Hyvä vene vai ääritilanteisiin tarkoitettu vene?

Suurimman osan käyttöajastaan vene on horisontin suuntainen.

Hyvin pienen osan käyttöajastaan vene on voimakkaasti kallistunut.

Ei pidä siis ihmetellä, että nykyvalmistajat suunnittelevat veneitä, jotka sopivat siihen, mihin venettä useimmin käytetään.
Ilmoita


Kehno provo. Ehkä kehnoin, mitä täällä on koskaan nähty. Siitä varmaan saa jonkinlaisen palkinnon?

Olisit edes laittanut sen moottorivevepuolelle, niin oltaisiin leikisti tosissamme voitu miettiä asiaa :(

Pisteet kuitenkin yrityksestä.
Ilmoita
Ei se mikään provo ollut.

Tämän veneen (Pearson 36) omistajilla ei ollut minkäänlaista purjehduskokemusta.

He ostivat raadon ja rupesivat opettelemaan.

Lopputuloksesta tuli hieno, mutta koska he asuvat veneessä, he myös muuttivat pohjaratkaisua, mikä sopii huonosti pitkille avomeripurjehduksille.

Kun pariskuntaa kritisoitiin pohjaratkaisusta, he vastasivat tuon, minkä avausviestiini kirjoitin.

https://youtu.be/TFxTTkSRuJg
1 VASTAUS:
Uman tyypit ovat jo nyt purjehtineet enemmän kuin keskivertopurjehtija tulee eläissään purjehtimaan. En nyt sanoisi ettei vene enää toimisi merellä.
+Lisää kommentti
Öö, purjeveneeni on suorassa lähinnä talvisin sen ollessa pukillaan, laiturissakin se on verraten suorassa, mutta kulussa ollessaan se on valtaosan ajasta kallistuneena.
2 VASTAUSTA:
Siis pidät siis purjeet ylhäällä? -Ei kaikki enää viiti, ja sehän näkyy markkinoiden rakenteessakin, kuten joku jo totesi: Sisustusratkaisu-orientoituneet myy.
Anonyymi kirjoitti:
Siis pidät siis purjeet ylhäällä? -Ei kaikki enää viiti, ja sehän näkyy markkinoiden rakenteessakin, kuten joku jo totesi: Sisustusratkaisu-orientoituneet myy.
Juu, mieluummin purjehdin, kuten tarrassa lukee.
+Lisää kommentti
Satamassa käy samat ratkaisut kuin vesillä kätevät. Vesillä ei käy samat ratkaisut, jotka ovat satamassa kätevät.
23 VASTAUSTA:
"Satamassa käy samat ratkaisut kuin vesillä kätevät."

Oceanis ja Sense taitavat myydä sen verran hyvin, että kovin paljon vesillä toimivia ratkaisuja ei taideta arvostaa.
Anonyymi kirjoitti:
"Satamassa käy samat ratkaisut kuin vesillä kätevät."

Oceanis ja Sense taitavat myydä sen verran hyvin, että kovin paljon vesillä toimivia ratkaisuja ei taideta arvostaa.
Tai pikemminkin ne Oceaniksen ja muiden nykyaikaisten keski-eurooppalaisveneiden ratkaisut toimivat ihan hyvin vesillä valtaosalle purjeveneilijöistä valtaosassa niistä tilanteista, joihin niillä mennään.
10-14 kirjoitti:
Tai pikemminkin ne Oceaniksen ja muiden nykyaikaisten keski-eurooppalaisveneiden ratkaisut toimivat ihan hyvin vesillä valtaosalle purjeveneilijöistä valtaosassa niistä tilanteista, joihin niillä mennään.
Ettei nykytrendi-asuntovaunuilla pidä mennä merelle, se jää usein kertomatta. Kansainvälisillä keskustelualustoilla esiintyy sanonta "merikelvoton".

Suomenlahtikin voi olla meri, jos tuulee pitkään lounaasta. Sen huomasivat mm. virolaiset, jotka olivat ostaneet Suomesta autolautan, jonka papereissa oli sana "merikelpoinen".

