteiden malleistakaan voi sanoa että ovat jo ensiyrittämällä niin täydellisiä ettei niissä ole mitään korjaamisen varaa eikä mitään vielä toimivampia vaihtoehtoja voi olla olemassa."

Jos puhutaan vaikka taloustieteistä ja psykologiasta, niin näiden tieteiden perusteoreettinen tietämys on, viime kädessä, seurausta tilastomatematiikan väärinkäytöstä. Vaikka esim. taloustieteestä myönnetään tieteen Nobeleita, tosiasia on, että taloudelliset mallit ja teoriat eivät toimi käytännössä. Taloustieteissä vakiintunut tapa on muuttaa havaintoaineistoa - siis faktoja - tilastomatematiikan keinoin niin monta kertaa, että ne väkisin sopivat teoriaan, vaikka teoria todellisuudessa olisi täysin toimimaton. Psykologiassa nykyhetken perusteoreettinen tietämys pohjautuu tilastolliseen ad hoc menetelmään, jota itse menetelmätieteellisesti ei voi edes pitää menetelmänä. Käyttäytymistieteellisten mallien ennustevoima eli toimivuus käytännössä on todella alhainen ja kaukana esim. insinööritieteiden mallien korkeasta ennustevoimasta. Tieteellisen vapauden nimissä saa nykyään höpistä mitä tahansa ja kutsua mitä tahansa tieteeksi, vaikka tieteen tekeminen itsessään ei täyttäisi edes alkeellisimpiakaan tieteellisiä kriteereitä.

"Kyllä sitä tarinankerrontaa esiintyy myös luonnontieteissä kun varsin fragmentaarisesta todistusaineistosta kyhätään tarinoita (evouutioteoriassa fossiileista ja kosmologiassa maailman synnystä ensimmäisistä sekunneista lähtien). Luonnontieteissä on aina sen matemaattisen osuuden lisäksi myös taustatarinat (kvanttifysiikassa esim. ne yli 10 erilaista tulkintaa joista jokaisesta seuraa erilainen tarina)"

Totta. Kosmologit puhuvat suuresta alkupamauksesta, ja tämän perusajatuksen pohjana on yleinen suhteellisuusteoria, jonka perusoletus on, että aika ylipäänsä on olemassa fyysisenä objektina maailmankaikkeudessa. Tieteen filosofiaan syvemmin perehtynyt ihminen saattaisi olla eri mieltä. Tosiasia on että aika itsessään on yliaistillinen käsite, jonka olemassaoloa ei ole koskaan havaittu empiirisesti maailmankaikkeudessa. Aika on siis täysin teoreettinen ihmisen luoma käsite, jolla ei ole kokemusperäistä vastinetta kosmoksessa. Kuitenkin yleinen suhteellisuusteoria näyttää toimivan käytännössä erittäin hyvin, sen ennustevoima on hyvin korkea. Jos totuus on toimivuutta, niin yleisen suhteellisuusteorian täytyy olla paikkansapitävä, sanovat fyysikot. Aika itsessään on todellisuudessa vain parametri, ei todellinen fyysinen muuttuja, jonka avulla voimme hahmottaa ajatonta, mutta liikkeessä olevaa maailmankaikkeutta,

Kvanttifysiikan ongelmana on tietysti todennäköisyyden käsite, joka matemaattisesti on määritelty siten, että sitä ei ole olemassa lainkaan siinä maailmassa, jossa me ihmiset elävät. Jotta voimme saada todennäköisyydelle objektiivisen tulkinnan, joudumme olettamaan, että olemattomat maailmat ovat todellisia. Tässä sinänsä ei ole mitään uutta, matematiikassakin tyhjä joukko on aina olemassa, vaikka se täysin olematon olio.

Mutta kvanttifysiikka toimii erinomaisesti, niin ainakin väitetään. Jos totuus on toimivuutta, missä vika sitten on? Tulkinta on se ongelma - kuinka tulkita tieteen filosofisesti kvanttifysiikan tuottamaa tietoa.

"Kannattaa ehkä tiputtaa se "vapaa" siitä tahdon edestä pois koska se "vapaa tahto" tarkoittaa lähinnä vain sitä että kykenee esim. suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja toteuttamaan ne suunnitelmansa. "

Suomalaiset haluavat asua tutkimusten mukaan omakotitalossa järven rannalla luonnon ympäröimänä. Käytännössä tätä voimakasta perustahdon realisointia estää kunkin kotitalouden budjettirajoite eli käytettävissä olevat tulot ja nettovarallisuus. Kaikilla ei ole varaa asua omakotitalossa järven rannalla, eikä kaikilla riitä raha edes omistusasumiseen. Reaalimaailmassa vapaa tahto on illuusio, jota rajoittavat monet eri tekijät, kuten raha.

Kaikkein huolestuttavinta on, että jotkut yhdistävät vapaan tahdon olemassaolon tai olemattomuuden todellisuuden rakenteeseen ja toimintaan. Näillä asioilla ei ole selkeää yhteyttä - todellisuus on olemassa tahdosta riippumatta.

"Järki ei salli minkäänlaista luovuutta ..."

Järki eli äly ja luovuus on tieteessä sama asia. Älykkyys on pohjimmaltaan tietoa ja tiedon tuomaan ymmärrystä ja kun ymmärrys kasvaa riittävän syvälliseksi ja laaja-alaiseksi, seurauksena on tieteellinen keksintö eli maailmaan syntyy jotain uutta, erilaista, merkityksellistä, joka myös toimii riittävän hyvin. Tieteessä älykkyys ja luovuus yhdistyvät samaksi asiaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuva, animaatio tai kaavio voi olla paljon parempi matematiikan kuvaus kuin käsitteellinen selitys. "

Tuskinpa sentään. Jos haluaa ymmärtää mitä matematiikka on, täytyy ymmärtää, matemaattiset perusoperaatiot eli itse matematiikka peruskäsitteineen ja mitä niillä voi tehdä matemaattisesti.

"Minkälaisia niiden käyttäytymistieteiden mallien pitäisi olla jotta ne olisivat sinun mielestäsi toimivia? Ei kai luonnontieteiden malleistakaan voi sanoa että ovat jo ensiyrittämällä niin täydellisiä ettei niissä ole mitään korjaamisen varaa eikä mitään vielä toimivampia vaihtoehtoja voi olla olemassa."

Jos puhutaan vaikka taloustieteistä ja psykologiasta, niin näiden tieteiden perusteoreettinen tietämys on, viime kädessä, seurausta tilastomatematiikan väärinkäytöstä. Vaikka esim. taloustieteestä myönnetään tieteen Nobeleita, tosiasia on, että taloudelliset mallit ja teoriat eivät toimi käytännössä. Taloustieteissä vakiintunut tapa on muuttaa havaintoaineistoa - siis faktoja - tilastomatematiikan keinoin niin monta kertaa, että ne väkisin sopivat teoriaan, vaikka teoria todellisuudessa olisi täysin toimimaton. Psykologiassa nykyhetken perusteoreettinen tietämys pohjautuu tilastolliseen ad hoc menetelmään, jota itse menetelmätieteellisesti ei voi edes pitää menetelmänä. Käyttäytymistieteellisten mallien ennustevoima eli toimivuus käytännössä on todella alhainen ja kaukana esim. insinööritieteiden mallien korkeasta ennustevoimasta. Tieteellisen vapauden nimissä saa nykyään höpistä mitä tahansa ja kutsua mitä tahansa tieteeksi, vaikka tieteen tekeminen itsessään ei täyttäisi edes alkeellisimpiakaan tieteellisiä kriteereitä.

