Asensin Debian 10 xfce puhtaalta pöydältä.
Tuntuu toimivan ok tähän mennessä.
Jotain on muttunut vuosien aikana.
Terminaali sanoo update-grub käskystä "bash: update-grub: command not found"
Terminaali sanoo reboot käskystä "bash: reboot: command not found"
ja shutdown & shutdown now "bash: shutdown: command not found jne"
Strechissä nämä kaikki toimivat vanhaan tapaan.
En käytä sudoa. su käytössä.
Yks kans että automaattisen sisäänkirjautumisen kun ottaa käyttöön, niin
työpöydän aukeamiseen noin 1 min 52 sec. ja
automaattisen kirjautumisen ottaa pois niin 21 sec.
Laskettu grubista työpöydälle.
Jos nuo grubin asetukset sais nyt ainakin päivitettyä, eli millä käskyllä
se nykyään tapahtuu.
ja nuo shutdown, reboot käskyt kans toimimaan.
Kiitos valmiiksi.
Debian 10 asennettu
Anonyymi
49
64
Vastaukset
- Anonyymi
Miksi ylipäätään käytät komentoja?
- Anonyymi
Asenna sudo niin roottikomentojen tulisi toimia. Jos hiiren liikuttelu bootatessa nopeuttaa boottausta, niin kyse on entropian laskemisesta ja se nopeutuu asentamalla haveged paketti.
- Anonyymi
Debianissa ei ole tapana sudotella vaan sanotaan su ja muututaan rootiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Debianissa ei ole tapana sudotella vaan sanotaan su ja muututaan rootiksi.
Juuri siitä syystä Debian onkin mailman reikäisin Linux. Haavoittuvuustilastojen ykkönen, Ubuntu hyvänä kakkosena. Debianissa on paljon muutakin kyseenalaisia komentoja, joita ei pitäisi käyttää.
- Anonyymi
Debian on suunniteltu toimimaan normaalikäyttäjänä. Moni sovellus ei edes toimi roottina ja tietoturva on parempi, ks https://wiki.debian.org/sudo
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri siitä syystä Debian onkin mailman reikäisin Linux. Haavoittuvuustilastojen ykkönen, Ubuntu hyvänä kakkosena. Debianissa on paljon muutakin kyseenalaisia komentoja, joita ei pitäisi käyttää.
Debian on turvallisin Linux ja käytössä esim kans väl avaruusasemalla ja suomen yo-kirjoituksissa.
https://www.debian.org/users/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Debian on turvallisin Linux ja käytössä esim kans väl avaruusasemalla ja suomen yo-kirjoituksissa.
https://www.debian.org/users/Se että joku jotain käyttää, ei tee jakelusta turvallista. Silloin kun jakelu keikkuu vuodesta toiseen haavoittuvuustilaston kärjessä, ei voi samaan aikaan olla turvallinen Linux jakelu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se että joku jotain käyttää, ei tee jakelusta turvallista. Silloin kun jakelu keikkuu vuodesta toiseen haavoittuvuustilaston kärjessä, ei voi samaan aikaan olla turvallinen Linux jakelu.
Ei tee, mutta Debian ja ubuntu on huipputurvallisia, se sun listas ei kerro totuutta turvallisuuteen, vaan viittat kai listaan tunnetusta haavoittuvuuksista. ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.
Hyvin on pysynyt murttamattomina ja saatuttamattomina Ubuntut ja Debiat, mutta toisin on windowsin laita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tee, mutta Debian ja ubuntu on huipputurvallisia, se sun listas ei kerro totuutta turvallisuuteen, vaan viittat kai listaan tunnetusta haavoittuvuuksista. ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.
Hyvin on pysynyt murttamattomina ja saatuttamattomina Ubuntut ja Debiat, mutta toisin on windowsin laita.Mitä "huippu turvallista" noissa nyt on muihin verrattuna?
Tavis tolloo yritetään estää sekoittamasta käyttistä sudottelulla taikka su:hauttelulla?
Mitään hyötyy noista ei muuten ole?
Siis ajaako root:ina vaikko tavis käyttäjänä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä "huippu turvallista" noissa nyt on muihin verrattuna?