Kukin ylistää sitä venettä millä seilaa, mutta täälläkin käy väkeä joka vasta aikoo ostaa. Ei siis johdeta heitä harhaan. Ostakaa siis harkiten, älkää laituriparlamenttien puheiden mukaan, sillä juuri laitureilta niitä bawa-ammeilijoita parhaiten bongaa. He kun ovat siellä, mihin parhaiten sopivat.

Toisaalla kuulen nimitettävän klassikkoja, mm. S&s 34:ää tai Contessa 32:ta "uppotukeiksi". Niin millä auktoriteetilla? Uivan asuntovaunun omistamisen antamallako?

Jos syvempipohjaiset klassikot ovat "uppotukkeja", pohjoismainen kansanvene on siis "poijupaino"? -Ellei sitten joku sosieteetin sääntö kiellä moittimasta kaikki pitkäkölisiä lyijynkuljettimia.

Tässä hiukka kettuilen, koska kyllästyttää merikelpoisten veneiden jatkuva parjaus.
Anonyymi kirjoitti:
Ettei nykytrendi-asuntovaunuilla pidä mennä merelle, se jää usein kertomatta. Kansainvälisillä keskustelualustoilla esiintyy sanonta "merikelvoton".

Suomenlahtikin voi olla meri, jos tuulee pitkään lounaasta. Sen huomasivat mm. virolaiset, jotka olivat ostaneet Suomesta autolautan, jonka papereissa oli sana "merikelpoinen".

Kukin ylistää sitä venettä millä seilaa, mutta täälläkin käy väkeä joka vasta aikoo ostaa. Ei siis johdeta heitä harhaan. Ostakaa siis harkiten, älkää laituriparlamenttien puheiden mukaan, sillä juuri laitureilta niitä bawa-ammeilijoita parhaiten bongaa. He kun ovat siellä, mihin parhaiten sopivat.

Toisaalla kuulen nimitettävän klassikkoja, mm. S&s 34:ää tai Contessa 32:ta "uppotukeiksi". Niin millä auktoriteetilla? Uivan asuntovaunun omistamisen antamallako?

Jos syvempipohjaiset klassikot ovat "uppotukkeja", pohjoismainen kansanvene on siis "poijupaino"? -Ellei sitten joku sosieteetin sääntö kiellä moittimasta kaikki pitkäkölisiä lyijynkuljettimia.

Tässä hiukka kettuilen, koska kyllästyttää merikelpoisten veneiden jatkuva parjaus.
”Kyllästyttää merikelpoisten veneiden jatkuva parjaus” sanoo hän, joka soimaa toisia veneitä asuntovaunuiksi.

Hyvä vihje on toki suhtautua laituriparlamentteihin kriittisesti, oikea tieto löytyy toki täältä.

Mikä tällainen laituriparlamentti muuten on? Seuran satamassa lähinnä tervehditään, mutta ei siellä kyllä mitään toimetonta äijäkerhoa näytä neuvomassa notkuvan.
Anonyymi kirjoitti:
”Kyllästyttää merikelpoisten veneiden jatkuva parjaus” sanoo hän, joka soimaa toisia veneitä asuntovaunuiksi.

Hyvä vihje on toki suhtautua laituriparlamentteihin kriittisesti, oikea tieto löytyy toki täältä.

Mikä tällainen laituriparlamentti muuten on? Seuran satamassa lähinnä tervehditään, mutta ei siellä kyllä mitään toimetonta äijäkerhoa näytä neuvomassa notkuvan.
Sulla onkin erinomainen seura, joka koostuu pelkästään mökkihöperöistä, joilta ei irtoa muuta kuin noin 2½cm päännyökkäys ilmeenkään värähtämättä. No, me suomalaiset olemme juroja, ei siinä mitään pahaa. Puhumaton kaveri saattaa olla viisas, sillä hän mahdollisesti ajattelee. Mehän ei sitä toki tiietä.

Liitynkö sun seuraasi? Saa olla ainakin rauhassa, ku kukaan ei puhu kelleen mitään.