"Kyllä sitä tarinankerrontaa esiintyy myös luonnontieteissä kun varsin fragmentaarisesta todistusaineistosta kyhätään tarinoita (evouutioteoriassa fossiileista ja kosmologiassa maailman synnystä ensimmäisistä sekunneista lähtien). Luonnontieteissä on aina sen matemaattisen osuuden lisäksi myös taustatarinat (kvanttifysiikassa esim. ne yli 10 erilaista tulkintaa joista jokaisesta seuraa erilainen tarina)"

Totta. Kosmologit puhuvat suuresta alkupamauksesta, ja tämän perusajatuksen pohjana on yleinen suhteellisuusteoria, jonka perusoletus on, että aika ylipäänsä on olemassa fyysisenä objektina maailmankaikkeudessa. Tieteen filosofiaan syvemmin perehtynyt ihminen saattaisi olla eri mieltä. Tosiasia on että aika itsessään on yliaistillinen käsite, jonka olemassaoloa ei ole koskaan havaittu empiirisesti maailmankaikkeudessa. Aika on siis täysin teoreettinen ihmisen luoma käsite, jolla ei ole kokemusperäistä vastinetta kosmoksessa. Kuitenkin yleinen suhteellisuusteoria näyttää toimivan käytännössä erittäin hyvin, sen ennustevoima on hyvin korkea. Jos totuus on toimivuutta, niin yleisen suhteellisuusteorian täytyy olla paikkansapitävä, sanovat fyysikot. Aika itsessään on todellisuudessa vain parametri, ei todellinen fyysinen muuttuja, jonka avulla voimme hahmottaa ajatonta, mutta liikkeessä olevaa maailmankaikkeutta,

Kvanttifysiikan ongelmana on tietysti todennäköisyyden käsite, joka matemaattisesti on määritelty siten, että sitä ei ole olemassa lainkaan siinä maailmassa, jossa me ihmiset elävät. Jotta voimme saada todennäköisyydelle objektiivisen tulkinnan, joudumme olettamaan, että olemattomat maailmat ovat todellisia. Tässä sinänsä ei ole mitään uutta, matematiikassakin tyhjä joukko on aina olemassa, vaikka se täysin olematon olio.

Mutta kvanttifysiikka toimii erinomaisesti, niin ainakin väitetään. Jos totuus on toimivuutta, missä vika sitten on? Tulkinta on se ongelma - kuinka tulkita tieteen filosofisesti kvanttifysiikan tuottamaa tietoa.

"Kannattaa ehkä tiputtaa se "vapaa" siitä tahdon edestä pois koska se "vapaa tahto" tarkoittaa lähinnä vain sitä että kykenee esim. suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja toteuttamaan ne suunnitelmansa. "

Suomalaiset haluavat asua tutkimusten mukaan omakotitalossa järven rannalla luonnon ympäröimänä. Käytännössä tätä voimakasta perustahdon realisointia estää kunkin kotitalouden budjettirajoite eli käytettävissä olevat tulot ja nettovarallisuus. Kaikilla ei ole varaa asua omakotitalossa järven rannalla, eikä kaikilla riitä raha edes omistusasumiseen. Reaalimaailmassa vapaa tahto on illuusio, jota rajoittavat monet eri tekijät, kuten raha.

Kaikkein huolestuttavinta on, että jotkut yhdistävät vapaan tahdon olemassaolon tai olemattomuuden todellisuuden rakenteeseen ja toimintaan. Näillä asioilla ei ole selkeää yhteyttä - todellisuus on olemassa tahdosta riippumatta.

"Järki ei salli minkäänlaista luovuutta ..."

Järki eli äly ja luovuus on tieteessä sama asia. Älykkyys on pohjimmaltaan tietoa ja tiedon tuomaan ymmärrystä ja kun ymmärrys kasvaa riittävän syvälliseksi ja laaja-alaiseksi, seurauksena on tieteellinen keksintö eli maailmaan syntyy jotain uutta, erilaista, merkityksellistä, joka myös toimii riittävän hyvin. Tieteessä älykkyys ja luovuus yhdistyvät samaksi asiaksi.

Lue lisää

"Vaikka esim. taloustieteestä myönnetään tieteen Nobeleita, tosiasia on, että taloudelliset mallit ja teoriat eivät toimi käytännössä. "

Superinflaatiota on ennustettu jo Reaganin kaudella mutta ei sellaista ole näkynyt. 2008 USA:n keskuspankki vaati valtavia summia pankkien ja suuryritysten pelastamiseen mutta ei suostunut kertomaan mihin ne rahat tarvitaan eikä halunnut mitään valvontaa sille mihin ne rahat käytetään. Dollari on maailman vaihtovaluutta ja ensi sijassa dollari pysyy pystyssä USA:n asevoimien avulla sekä lähiavaruuden (satelliitit) hallinnalla.

Taloustiede ei toimi koska suurin osa maailman taloudesta on piilossa ja on ollut piilossa jo 2. maailmansodasta lähtien. Minne akselivaltioiden valtava ryöstösaalis katosi 2. maailmansodan jälkeen? Kukaan ei tiedä kuinka paljon maailmassa on oikeasti fyysistä kultaa ja kun jotkut maat ovat pyytäneet kultavarantojaan takaisin USA:sta ja Britanniasta niin niitä ei ole saatu tai on saatu vain osittain.

"Taloustieteissä vakiintunut tapa on muuttaa havaintoaineistoa - siis faktoja - tilastomatematiikan keinoin niin monta kertaa, että ne väkisin sopivat teoriaan, "

Eikös matemaattisessa fysiikassakin ole se ns. renormalisaatio jota aikoinaan kritisoitiin mutta johon nyt kai jo totuttu ja hiljaisesti hyväksytty?

Kaiken päättelyn ongelmana on se että ei koskaan tiedetä onko havaintomateriaalia niin riittävästi että siitä voidaan tehdä päteviä yleistyksiä.
Toinen loogisen päättelyn ongelma on että koskaan ei tiedetä sitä mitä ei tiedetä (tuntemattomat tuntemattomat vs tunnetut tuntemattomat) eli ovatko päättelyn premissit riittäviä ja oikeita toimivan johtopäätöksien tekemiseen.

Jos merkittävä osa datasta on piilossa tai tuntematonta niin tietysti ne ennusteetkin ovat vääriä. Sama koskee niitä asioita joiden pitäisi olla mukana jo premisseissä mutta jotka eivät ole siellä koska niitä ei vielä tunneta.

"Käyttäytymistieteellisten mallien ennustevoima eli toimivuus käytännössä on todella alhainen ja kaukana esim. insinööritieteiden mallien korkeasta ennustevoimasta. "

Ihminen on siitä veikeä otus että se käyttäytyy aika eri tavalla kuin insinöörien suunnittelmat koneet eli se ihmistieteiden ennustevoima on alhainen vaikka sitä on tietysti yritetty koulutuksen ja kasvatuksen avulla muuuttaa ennustettavammaksi jotta teollisuus saisi sellaista työvoimaa mikä on sertifioitu ja testattu toimivaksi tuotteeksi. Viimeisen 150 v aikana ihmisistä on yritetty tehdä koneiden kaltaisia ja saada heidät kilpailemaan koneiden kanssa.

Aikoinaan filosofiaa opiskellessa ihmettelin miksi niin paljon merkitystä annettiin muodollisen logiikan opettamiselle ja omaksumiselle. Ajattelin jo silloin että taustalla oli jonkinlainen haavekuva siitä että kaiken ajattelun voisi joskus siirtää koneille.

"Tosiasia on että aika itsessään on yliaistillinen käsite, jonka olemassaoloa ei ole koskaan havaittu empiirisesti maailmankaikkeudessa."

Kant oli sitä mieltä että aika ja avaruus ovat ihmisen tapa hahmottaa todellisuutta. Kantin filosofiaa onkin pidetty kvanttifysiikan pioneerien ajattelun yhtenä vaikuttajana. Aika ei ole tietenkään fyysinen kuten ei ole paikkakaan vaan ne ovat lähinnä viitekehyksiä ja hahmotuksen apukäsitteitä.
"Kuitenkin yleinen suhteellisuusteoria näyttää toimivan käytännössä erittäin hyvin, sen ennustevoima on hyvin korkea."
Einstein kehitti molemmat suhtiksensa ajatuskokeina eikä siis havaintojen pohjalta. Suhtikset ovat matemaattisia malleja jotka voidaan johtaa Maxwellin teorioista ja Lorenz muunnosten pohjalta. Kertovatko ne oikeasti todellisuudesta yhtään mitään? Ovatko ne vain erilainen tapa hahmottaa ainetta, aikaa ja avaruutta eri tavalla kuin Newtonin mallissa tehtiin?