Tavis tolloo yritetään estää sekoittamasta käyttistä sudottelulla taikka su:hauttelulla?
Mitään hyötyy noista ei muuten ole?
Siis ajaako root:ina vaikko tavis käyttäjänä.Mitä järkeä on ajaa rootina? ei mitään.
Koska tavis ei edes tarvitse päätettä.
Eikä tavis valitse xfce työpöytääkään.
Vaan tässä joku saa kiksejä käyttää debiaa mahdollisimman vaikeesti! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä "huippu turvallista" noissa nyt on muihin verrattuna?
Tavis tolloo yritetään estää sekoittamasta käyttistä sudottelulla taikka su:hauttelulla?
Mitään hyötyy noista ei muuten ole?
Siis ajaako root:ina vaikko tavis käyttäjänä.Mitä järkeä on ajaa rootina? ei mitään.
Koska tavis ei edes tarvitse päätettä.
Eikä tavis valitse xfce työpöytääkään.
Vaan tässä joku saa kiksejä käyttää debiaa mahdollisimman vaikeesti! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä järkeä on ajaa rootina? ei mitään.
Koska tavis ei edes tarvitse päätettä.
Eikä tavis valitse xfce työpöytääkään.
Vaan tässä joku saa kiksejä käyttää debiaa mahdollisimman vaikeesti!Ei järkee... mutta kyllä mun käyttis osaa ilmoittaa "Edes root:illa ei ole oikeuksia suorittaa pyytämääsi komentoa"
joten mitä haittaa siittä on? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä järkeä on ajaa rootina? ei mitään.
Koska tavis ei edes tarvitse päätettä.
Eikä tavis valitse xfce työpöytääkään.
Vaan tässä joku saa kiksejä käyttää debiaa mahdollisimman vaikeesti!Juu juu. Nyt saa joku pikku nilkki kiksejä räkyttämisestä.
Jos olis taitoa ja tietoa niin kyllä neuvoisi, mutta mielellään kuluttaa aikansa räkyttämiseen. Mint? Ubuntu? - Anonyymi
xfce työpöytä on suppee.....
- Anonyymi
No,, Onneksi on Ihan valmis Ubuntu.
- Anonyymi
Reboot ja shutdown sain toimimaan, kun kirjoittaa pelkän reboot tai shutdown now sijaan
/sbin/reboot
/sbin/shutdown now
Aloittaja- Anonyymi
Sama täällä, päivitin Debian 9 kympiksi, ja roboot/shotdown eivät enää toimi ilman koko polkua. Debian 9:ssa kaikki on toiminut ongelmitta.
Mielenkiintoista, että jopa päivittäminen rikkoi sen, eikä pelkästään puhdas asennus.
- Anonyymi
Mulle D10 sanoo käynnistysvaiheessa "resume from hibernation" ja käynnistys keskeytyy. Ei ole mitään lepotiloja päällä, joten epäilen että on jonkinlainen bugi. Ubuntu 18.04 ja Fedora 30 toimii samassa koneessa moitteetta.
- Anonyymi
Tommonen oli D9:ssä
"Happens only on i386 (32-bit x86)"
- Anonyymi
Mulla on Debian 9 mate-liittymällä. Mietin myöskin tuohon xfce:n vaihtamista siten kun on aikaa laittaa debian 10 koneeseen. Tykkään matesta tosi paljon, koska muistuttaa mun ensirakkautta eli gnome kakkosta mutta ilmeisesti xfce:llä on takana isompi kehittäjäporukka ja siksi kiinnostaisi vaihtaa.
Onko jotain isoja eroja odotettavissa? Mistä jään paitsi jos vaihdan xfce:n? Mikä paranee?- Anonyymi
Jokainen käyttäkööt kuin huvittaa ja aivan mitä haluaamasa työpöytää.
- Anonyymi
Makuasioita noi työpöytähommelit.
- Anonyymi
En tiedä ja osaa sanoa eroja, kun Gnome, Kde ja Xfce käyttäjä ollut.