Ehkä netin keksiminen on lopettanut laituriparlamentit kokonaan? Oikein hjuva, mutta kollektiiviset uskomukset ja yleistykset elävät silti.
Anonyymi kirjoitti:
Ettei nykytrendi-asuntovaunuilla pidä mennä merelle, se jää usein kertomatta. Kansainvälisillä keskustelualustoilla esiintyy sanonta "merikelvoton".

Suomenlahtikin voi olla meri, jos tuulee pitkään lounaasta. Sen huomasivat mm. virolaiset, jotka olivat ostaneet Suomesta autolautan, jonka papereissa oli sana "merikelpoinen".

Kukin ylistää sitä venettä millä seilaa, mutta täälläkin käy väkeä joka vasta aikoo ostaa. Ei siis johdeta heitä harhaan. Ostakaa siis harkiten, älkää laituriparlamenttien puheiden mukaan, sillä juuri laitureilta niitä bawa-ammeilijoita parhaiten bongaa. He kun ovat siellä, mihin parhaiten sopivat.

Toisaalla kuulen nimitettävän klassikkoja, mm. S&s 34:ää tai Contessa 32:ta "uppotukeiksi". Niin millä auktoriteetilla? Uivan asuntovaunun omistamisen antamallako?

Jos syvempipohjaiset klassikot ovat "uppotukkeja", pohjoismainen kansanvene on siis "poijupaino"? -Ellei sitten joku sosieteetin sääntö kiellä moittimasta kaikki pitkäkölisiä lyijynkuljettimia.

Tässä hiukka kettuilen, koska kyllästyttää merikelpoisten veneiden jatkuva parjaus.
Nykyisten veneiden kutsuminen "merikelvottomiksi" kuulostaa kyllä vahvasti kateudelta. Kun ei ole rahaa ostaa uutta venettä, niin sitten dissataan. Kyllä niillä nykyisilläkin porukka pärjää isoillakin merillä, Itämerestä puhumattakaan.
Mikä tahansa vene on vaarassa joutuessaan sellaiseen keliin, joka Estonian upotti ja toisaalta taas Itämeren puitteissa sellaiseen ei todellakaan joudu, jos ei ole täysin piittaamaton sekä säätiedotuksista että siitä, mitä itse näkee. Valtamerillä tilanne on toinen, siellä tunnetaan jopa ns. rosvoaallot (rogue waves), jotka pystyvät upottamaan minkälaisen veneen tahansa.

Oma veneeni on 80-luvulta, joten en varsinaisesti puhu omassa asiassani. En pidä kaikista uusimpien venemallien ominaisuuksita, kuten esim. tuplaruorista tai skegittömistä peräsimistä, mutta jotkin asiat taas ovat uusissa paremmin. Esimerkiksi se, että plotterin ja mittariston saa ruoripylvääseen, samoin moottorin kaasukahvan.
10-14 kirjoitti:
Nykyisten veneiden kutsuminen "merikelvottomiksi" kuulostaa kyllä vahvasti kateudelta. Kun ei ole rahaa ostaa uutta venettä, niin sitten dissataan. Kyllä niillä nykyisilläkin porukka pärjää isoillakin merillä, Itämerestä puhumattakaan.
Mikä tahansa vene on vaarassa joutuessaan sellaiseen keliin, joka Estonian upotti ja toisaalta taas Itämeren puitteissa sellaiseen ei todellakaan joudu, jos ei ole täysin piittaamaton sekä säätiedotuksista että siitä, mitä itse näkee. Valtamerillä tilanne on toinen, siellä tunnetaan jopa ns. rosvoaallot (rogue waves), jotka pystyvät upottamaan minkälaisen veneen tahansa.