Einsteinin suhtiksien myötä teor. fysiikka ja tähtietiede muuttui havaittavien ilmiöiden selityksestä matemaattisen mallin ennusteiden toteuttavien ilmiöiden etsimiseen havaintomateriaalista.

"Kvanttifysiikan ongelmana on tietysti todennäköisyyden käsite, joka matemaattisesti on määritelty siten, että sitä ei ole olemassa lainkaan siinä maailmassa, jossa me ihmiset elävät. "

Ns. aaltofunktio ei olekaan aktuaalisessa maailmassa vaan kuvaa mahdollisuuksien maailmaa joka sekin on vain tapa jolla hahmotetaan todellisuutta mutta ei itse se todellisuus. Aika, paikka ja aaltofunktio ovat vain vertauskuvia joilla viitataan todellisuuteen joka ei ole ylipäätänsä käsitteiden avulla ilmaistavissa.

"Tässä sinänsä ei ole mitään uutta, matematiikassakin tyhjä joukko on aina olemassa, vaikka se täysin olematon olio. "

Kaikki matematiikan "oliot" ovat fysikaalisesti olemattomia olioita eli taaskin vain tapoja hahmottaa ja jäsentää kokemusta.

"Mutta kvanttifysiikka toimii erinomaisesti, niin ainakin väitetään. Jos totuus on toimivuutta, missä vika sitten on?"

Ei mitään vikaa jos se toimii siinä käytännön tekniikan kehittämisessä mihin sitä käytetään.

(jatkuu)

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka esim. taloustieteestä myönnetään tieteen Nobeleita, tosiasia on, että taloudelliset mallit ja teoriat eivät toimi käytännössä. "

Superinflaatiota on ennustettu jo Reaganin kaudella mutta ei sellaista ole näkynyt. 2008 USA:n keskuspankki vaati valtavia summia pankkien ja suuryritysten pelastamiseen mutta ei suostunut kertomaan mihin ne rahat tarvitaan eikä halunnut mitään valvontaa sille mihin ne rahat käytetään. Dollari on maailman vaihtovaluutta ja ensi sijassa dollari pysyy pystyssä USA:n asevoimien avulla sekä lähiavaruuden (satelliitit) hallinnalla.

Taloustiede ei toimi koska suurin osa maailman taloudesta on piilossa ja on ollut piilossa jo 2. maailmansodasta lähtien. Minne akselivaltioiden valtava ryöstösaalis katosi 2. maailmansodan jälkeen? Kukaan ei tiedä kuinka paljon maailmassa on oikeasti fyysistä kultaa ja kun jotkut maat ovat pyytäneet kultavarantojaan takaisin USA:sta ja Britanniasta niin niitä ei ole saatu tai on saatu vain osittain.

"Taloustieteissä vakiintunut tapa on muuttaa havaintoaineistoa - siis faktoja - tilastomatematiikan keinoin niin monta kertaa, että ne väkisin sopivat teoriaan, "

Eikös matemaattisessa fysiikassakin ole se ns. renormalisaatio jota aikoinaan kritisoitiin mutta johon nyt kai jo totuttu ja hiljaisesti hyväksytty?

Kaiken päättelyn ongelmana on se että ei koskaan tiedetä onko havaintomateriaalia niin riittävästi että siitä voidaan tehdä päteviä yleistyksiä.
Toinen loogisen päättelyn ongelma on että koskaan ei tiedetä sitä mitä ei tiedetä (tuntemattomat tuntemattomat vs tunnetut tuntemattomat) eli ovatko päättelyn premissit riittäviä ja oikeita toimivan johtopäätöksien tekemiseen.

Jos merkittävä osa datasta on piilossa tai tuntematonta niin tietysti ne ennusteetkin ovat vääriä. Sama koskee niitä asioita joiden pitäisi olla mukana jo premisseissä mutta jotka eivät ole siellä koska niitä ei vielä tunneta.

"Käyttäytymistieteellisten mallien ennustevoima eli toimivuus käytännössä on todella alhainen ja kaukana esim. insinööritieteiden mallien korkeasta ennustevoimasta. "

Ihminen on siitä veikeä otus että se käyttäytyy aika eri tavalla kuin insinöörien suunnittelmat koneet eli se ihmistieteiden ennustevoima on alhainen vaikka sitä on tietysti yritetty koulutuksen ja kasvatuksen avulla muuuttaa ennustettavammaksi jotta teollisuus saisi sellaista työvoimaa mikä on sertifioitu ja testattu toimivaksi tuotteeksi. Viimeisen 150 v aikana ihmisistä on yritetty tehdä koneiden kaltaisia ja saada heidät kilpailemaan koneiden kanssa.

Aikoinaan filosofiaa opiskellessa ihmettelin miksi niin paljon merkitystä annettiin muodollisen logiikan opettamiselle ja omaksumiselle. Ajattelin jo silloin että taustalla oli jonkinlainen haavekuva siitä että kaiken ajattelun voisi joskus siirtää koneille.

"Tosiasia on että aika itsessään on yliaistillinen käsite, jonka olemassaoloa ei ole koskaan havaittu empiirisesti maailmankaikkeudessa."

Kant oli sitä mieltä että aika ja avaruus ovat ihmisen tapa hahmottaa todellisuutta. Kantin filosofiaa onkin pidetty kvanttifysiikan pioneerien ajattelun yhtenä vaikuttajana. Aika ei ole tietenkään fyysinen kuten ei ole paikkakaan vaan ne ovat lähinnä viitekehyksiä ja hahmotuksen apukäsitteitä.
"Kuitenkin yleinen suhteellisuusteoria näyttää toimivan käytännössä erittäin hyvin, sen ennustevoima on hyvin korkea."
Einstein kehitti molemmat suhtiksensa ajatuskokeina eikä siis havaintojen pohjalta. Suhtikset ovat matemaattisia malleja jotka voidaan johtaa Maxwellin teorioista ja Lorenz muunnosten pohjalta. Kertovatko ne oikeasti todellisuudesta yhtään mitään? Ovatko ne vain erilainen tapa hahmottaa ainetta, aikaa ja avaruutta eri tavalla kuin Newtonin mallissa tehtiin?

Einsteinin suhtiksien myötä teor. fysiikka ja tähtietiede muuttui havaittavien ilmiöiden selityksestä matemaattisen mallin ennusteiden toteuttavien ilmiöiden etsimiseen havaintomateriaalista.

"Kvanttifysiikan ongelmana on tietysti todennäköisyyden käsite, joka matemaattisesti on määritelty siten, että sitä ei ole olemassa lainkaan siinä maailmassa, jossa me ihmiset elävät. "

Ns. aaltofunktio ei olekaan aktuaalisessa maailmassa vaan kuvaa mahdollisuuksien maailmaa joka sekin on vain tapa jolla hahmotetaan todellisuutta mutta ei itse se todellisuus. Aika, paikka ja aaltofunktio ovat vain vertauskuvia joilla viitataan todellisuuteen joka ei ole ylipäätänsä käsitteiden avulla ilmaistavissa.

"Tässä sinänsä ei ole mitään uutta, matematiikassakin tyhjä joukko on aina olemassa, vaikka se täysin olematon olio. "

Kaikki matematiikan "oliot" ovat fysikaalisesti olemattomia olioita eli taaskin vain tapoja hahmottaa ja jäsentää kokemusta.

