siirtomaaisäntä. Sehän vei oman maan miehet pakko-otolla sotiinsa muiden valtojen sotiessa palkka-armeijoilla. Sanotaan vasta Napoleonin keksineen yleisen asevelvollisuuden mutta kyllä sen keksinnön taisi tehdä Ruotsi jo satoja vuosia ennen Napoleonia.
Ruotsille ei siis riittänyt verotus, vietiin ihmisetkin. Ruodusta vietiin ensin miehet mutta verorasitusta ei laskettu vaikkei enää ollut tekijöitäkään.
Oliko Ruotsi sittenkin Keski-ajan julmin
Anonyymi
40
296
Vastaukset
- Anonyymi
Olikohan muita maita Euroopassa jotka veivät miehensä väkisin sotaan?
- Anonyymi
Alkuasukkailla oli tapana, että kaikki nuoret miehet ovat sotureita. Olivatko Ruotsin kuninkaat alkuasukkaita, siis suomalaisugrilaisia?
- Anonyymi
Avaaja sotkee suunnilleen kaiken mahdollisen. Keskiaikaa olivat esimerkiksi viikinkiaika, ristiretket ja renessanssi. Avaajan kuvaamaa aikaa oli lähinnä 1600-luvun alkupuoli, jolloin Ruotsin voi todella sanoa sotineen "kansallisella" armeijalla palkka-armeijoita vastaan (ja menestyksellä!), mutta silläkin oli myös runsaasti palkkasotilaita. Kyse oli kuitenkin selvästi uudesta ajasta, jolloin Ruotsilla oli myös verraten mitätön siirtomaa-imperiumi.
Napoleon ei keksinyt asevelvollisuutta, jonka Ranskan tasavalta otti käyttöön jo vuosikausia ennen hänen vallankaappaustaan. Se oli käytössä jo esimerkiksi antiikin Kreikan kaupunkivaltioilla ja Rooman tasavallalla.
Höpötys siitä miten Ruotsi "vei kaikki miehet"eikä huomioinut sitä verotuksessa on yksinkertaisesti valetta. Sitä tuntuu riittävän.- Anonyymi
------Se oli käytössä jo esimerkiksi antiikin Kreikan kaupunkivaltioilla ja Rooman tasavallalla.----
Roomassa ei ainakaan. Italian asukkaat eivät maksaneet verojakaan ja armeija koostui paljolti naapurikansojen palkkasotilaista, lopulta suurelta osin germaaneista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
------Se oli käytössä jo esimerkiksi antiikin Kreikan kaupunkivaltioilla ja Rooman tasavallalla.----
Roomassa ei ainakaan. Italian asukkaat eivät maksaneet verojakaan ja armeija koostui paljolti naapurikansojen palkkasotilaista, lopulta suurelta osin germaaneista.Roomassa oli nimenomaan yleinen asevelvollisuus. Keisariaikana sitä korvattiin palkkasotilailla.
- Anonyymi
-----Länsivihaaja: "Oliko Ruotsi sittenkin Keski-ajan julmin siirtomaaisäntä."
Tuskin. Silläkun ei ollut siirtomaita keskiajalla.------
Paitsi Suomi mutta sitähän kremlinsien ei ole lupa tunnustaa.
------Oma ruotuväki tuli halvemmaksi ja oli uskollisempaa.Se perustui sopimuksiin maakuntien väestön kanssa.-----
Puppua, suomalaisten kanssa ei tehty sopimuksia vaan asiat hoidettiin Kuninkaan käskyillä.
------" Sanotaan vasta Napoleonin keksineen yleisen asevelvollisuuden mutta kyllä sen keksinnön taisi tehdä Ruotsi jo satoja vuosia ennen Napoleonia."
Tyypillistä idiootin tietämättömyyttä------
Sitähän sinä taaskin osoitat, sori vaan. Väite Napoleonista ensimmäisenä on monen historiankirjan tieto ja uskon niitä enemmän kuin sinua, sori vaan taas.
------ Ruotsi kävi lopuksi sotia saadakseen sotavelat sotakorvauksilla maksettua. Hallinto oli niin tehokas, että se pystyi käymään sotia, vaikka miehet ja rahat loppuivat. .------
Niin todella loppuivat ja se oli kovaa aikaa suomalaisille, hirveän kovaa. Ihme ja kumma kun sitä aikaa pitää silti niin kehua ja ylistää ja retostaa miten pahat ajat Suomeen tulivat vasta vuoden 1808 jälkeen. Siihen saakka Armollinen Ruotsin Kuningas piti hellää huolta alamaisistaan. Stallari: "Paitsi Suomi mutta sitähän kremlinsien ei ole lupa tunnustaa."