Gnomella aloitin 2004, luovuin 2008. Jonkin aikaa KDEllä ja sitten muutama vuosi Xfcellä. Ihan noobi jokaisessa. Eli aina löytyy uutta opittavaa. Vaikka pohjana on vakaa ja tylsäksi haukuttu Debian stable ;)
Näitä uusia työpöytiä en ole testaamista suuremmin käyttänyt.
Tuosta xfce kehitysporukasta en tiedä. Uutiset mitä lukee kehityksestä on ylensä yhden miehen päivityksiä "Tein vapaa ajalla". Simon tai jotain sinne päin.
MATE kyllä löytyy edelleenkin Debianin taskelista, joten silläkin voit jatkaa.
Asenna jollekin eri levylle vaikka debian xfce ja käyttele jonkin aikaa. Sillä saat tuntuman parhaiten. :)
Aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen käyttäkööt kuin huvittaa ja aivan mitä haluaamasa työpöytää.
Eikös tuo ole vähän niinkuin tietoturva kysymys ;) ?
Ei kai sitä ihan mitä tahansa ohjelmia voi käyttää työpöytänäkään? vaarantamatta tietoturvaa ;) ?
Vai ovatko työpöytä ympäristöt poikkeus ja ne ei iiiiKuna vaikuta tietoTURVAAN...
;) - Anonyymi
Työpöytäympäristöjä kehittelevät omat ryhmänsä. Eivät jakelujen kokoajat, jotka lähinnä vain kääntävät ja pakkaavat ohjelmat sopiviksi omiin jakeluihinsa, jolleivät ole mukana myös työpöytäympäristön kehitystiimissä.
Kun työpöytää yhä kehitetään, ja se on virallinen osa jakelua, se päivitetään tarvittaessa.
Tärkeimmät päivitykset koskevat nimenomaan mahdollisia tietoturvauhkien korjaamista.
Esim: https://kde.org/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Työpöytäympäristöjä kehittelevät omat ryhmänsä. Eivät jakelujen kokoajat, jotka lähinnä vain kääntävät ja pakkaavat ohjelmat sopiviksi omiin jakeluihinsa, jolleivät ole mukana myös työpöytäympäristön kehitystiimissä.
Kun työpöytää yhä kehitetään, ja se on virallinen osa jakelua, se päivitetään tarvittaessa.
Tärkeimmät päivitykset koskevat nimenomaan mahdollisia tietoturvauhkien korjaamista.
Esim: https://kde.org/"Työpöytäympäristöjä kehittelevät omat ryhmänsä"
Kuinka usein noilta jannuilta otetaan huume testit? Otetaanko ainakin ennenkuin niiden "tekele" hyväksytään viralliseen käyttöön? Tutkitaanko myös niiden taloudellinen tilanne ja yhteydet VENÄJÄÄN? - Anonyymi
Puhumme avoimesta lähdekoodista, jonka koodi on kaikkien saatavilla testattavaksi ja kokeiltavaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhumme avoimesta lähdekoodista, jonka koodi on kaikkien saatavilla testattavaksi ja kokeiltavaksi.
Tarkoitatko Kauklandiaaaa? Sitähän ei ilenny käyttää kun YKSI ei niin vakavasti otettava linux distro...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Työpöytäympäristöjä kehittelevät omat ryhmänsä"
Kuinka usein noilta jannuilta otetaan huume testit? Otetaanko ainakin ennenkuin niiden "tekele" hyväksytään viralliseen käyttöön? Tutkitaanko myös niiden taloudellinen tilanne ja yhteydet VENÄJÄÄN?Mitä ihmee sontaa, Linux yhteisösä ei tunneta valtion rajoja, poistsi USA jossa NSA on tumkemaas juttujaan ja mikätakia Mint vaihtoi Usa:sta Irlantiin.
Kaikki koodit syynätään satojen ja jopa tuhansien kehittäjien toimesta ennekö niistä tulee Debian koodia. ja sitä koodia on paljon, eri työpöydät ym. eri valntamahdollisuudet. Onneksi on Ubuntu, joka ammattilaisten voimin poimii parhaat Ubuntuun ja tietenkin tekee ne omat juttunsa, jotka helpottaa loppukäyttäjää.