"Mutta kvanttifysiikka toimii erinomaisesti, niin ainakin väitetään. Jos totuus on toimivuutta, missä vika sitten on?"

Ei mitään vikaa jos se toimii siinä käytännön tekniikan kehittämisessä mihin sitä käytetään.

(jatkuu)

Lue lisää

(jatkoa)

"Tulkinta on se ongelma - kuinka tulkita tieteen filosofisesti kvanttifysiikan tuottamaa tietoa."

Tulkinta ei sinänsä ole ongelma vaan uusien tulkintojen ja hahmotustapojen yhteensovittaminen vanhojen tulkintojen ja hahmotustapojen kanssa.

Todellisuuden kokonaisuuden palapeli on kaukana valmiista vaikka ihminen mielellään haluaa nähdä asiat täydellisinä ja siksi helposti sortuu täydentämään ne palapelin osat mielikuvituksen avulla mitkä eivät ole tunnettuja. Tavallisista palapeleistä yleensä tiedetään minkälaisen pitäisi olla lopputulos mutta todellisuuden palapelistä ei tiedetä minkälaiseksi se lopulta muotoutuu eikä sitä kuinka monta palaa siihen kokonaisuuteen tarvitaan eikä edes sitä pysyykö se kuva samanlaisena vai muuttuuko se vuorovaikutteisesti koko ajan samalla kuin sitä tutkitaan.

Joku haluaa täydentää sen palapelin superdeterminismillä ja joku toinen taas jollain muulla tavalla ja sitten kiistellään keskenään vaikka kiistaa ei voi oikeasti ratkaista ilman niitä puuttuvia paloja. Joku voi myös olla sitä mieltä että se palapeli on jo valmis eikä siihen enää tarvita mitään ja nyt sitten jatkossa vain lasketaan supertietokoneilla olemassaolevien mallien perusteella se kaikki muu.

"Suomalaiset haluavat asua tutkimusten mukaan omakotitalossa järven rannalla luonnon ympäröimänä."

Minä en ainakaan halua kun en erityisemmin pidä ruohonleikkuusta enkä talojen nikkaroinnista. Minulle ympäristöllä ei ole kovin paljon väliä kun voin itse luoda oman sisäisen maailmani melkein missä tahansa keskittymällä ja virittäytymällä.

"Reaalimaailmassa vapaa tahto on illuusio, jota rajoittavat monet eri tekijät, kuten raha. "

Voin kuitenkin päättää tehdä ja valita lukuisia erilaisia asioita koko ajan. Voin esim. järjestää pelikortit maittain tai korttien numeroarvon mukaan ja kyseessä ei ole deterministinen eikä stokastinen prosessi. Ilman rahaa tai vähälläkin rahalla voi tehdä paljon erilaisia asioita varsinkin jos ei ala kilpailemaan naapureiden tai tuttujen kanssa.

Tahdon vapaus ei tarkoita mitään jumalallista kaikkivaltiutta vaan jokainen järkevä ihminen valitsee eri valintojen välillä hyötysuhteen perusteella ja jokainen valinta sulkee pois ne kaikki muut valinnat sillä hetkellä. Arvomaailma moduloi myös sitä valintaa.

"Kaikkein huolestuttavinta on, että jotkut yhdistävät vapaan tahdon olemassaolon tai olemattomuuden todellisuuden rakenteeseen ja toimintaan. Näillä asioilla ei ole selkeää yhteyttä - todellisuus on olemassa tahdosta riippumatta. "

Tahdon tai intention avulla voi vaikuttaa todellisuuteen eikä todellisuus ole siis tahdosta riippumatta. Tästä seuraa että mikään tieteellinen koe ei ole koskaan täysin objektiivinen eikä tutkittavaa asiaa voi eristää ympäristöstään eikä tutkijoista. Mitä suurempaa tarkkuutta koe vaatii niin suuremmat mahdollisuudet on siihen vaikuttaa intention avulla. Siinä menee sitten mahdollisesti roskiin kaikki suhtiksien ennusteet sekä suuri osa kvanttifysiikasta. Siitä on ehkä joidenkin syytäkin huolestua.

Tässä kannattaa kyllä sitten muistaa että se todellinen tahto on yleensä alitajuinen ja se tietoinen puoli useimmilla vain pelkkää pintaväreilyä.
Tietoisuuden vaikutus fysikaaliseen todellisuuteen voi olla hyvinkin dramaattinen ( esim. koneiden ja laitteiden selittämättömiä hajoamisia eli ns. Pauli efekti,ns poltergeist ilmiö yms. )

"Järki eli äly ja luovuus on tieteessä sama asia. "

Luovuus on enemmänkin laatikon ulkopuolella ajattelua. Ns. järki taas voi olla hyvinkin suhteellista eli pienessä mittakaavassa joku tietty ajattelu voi olla järkevää mutta ei sitten enää yleistettynä muihin asioihin.

"Tieteessä älykkyys ja luovuus yhdistyvät samaksi asiaksi."

Voihan sitä haaveilla. Perusinsinöörit eivät oman kokemukseni mukaan ole erityisen luovia vaan osaavat vain soveltaa valmiita omaksumiaan kaavoja niihin asioihin joihin heidät on koulutettu ja samaa koskee tieteilijöitäkin. Toimiva luovuus on aika harvinaista kaikilla inhimillisen toiminnan aloilla. Yleensä vain hyvin harvat luovat ja muut sitten matkivat. Minusta ns. luominen tapahtuu aina "alitajunnan" kautta eli tietoista luomista ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

(jatkoa)

"Tulkinta on se ongelma - kuinka tulkita tieteen filosofisesti kvanttifysiikan tuottamaa tietoa."

Tulkinta ei sinänsä ole ongelma vaan uusien tulkintojen ja hahmotustapojen yhteensovittaminen vanhojen tulkintojen ja hahmotustapojen kanssa.

Todellisuuden kokonaisuuden palapeli on kaukana valmiista vaikka ihminen mielellään haluaa nähdä asiat täydellisinä ja siksi helposti sortuu täydentämään ne palapelin osat mielikuvituksen avulla mitkä eivät ole tunnettuja. Tavallisista palapeleistä yleensä tiedetään minkälaisen pitäisi olla lopputulos mutta todellisuuden palapelistä ei tiedetä minkälaiseksi se lopulta muotoutuu eikä sitä kuinka monta palaa siihen kokonaisuuteen tarvitaan eikä edes sitä pysyykö se kuva samanlaisena vai muuttuuko se vuorovaikutteisesti koko ajan samalla kuin sitä tutkitaan.

Joku haluaa täydentää sen palapelin superdeterminismillä ja joku toinen taas jollain muulla tavalla ja sitten kiistellään keskenään vaikka kiistaa ei voi oikeasti ratkaista ilman niitä puuttuvia paloja. Joku voi myös olla sitä mieltä että se palapeli on jo valmis eikä siihen enää tarvita mitään ja nyt sitten jatkossa vain lasketaan supertietokoneilla olemassaolevien mallien perusteella se kaikki muu.

"Suomalaiset haluavat asua tutkimusten mukaan omakotitalossa järven rannalla luonnon ympäröimänä."

Minä en ainakaan halua kun en erityisemmin pidä ruohonleikkuusta enkä talojen nikkaroinnista. Minulle ympäristöllä ei ole kovin paljon väliä kun voin itse luoda oman sisäisen maailmani melkein missä tahansa keskittymällä ja virittäytymällä.

"Reaalimaailmassa vapaa tahto on illuusio, jota rajoittavat monet eri tekijät, kuten raha. "

Voin kuitenkin päättää tehdä ja valita lukuisia erilaisia asioita koko ajan. Voin esim. järjestää pelikortit maittain tai korttien numeroarvon mukaan ja kyseessä ei ole deterministinen eikä stokastinen prosessi. Ilman rahaa tai vähälläkin rahalla voi tehdä paljon erilaisia asioita varsinkin jos ei ala kilpailemaan naapureiden tai tuttujen kanssa.