Suomen maakunnat olivat samassa asemassa Ruotsin maakuntien kanssa. Erityisesti vuoden 163e hallitusmuoto korosti sitä.
Sitähän ei Moskovan käskyläisillä ole lupaa myöntää.
"Puppua, suomalaisten kanssa ei tehty sopimuksia vaan asiat hoidettiin Kuninkaan käskyillä."
Maakunnan talonpoikien edustus kutsuttiin koolle ja väenotto sovittiin kuningasta edustavan maaherran kanssa.Se oli lain velvoite.
Stalalri ei tässäkään tunne historia.
"Sitähän sinä taaskin osoitat, sori vaan. Väite Napoleonista ensimmäisenä on monen historiankirjan tieto ja uskon niitä enemmän kuin sinua, sori vaan taas."
Sori, sori. Ei tuolla historiantuntemuksella voi muuta väittääkään. Esitä
sellainen historiankirja!
Napoleon varmaan oli ensimmäinen hallitsija ,joka julisti Ranskassa yleisen asevelvollisuuden, ellei sitä sitten jokin vallankumoushallitus tehnyt jo ennen häntä.Mikään uusi asia se ei ollut.
"Niin todella loppuivat ja se oli kovaa aikaa suomalaisille, hirveän kovaa. Ihme ja kumma kun sitä aikaa pitää silti niin kehua ja ylistää ja retostaa miten pahat ajat Suomeen tulivat vasta vuoden 1808 jälkeen. Siihen saakka Armollinen Ruotsin Kuningas piti hellää huolta alamaisistaan."
Tökeröä valetta. Saisitte hävetä.- Anonyymi
----Suomen maakunnat olivat samassa asemassa Ruotsin maakuntien kanssa. ---
Sehän sitä hirveää sortoa juuri olikin. Kun Venäjä yritti samaa runsas 100 vuotta sitten niin täällä pantiin vastaan ja siitä ajasta puhutaan edelleenkin kamalina sortovuosina joten kai se Ruotsinkin tekemänä sortoa oli. Pitää myös kysyä millä oikeudella Ruotsi niin päätti, tuoda lakinsa tännekin. Tuskaista kun sellaista sortoa joku kehtaa puolustella.
----Maakunnan talonpoikien edustus kutsuttiin koolle ja väenotto sovittiin kuningasta edustavan maaherran kanssa.------
Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. Tilanteen mukaan myös määrättiin montako miestä ruotua kohden kulloinkin otetaan. Lähtökohta oli yksi mutta Pohjan sodassa otettiin lopulta jo 7 miestä/ruotu.
----- Esitä sellainen historiankirja!----
Koskas itse esität edes yhden tietolähteesi. Sen päivän kun joskus näkisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
----Suomen maakunnat olivat samassa asemassa Ruotsin maakuntien kanssa. ---
Sehän sitä hirveää sortoa juuri olikin. Kun Venäjä yritti samaa runsas 100 vuotta sitten niin täällä pantiin vastaan ja siitä ajasta puhutaan edelleenkin kamalina sortovuosina joten kai se Ruotsinkin tekemänä sortoa oli. Pitää myös kysyä millä oikeudella Ruotsi niin päätti, tuoda lakinsa tännekin. Tuskaista kun sellaista sortoa joku kehtaa puolustella.
----Maakunnan talonpoikien edustus kutsuttiin koolle ja väenotto sovittiin kuningasta edustavan maaherran kanssa.------
Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. Tilanteen mukaan myös määrättiin montako miestä ruotua kohden kulloinkin otetaan. Lähtökohta oli yksi mutta Pohjan sodassa otettiin lopulta jo 7 miestä/ruotu.
----- Esitä sellainen historiankirja!----
Koskas itse esität edes yhden tietolähteesi. Sen päivän kun joskus näkisi.Tk-stallari: "Sehän sitä hirveää sortoa juuri olikin. Kun Venäjä yritti samaa runsas 100 vuotta sitten niin täällä pantiin vastaan ja siitä ajasta puhutaan edelleenkin kamalina sortovuosina joten kai se Ruotsinkin tekemänä sortoa oli."
Ruotsin lait olivat meidän omiamme. Venäjän eivät. Ruotsia ei koskaan koettu sortajana.
" Pitää myös kysyä millä oikeudella Ruotsi niin päätti, tuoda lakinsa tännekin. "
Tietnkin Ruotsin lait koskivat koko valtakunnan aluetta.Suomen maakuntien ja säätyjen edustajat olivat mukana niitä säätämässä.
"Tuskaista kun sellaista sortoa joku kehtaa puolustella."
Suomen säädyt halusivat sen "sorron" alaisiksi myös Venäjän osana.
"Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. "
Rauhan aikana järjestely sovittiin, vaikka et sitä tiedä.