Nyt vaan on ykjsi poikkeus, Nvidian tuessa on mahdollsita valia osaksi suljetun koodin vaihtoehto. heti asennuksessa. Ja moni pelaaja sen valitsee,
Mitä tulee Venäjään, Mailman turvallisin linux/unis on Aurora ja se on kasattu Venäjällä!
Auroraa ei ole saatu murrettua hakkeritapahtumissa kertaakaan. ja joisakikin Auroversiossa on autommatiset vastatoimet ja Fake-tunnistautuminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmee sontaa, Linux yhteisösä ei tunneta valtion rajoja, poistsi USA jossa NSA on tumkemaas juttujaan ja mikätakia Mint vaihtoi Usa:sta Irlantiin.
Kaikki koodit syynätään satojen ja jopa tuhansien kehittäjien toimesta ennekö niistä tulee Debian koodia. ja sitä koodia on paljon, eri työpöydät ym. eri valntamahdollisuudet. Onneksi on Ubuntu, joka ammattilaisten voimin poimii parhaat Ubuntuun ja tietenkin tekee ne omat juttunsa, jotka helpottaa loppukäyttäjää.
Nyt vaan on ykjsi poikkeus, Nvidian tuessa on mahdollsita valia osaksi suljetun koodin vaihtoehto. heti asennuksessa. Ja moni pelaaja sen valitsee,
Mitä tulee Venäjään, Mailman turvallisin linux/unis on Aurora ja se on kasattu Venäjällä!
Auroraa ei ole saatu murrettua hakkeritapahtumissa kertaakaan. ja joisakikin Auroversiossa on autommatiset vastatoimet ja Fake-tunnistautuminen.En meinaa silti käyttää Auroraa;
syyt löytyvät historiasta. - Anonyymi
Käytetävyys ja keveys ei aina kulje käsikädessä.
Mete on täysin vapaasti muokattavissa.
Gnomen ja maten stabiilisuudessa ei ole pinintäkään ongelmaa,
Mutta valinta vapaa ja itselläni ubuntu ja ei tarvitse päätettä avata. - Anonyymi
gnome3 on huonosti suunniteltu ja täynnä bugeja, ei tule olemaan koskaa valmis ja wayland version on mahdotonta saada kaikki xorg version ominaisuuksia.
https://gitlab.gnome.org/GNOME/gnome-shell/issues
571 issues - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmee sontaa, Linux yhteisösä ei tunneta valtion rajoja, poistsi USA jossa NSA on tumkemaas juttujaan ja mikätakia Mint vaihtoi Usa:sta Irlantiin.
Kaikki koodit syynätään satojen ja jopa tuhansien kehittäjien toimesta ennekö niistä tulee Debian koodia. ja sitä koodia on paljon, eri työpöydät ym. eri valntamahdollisuudet. Onneksi on Ubuntu, joka ammattilaisten voimin poimii parhaat Ubuntuun ja tietenkin tekee ne omat juttunsa, jotka helpottaa loppukäyttäjää.
Nyt vaan on ykjsi poikkeus, Nvidian tuessa on mahdollsita valia osaksi suljetun koodin vaihtoehto. heti asennuksessa. Ja moni pelaaja sen valitsee,
Mitä tulee Venäjään, Mailman turvallisin linux/unis on Aurora ja se on kasattu Venäjällä!
Auroraa ei ole saatu murrettua hakkeritapahtumissa kertaakaan. ja joisakikin Auroversiossa on autommatiset vastatoimet ja Fake-tunnistautuminen."mikätakia Mint vaihtoi Usa:sta Irlantiin."
Linux Mint on suojattu tekijänoikeuksilla, tavaramerkki Linux Mark Institute-yrityksen kautta.
Eli tarkoittaa sitä, että Ranskalainen Clement Lefebvre vetää lahjoittajien ja mainostajien rahat taskuunsa verottomana (kts. Irlannin yritysverotus).
Linux Mint yhteisö tekee työt ilmaiseksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"mikätakia Mint vaihtoi Usa:sta Irlantiin."
Linux Mint on suojattu tekijänoikeuksilla, tavaramerkki Linux Mark Institute-yrityksen kautta.