Tahdon vapaus ei tarkoita mitään jumalallista kaikkivaltiutta vaan jokainen järkevä ihminen valitsee eri valintojen välillä hyötysuhteen perusteella ja jokainen valinta sulkee pois ne kaikki muut valinnat sillä hetkellä. Arvomaailma moduloi myös sitä valintaa.

"Kaikkein huolestuttavinta on, että jotkut yhdistävät vapaan tahdon olemassaolon tai olemattomuuden todellisuuden rakenteeseen ja toimintaan. Näillä asioilla ei ole selkeää yhteyttä - todellisuus on olemassa tahdosta riippumatta. "

Tahdon tai intention avulla voi vaikuttaa todellisuuteen eikä todellisuus ole siis tahdosta riippumatta. Tästä seuraa että mikään tieteellinen koe ei ole koskaan täysin objektiivinen eikä tutkittavaa asiaa voi eristää ympäristöstään eikä tutkijoista. Mitä suurempaa tarkkuutta koe vaatii niin suuremmat mahdollisuudet on siihen vaikuttaa intention avulla. Siinä menee sitten mahdollisesti roskiin kaikki suhtiksien ennusteet sekä suuri osa kvanttifysiikasta. Siitä on ehkä joidenkin syytäkin huolestua.

Tässä kannattaa kyllä sitten muistaa että se todellinen tahto on yleensä alitajuinen ja se tietoinen puoli useimmilla vain pelkkää pintaväreilyä.
Tietoisuuden vaikutus fysikaaliseen todellisuuteen voi olla hyvinkin dramaattinen ( esim. koneiden ja laitteiden selittämättömiä hajoamisia eli ns. Pauli efekti,ns poltergeist ilmiö yms. )

"Järki eli äly ja luovuus on tieteessä sama asia. "

Luovuus on enemmänkin laatikon ulkopuolella ajattelua. Ns. järki taas voi olla hyvinkin suhteellista eli pienessä mittakaavassa joku tietty ajattelu voi olla järkevää mutta ei sitten enää yleistettynä muihin asioihin.

"Tieteessä älykkyys ja luovuus yhdistyvät samaksi asiaksi."

Voihan sitä haaveilla. Perusinsinöörit eivät oman kokemukseni mukaan ole erityisen luovia vaan osaavat vain soveltaa valmiita omaksumiaan kaavoja niihin asioihin joihin heidät on koulutettu ja samaa koskee tieteilijöitäkin. Toimiva luovuus on aika harvinaista kaikilla inhimillisen toiminnan aloilla. Yleensä vain hyvin harvat luovat ja muut sitten matkivat. Minusta ns. luominen tapahtuu aina "alitajunnan" kautta eli tietoista luomista ei ole olemassa.

Lue lisää

"Eikös matemaattisessa fysiikassakin ole se ns. renormalisaatio jota aikoinaan kritisoitiin mutta johon nyt kai jo totuttu ja hiljaisesti hyväksytty? "

Taloustieteessä ei kyse ole renormalisaatiosta, vaan siitä että havaintoaineistosta poistetaan systemaattisia piirteitä niin kauan tilastomatemaattisin operaatioin, kunnes havaintodata sopii teoriaan ja/tai malliin. Tämä on juuri päinvastaista mitä insinöörit tekevät - insinöörit poistavat erilaisten suodattimien avulla turhan kohinan eli satunnaisvaihtelun pois, mutta jättävät aineiston säännönmukaiset piirteet rauhaan. Insinöörit toimivat havainto/mittausaineiston ehdoilla eli kunnioittavat faktoja, kun taas ekonomistit viis veisaavat faktoista ja kunnioittavat ainoastaan onttoja ja tyhjiä teorioita.

"Jos merkittävä osa datasta on piilossa tai tuntematonta niin tietysti ne ennusteetkin ovat vääriä. "

Ei välttämättä. Tätä varten on sovelletussa matematiikassa olemassa otantamenetelmiä, joiden avulla saadaan perusjoukosta osuva kuvaus, vaikka suurin osa havainnoista on analyysin ulkopuolella.

"Ihminen on siitä veikeä otus että se käyttäytyy aika eri tavalla kuin insinöörien suunnittelmat koneet eli se ihmistieteiden ennustevoima on alhainen ..."

Ei selity pelkästään tällä. Insinöörit analysoivat ihmisten käyttäytymisen perusteella tuotettavaa dataa jatkuvasti esim. tekoälysovelluksissa (tekoälyhän on vain insinöörien kehittämää uuden sukupolven tilastomatematiikkaa), jotka toimivat hyvin myös käyttäytymistieteellisellä datalla. Esim. käyttäytymistieteiden huono käytännön toimivuus selittyy viime kädessä huonolla ja vanhentuneella tieteellisellä metodologialla.

"Aika ei ole tietenkään fyysinen kuten ei ole paikkakaan vaan ne ovat lähinnä viitekehyksiä..."

Ajan fyysinen olemattomuus ulkomaailmassa on toki selviö. Mutta sanoa, että paikka ei ole todellinen, on höpönlöpöä. Esim. asunnot ovat paikkasidonnaisia, ne ovat kiinteästi sidoksissa tiettyyn paikkaan. Jos paikka ei olisi todellinen, ei olisi olemassa myöskään asuntoja, jossa ihmiset voisivat asua. Ihmisten pitäisi asua ilmeisesti koivunoksalla, mutta tämäkin vaatii kiinteän paikan. Paikka on de facto asia, ja voimme liittää paikkaan kiinteät spatiaaliset koordinaatit, ja voimme ruveta laskemaan etäisyyksiä jollakin etäisyysmittarilla, ja näin pääsemme konkreettisesti kiinni fysiikan perusteorioihin.

"Tahdon tai intention avulla voi vaikuttaa todellisuuteen eikä todellisuus ole siis tahdosta riippumatta"

Maailmankaikkeus on olemassa ihmisen vapaasta tai epävapaasta tahdosta riippumatta. Ihmisten maailmassakin asiat tapahtuvat usein tahdosta riippumatta. Esim. Suomessa ihmiset tahtoisivat voimallisesti asua 30m2 suuremmissa asunnoissa, koska asunnot ovat ahtaita täällä, mutta nykyään rakennamme yhä pienempiä asuntoja ihmistahdosta huolimatta. Tämä selittyy kysyntä- ja tarjontalaeilla, jotka pohjimmiltaan ovat vain sähkömagneettista värähtelyä. Fysiikan peruslakien avulla ne käyttäytymistieteellisetkin asiat viime kädessä selitetään. Reduktiivinen materialismi toimii.

"Luovuus on enemmänkin laatikon ulkopuolella ajattelua. Ns. järki taas voi olla hyvinkin suhteellista eli pienessä mittakaavassa joku tietty ajattelu voi olla järkevää mutta ei sitten enää yleistettynä muihin asioihin. "

Luovuus on sitä, että keksii ensimmäisenä maailmanhistoriassa jotain sellaista, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin keksinyt ja tämän keksinnön tulee on merkityksellinen eli liittyä reaalimaailmaan ja lisäksi sen tulee toimia moitteettomasti. Todellinen luovuus on todella harvinaista, koska luovuudessa oppiminen tapahtuu itseohjautuvasti juuri siellä laatikon ulkopuolella. Tieteessä luovuus ja älykkyys ovat aina olleet samoja asioita, tieteen ulkopuolella asia on toki toinen.

"Perusinsinöörit eivät oman kokemukseni mukaan ole erityisen luovia ..."

En tiedä mitä tarkoitat sanalla perusinsinööri, mutta yliopistotason insinöörit ovat tunnetusti poikkeuksellisen luovaa porukkaa, viimeisen 150 vuoden aikana merkittävimmät tieteelliset keksinnöt ovat tapahtuneet juuri insinööritieteissä.