"Tilanteen mukaan myös määrättiin montako miestä ruotua kohden kulloinkin otetaan. Lähtökohta oli yksi mutta Pohjan sodassa otettiin lopulta jo 7 miestä/ruotu."
Sota oli kokonaan eri asia.
"Koskas itse esität edes yhden tietolähteesi. Sen päivän kun joskus näkisi."
Miksi pitäisi faktoille esittää lähde? Minähän kumoan valeitasi!
Perehdy esimerkiksi 7-osaiseen Kansakunnan historiaan. Tai Jussi T. Lappalaisen "Sadan vuoden sotatiehen". Tai mihin tahansa Suomen historiaan.
Nyt esittelet tk-stallarien väärentelyjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tk-stallari: "Sehän sitä hirveää sortoa juuri olikin. Kun Venäjä yritti samaa runsas 100 vuotta sitten niin täällä pantiin vastaan ja siitä ajasta puhutaan edelleenkin kamalina sortovuosina joten kai se Ruotsinkin tekemänä sortoa oli."
Ruotsin lait olivat meidän omiamme. Venäjän eivät. Ruotsia ei koskaan koettu sortajana.
" Pitää myös kysyä millä oikeudella Ruotsi niin päätti, tuoda lakinsa tännekin. "
Tietnkin Ruotsin lait koskivat koko valtakunnan aluetta.Suomen maakuntien ja säätyjen edustajat olivat mukana niitä säätämässä.
"Tuskaista kun sellaista sortoa joku kehtaa puolustella."
Suomen säädyt halusivat sen "sorron" alaisiksi myös Venäjän osana.
"Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. "
Rauhan aikana järjestely sovittiin, vaikka et sitä tiedä.
"Tilanteen mukaan myös määrättiin montako miestä ruotua kohden kulloinkin otetaan. Lähtökohta oli yksi mutta Pohjan sodassa otettiin lopulta jo 7 miestä/ruotu."
Sota oli kokonaan eri asia.
"Koskas itse esität edes yhden tietolähteesi. Sen päivän kun joskus näkisi."
Miksi pitäisi faktoille esittää lähde? Minähän kumoan valeitasi!
Perehdy esimerkiksi 7-osaiseen Kansakunnan historiaan. Tai Jussi T. Lappalaisen "Sadan vuoden sotatiehen". Tai mihin tahansa Suomen historiaan.
Nyt esittelet tk-stallarien väärentelyjä.Ruotsin lait olivat meidän omiamme.
Mitä ihmeen sontaa taaskin tuputat ? Eivät olleet meidän omiamme ennenkuin Ruotsi miekan terällä niin määräsi. Meillä oli omat maakuntalakimme, jotka väkivallalla kumottiin ja tuotiin meille täysin vieraat germaanien lait tilalle.
Siis eivät olleet omiamme sen enempää kuin mitä Venäjän lait olisivat olleet jos ne olisi meille määrätty. Sinä olet sitten siitä hauska veikko, että et kaihda törkeintäkään valetta ja vääristelyä omia aatteitasi ajaessasi.
Todella heinäkuun älyvapain töräys tuo, että Ruotsin lait olivatkin yllättäen meidän omia lakejamme. Oliko siis niinpäin, että Ruotsiin määrättiin Suomen lait, eiväthän ne muutoin olisi voineet olla meidän lakejamme ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tk-stallari: "Sehän sitä hirveää sortoa juuri olikin. Kun Venäjä yritti samaa runsas 100 vuotta sitten niin täällä pantiin vastaan ja siitä ajasta puhutaan edelleenkin kamalina sortovuosina joten kai se Ruotsinkin tekemänä sortoa oli."
Ruotsin lait olivat meidän omiamme. Venäjän eivät. Ruotsia ei koskaan koettu sortajana.
" Pitää myös kysyä millä oikeudella Ruotsi niin päätti, tuoda lakinsa tännekin. "
Tietnkin Ruotsin lait koskivat koko valtakunnan aluetta.Suomen maakuntien ja säätyjen edustajat olivat mukana niitä säätämässä.
"Tuskaista kun sellaista sortoa joku kehtaa puolustella."
Suomen säädyt halusivat sen "sorron" alaisiksi myös Venäjän osana.
"Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. "
Rauhan aikana järjestely sovittiin, vaikka et sitä tiedä.
"Tilanteen mukaan myös määrättiin montako miestä ruotua kohden kulloinkin otetaan. Lähtökohta oli yksi mutta Pohjan sodassa otettiin lopulta jo 7 miestä/ruotu."
Sota oli kokonaan eri asia.
"Koskas itse esität edes yhden tietolähteesi. Sen päivän kun joskus näkisi."
Miksi pitäisi faktoille esittää lähde? Minähän kumoan valeitasi!