Oma veneeni on 80-luvulta, joten en varsinaisesti puhu omassa asiassani. En pidä kaikista uusimpien venemallien ominaisuuksita, kuten esim. tuplaruorista tai skegittömistä peräsimistä, mutta jotkin asiat taas ovat uusissa paremmin. Esimerkiksi se, että plotterin ja mittariston saa ruoripylvääseen, samoin moottorin kaasukahvan.
"Mikä tahansa vene on vaarassa joutuessaan sellaiseen keliin, joka Estonian upotti"

Et voi olla tosissasi. Pätevällä miehistöllä useimmat avomerikelpoisiksi luokitellut ja kunnossa olevat purkkarit eivät ko kelissä olisi missään vaarassa. Tunarit taas voivat olla vaarassa peilityynessäkin.
10-14 kirjoitti:
Nykyisten veneiden kutsuminen "merikelvottomiksi" kuulostaa kyllä vahvasti kateudelta. Kun ei ole rahaa ostaa uutta venettä, niin sitten dissataan. Kyllä niillä nykyisilläkin porukka pärjää isoillakin merillä, Itämerestä puhumattakaan.
Mikä tahansa vene on vaarassa joutuessaan sellaiseen keliin, joka Estonian upotti ja toisaalta taas Itämeren puitteissa sellaiseen ei todellakaan joudu, jos ei ole täysin piittaamaton sekä säätiedotuksista että siitä, mitä itse näkee. Valtamerillä tilanne on toinen, siellä tunnetaan jopa ns. rosvoaallot (rogue waves), jotka pystyvät upottamaan minkälaisen veneen tahansa.

Oma veneeni on 80-luvulta, joten en varsinaisesti puhu omassa asiassani. En pidä kaikista uusimpien venemallien ominaisuuksita, kuten esim. tuplaruorista tai skegittömistä peräsimistä, mutta jotkin asiat taas ovat uusissa paremmin. Esimerkiksi se, että plotterin ja mittariston saa ruoripylvääseen, samoin moottorin kaasukahvan.
Estonian upotessa tuulta oli 15-20 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus 3-4 m. Ei siis alkuunkaan äärikeli, vaan tuollaisessa olen purjehtinut Suomenlahdella. Viime syksynä olin Hki-Tukholma -lautalla kun merkitsevä aallonkorkeus oli 6-7 m.

Jo EU:n B-kategoriassa merkitsevä aallonkorkeus on 4 m.
Anonyymi kirjoitti:
Estonian upotessa tuulta oli 15-20 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus 3-4 m. Ei siis alkuunkaan äärikeli, vaan tuollaisessa olen purjehtinut Suomenlahdella. Viime syksynä olin Hki-Tukholma -lautalla kun merkitsevä aallonkorkeus oli 6-7 m.

Jo EU:n B-kategoriassa merkitsevä aallonkorkeus on 4 m.
Sinä samana syksynä oli kovempiakin myrskyjä. Naapuri, joka on Vikingin Hesa-Tukholma-laivalla töissä, arvosteli että Tallinkin virolaiset ajavat aina täysillä isoonkin aallokkoon, kun taas suomalaiset koittavat myrskyssä vähän säästellä kalustoa.
Bossu kirjoitti:
Sinä samana syksynä oli kovempiakin myrskyjä. Naapuri, joka on Vikingin Hesa-Tukholma-laivalla töissä, arvosteli että Tallinkin virolaiset ajavat aina täysillä isoonkin aallokkoon, kun taas suomalaiset koittavat myrskyssä vähän säästellä kalustoa.
Estonia ajoi 14 solmua ennen visiirin irtoamista. Mariella ajoi 10-11solmua siinä 6-7 m aallokossa viime syksynä. Kumpikaan ei siis läheskään täysiä ja aikalailla samassa suhteessa aallokkoon.