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös matemaattisessa fysiikassakin ole se ns. renormalisaatio jota aikoinaan kritisoitiin mutta johon nyt kai jo totuttu ja hiljaisesti hyväksytty? "

Taloustieteessä ei kyse ole renormalisaatiosta, vaan siitä että havaintoaineistosta poistetaan systemaattisia piirteitä niin kauan tilastomatemaattisin operaatioin, kunnes havaintodata sopii teoriaan ja/tai malliin. Tämä on juuri päinvastaista mitä insinöörit tekevät - insinöörit poistavat erilaisten suodattimien avulla turhan kohinan eli satunnaisvaihtelun pois, mutta jättävät aineiston säännönmukaiset piirteet rauhaan. Insinöörit toimivat havainto/mittausaineiston ehdoilla eli kunnioittavat faktoja, kun taas ekonomistit viis veisaavat faktoista ja kunnioittavat ainoastaan onttoja ja tyhjiä teorioita.

"Jos merkittävä osa datasta on piilossa tai tuntematonta niin tietysti ne ennusteetkin ovat vääriä. "

Ei välttämättä. Tätä varten on sovelletussa matematiikassa olemassa otantamenetelmiä, joiden avulla saadaan perusjoukosta osuva kuvaus, vaikka suurin osa havainnoista on analyysin ulkopuolella.

"Ihminen on siitä veikeä otus että se käyttäytyy aika eri tavalla kuin insinöörien suunnittelmat koneet eli se ihmistieteiden ennustevoima on alhainen ..."

Ei selity pelkästään tällä. Insinöörit analysoivat ihmisten käyttäytymisen perusteella tuotettavaa dataa jatkuvasti esim. tekoälysovelluksissa (tekoälyhän on vain insinöörien kehittämää uuden sukupolven tilastomatematiikkaa), jotka toimivat hyvin myös käyttäytymistieteellisellä datalla. Esim. käyttäytymistieteiden huono käytännön toimivuus selittyy viime kädessä huonolla ja vanhentuneella tieteellisellä metodologialla.

"Aika ei ole tietenkään fyysinen kuten ei ole paikkakaan vaan ne ovat lähinnä viitekehyksiä..."

Ajan fyysinen olemattomuus ulkomaailmassa on toki selviö. Mutta sanoa, että paikka ei ole todellinen, on höpönlöpöä. Esim. asunnot ovat paikkasidonnaisia, ne ovat kiinteästi sidoksissa tiettyyn paikkaan. Jos paikka ei olisi todellinen, ei olisi olemassa myöskään asuntoja, jossa ihmiset voisivat asua. Ihmisten pitäisi asua ilmeisesti koivunoksalla, mutta tämäkin vaatii kiinteän paikan. Paikka on de facto asia, ja voimme liittää paikkaan kiinteät spatiaaliset koordinaatit, ja voimme ruveta laskemaan etäisyyksiä jollakin etäisyysmittarilla, ja näin pääsemme konkreettisesti kiinni fysiikan perusteorioihin.

"Tahdon tai intention avulla voi vaikuttaa todellisuuteen eikä todellisuus ole siis tahdosta riippumatta"

Maailmankaikkeus on olemassa ihmisen vapaasta tai epävapaasta tahdosta riippumatta. Ihmisten maailmassakin asiat tapahtuvat usein tahdosta riippumatta. Esim. Suomessa ihmiset tahtoisivat voimallisesti asua 30m2 suuremmissa asunnoissa, koska asunnot ovat ahtaita täällä, mutta nykyään rakennamme yhä pienempiä asuntoja ihmistahdosta huolimatta. Tämä selittyy kysyntä- ja tarjontalaeilla, jotka pohjimmiltaan ovat vain sähkömagneettista värähtelyä. Fysiikan peruslakien avulla ne käyttäytymistieteellisetkin asiat viime kädessä selitetään. Reduktiivinen materialismi toimii.

"Luovuus on enemmänkin laatikon ulkopuolella ajattelua. Ns. järki taas voi olla hyvinkin suhteellista eli pienessä mittakaavassa joku tietty ajattelu voi olla järkevää mutta ei sitten enää yleistettynä muihin asioihin. "

Luovuus on sitä, että keksii ensimmäisenä maailmanhistoriassa jotain sellaista, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin keksinyt ja tämän keksinnön tulee on merkityksellinen eli liittyä reaalimaailmaan ja lisäksi sen tulee toimia moitteettomasti. Todellinen luovuus on todella harvinaista, koska luovuudessa oppiminen tapahtuu itseohjautuvasti juuri siellä laatikon ulkopuolella. Tieteessä luovuus ja älykkyys ovat aina olleet samoja asioita, tieteen ulkopuolella asia on toki toinen.

"Perusinsinöörit eivät oman kokemukseni mukaan ole erityisen luovia ..."

En tiedä mitä tarkoitat sanalla perusinsinööri, mutta yliopistotason insinöörit ovat tunnetusti poikkeuksellisen luovaa porukkaa, viimeisen 150 vuoden aikana merkittävimmät tieteelliset keksinnöt ovat tapahtuneet juuri insinööritieteissä.

Lue lisää

"Tämä on juuri päinvastaista mitä insinöörit tekevät - insinöörit poistavat erilaisten suodattimien avulla turhan kohinan eli satunnaisvaihtelun pois, mutta jättävät aineiston säännönmukaiset piirteet rauhaan. Insinöörit toimivat havainto/mittausaineiston ehdoilla eli kunnioittavat faktoja, kun taas ekonomistit viis veisaavat faktoista ja kunnioittavat ainoastaan onttoja ja tyhjiä teorioita. "

Mistä tietää mikä on "turhaa" kohinaa? Taloustieteessä on vielä sekin ongelma että pörsseissä myynnit ja ostot tehdään nykyään pääasiassa tekoälyn avulla ja usein sekuntien murto-osissa eli ns. finanssitalous ei enää heijasta juurikaan reaalitaloutta.

Sitten on vielä johdannaismarkkinat. Itse olen kiinnittänyt huomiota ns. sääjohdannaisiin (weather derivatives) . Voi hyvinkin olla että viime aikoina nähdyt sään ääri-ilmiöt voivat johtua siitä että eri tahot manipuloivat säätä joko taloudellisen voiton toivossa tai sitten jonkinlaisena piilosodankäyntinä.

Sään manipulointitekniikka on olemassa jo aika kauan ja on olemassa dokumentaatiota että sellaista on suunniteltu esim. USA:n asevoimissa jo 2. maailmansodan jälkeen. Ns. ilmastonmuutos voi olla ihmisen tahallisesti aiheuttamaa myös tässä mielessä.

"Jos paikka ei olisi todellinen, ei olisi olemassa myöskään asuntoja, jossa ihmiset voisivat asua. "

Paitsi jos ollaan simulaatiossa jossa paikka on pelkkä projektio tai virtuaalinen pelikenttä datastreamissä.

"Paikka on de facto asia, ja voimme liittää paikkaan kiinteät spatiaaliset koordinaatit, ja voimme ruveta laskemaan etäisyyksiä jollakin etäisyysmittarilla, ja näin pääsemme konkreettisesti kiinni fysiikan perusteorioihin."

Kvanttifysiikan nonlokaalisuus (esim. lomittuminen) on ihan selkeästi paikattomuutta tai ainakin erilaista paikallisuutta kuin 3d t hahmotuksessa. Ilman aikaa taas on vaikea hahmottaa prosesseja. Minusta aika on selkeästi todellisempi ja sen lisäksi hahmotettava 3-ulotteisesti.

Myös paikka voi olla >3 ulotteinen eli jotenkin hyperdimensionaalinen.

Hauska hahmotus moniulotteisuudesta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Flatland

2-ulotteisten olioiden maailmassa 3-ulotteiset ilmiöt tulkitaan anomalioiksi ja vastaavasti 3-ulotteisten maailmassa 4-ulotteiset ilmiöt voivat näyttää non-lokaalilta (lomittuminen, parapsykologian ilmiöt) . Tietoisuus ei minusta mahdu 3d t maailmaan vaan on jollain tavalla hyperdimensionaalinen.