Perehdy esimerkiksi 7-osaiseen Kansakunnan historiaan. Tai Jussi T. Lappalaisen "Sadan vuoden sotatiehen". Tai mihin tahansa Suomen historiaan.
Nyt esittelet tk-stallarien väärentelyjä."Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. "
Rauhan aikana järjestely sovittiin, vaikka et sitä tiedä
Ei ollut silloinkaan mitään tupon vääntöä ja yksimielisyyden hakemista vaan määrättiin Tukholmasta. Siihen maailman aikaan ei ollut tapana, että alamaisten kanssa neuvotellaan, ei varsinkaan halveksitun Itämaan alamaisten. Ei Ruotsi sen takia täältä maita vallannut, että pääsisi keskusteluja käymään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
----Suomen maakunnat olivat samassa asemassa Ruotsin maakuntien kanssa. ---
Sehän sitä hirveää sortoa juuri olikin. Kun Venäjä yritti samaa runsas 100 vuotta sitten niin täällä pantiin vastaan ja siitä ajasta puhutaan edelleenkin kamalina sortovuosina joten kai se Ruotsinkin tekemänä sortoa oli. Pitää myös kysyä millä oikeudella Ruotsi niin päätti, tuoda lakinsa tännekin. Tuskaista kun sellaista sortoa joku kehtaa puolustella.
----Maakunnan talonpoikien edustus kutsuttiin koolle ja väenotto sovittiin kuningasta edustavan maaherran kanssa.------
Ruotulaitosjärjestelmä tuotiin Suomeen lakina, ei neuvottelutuloksena. Tilanteen mukaan myös määrättiin montako miestä ruotua kohden kulloinkin otetaan. Lähtökohta oli yksi mutta Pohjan sodassa otettiin lopulta jo 7 miestä/ruotu.
----- Esitä sellainen historiankirja!----
Koskas itse esität edes yhden tietolähteesi. Sen päivän kun joskus näkisi.STALLARI VÄÄRISTELEE HISTORIAA.
YHDENKIN SUOMEN HISTORIASARJAN LÄPIKÄYNI TEKISI HYVÄÄ, MUTTA KUN EI YMMÄRRYS EIKÄ USKALLUS RIITÄ.
HELPOMPI VALEHDELLA.
RIITTÄÄ, KUN ITSE USKOO.
- Anonyymi
Ranskan vallankumoushallitus julisti yleisen asevelvollisuuden 18-25 vuotiaille miehille jo 1793. Napoleonilla oli armeija jo valmiina.
- Anonyymi
Jos Ruotsi ei olisi niin hirveästi tapattanut suomalaisia olisi meitä nyt ainakin 8 miljoonaa ellei enempikin. Jatkosodan 65 000 kaatunutta tietää sekin ainakin 200 000 vähennystä nykyiseen väkilukuumme.
- Anonyymi
Suurin on oma sisäinen sotamme syntymättömiä lapsia vastaan, vienyt muutamassa vuosikymmenessä jo n. 500 000 ja kun huomoidaan heidän syntymättä jääneet lapsensa on menetys jo yli miljoona suomalaista.
Vanhoja täällä ei tulevina vuosikymmeninä hoida kukaan, saavat kuolla murjuihinsa. Aivan oikein abortteja tehneelle sukupolvelle. - Anonyymi
” Jatkosodan 65 000 kaatunutta tietää sekin ainakin 200 000 vähennystä nykyiseen väkilukuumme.”
Kun Tiltu on NOIN ETEVÄ arvioimaan lukuja niin mikä olisi neukun väkiluku, JOS 1941-1945 EI OLISI MENETETTY KAATUNEINA 14,6 miljoonaa sotilasta?
- Anonyymi
----Ruodusta vietiin ensin miehet mutta verorasitusta ei laskettu vaikkei enää ollut tekijöitäkään.--------
Tuo oli hirveä rasitus jäljellejääneille. Meni siinä orjatyössä henki ja terveys. - Anonyymi
Suomi on tällainen "siirtomaaisäntä" edelleenkin. Pakolla vietäisiin sotaan jos sellainen syttyisi.
- Anonyymi
Ahaa? Kaikki Putinin sotilaat Ukrainassa alkaen 24.2.2022 OVAT ITSE VAPAAEHTOISESTI JUURI HALUNNEET SINNE SOTIMAAN? NIINKÖ?
Tai onko myös Putin ”siirtomaaisäntä”?
- Anonyymi
Ruotsi oli kuin Pohjois-Korea, kansa näki nälkää ja ja kuoli joukoittain nälänhädissä, mutta keskusjohtoinen valtio aina vaan lisäsi armeijan määrärahoja, ja väenottoja.
