Hissin varavirta sähkökatkoksessa

Anonyymi

New Yorkissa on parhaillaan sähkökatkos, pelastuslaitoksilla ontäysi työ saada hisseihin juuttuneita ihmisiä ulos hisseistä.

Luulisi, että nykytekniikalla olisi helppoa rakentaa sellainen hissi, joka sähkökatkoksen sattuessa palaisi potentiaalienergian turvin pohjakerrokseen ja ovet aukeaisivat automaattisesti.

Nykyhissithän kiinnittyvät kuilun seinään sähkökatkoksen sattuessa. Se, että ihmiset jäävät jumiin hissiin esimerkiksi tulipalon sattuessa, muodostaa vielä suuremman riskin.

Hissin varajärjestelmä voisi ottaa virtaa alaspäin kulkevasta hissikorista. Itse asiassa ihan normaalitilassakin kannattaisi hissikorin potentiaalienergia ottaa talteen, aivan kuten sähköauto ottaa jarrutusenergiaa talteen.

48

<50

Vastaukset

  • Potentiaalienergia hississä on suunnilleen nolla, sillä onhan hissikorille vastapaino, joka kulkee hissikuilussa hissikorin kanssa vastakkaiseen suuntaan.

    • Ajatteleppa asiaa vielä vähän uusiksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ajatteleppa asiaa vielä vähän uusiksi.

      Insinöörit ovat tarvittavan sähkömoottorin koon ja tehon minimoimiseksi jo asian puolestani ajatelleet. ; )


    • On siinä potentiaalienergiaa. Sen käyttöönotto voi olla hankalaa tai insinööri keksii. Kaapelin katkaisemista en kuitenkaan suosittele. Jotain muuta hienostuneempaa.

      Toisaalta tarvitsisi vain max puolen välipysäkin välin verran siirtyä.
      Pilvenpiirtäjissä on muistaaksen pitkän matkan hissejä ja lyhyen m atkan hissejä. Voisi olla erilainen ratkaisu näille.

      Jonkilainen vaihteisto voisi toimia tai vastapainon pienentämisellä kenties.

      Agregaatista virtaa ja hidas toimintamoodi.
      Joku systeemi voisi olla esim, tulipalon varalta, jolloin aika on kriittistä.

      Mutta potentiaalienergiaakin on.


    • Anonyymi kirjoitti:

      On siinä potentiaalienergiaa. Sen käyttöönotto voi olla hankalaa tai insinööri keksii. Kaapelin katkaisemista en kuitenkaan suosittele. Jotain muuta hienostuneempaa.

      Toisaalta tarvitsisi vain max puolen välipysäkin välin verran siirtyä.
      Pilvenpiirtäjissä on muistaaksen pitkän matkan hissejä ja lyhyen m atkan hissejä. Voisi olla erilainen ratkaisu näille.

      Jonkilainen vaihteisto voisi toimia tai vastapainon pienentämisellä kenties.

      Agregaatista virtaa ja hidas toimintamoodi.
      Joku systeemi voisi olla esim, tulipalon varalta, jolloin aika on kriittistä.

      Mutta potentiaalienergiaakin on.

      Vastapainon takia se potentiaalienergia taitaa olla aika pieni.

      Jos vastapainoineen päivineen varsinaisesti nostettavaksi jää vaikka 150 kg. Jos meillä on 10 metriä korkea hissikuilu, potentiaalienergia on silloin

      mgh = 150 kg * 9,81 m/s^2 * 10 m = 14,7 kJ. Eli noin 4 Wh.

      Jos hissiä käytetään induktiomoottorilla, siinä lienee energian talteenotto ihan luonnostaan? Periaatteessa, jos moottori pyörii nopeammin, mitä ohjaava jännite, se alkaa toimia generaattorina.

      Mutta sähkökatkon aikana tämä ei taida toimia näin yksinkertaisesti, koska induktiomoottorissa ei ole kestomagneetteja.