Kohtuu rajua oli meno Mariellalla. Sängyssä heilui ikävästi, meripunkassa olisi nukkunut paremmin ja kovin levänneenä emme Tukholmaan tulleet, vaikka laiva oli myöhässä huolimatta suorinta reittiä ohi Marianhaminan ajamisesta. Taxfreessä tuli paljon vahinkoa, vaikka se suljettiin etuajassa ja hyllyt sidottiin umpeen.
10-14 kirjoitti:
Nykyisten veneiden kutsuminen "merikelvottomiksi" kuulostaa kyllä vahvasti kateudelta. Kun ei ole rahaa ostaa uutta venettä, niin sitten dissataan. Kyllä niillä nykyisilläkin porukka pärjää isoillakin merillä, Itämerestä puhumattakaan.
Mikä tahansa vene on vaarassa joutuessaan sellaiseen keliin, joka Estonian upotti ja toisaalta taas Itämeren puitteissa sellaiseen ei todellakaan joudu, jos ei ole täysin piittaamaton sekä säätiedotuksista että siitä, mitä itse näkee. Valtamerillä tilanne on toinen, siellä tunnetaan jopa ns. rosvoaallot (rogue waves), jotka pystyvät upottamaan minkälaisen veneen tahansa.

Oma veneeni on 80-luvulta, joten en varsinaisesti puhu omassa asiassani. En pidä kaikista uusimpien venemallien ominaisuuksita, kuten esim. tuplaruorista tai skegittömistä peräsimistä, mutta jotkin asiat taas ovat uusissa paremmin. Esimerkiksi se, että plotterin ja mittariston saa ruoripylvääseen, samoin moottorin kaasukahvan.
Ongelmaksi koetaan, että merikelpoisina myydään sataman kaunottaria, jotka ovat vielä kevytrakenteisia.
Anonyymi kirjoitti:
Ongelmaksi koetaan, että merikelpoisina myydään sataman kaunottaria, jotka ovat vielä kevytrakenteisia.
Se miten asia koetaan ei ole oleellista. Todellisuus on, ja raskasrakenteisen Estonian uppoaminen on vain yksi esimerkki lukuisista niiden vaarallisuudesta. Tarpeeksi kevytrakenteisena sekin olisi jäänyt pinnalle kellumaan, jolloin useampi olisi selvinnyt hengissä. Onneksi sentään Estonian pelastuslautat olivat kevytrakenteisia (kuten pelastuslautat edelleenkin ovat), jolloin siitäkin tapauksesta selvisi edes osa laivassa olleista hengissä.
Anonyymi kirjoitti:
Estonian upotessa tuulta oli 15-20 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus 3-4 m. Ei siis alkuunkaan äärikeli, vaan tuollaisessa olen purjehtinut Suomenlahdella. Viime syksynä olin Hki-Tukholma -lautalla kun merkitsevä aallonkorkeus oli 6-7 m.

Jo EU:n B-kategoriassa merkitsevä aallonkorkeus on 4 m.
Jos olet tuollaiseen keliin huviveneellä lähtenyt, olet rikollisen vastuuton.
10-14 kirjoitti:
Jos olet tuollaiseen keliin huviveneellä lähtenyt, olet rikollisen vastuuton.
Miten niin??? En ole tuon alkuperäisen lauseen kirjoittaja, mutta ihmettelen jos 15-20 m/s tuuli ja 3-4 m aallokko on sellainen, josta vene ei selviä. Olen kyseisessä kelissä ollut avoimella merellä usein ilman ongelmia. Enkä tunne itseäni rikollisen vastuuttomaksi. Vene ja sen varusteet on tehty selviytymään kyseisessä kelisssä (eikä ole vielä edes yläraja) ja myös taidot on olemassa.
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin??? En ole tuon alkuperäisen lauseen kirjoittaja, mutta ihmettelen jos 15-20 m/s tuuli ja 3-4 m aallokko on sellainen, josta vene ei selviä. Olen kyseisessä kelissä ollut avoimella merellä usein ilman ongelmia. Enkä tunne itseäni rikollisen vastuuttomaksi. Vene ja sen varusteet on tehty selviytymään kyseisessä kelisssä (eikä ole vielä edes yläraja) ja myös taidot on olemassa.
Niinhän sitä sanotaan, että taitava veveilijä selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin??? En ole tuon alkuperäisen lauseen kirjoittaja, mutta ihmettelen jos 15-20 m/s tuuli ja 3-4 m aallokko on sellainen, josta vene ei selviä. Olen kyseisessä kelissä ollut avoimella merellä usein ilman ongelmia. Enkä tunne itseäni rikollisen vastuuttomaksi. Vene ja sen varusteet on tehty selviytymään kyseisessä kelisssä (eikä ole vielä edes yläraja) ja myös taidot on olemassa.
Niin, joku 17 m/s sivumyötäiseen on vielä ihan mukava. Viime viikolla menin 15 m/s tuulessa 2 metrin aallokossa yksin kahden lapsen kanssa. Ihan perusmeininkiä ja mukavaa oli. Luoviminen tuota kovemmassa tuulessa ja isommassa aallokossa ei kauheasti kiinnosta, mutta on sitäkin joskus tehty.
10-14 kirjoitti:
Jos olet tuollaiseen keliin huviveneellä lähtenyt, olet rikollisen vastuuton.
Eihän tuollaiseen keliin enää mielellään lähde, mutta kaukana tuo on kuitenkin siitä, minkä EU A-luokan vene kestää ja samalla myös mistään erityisen ääriolosta edes Itämerellä. Suomenlahdellakin tuollainen keli on muutamana päivänä vuodessa elo-syyskuussa. Vaatii parin päivän n. 20 m/s tuulen lounaasta tai itä-kaakosta. Pohjoisella Itämerellä paljon useammin.