Tätä vähäpoika kutsuu propagandassaan edistykseksi, mutta kun Pohjois-Korea tekee samaa, muuttuu se vähäpojan horinageneraattorissa hirmuiseksi stalinismiksi.
Epäilemättä suomalaisten vähentäminen sodissa onkin vähäpojan mieleistä edistystä, mitäpä muuta se voisi Suomen ja suomalaisten vihaajan mielestä ollakaan:-D - Anonyymi
Ruotsin vallan aikana sekä nykyisen Ruotsin että Suomen alueiden väkiluku kasvoi yli kymmenkertaiseksi. Aika outoa vähentämistä.
- Anonyymi
Kauko Heikkilän Ikaalisten seurakuntan vaiheita 1641-1941 –teoksen kuvaus Isovihan ajan oloista:
”Toistakymmentä vuotta sotanäyttämö pysyi vierailla mailla, mutta siitä huolimatta eläminen Suomessa vaikeutui. Miehet vietiin sotaan niin tyystin, että varamaaherra Brommenstedt jo vuonna 1707 kirjoitti: ”Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että miehiä syöpää sotaa karttaakseen asekuntoiset miehet usein pakenivat metsiin, vieläpä pakolla otettuina karkailivat matkalla joukko-osastoihinsa kuljettajiensa käsistä, kuten muun muassa Karkun ja Ikaalisten miesten vuonna 1710 kerrotaan tehneen. Miesten sotaanvieminen aiheutti työvoiman puutetta pelloilla ja kaskenkaadossa, joten vuodentulot vähenivät. Kun lisäksi vuodet 1704-1709 yli maan olivat katovuosia, täytyi Ikaalisissakin olla leipää niukasti. Vuodet 1710-1713 olivat vuorostaan hyviä vuosia, mutta viimeksi mainittuna Ikaalinenkin joutui venäläisten haltuun.” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kauko Heikkilän Ikaalisten seurakuntan vaiheita 1641-1941 –teoksen kuvaus Isovihan ajan oloista:
”Toistakymmentä vuotta sotanäyttämö pysyi vierailla mailla, mutta siitä huolimatta eläminen Suomessa vaikeutui. Miehet vietiin sotaan niin tyystin, että varamaaherra Brommenstedt jo vuonna 1707 kirjoitti: ”Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että miehiä syöpää sotaa karttaakseen asekuntoiset miehet usein pakenivat metsiin, vieläpä pakolla otettuina karkailivat matkalla joukko-osastoihinsa kuljettajiensa käsistä, kuten muun muassa Karkun ja Ikaalisten miesten vuonna 1710 kerrotaan tehneen. Miesten sotaanvieminen aiheutti työvoiman puutetta pelloilla ja kaskenkaadossa, joten vuodentulot vähenivät. Kun lisäksi vuodet 1704-1709 yli maan olivat katovuosia, täytyi Ikaalisissakin olla leipää niukasti. Vuodet 1710-1713 olivat vuorostaan hyviä vuosia, mutta viimeksi mainittuna Ikaalinenkin joutui venäläisten haltuun.”Tuollaista se oli maissa, joihin venäläiset hyökkäsivät. Esimerkiksi Baltiassa, Puolassa ja Kaukasuksella koettiin samanlaisia asioita tai vielä pahempia. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä Ruotsin siirtomaiden tai niiden hallinnon kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollaista se oli maissa, joihin venäläiset hyökkäsivät. Esimerkiksi Baltiassa, Puolassa ja Kaukasuksella koettiin samanlaisia asioita tai vielä pahempia. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä Ruotsin siirtomaiden tai niiden hallinnon kanssa.
Menikö kirjoitus yli hilseen, mitähän siinä oikein sanottiin?
"Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”.
Eli kaikki asekuntoiset miehet oli viety pois Suomesta ja jäljelle jääneet oli vanhoja ukkoja ja pieniä poikia, siinähän se syy sitten olikin miksi venäläiset pystyivät Suomen niin helposti miehittämään kun Ruotsi oli törkeällä tavalla laiminlyönyt Suomen puolustamisen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menikö kirjoitus yli hilseen, mitähän siinä oikein sanottiin?
"Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”.
Eli kaikki asekuntoiset miehet oli viety pois Suomesta ja jäljelle jääneet oli vanhoja ukkoja ja pieniä poikia, siinähän se syy sitten olikin miksi venäläiset pystyivät Suomen niin helposti miehittämään kun Ruotsi oli törkeällä tavalla laiminlyönyt Suomen puolustamisen.Eli sinulla ei ole mitään sanottavaa keskiajan siirtomaavalloista (mitä ne olivat?) tai niiden julmuusjärjestyksestä. Sen sijaan kuvailet Venäjän hyökkäyssotaa uudella ajalla.