  • Sitäpaitsi sähköt saatiin kuntoon jo 12 tuntia sitten joten no problem.

  • Noin pitkiä ja laajoja sähkökatkoja on harvoin, että kannattaako tuollaisia systeemejä rakentaa, jotka ei käytännössä ole kuitenkaan helppo rakentaa ja ylläpitää. Turvallisuus ennenkaikkea.
    Pelastamiseen ei välttämättä tarvita pelastuslaitosta.

    • Ihminen on käynyt kuussa, mutta hissikoria ei saada turvallisesti liikkumaan alaspäin ja ovia aukeamaan automaattisesti?

      Hissin vastapaino on vakio. Sen sijaan hissin kuorma vaihtelee, joten kollimaattorin väite, että potentiaalienergia olisi nolla, on väärä. Potentiaalienergian määrä vaihtelee kuorman mukaan. Hissin vastapaino on useimmiten mitoitettu painamaan yhtä paljon kuin 40% täytetty hissikori:
      https://www.tiede.fi/keskustelu/22262/ketju/hissin_vastapaino

      Jos vastapaino mitoitettaisiin painamaan saman verran kuin hissikori, korissa olisi aina potentiaalienergiaa sähkökatkoksen sattuessa. Toinen vaihtoehto voisi olla 2-osainen vastapaino, joka yhteensä painaa sen 40% täytetyn hissikorin verran, mutta sähkökatkoksen sattuessa ylimääräinen paino kiinnittyy hissikuilun seinään ja vastapaino on sama kuin tyhjän korin paino, tai esim 5% pienempi. Näin ollen hissi voisi palata alaspäin.

      Ymmärrän, että uudet tekniset ratkaisut ovat hankalia, kun kyse on turvallisuudesta, mutta kehitys kehittyy, eikä mitään olisi koskaan keksitty ilman outside the box - ajattelua. Omin voimin turvallisesti alas palaava hissi olisi myöskin keksijälleen selvä markkinaetu kilpailijoihin verrattuna.

      On olemassa tilanteita, joissa apua ei saada paikalle, ja ihmiset jäävät loukkuun. Esimerkiksi tsunamin tai maanjäristyksen jäljiltä hissi voi muodostua hyvin vaaralliseksi paikaksi.

      En oleta, että tekninen ratkaisu löytyisi tästä keskustelusta, mutta asiaa on kiva pohtia.


    • Aina kun laitetaan lisää tekniikkaa lisääntyvät myös vikamahdollisuudet. Yksinkertainen mekaaninen turvatekniikka olisi luotettavin


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aina kun laitetaan lisää tekniikkaa lisääntyvät myös vikamahdollisuudet. Yksinkertainen mekaaninen turvatekniikka olisi luotettavin

      Ai että perinteinen jarru on parempi kuin ABS, koska se on yksinkertainen ja mekaaninen eikä vikaannu niin helposti?

      Lisäjärjestelmät saadaan kyllä myös vikaantumaan turvallisesti. Eli jos lisäjärjestelmä vikaantuu, se saadaan toimimaan kuin hissi jossa ei ole turvajärjestelmät.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ai että perinteinen jarru on parempi kuin ABS, koska se on yksinkertainen ja mekaaninen eikä vikaannu niin helposti?

      Lisäjärjestelmät saadaan kyllä myös vikaantumaan turvallisesti. Eli jos lisäjärjestelmä vikaantuu, se saadaan toimimaan kuin hissi jossa ei ole turvajärjestelmät.

      Auton lukkiintumattomat ABS-jarrut ovat eri asia kuin hissistäpoistumisen tekniikka jonka voisi tehdä yksinkertaiseksikin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Auton lukkiintumattomat ABS-jarrut ovat eri asia kuin hissistäpoistumisen tekniikka jonka voisi tehdä yksinkertaiseksikin.