Eli tarkoittaa sitä, että Ranskalainen Clement Lefebvre vetää lahjoittajien ja mainostajien rahat taskuunsa verottomana (kts. Irlannin yritysverotus).
Linux Mint yhteisö tekee työt ilmaiseksi?Niin ja hyvän työn tekevätkin, mutta eihän Mintissä ole mainoksia, vain ja yksinomaan mainoksia löytyy Ubuntusta, mikään muu jakelu ei hyväksy sellaista.
- Anonyymi
Joo, Mate:n kanssa päädyin asentamaan. Tuttu ja turvallinen. On muuten hyvä tää 10. Sanokaa jonneksi mutta musta oli kiva että sudo toimi kättelystä.
- Anonyymi
Debianissa voit asentaa ohjelmapaketin command-not-found. Sen asentamisen jälkeen Debian osaa kertoa, jos komento, jota yritetään ajaa tavallisena käyttäjänä, vaatii rootin oikeudet. Tuon paketin asentamisen jälkeen Debian osaa myös kertoa, jos ohjelma jota yritetään ajaa ei ole asennettuna, Debian myös kertoo mistä ohjelmapaketista ohjelma löytyy. Eli toisinsanoen Debian neuvoo asentamaan paketin, josta ohjelma löytyy ja asentamisen jälkeen ohjelma on sitten käytettävissä. Debian myös osaa ehdottaa oikeaa komennon tai ohjelman nimeä mikäli se kirjotettiin väärin. Eli tuon ominaisuuden saa käyttöön antamalla nämä komennot root-käyttäjänä, tai sudoa käyttäen:
apt install command-not-found
update-command-not-found - Anonyymi
Debianissa voit asentaa ohjelmapaketin command-not-found. Sen asentamisen jälkeen Debian osaa kertoa, jos komento, jota yritetään ajaa tavallisena käyttäjänä, vaatii rootin oikeudet. Tuon paketin asentamisen jälkeen Debian osaa myös kertoa, jos ohjelma jota yritetään ajaa ei ole asennettuna, Debian myös kertoo mistä ohjelmapaketista ohjelma löytyy. Eli toisinsanoen Debian neuvoo asentamaan paketin, josta ohjelma löytyy ja asentamisen jälkeen ohjelma on sitten käytettävissä. Debian myös osaa ehdottaa oikeaa komennon tai ohjelman nimeä mikäli se kirjotettiin väärin. Eli tuon ominaisuuden saa käyttöön antamalla nämä komennot root-käyttäjänä, tai sudoa käyttäen:
apt install command-not-found
update-command-not-found
Mikäli toiminto ei heti tule käyttöön kannattaa sulkea terminaali-ikkuna ja avata se uudelleen.
Tuo komento update-command-not-found päivittää nimensä mukaisesti tietokannan, jota tuo toiminto käyttää.
T. miksuh - Anonyymi
Tuo johtuu siitä, että Debian Busterissa komennon su toiminta on muuttunut hiukan. Komento su on käännetty eri lähdekoodipaketista kuin Debian Stretchissä ja uuden su -komennon toiminta ei ole täysin sama kuin vanhan. Erona on se, että uusi su ei automaattisesti enää aseta hakupolkua, joten hakemistot /sbin ja /usr/sbin eivät myöskään siten tule automaattisesti hakupolkuun annettaessa komento muodossa:
su
Komennon voi kuitenkin antaa siten, että avataan login shell, tuolloin hakupolku asetetaan. Eli komento pitää sillon antaa näin:
su -
Vaihtoehtoisesti voidaan esim käyttää sudoa siten kuin esimerkiksi tällä sivulla neuvotaan:
https://wiki.debian.org/NewInBuster - Anonyymi
Tuo johtuu siitä, että Debian Busterissa komennon su toiminta on muuttunut hiukan. Komento su on käännetty eri lähdekoodipaketista kuin Debian Stretchissä ja uuden su -komennon toiminta ei ole täysin sama kuin vanhan. Erona on se, että uusi su ei automaattisesti enää aseta hakupolkua, joten hakemistot /sbin ja /usr/sbin eivät myöskään siten tule automaattisesti hakupolkuun annettaessa komento muodossa:
su
Komennon voi kuitenkin antaa siten, että avataan login shell, tuolloin hakupolku asetetaan. Eli komento pitää sillon antaa näin:
su -
Vaihtoehtoisesti voidaan esim käyttää sudoa siten kuin esimerkiksi tällä sivulla neuvotaan:
https://wiki.debian.org/NewInBuster
Esimerkiksi komennot shutdown -r, update-grub, reboot jne jne ovat siis ihan yhtälailla käytettävisää Busterissakin, jos komento su annetaan muodossa "su" niin hakupolkua ei siisvain ole asetettu joten komentoja ei löydy.