"Maailmankaikkeus on olemassa ihmisen vapaasta tai epävapaasta tahdosta riippumatta. "

Koko maailmankaikkeus on eri asia kuin paikallinen tapahtuminen johon ihmisten tahto ja uskomukset taas vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti ja niitä uskomuksia manipuloimalla voi tuottaa suuriakin muutoksia yhteiskunnassa (mainonta, propaganda yms.)

"Fysiikan peruslakien avulla ne käyttäytymistieteellisetkin asiat viime kädessä selitetään."

Kyllä sitä fysiikkaa joutuu aika paljon venyttämään että käyttäytymistieteet saadaan selitettyä sitä kautta tai sitten vaihtoehtoisesti väännetään taas mutkat suoraksi ja poimitaan vaan ne ilmiöt mitkä sopivat niihin fysiikan malleihin ja kaikki muu sitten kuitataan turhaksi satunnaisvaihteluksi.

"Reduktiivinen materialismi toimii."

Älä viitsi naurattaa... :D

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä on juuri päinvastaista mitä insinöörit tekevät - insinöörit poistavat erilaisten suodattimien avulla turhan kohinan eli satunnaisvaihtelun pois, mutta jättävät aineiston säännönmukaiset piirteet rauhaan. Insinöörit toimivat havainto/mittausaineiston ehdoilla eli kunnioittavat faktoja, kun taas ekonomistit viis veisaavat faktoista ja kunnioittavat ainoastaan onttoja ja tyhjiä teorioita. "

Mistä tietää mikä on "turhaa" kohinaa? Taloustieteessä on vielä sekin ongelma että pörsseissä myynnit ja ostot tehdään nykyään pääasiassa tekoälyn avulla ja usein sekuntien murto-osissa eli ns. finanssitalous ei enää heijasta juurikaan reaalitaloutta.

Sitten on vielä johdannaismarkkinat. Itse olen kiinnittänyt huomiota ns. sääjohdannaisiin (weather derivatives) . Voi hyvinkin olla että viime aikoina nähdyt sään ääri-ilmiöt voivat johtua siitä että eri tahot manipuloivat säätä joko taloudellisen voiton toivossa tai sitten jonkinlaisena piilosodankäyntinä.

Sään manipulointitekniikka on olemassa jo aika kauan ja on olemassa dokumentaatiota että sellaista on suunniteltu esim. USA:n asevoimissa jo 2. maailmansodan jälkeen. Ns. ilmastonmuutos voi olla ihmisen tahallisesti aiheuttamaa myös tässä mielessä.

"Jos paikka ei olisi todellinen, ei olisi olemassa myöskään asuntoja, jossa ihmiset voisivat asua. "

Paitsi jos ollaan simulaatiossa jossa paikka on pelkkä projektio tai virtuaalinen pelikenttä datastreamissä.

"Paikka on de facto asia, ja voimme liittää paikkaan kiinteät spatiaaliset koordinaatit, ja voimme ruveta laskemaan etäisyyksiä jollakin etäisyysmittarilla, ja näin pääsemme konkreettisesti kiinni fysiikan perusteorioihin."

Kvanttifysiikan nonlokaalisuus (esim. lomittuminen) on ihan selkeästi paikattomuutta tai ainakin erilaista paikallisuutta kuin 3d t hahmotuksessa. Ilman aikaa taas on vaikea hahmottaa prosesseja. Minusta aika on selkeästi todellisempi ja sen lisäksi hahmotettava 3-ulotteisesti.

Myös paikka voi olla >3 ulotteinen eli jotenkin hyperdimensionaalinen.

Hauska hahmotus moniulotteisuudesta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Flatland

2-ulotteisten olioiden maailmassa 3-ulotteiset ilmiöt tulkitaan anomalioiksi ja vastaavasti 3-ulotteisten maailmassa 4-ulotteiset ilmiöt voivat näyttää non-lokaalilta (lomittuminen, parapsykologian ilmiöt) . Tietoisuus ei minusta mahdu 3d t maailmaan vaan on jollain tavalla hyperdimensionaalinen.

"Maailmankaikkeus on olemassa ihmisen vapaasta tai epävapaasta tahdosta riippumatta. "

Koko maailmankaikkeus on eri asia kuin paikallinen tapahtuminen johon ihmisten tahto ja uskomukset taas vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti ja niitä uskomuksia manipuloimalla voi tuottaa suuriakin muutoksia yhteiskunnassa (mainonta, propaganda yms.)

"Fysiikan peruslakien avulla ne käyttäytymistieteellisetkin asiat viime kädessä selitetään."

Kyllä sitä fysiikkaa joutuu aika paljon venyttämään että käyttäytymistieteet saadaan selitettyä sitä kautta tai sitten vaihtoehtoisesti väännetään taas mutkat suoraksi ja poimitaan vaan ne ilmiöt mitkä sopivat niihin fysiikan malleihin ja kaikki muu sitten kuitataan turhaksi satunnaisvaihteluksi.

"Reduktiivinen materialismi toimii."

Älä viitsi naurattaa... :D

Lue lisää

"Mistä tietää mikä on "turhaa" kohinaa? Taloustieteessä on vielä sekin ongelma että pörsseissä myynnit ja ostot tehdään nykyään pääasiassa tekoälyn avulla ja usein sekuntien murto-osissa eli ns. finanssitalous ei enää heijasta juurikaan reaalitaloutta."

Kalman suotimien ja tasoittimien avulla kohinan poisto hoituu hienosti. Nämä suotimet ja tasoittimet toimivat hienosti sen vuoksi, että aika oletetaan näissä olemattomaksi asiaksi ja tarkastellaan ainoastaan tilansiirtymiä. Pörssikurssien analysointi, tarkasti ottaen, ei ole taloustiedettä, vaan rahoitusta eli on kauppatieteellinen asia. Pörssiosakkeiden hinnat ovat jokseenkin mielenkiinnoton asia, sillä esim. 2/3 suomalaisten omaisuudesta eli nettovarallisuudesta tulee asuntojen hinnoista.

"Sään manipulointitekniikka on olemassa jo aika kauan ja on olemassa dokumentaatiota että sellaista on suunniteltu esim. USA:n asevoimissa jo 2. maailmansodan jälkeen. Ns. ilmastonmuutos voi olla ihmisen tahallisesti aiheuttamaa myös tässä mielessä. "

Vainoharhaista ajattelua. Sitä paitsi ilmasto on aina muuttunut, koska on dynaaminen systeemi. Ilmaston lämpenemiselle 150 vuoden aikana on yksi perussyy ja se on eksponentiaalisesti kasvanut väestön määrä. 150 vuotta sitten ihmisiä oli n. 1 miljardi ja nykyään n. 8 miljardia. Globaali ekosysteemi on täydellisessä epätasapainossa, ja tästä viime vuosikymmenien ilmastonlämpeneminen on aiheutunut.

"Paitsi jos ollaan simulaatiossa jossa paikka on pelkkä projektio tai virtuaalinen pelikenttä datastreamissä."

Ainahan sitä jossitella voi. Missä on empiirinen evidenssi sen väitteen puolesta, että elämme monte carlo, MCMC- tai vastaavassa simulaatiossa?

"Kvanttifysiikan nonlokaalisuus (esim. lomittuminen) on ihan selkeästi paikattomuutta tai ainakin erilaista paikallisuutta kuin 3d t hahmotuksessa. Ilman aikaa taas on vaikea hahmottaa prosesseja. Minusta aika on selkeästi todellisempi ja sen lisäksi hahmotettava 3-ulotteisesti."

Me ihmiset emme elä alkeishiukkasten maailmassa, vaan elämme klassisen fysiikan kuvaamassa 3-ulotteisessa maailmassa. Ei kannata sekoitella fysiikan eri tasoja keskenään, fysiikka on jakautunut selitysmalleissaan kolmeen eri tasoon, ja eri tasoissa ilmiöt selittyvät eri lailla, aivan kuten taloustieteessä on mikro- ja makrotaso, jotka ovat eri asioita.