Suomalaiset sotilaat olivat siellä missä pitikin, eli Suomea (ja koko valtakuntaa) puolustamassa sen itäisissä linnoituksissa. Vai oliko mielestäsi rikollista viedä pohjalaiset talvisodan aika Karjalaan eikä jättää heitä puolustamaan Pohjanmaata? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli sinulla ei ole mitään sanottavaa keskiajan siirtomaavalloista (mitä ne olivat?) tai niiden julmuusjärjestyksestä. Sen sijaan kuvailet Venäjän hyökkäyssotaa uudella ajalla.
Suomalaiset sotilaat olivat siellä missä pitikin, eli Suomea (ja koko valtakuntaa) puolustamassa sen itäisissä linnoituksissa. Vai oliko mielestäsi rikollista viedä pohjalaiset talvisodan aika Karjalaan eikä jättää heitä puolustamaan Pohjanmaata?No niin tulihan se sieltä, vähäpoika se aina pontevasti puolustaa sitä, miten totaalisesti Ruotsi laiminlöi Suomen puolustamisen.
Mutta niinhän Suomen ja suomalaisten vihaajan kuuluukin tehdä.
Jos Suomesta pois viedyt 50 000 asekuntoista miestä olisivat olleet siellä, missä kuuluukin, eli puolustamassa Suomea, niin mitään Isovihaa ei vähäpojan harmiksi olisi koskaan tapahtunutkaan.
Ja Suomesta viety sotaväki ei suinkaan ollut kokonaisuudessaan missään itärajan linnoituksissa, vaan osa oli mm. Puolassa käymässä Ruotsin aloittamaa hyökkäyssotaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No niin tulihan se sieltä, vähäpoika se aina pontevasti puolustaa sitä, miten totaalisesti Ruotsi laiminlöi Suomen puolustamisen.
Mutta niinhän Suomen ja suomalaisten vihaajan kuuluukin tehdä.
Jos Suomesta pois viedyt 50 000 asekuntoista miestä olisivat olleet siellä, missä kuuluukin, eli puolustamassa Suomea, niin mitään Isovihaa ei vähäpojan harmiksi olisi koskaan tapahtunutkaan.
Ja Suomesta viety sotaväki ei suinkaan ollut kokonaisuudessaan missään itärajan linnoituksissa, vaan osa oli mm. Puolassa käymässä Ruotsin aloittamaa hyökkäyssotaa.Puolassa oli yksi suomalainen ratsurykmentti osana pääarmeijaa. Sota alkoi, kun Ruotsin kolme naapuria naapurit hyökkäsi Ruotsia (tai Tanskan tapauksessa sen liittolaista Holstein-Gottorpia) vastaan. Kannattaisi opetella perusasiat sodista, joista noin innokkaasti väittelee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puolassa oli yksi suomalainen ratsurykmentti osana pääarmeijaa. Sota alkoi, kun Ruotsin kolme naapuria naapurit hyökkäsi Ruotsia (tai Tanskan tapauksessa sen liittolaista Holstein-Gottorpia) vastaan. Kannattaisi opetella perusasiat sodista, joista noin innokkaasti väittelee.
Hahaha no mikset sitten opettele niitä perusasioita, joista niin luulet tietäväsi?
Koska muodollisesti katsoen Ruotsi ei ollut sodassa Puolan kanssa Suuren Pohjan sodan syttyessä. Ruotsalaisten Dünan voiton jälkeen Kaarle XII kuitenkin pyysi puolalaisia syrjäyttämään August toisen Puolan valtaistuimelta. Kun puolalaiset vastasivat, että on heidän asiansa, eikä Ruotsin kuningas päätä, kuka maalle tulee saada kuninkaaksi, ruotsalaiset hyökkäsivät Puolaan.
Tämä oli suurelta osin Kaarlen oma päätös. Ranska sekä Englanti ja Alankomaat pyrkivät välittämään rauhaa Ruotsin ja Saksin/Puolan välillä. Ruotsin kuninkaan ulkopoliittiset neuvonantajat kokeneen kansliapresidentin Bengt Oxenstiernan johdolla neuvoivat tarmokkaasti suostumaan rauhaan, mutta Kaarle halusi toisin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahaha no mikset sitten opettele niitä perusasioita, joista niin luulet tietäväsi?
Koska muodollisesti katsoen Ruotsi ei ollut sodassa Puolan kanssa Suuren Pohjan sodan syttyessä. Ruotsalaisten Dünan voiton jälkeen Kaarle XII kuitenkin pyysi puolalaisia syrjäyttämään August toisen Puolan valtaistuimelta. Kun puolalaiset vastasivat, että on heidän asiansa, eikä Ruotsin kuningas päätä, kuka maalle tulee saada kuninkaaksi, ruotsalaiset hyökkäsivät Puolaan.