T. miksuh- Anonyymi
Kiitos Miksuh infosta ja linkistä. :)
T. Aloittaja
- Anonyymi
Täysin perätön väite. Debian on huomattavasti paremmin testattu linux-jakelu kuin käytännössä mikään muu nykyinen distro. Joten Debian on myös selvästi turvallisempi käyttää. Debianin hyvin tehty testaus näkyy myös siinä, että Debian toimii huomattavasti luotettavammin. Jatkuvasti saa lukea Ubuntun ja muiden distrojen kohdalla miten se ja se kaatuilee, mutta samaan aikaan sama asia toimii onelmitta Debianissa. Debianin vakaat julkaisut on hyvin testattuja ja juuri sen takia Debian on niin luotettava kuin se on. Moni tiheämmin esim puolen vuoden välein julkaistu distro on paljon bugisempi kuin Debian, ja se myös tarkottaa sitä että niissä on enemmän tietoturva-aukkoja. Lisäksi puolen vuoden välein julkastavisssa distroissa usein vain pieni osa paketeista onylipäätänsä saanut minkäänlaista testausta ennen julkaisua. Esimerkiksi ubuntussa suurin osa paketeista tulee Debianin kehitysversiosta sellaisenaan j vain osaa edes tuetaan virallisesti. Debinissa taas kaikki distrossa olevat paketit käy läpi testauksen ja Debianin tietoturvatiimi tukee tietoturvapäivityksillä kaikkia Debianissa oleviapaketteja.
Se, jos Debianin kohdalla mainitaan enemmän tietoturvapäivityksiä, se tarkottaa sitä että Debianin tietoturvatiimi on aktiivisempi kuin muiden distrojen kehittäjät. Debianin tietoturvatiimi siis myös korjaa niitä löydettyjä aukkoja, monessa muussa distrossa tietoturvaaukot ei saa ollenkaan niin paljon huomiota ja niitä jää siis korjaamatta. Ongelma on pahin niiden distrojen kohdalla, joita julkastaan tiheään esim kuuden kuukauden väliein. s
Niiden aika ei yksinkertasesti riitä kunnolliseen testaukseen ja tietoturvapäivityksistä huolehtimiseen.
T. miksuh"Täysin perätön väite. Debian on huomattavasti paremmin testattu linux-jakelu kuin käytännössä mikään muu nykyinen distro."
Kyllä se Red Hat Enterprise on aika perusteellisesti testattu kuin myös Suse Enterprise. Ubuntu LTS:ssä on perusjutut myös hyvin testattuja mutta nehän sitten importtaa Debianista tavaraa siihen päälle mikä ei ole täysin testattua sen pohjan kanssa eikä ne keskity koko pakettirepoon.
"Esimerkiksi ubuntussa suurin osa paketeista tulee Debianin kehitysversiosta sellaisenaan j vain osaa edes tuetaan virallisesti. "
Oli niillä pohja tehty ihan itse... Nehän vaihtoi init järjestelmän jo joskus vuonna 2006, on remontoinut käyttöliittymää ja nyt on snapit yms. mutta tosiaankin ne importtaa Debianista tavaraa siihen päälle testingistä ja sitten hierovat ne itse kuntoon mitkä on tuen piirissä.
Sanoisin kuitenkin että testatuimpia on kuitenkin nämä sertifioidut embedded jutut, joku MontaVista ja varmaan joku Microsoft testannut sitä Sphrereä aika perusteellisesti, kun sitä deployataan containereissa valtavia määriä.