Aika lähelle pääsi myös 2010 Suursaarirace. Tuulta oli tuo 20 m/s ja merkitsevä aallonkorkeus 2,5 m, molemmat FMI:n mittauksia ja tuulennopeus 10 min keskituuli. Toistasataa venettä lähti ja useita tuli maaliinkin, vaikka ko. kelissä piti kryssiä kymmenkunta tuntia maaliin päästäkseen. Yhtään venettä ei uponnut, kaatunut tms. Ei myöskään tullut pahempia henkilövaurioita. Purjeita hajosi paljon ja pari mastoakin meni.
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän sitä sanotaan, että taitava veveilijä selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.
Viisautta on tuntea veneensä kyky ja tiedostaa omat taidot. Ja niiden mukaan mennä. 15-20 m/s ei ole vielä liikaa kun vene varusteineen on kunnossa ja miehistön kyky ja taidot kunnossa. Se että keli on jo vähän epämukavuusalueella ei ole vielä mikään ongelma, jos se ei vaikuta vielä miehistön toimintakykyyn.
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän sitä sanotaan, että taitava veveilijä selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.
Nimenomaan, viisas ei joudu tilanteeseen vahingossa jolloin tilanne tulee yllätyksenä, vaan viisas joko menee tilanteeseen tarkoituksella tai sitten ei ollenkaan.
Mitään vastuutonta saati rikollista tuollaiseen keliin tarkoituksella menemisessä ei ole, jos vene on siihen suunniteltu ja valmistettu, eikä miehistön kyvyissä hallita tilannetta ole puutteita. Päinvastoin, tuollaiseen keliin hakeutuminen lähellä suojasatamaa pitäisi olla pakollista ennen kuin vie venettään valtamerille kaukana rannikosta, niin saa veneen varusteiden kestävyyden ja käytön osaamisen selville ennen kuin tulee vakavampia yllätyksiä keskellä valtamerta.
Anonyymi kirjoitti:
"Mikä tahansa vene on vaarassa joutuessaan sellaiseen keliin, joka Estonian upotti"