Tämä oli suurelta osin Kaarlen oma päätös. Ranska sekä Englanti ja Alankomaat pyrkivät välittämään rauhaa Ruotsin ja Saksin/Puolan välillä. Ruotsin kuninkaan ulkopoliittiset neuvonantajat kokeneen kansliapresidentin Bengt Oxenstiernan johdolla neuvoivat tarmokkaasti suostumaan rauhaan, mutta Kaarle halusi toisinAugust II oli sekä Saksin että Puolan kuningas. Hän hyökkäsi ensin saksilaisarmeijalla Puolan ja Liettuan (jonka suuriruhtinas hän myös oli) kautta Ruotsin suurinta kaupunkia Riikaa vastaan. Kaarlella oli täysi oikeus tehdä vastahyökkäys Saksiin samaa reittiä päinvastaiseen suuntaan. Puola olisi voinut julistautua puolueettomaksi ja sallia ruotsalaisten läpikulun (mikä olisi sopinut Kaarlellekin), mutta valitsikin sen sijaan sodan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
August II oli sekä Saksin että Puolan kuningas. Hän hyökkäsi ensin saksilaisarmeijalla Puolan ja Liettuan (jonka suuriruhtinas hän myös oli) kautta Ruotsin suurinta kaupunkia Riikaa vastaan. Kaarlella oli täysi oikeus tehdä vastahyökkäys Saksiin samaa reittiä päinvastaiseen suuntaan. Puola olisi voinut julistautua puolueettomaksi ja sallia ruotsalaisten läpikulun (mikä olisi sopinut Kaarlellekin), mutta valitsikin sen sijaan sodan.
Ei kyse ollut mistään vastahyökkäyksestä vaan Kaarlen sekaantumisesta Puolan sisäisiin asioihin, minkä seurauksena Ruotsi hyökkäsi puolueettomaan Puolaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kyse ollut mistään vastahyökkäyksestä vaan Kaarlen sekaantumisesta Puolan sisäisiin asioihin, minkä seurauksena Ruotsi hyökkäsi puolueettomaan Puolaan.
Höpö höpö. Puolan kuningas hyökkäsi armeijoineen ensin Ruotsiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Puolan kuningas hyökkäsi armeijoineen ensin Ruotsiin.
Hahaha oletkos vähän tyhmä, Puola oli puolueeton, eikä hyökännyt vaikka August Toinen olikin Puolan kuningas!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahaha oletkos vähän tyhmä, Puola oli puolueeton, eikä hyökännyt vaikka August Toinen olikin Puolan kuningas!
Missä kohtaa väitin Puolan hyökänneen?
- Anonyymi
Ruotsin suurvalta-ajan väestö sai toimeentulonsa lähes yksinomaan maataloudesta.
Talonpoikaisväestö, johon kuului noin 90 prosenttia ihmisistä, oli maan taloudellinen perusta.
Maataloustuotannon ylijäämä käytettiin miltei pelkästään sotatalouden tarpeisiin. Suurvalta-aikana talonpoikien verotaakka kasvoi mm. uusien ylimääräisten verojen takia. Eräänlaiseksi veroksi voidaan laskea myös väenotot, joissa verotuskohteena olivat ihmiset, tarkalleen ottaen15-60 -vuotiaat miehet. Väentoton ja verotuksen periaatteet liittyivät toisiinsa: sotaväkeen otettiin yleensä veronmaksukyvyttömät. Jos verotettavaa omaisuutta ei ollut, kruunu otti siis sen minkä pystyi eli verotettavan itsensä.
Maataloudesta saatavien verotulojen turvaamiseksi sotaväkeen otettu oli tavallisesti tilaton tai
talon ylimääräisin mies - usein myös naimaton. Sotien jatkuessa lähes koko vuosisadan
keskeiseksi ongelmaksi muodostui maatalouden ja rekrytoinnin yhteensovittaminen. Tilannetta
pahensi entisestään se, mihin edellä jo viitattiin, että kuolleisuus oli jalkaväen keskuudessa
erittäin korkea, sillä toisinaan lähes kokonaisia joukko-osastoja menehtyi kulkutauteihin.
Esimerkiksi vuoden 1633 paikkeilla, kun sotaa oli käyty Saksassa kolme vuotta, oli noin 70 prosenttia miesvahvuudesta tautien vuoksi menetetty.6
Kuolleisuuteen vaikutti ratkaisevasti
vastustuskyvyn puute erityisesti nuorilla ensimmäistä kertaa sotaväkeen joutuneilla.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikaisten kotimaisten jalkaväkimiesten tyypillisin palveluspaikka
oli jokisuistoa hallitseva linnoitettu kaupunki Baltiassa tai Pohjois-Saksassa, jossa elinolosuhteet olivat kehnot ja varuskuntataudit yleisiä.