Tavalliselle tallaajalle Debian ja CentOS, siinä 0€ hintaluokassa, ovat kyllä hemmetin hyviä.
"Debinissa taas kaikki distrossa olevat paketit käy läpi testauksen ja Debianin tietoturvatiimi tukee tietoturvapäivityksillä kaikkia Debianissa oleviapaketteja."
Olen kyllä pohtinut että Debianissa voi olla pakettirepo vähän liiankin laaja.
Tarkoitan tällä sitä, että ohjelmistokehityksessä on viimeisen 15 vuoden aikana yleistynyt rajusti se, että jokaisella ohjelmointivälineellä on OMA pakettirepo ekosysteemi ja tavara haetaan ensisijaisesti sieltä. On se Packagist, Cpan, Ruby Gems, Cabal, NuGet, Maven, npm, pip jne.
Ohjelmointivälineissä tavallaan valitaan ekosysteemi missä toimitaan, ja ohjelmistokehittäjät ympäri maailmaa käyttävät ensisijaisesti oman välineensä repositoryä niin mielestäni tätä pitäisi omaksua ennemmin kuin hyysätä itse. Helposti omat vakioidut paketit jää sitten sellaisiksi että niihin ei kosketa vaan haetaan sieltä ohjelmointivälineen reposta ne palikat.
Siinä voisi olla paljonkin ideaa, että tietyillä ekosysteemeillä tukisi näiden omia juttuja ja siivoisi käyttöjärjestelmästä palikoita pois. Voisi olla vaikka sovelluskohtaisesti käyttöjärjestelmätasolla jotain jakoa menee sovelluskohtaiset paketit omaan kansioonsa ja jättää näiden maintenancea näiden repoihin. Ja vaikka komentoa käyttöjärjestelmätasolla mikä abstraktoi noita repoja, että jos komentaa päivitystä niin automaattisesti ajaa vaikka testejä, olisi rollback tuki yms.
Ei tuo tietenkään kaikessa toimi. Kuitenkin keskeinen idea siinä käyttöjärjestelmässä on, että sen kun asentaa niin käyttäjällä sitten keinot hallita niitä kaikkia resursseja ja siinä pitäisi olla ns. toimiva setti juttuja tai on vaikka just jotain pohjatasoa valmiina kuten PHP:ssä PHP webserver database integroinnit mutta sitten olisi kaikki muut kilkkeet siihen päälle sovelluskohtaisesti composerilla.
Mitä tuolla saavutettaisiin olisi tietystikin se, että ei jäisi niitä tarpeettomia paketteja sinne mitä porukka kuitenkin lataa kehitysvälineen omasta reposta ja vapautuneet resurssit jota voisi käyttää keskittymällä omaan ydinosaamiseen.
"Ongelma on pahin niiden distrojen kohdalla, joita julkastaan tiheään esim kuuden kuukauden väliein. Niiden aika ei yksinkertasesti riitä kunnolliseen testaukseen ja tietoturvapäivityksistä huolehtimiseen."
Ne onkin lähinnä tarkoitettu testaukseen. Niissä koeajetaan uusia juttuja ennen kuin pääsevät sinne valmiiseen tuotteeseen.
- Anonyymi
Debianissa kuten muissakaan Linux -jakeluissa ei tietenkään ole mikään pakko käyttää komentoriviä jos ei halua. Mutta kyllä totuus on se, ettälinuxin komentorivi on erittäin kätevä ja sen käyttö kannattaa opetella. Asiaa ei nyt kannata verrata Windowsin komentoriviin, joka on erittäin kömpelö, puutteellinen ja rajoittunut linuxin komentoriviin verrattuna. Windows -käyttäjät ei juuri käytä komentoriviä, mutta se ei ole mikään ihme kun ei sillä Windowsissa edes pysty tekemään juuri mitään eikä sillä saavuta mitään hyötyä. Linuxin komentorivi puolestaan on erittäin kätevä ja kun kokemusta kertyy usein komentoriviltä saa monet asiat tehtyä paljon helpommin ja nopeammin kuin käyttäen graafisia hiirikäyttöisiä työkaluja. Usein komentoriviltä haluttu asia on jo tehty ennnenkuin samassa ajassa on edes saatu auki saman asian tekevää graafista työkalua.