Et voi olla tosissasi. Pätevällä miehistöllä useimmat avomerikelpoisiksi luokitellut ja kunnossa olevat purkkarit eivät ko kelissä olisi missään vaarassa. Tunarit taas voivat olla vaarassa peilityynessäkin.
Kyllä olen. Estonia-yönä kovimmat mitatut aallonkorkeudet olivat 8-9 metrin luokkaa. Ja kyllä, jo se 3-4 m ja 15-20 m/s tuuli merkitsevät lujasti kasvanutta riskiä. Sellaisessa liikkuminen huviveneellä ei ole enää turvallista millekään miehistölle, vaikka se ei vielä varmaa tuhoa merkitsekään.
10-14 kirjoitti:
Kyllä olen. Estonia-yönä kovimmat mitatut aallonkorkeudet olivat 8-9 metrin luokkaa. Ja kyllä, jo se 3-4 m ja 15-20 m/s tuuli merkitsevät lujasti kasvanutta riskiä. Sellaisessa liikkuminen huviveneellä ei ole enää turvallista millekään miehistölle, vaikka se ei vielä varmaa tuhoa merkitsekään.
Lässyn lässyn. Kun tuuli nousee 5 m/s -> 10 m/s, sekin kasvattaa riskiä huomattavasti. Riskitöntä on maata sohvalla, tosin siltäkin voi pudota, ehkä sitten kannattaa maata matolla, mutta silloin joku voi astua päälle.
Kuinka monta kuolemantapausta tiedät purjeveneellä 15-20 m/s tuulen takia Suomenlahdella, tai edes vakavaa onnettomuutta?
10-14 kirjoitti:
Kyllä olen. Estonia-yönä kovimmat mitatut aallonkorkeudet olivat 8-9 metrin luokkaa. Ja kyllä, jo se 3-4 m ja 15-20 m/s tuuli merkitsevät lujasti kasvanutta riskiä. Sellaisessa liikkuminen huviveneellä ei ole enää turvallista millekään miehistölle, vaikka se ei vielä varmaa tuhoa merkitsekään.
Niin suurimmat yksittäiset aallot ovat n. kaksinkertaisia merkitsevään aallonkorkeuteen nähden.

Keli Estonian uppoamishetkellä ei ollut lainkaan poikkeuksellinen ja aallot olivat vielä maltillisia ko. alueelle. Suurempia aaltoja tuolla on useina päivinä joka vuosi. Kyse oli siis merikelvottomasta aluksesta ei ylivoimaisesta olosuhteesta. Alueen aaltoennätys on 8,2 m merkitsevä aallonkorkeus eli yli kaksinkertainen. 7 m merkitsevä aallonkorkeus on jo poikkeuksellinen. Sellaista ei tule joka vuosi Itämerellä.
10-14 kirjoitti:
Kyllä olen. Estonia-yönä kovimmat mitatut aallonkorkeudet olivat 8-9 metrin luokkaa. Ja kyllä, jo se 3-4 m ja 15-20 m/s tuuli merkitsevät lujasti kasvanutta riskiä. Sellaisessa liikkuminen huviveneellä ei ole enää turvallista millekään miehistölle, vaikka se ei vielä varmaa tuhoa merkitsekään.
"jo se 3-4 m ja 15-20 m/s tuuli merkitsevät lujasti kasvanutta riskiä. Sellaisessa liikkuminen huviveneellä ei ole enää turvallista millekään miehistölle,"

Millähän tavalla veneen ajelehtiminen olisi kyseisessä kelissä turvallisempaa kuin hallittu purjehtiminen?
Sitähän tuossa lainatussa väität. Esim keskellä atlanttia, tai tyyntä valtamerta ei ankkuri yletä pohjaan, joten se ei ole vaihtoehto liikkumiselle, ainoastaan ajelehtiminen olisi.

Väitteesi on täysin järjetön. Avomerikelpoinen purjevene on tuossa kelissä matkustusvälineenä paljon turvallisempaa kuin Estonia oli koskaan. Eivätkä nykyiset autolautat ole edelleenkään purkkaria turvallisempia. Autolautoilla matkustaminen on siis kelissä edelleen riski, eikä suinkaan avomerikelpoisella huviveneellä.
+Lisää kommentti
Missä vuodessa tai vuosikymmenessä menee raja parjatun nykyveneen ja klassikon välillä jos nyt ajattelee kotivesillämme olevia veneitä, koko vaikkapa 36-38 jalkaa ? Ja joissa sisustus on jotenkin oleellisesti erilainen ?