4-ulotteinen aikakäsitys on jo vanhaa perua monissa teknis-taloudellissa sovelluksissa. Tällöin usein oletetaan aika muuttujan sijasta vain mittayksiköksi ja tarkastellaan tilansiirtymiä 4-ulotteisessa parametriavaruudessa.

"Kyllä sitä fysiikkaa joutuu aika paljon venyttämään että käyttäytymistieteet saadaan selitettyä sitä kautta tai sitten vaihtoehtoisesti väännetään taas mutkat suoraksi ja poimitaan vaan ne ilmiöt mitkä sopivat niihin fysiikan malleihin ja kaikki muu sitten kuitataan turhaksi satunnaisvaihteluksi."

Eipä tarvitse paljon venytellä. Esim. kaikki hinnat - mikä ohjaa koko globaalitaloutta - on pohjimmiltaan sähkömagneettista värähtelyä.

Anonyymi kirjoitti:

"Mistä tietää mikä on "turhaa" kohinaa? Taloustieteessä on vielä sekin ongelma että pörsseissä myynnit ja ostot tehdään nykyään pääasiassa tekoälyn avulla ja usein sekuntien murto-osissa eli ns. finanssitalous ei enää heijasta juurikaan reaalitaloutta."

Kalman suotimien ja tasoittimien avulla kohinan poisto hoituu hienosti. Nämä suotimet ja tasoittimet toimivat hienosti sen vuoksi, että aika oletetaan näissä olemattomaksi asiaksi ja tarkastellaan ainoastaan tilansiirtymiä. Pörssikurssien analysointi, tarkasti ottaen, ei ole taloustiedettä, vaan rahoitusta eli on kauppatieteellinen asia. Pörssiosakkeiden hinnat ovat jokseenkin mielenkiinnoton asia, sillä esim. 2/3 suomalaisten omaisuudesta eli nettovarallisuudesta tulee asuntojen hinnoista.

"Sään manipulointitekniikka on olemassa jo aika kauan ja on olemassa dokumentaatiota että sellaista on suunniteltu esim. USA:n asevoimissa jo 2. maailmansodan jälkeen. Ns. ilmastonmuutos voi olla ihmisen tahallisesti aiheuttamaa myös tässä mielessä. "

Vainoharhaista ajattelua. Sitä paitsi ilmasto on aina muuttunut, koska on dynaaminen systeemi. Ilmaston lämpenemiselle 150 vuoden aikana on yksi perussyy ja se on eksponentiaalisesti kasvanut väestön määrä. 150 vuotta sitten ihmisiä oli n. 1 miljardi ja nykyään n. 8 miljardia. Globaali ekosysteemi on täydellisessä epätasapainossa, ja tästä viime vuosikymmenien ilmastonlämpeneminen on aiheutunut.

"Paitsi jos ollaan simulaatiossa jossa paikka on pelkkä projektio tai virtuaalinen pelikenttä datastreamissä."

Ainahan sitä jossitella voi. Missä on empiirinen evidenssi sen väitteen puolesta, että elämme monte carlo, MCMC- tai vastaavassa simulaatiossa?

"Kvanttifysiikan nonlokaalisuus (esim. lomittuminen) on ihan selkeästi paikattomuutta tai ainakin erilaista paikallisuutta kuin 3d t hahmotuksessa. Ilman aikaa taas on vaikea hahmottaa prosesseja. Minusta aika on selkeästi todellisempi ja sen lisäksi hahmotettava 3-ulotteisesti."

Me ihmiset emme elä alkeishiukkasten maailmassa, vaan elämme klassisen fysiikan kuvaamassa 3-ulotteisessa maailmassa. Ei kannata sekoitella fysiikan eri tasoja keskenään, fysiikka on jakautunut selitysmalleissaan kolmeen eri tasoon, ja eri tasoissa ilmiöt selittyvät eri lailla, aivan kuten taloustieteessä on mikro- ja makrotaso, jotka ovat eri asioita.

4-ulotteinen aikakäsitys on jo vanhaa perua monissa teknis-taloudellissa sovelluksissa. Tällöin usein oletetaan aika muuttujan sijasta vain mittayksiköksi ja tarkastellaan tilansiirtymiä 4-ulotteisessa parametriavaruudessa.

"Kyllä sitä fysiikkaa joutuu aika paljon venyttämään että käyttäytymistieteet saadaan selitettyä sitä kautta tai sitten vaihtoehtoisesti väännetään taas mutkat suoraksi ja poimitaan vaan ne ilmiöt mitkä sopivat niihin fysiikan malleihin ja kaikki muu sitten kuitataan turhaksi satunnaisvaihteluksi."

Eipä tarvitse paljon venytellä. Esim. kaikki hinnat - mikä ohjaa koko globaalitaloutta - on pohjimmiltaan sähkömagneettista värähtelyä.

Lue lisää

"Eipä tarvitse paljon venytellä. Esim. kaikki hinnat - mikä ohjaa koko globaalitaloutta - on pohjimmiltaan sähkömagneettista värähtelyä."

Sen ymmärrän että joitain fysiikan mallinnuksia voi soveltaa taloustieteeseen ja monen muuhunkin mutta ei se silti tarkoita sitä että se ilmiö mihin niitä fysiikan kaavoja sovelletaan on identtinen niiden ilmiöiden kanssa mihin ne kaavat on alunperin kehitetty.

Kysyntä ja tarjonta ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaista vuorovaikutusta mutta sitten siihen laajempaan talouteen vaikuttavat myös voimakkaasti ihmisten uskomukset ja mielikuvat eli pörssit romahtaa vasta siinä vaiheessa kun huonot uutiset paljastuvat ja paniikki alkaa.

Muuten kyllä periaatteessa kannatan esim. ns. sähköisen universumin mallia jossa viskataan suhtikset ja suuri osa kvanttifysiikasta roskikseen ja keskitytään mallintamaan kosmologiaa plasmafysiikan pohjalta. Plasmafysiikka ei ole mittakaava sidonnaista eli plasmailmlöitä voi mallintaa labraolosuhteissa ja ne pätevät sitten myös galakseihin ja galaksijoukkoihin.

En viitsi nyt enempää kommentoida koska ollaan muutenkin hiihdetty hyvin kauas ketjun alkuperäisestä aiheesta.

Sen verran voin lopuksi sanoa että olen edelleen eri mieltä kanssasi monesta asiasta eikä tämäkään keskustelu antanut minkäänlaista aihetta muuttaa mieltäni ja varmaan sama pätee toisinpäin sinun suhteesi. Kyllähän tämä ajankuluksi kelpaa mutta ei erityisen hedelmällistä puuhaa muuten.

Aika on siinä mielessä (siis fysiikan mielessä) illuusio, että sillä ei ole todellista objektiivista vastinetta ulkomaailmassa eli luonnossa ja maailmankaikkeudessa. Tämä on se ajan illuusio, mitä harvat ymmärtävät tosiasiassa.

Aika on ainoastaan objektiivisena objektina kellossa, ja kuten tiedämme, aika on määritelty atomikellon lineaariseksi eli tasaväliseksi liikkeeksi. Kohtaamme järkyttävän yleistämisongelman, jos yleistämme ajan tosiolevaiseksi kellon ulkopuolelle, esim. luontoon.

Tieteellisen realismin nimissä aika on aika olematon asia de facto.

Luuettelit aika paljon ilmiöitä (eli seurauksia) tai niiden mahdollistajia sille, jota voisi kutsua "ajan hengeksi". Mielestäni mikään mainitsemistasi ei ole ajan henki. Ajan henki on jonkinlainen "oksa" koko kokonaisuudelle puussa, jossa edlellinen "ajanhenki" poiki omanlaisen oksansa.