Netissä linuxin käyttöohjeet hyvin usein annetaan komentoriviohjeina paristakin syystä. Ensinnäkin kuten sanottua linuxin komentorivi on erittäin kätevä ja sen avulla saa monesti asat tehtyä nopeammin ja helpommin. Toisekseen ohjeiden antaminen on myös paljon yksinkertasempaa sillon kun antaa autettavalle käyttäjälle yhden rivin komennon, jonka suorittamalla käyttäjä saa tehtyä haluamansa asian. Onhan se nyt paljon helpompaa ja yksinkertasempaa antaa autettavalle yksi suoritettava komento sen sijasta, että pitäs vääntää rautalangasta miten jokin graafinen työkalu ensin käynnistetään ja sitten miten sitä työkalua käytetään. Eli ei linuxin käyttöohjeita anneta komentoriviohjeina sen takia, että komentoriviä olisi pakko käyttää vaan sen takia, ettäse on paljon yksinkertasempaa sekä autettavalle, että ohjeen kirjottajalle. En minä ainakaan yleensä viitsi alkaa selittämään kuinka vaikka paketti command-not-found asennetaan graafisia työkaluja käyttäen, mieluummin annan tämän komennon ohjeeksi:
apt install command-not-found
Sitäpaitsi autettava käyttäjä voi tuon komennon kirjotettuaan mennä vaikka kahville, koska Debian hoitaa loput. Jos ohjeenna olisi se miten asentaminen tehdään graafisia työkaluja käyttäen autettava käyttäjä joutuisi ensin käyttämään aikaa enemmän ohjeen lukemiseen ja sitten hän joutuisi klikkailemaan sitä sun tätä saadakseen homman tehtyä sillä graafisella työkalulla. Ja ohjeen kirjottamiseksi mun pitäs rasittaasormiani enemmän, miksi turhaan tekisin niin kun ei ole mikään pakko.
T. miksuh- Anonyymi
Tämä on niin totta!
T. Aloittaja
- Anonyymi
Pitäisi itsekin päivittää lähiaikoina Busteriin. En ole vielä sitä tehnyt.
Oon nyt käyttänyt Debiania työpöytäkäytössä lähes täsmälleen 21 vuotta, heinäkuusta 1998 alkaen jollon Debian 2.0 "Hamm" julkastiin. Oon nyt kuitenkin ollut jo useiden vuosien ajan sokeutunut ja joudun siksi käyttämään Debiania puhuvan ruudunlukuohjelman ja pistenäytön avulla. Yleensäkin kannattaa tehdä päivittäminen kaikessa rauhassa ja huolellinen valmistautuminen on vielä tärkeämpää kun ei näe. - Anonyymi
Pitäisi itsekin päivittää lähiaikoina Busteriin. En ole vielä sitä tehnyt.
Oon nyt käyttänyt Debiania työpöytäkäytössä lähes täsmälleen 21 vuotta, heinäkuusta 1998 alkaen jollon Debian 2.0 "Hamm" julkastiin. Oon nyt kuitenkin ollut jo useiden vuosien ajan sokeutunut ja joudun siksi käyttämään Debiania puhuvan ruudunlukuohjelman ja pistenäytön avulla. Yleensäkin kannattaa tehdä päivittäminen kaikessa rauhassa ja huolellinen valmistautuminen on vielä tärkeämpää kun ei näe.
T. miksuh - Anonyymi
Lue mun aiempi viestini tähän viestiketjuun. Alkuperäisen kirjottajan ja sinun kuvaamasi asia johtuu siitä, että Debian Busterissa oleva komento su ei toimi aivan samalla tavalla kuin Debian Stretchissä oleva. Debian Busterissa oleva komento su ei ole täysin samanlainen kuin Stretchissä oleva. Kannattaa lukea aiempi viestini, siinä on myös linkki Debianin wikisivulle, jossa kerrotaan asiasta.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391631Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61341- 91289
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11285Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421277Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41253Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01234Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11210Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21170Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11146