Ilmeisesti esim. 1980-luvun veneet ovat kelvottoia nykyveneitä, koska esim. Scanner 38:n sisustus on identtinen oman 2000-luvun veneeni kanssa.
Ilmoita
Myydäähän tuota Contessa kolmekakkostakin uutena. Hinta suhteessa kokoon on hirmuinen.

https://www.jeremyrogers.co.uk/about-contessa/contessa-32-specifications.php
Ilmoita
Kyllä te veljet jaksatte vääntää veneiden paremmuudesta. Hiekkalaatikkojutut ovat vain saaneet uuden teeman.
Ilmoita
Kaikki aloittajan kirjoittama pätee täysin matkakatamaraaneihin. Ne ovat todellakin yleistyneet. Ja liikkuvat pääosan ajasta lähes kallistumatta myös purjehtiessaan. Useimmat eivät ole ollenkaan mukavia ääriolosuhteissa, koska aaltojen iskut siltakannen alle ovat silloin aika rajuja.
Matkakatamaraanit sopivat juuri siihen, mihin venettä useimmin käytetään. Eli niissä on tilavat sisätilat, jotka toimivat niin merellä kuin satamassakin, ja veneellä voi vaihtaa paikkaa vesiteitse myös avomerellä turvallisesti. Ei kannata kuvitella useimmilla niistä olevat raaserin suorituskykyä, ettei tule raskaita pettymyksiä.
Ilmoita
Juuri kuoli kolme katamaraanin mentyä ympäri. hJuuri kuoli kolme katamaraanin mentyä ympäri. Juuri kuoli kolme katamaraanin mentyä ympäri. jj

https://www.msn.com/en-au/news/australia/three-dead-after-catamaran-capsizes-near-newcastle/ar-AAE9evb?ocid=spartandhp
3 VASTAUSTA:
Miksi linkkasit uutisen tähän ketjuun?
Oliko kyseessä mielestäsi hyvä vene, vai ääriolosuhteisiin tarkoitettu vene, molemmat samaan aikaan, vai ei kumpikaan?
Ja miten tuon uutisen perusteella sitä olisi edes mahdollista päätellä?
Ainoa seikka mitä uutisen kuvasta voi päätellä on ettei kyseessä ollut tyypillinen matkakatamaraani.
Miten se tyypillinen sitten määritellään? Vene oli Spirited 380.

https://img.boatdeckcrm.com.au/media/194e819d0ade26ba8d715151cea60b4e684145c48d9e70ff9d380a2ac0f4fe52/3498-Spirited-Hero_medium.jpg
Anonyymi kirjoitti:
Tyypillinen matkakatamaraani määritellään tietysti tilastollisesti.
Yli 75 % matkakatamaraaneista kestää 40 solmun suhteellisen tuulen mistä suunnasta tahansa täysin purjein (siis luoviin tarkoitettujen, ei genaakkeri tai spinnu ylhäällä) miten tahansa trimmattuna, eikä silti kaadu tuulen vaikutuksesta. Suurimmassa osassa on pitkät ja matalat minikeelsit, eikä nostokölejä.
Aallokon vaikutus on sitten kokonaan toinen kysymys. Se voi kaataa vaikka valtameren ylitykseen suunnitellun rahtilaivan, ja on niin tehnytkin useammankin kerran.
+Lisää kommentti
Itse en ole ääritilanteihin hakeutuva purjehtija, joten minulle riittää " mediaanin lähellä oleviin tilanteisiin" käypäinen vene.

Ja kuten kaikki veneilijät tietävät, turvallisuus on niin veneen ominaisuuksien kuin kipparin taitojen summa.

NoMrBean
1
Ilmoita
Tuulta oli 15 m/s, hankala 1-2 m aallokko vasten tuulta.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Hyvä vene vai ääritilanteisiin tarkoitettu vene?

Suurimman osan käyttöajastaan vene on horisontin suuntainen.

Hyvin pienen osan käyttöajastaan vene on voimakkaasti kallistunut.

Ei pidä siis ihmetellä, että nykyvalmistajat suunnittelevat veneitä, jotka sopivat siihen, mihin venettä useimmin käytetään.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta