Kerron ensin vähän taustaa:
Olen reilu 24v lähihoitaja opiskelija. Aloitin koulun 1/2017 ja opiskelen edelleen... Tein ja teen töitä opiskelujen ohella. Olen kamppaillut keskivaikean masennuksen ja työuupumuksen kanssa syksystä 2018 lähtien. Jälkeen päin olen tajunnut että olen ollut masentunut jo useamman vuoden, itsetunto ongelmien juuret johtavat jopa 2008 vuodelle. Tukiverkosto on ollut olematon, kukaan ei koskaan tsempannut eikä kuunnellut kun yritin jutella. Joten asiat kääntyi siihen että olin/olen aina hiljaa, nielen kaiken enkä voi purkaa omaa pahaa oloa kenellekään. Syksyllä - 18 sain itseäni niskasta kiinni ja menin päivystykseen kertomaan että en enää jaksa, keksin tekosyitä kaikkeen. Haluan vain olla ja nukkua. Olen väsynyt 24/7. Sain sairaslomaa viikon ja terapia ajan, sieltä pari viikkoa lisää ja loppujen lopuksi loppuvuoteen. Tähän kylkeen minulle määrättiin lääkitys. Alkuvuodesta 2019 tunsin olevani työkuntoinen ja "terve", vähensin omatoimisesti lääkitystä. Olo oli hyvä ja luottavainen. Silti psykiatri määräsi vielä 2kk, mutta sillä ajatuksella että sinä aikana keskittyisin ajattelemaan koulun jatkamista. Odotin innolla 6vk kestävää työharjoittelun alkua. Se meni hyvin nautin olla taas virkeä. Kuitenkin pelkäsin että väsyn uudelleen, no sitä ei tullut vielä toukokuussa - 19.
Nyt olen samassa jamassa taas. Aivan kuin syksy - 18 olisi änkenyt takaisin elämääni. En jaksa mitään, kiukkuan lapsille, olen väsynyt eikä mikään kiinnosta. Olen lihonut 2kk aikana 7kg. Syön huonoon oloon kaiken mitä näen ja sitten on morkkis. Ahdistaa. En halua/uskalla hakea sairaslomaa uudelleen, terapia käynti on seuraavan kerran elokuun eka päivä. Lääkityksen olen lopettanut ja en haluaisi aloittaa sitä uudelleen vaikka siitä ehkä kuitenkin oli jotain hyötyä.
Mitä teen? Töissä on jatkuva pula työntekijöistä, oikeita fyysistä ongelmista johtuvia sairaslomia yms. En halua mutta kun en myöskään jaksa. Tuntuu että voisin nukkua viikon jotta jaksaisin edes pari päivää olla töissä.
Kun jaksaminen on ihan lopussa
3
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Mieti omaa jaksamista, älä sitä pärjätäänkö töissä, haenko turhaa saikkua jne. Nämä ajatukset ovat tyypillisiä minullekkin; olen ollut masentunut, ahdistunut ja lopulta työuupumuksen partaalla. Lähdin opiskelemaan koska en oikeasti jaksanut enää olla töissä.
Kuuntele itseäsi, haluatko opiskella? älä tee töitä samaanaikaan jos et jaksa, ota vaikka lainaa mielummin.
lepää, kun täytyy. Elämme täällä vain kerran, ja jokainen varmaa haluaa tehdä töitä ja ansaita rahaa. Älä raada itseäsi loppuun.
Hyvä että sinulla on terapia aika, voisit miettiä onko tuo ala sinulle sopiva? Ehkä kokeilisit jotain muuta, mikä tuo sinulle voimavaroja?
Olisiko mahdollista kun syksyllä jatkat koulua niin ettet tekisi ainakaan töitä samaan aikaan vaan keskittyisit opiskeluun? Ja mahdollisuuksien mukaan vaikka kevennät opiskelutaakkaa? Hei,
Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi tänne! Ja edellisiltä kirjoittajalta saitkin jo hyviä neuvoja ja tukea.
Tässä tiedoksesi vielä pari paikkaa, joihin voit olla yhteydessä ennen seuraava tapaamistasi terapeuttisi kanssa.
- Tukinet.net - tukipisteesi netissä. https://beta.tukinet.net/, Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Jos soittaminen tuntuu sinulle sopivimmalta tavalta hakea apua, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 252 5010 arkisin klo 9-07 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 15-07.
Voimia tilanteeseesi!
Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh422792Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia
Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-201729423492548- 352194
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta482114- 251723
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251619- 441490
- 1001439
En ymmärrä käytöstäsi
Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek1391395- 361206