Joukkokuolleisuuden takia väenotot toistuivat pahimmillaan vuodesta toiseen, mikä rasitti lihasvoimaan perustuvaa maataloutta. Seurauksena oli, että maatilat autioituivat monin paikoin valtakuntaa, mikä merkitsi käytännössä yleensä paitsi veronmaksukyvyttömyyttä, myös
todellista demografista autioitumista kokonaisten kylien tyhjentyessä esimerkiksi
sotilaskarkuruuden takia asukkaista. Näin myös kruunun kassaan virtaavat verotulot vähenivät,
sillä jokainen sotaväkeen otettu talollinen vähensi maatalouden tuotantovoimaa ja verotuloja.
Ruotsalaistutkija Jan Lindegren onkin nimittänyt väenottoja "tuotantovoimien organisoiduksi hävittämiseksi".7
Väenottojen tuhoisuuden havaitsivat myös jo aikalaiset. Kuningas Kustaa
Aadolf kirjoitti kirjeessään vuonna 1626 Jacob De la Gardielle huolestuneena, miten suomalaiset
ja ruotsalaiset nihdit kuolevat varuskunnissa "kuin koirat." Samoin valtakunnankansleri
Oxenstierna kiinnitti vuonna 1630 huomion siihen, miten vierasta maata valloitettaessa samalla väenottojen takia omaa tuhotaan.- Anonyymi
Ruotsin suurvalta-aika ei edelleenkään ollut keskiajalla. Totta on, että sen luominen koetteli melkoisesti varsinkin talonpoikaissäätyä, josta otettiin tarvittavat rivimiehet.
Onneksi talonpojilla oli edustajansa valtiopäivillä, jossa heidän valituksiaan myös kuunneltiin. Niinpä Ruotsi otti suurvalta-aikansa loppupuolella käyttöön ruotujakolaitoksen, joka lopetti pakkovärväykset. Muualla Euroopassa sotilaiksi komennettiin edelleen maaorjia valituksia kuuntelematta. Ruotsiko siis oli kaikista julmin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsin suurvalta-aika ei edelleenkään ollut keskiajalla. Totta on, että sen luominen koetteli melkoisesti varsinkin talonpoikaissäätyä, josta otettiin tarvittavat rivimiehet.
Onneksi talonpojilla oli edustajansa valtiopäivillä, jossa heidän valituksiaan myös kuunneltiin. Niinpä Ruotsi otti suurvalta-aikansa loppupuolella käyttöön ruotujakolaitoksen, joka lopetti pakkovärväykset. Muualla Euroopassa sotilaiksi komennettiin edelleen maaorjia valituksia kuuntelematta. Ruotsiko siis oli kaikista julmin?Kyllä Ruotsi oli kaikista pahin, Kaarle XII on sanottu olleen ensimmäisen totaalisen sodan toteuttaja, mutta jo Kustaa Toinen Aadolf toteutti aivan vastaavanlaisen mobilisaation.
Ruotsin vallan aikana Suomen BKT asukasta kohden oli Länsi-Euroopan alhaisin ollen Itä-Euroopan tasoa, koska tuottavaa työvoimaa menetettiin sotaväen väenotoissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Ruotsi oli kaikista pahin, Kaarle XII on sanottu olleen ensimmäisen totaalisen sodan toteuttaja, mutta jo Kustaa Toinen Aadolf toteutti aivan vastaavanlaisen mobilisaation.
Ruotsin vallan aikana Suomen BKT asukasta kohden oli Länsi-Euroopan alhaisin ollen Itä-Euroopan tasoa, koska tuottavaa työvoimaa menetettiin sotaväen väenotoissa.Siis pahin keskiajan siirtomaavalloista? Tästähän ketjussa on kysymys.
- Anonyymi
(Suomessa), Ruotsissa, (Norjassa) ja (Islannissa) ei ollut koskaan maaorjuutta, vaikka se oli yleinen käytäntö muualla Euroopassa. Venäjä lakkautti maaorjuuden vasta 1860-luvulla.
- Anonyymi
Mitä nyt Islannista maaorjuus lakkautettiin vasta vuonna 1894!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä nyt Islannista maaorjuus lakkautettiin vasta vuonna 1894!
Maaorjuudeksi kutsuttiin monenlaisia järjestelmiä. Islannissa kyse oli lähinnä matkustuskiellosta, kun taas Venäjällä se erosi varsinaisesta orjuudesta vain kansainvälisen orjakaupan ja orjien ryöstelyn (vaikka kumpikin jatkui pienemmässä mittakaavassa) laittomuutena.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174196
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842469Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731607Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641177Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella231157Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42902- 171894
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74873- 104870
Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72810