      Tuo pitää paikkansa. Hissistä poistumiseen ei mitään jarruja tarvita. Riittää että käyttää jalkojaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Auton lukkiintumattomat ABS-jarrut ovat eri asia kuin hissistäpoistumisen tekniikka jonka voisi tehdä yksinkertaiseksikin.

      Nimenomaan. Monimutkaisuudestaan huolimatta ABS lisää ajoturvallisuutta, koska vikaantuessaan jarrut toimivat kuten ilman ABS-järjestelmää.

      Vikaturvallinen suunnittelu on nykypäivää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nimenomaan. Monimutkaisuudestaan huolimatta ABS lisää ajoturvallisuutta, koska vikaantuessaan jarrut toimivat kuten ilman ABS-järjestelmää.

      Vikaturvallinen suunnittelu on nykypäivää.

      Näin on. Kun kuljettaja on oppinut luottamaan ABS-järjestelmään, niin sitten sen vikaantuessa kaikki menee ns. päin helvettiä.
      Sama tietysti pätee kaikkiin järjestelmiin. Monimutkaistamalla vikatilanteet yleistyvät. Mahdollisimman yksinkertaiset koneet ovat turvallisimpia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Näin on. Kun kuljettaja on oppinut luottamaan ABS-järjestelmään, niin sitten sen vikaantuessa kaikki menee ns. päin helvettiä.
      Sama tietysti pätee kaikkiin järjestelmiin. Monimutkaistamalla vikatilanteet yleistyvät. Mahdollisimman yksinkertaiset koneet ovat turvallisimpia.

      Hissi on onneksi niin automaattinen, ettei sinä tarvita kuljettajaa.

      Sitäpaitsi minun mersussani syttyy heti merkkivalo, jos ABS lakkaa toimimasta, mittarinäyttöön tulee myös teksti, ettei luistonesto toimi. Lisäksi vakionopeudensäädin ei toimi niin kauan kunnes ABS on korjattu. En voi mitenkään kuvitella, että ABS toimii silloin kun se ei toimi. Sitäpaitsi ABS tuo lisää turvallisuutta, enkä tiedä kuka muuttaa ajotyyliään ABS-järjestelmän vuoksi. Näin ollen ABS-järjestelmän vikaantuminen ei tuo mitään lisäriskiä, vaan palauttaa auton siihen tilaan, missä se olisi ilman ABS-järjestelmää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hissi on onneksi niin automaattinen, ettei sinä tarvita kuljettajaa.

      Sitäpaitsi minun mersussani syttyy heti merkkivalo, jos ABS lakkaa toimimasta, mittarinäyttöön tulee myös teksti, ettei luistonesto toimi. Lisäksi vakionopeudensäädin ei toimi niin kauan kunnes ABS on korjattu. En voi mitenkään kuvitella, että ABS toimii silloin kun se ei toimi. Sitäpaitsi ABS tuo lisää turvallisuutta, enkä tiedä kuka muuttaa ajotyyliään ABS-järjestelmän vuoksi. Näin ollen ABS-järjestelmän vikaantuminen ei tuo mitään lisäriskiä, vaan palauttaa auton siihen tilaan, missä se olisi ilman ABS-järjestelmää.

      Ajovakaudenhallintajärjestelmä on turvavyön ohella merkittävin liikennekuolemia vähentävä turvalaite. Sen vikaantuminen ei ole aiheuttanut yhtäkään kuolemaa.


    • Turha vertailla auton jarrujärjestelmää pakotiehen josta hissistä pääsee juoksemaan ulos.


    • Voisihan rakentaa semmoisen audin tai bemarin jossa ovi aukeaa ja turvavyö katkeaa automaattisesti heti kun ABS:n varoitusvalo syttyy.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Turha vertailla auton jarrujärjestelmää pakotiehen josta hissistä pääsee juoksemaan ulos.

      Kyse on turvallisesta vikaantumisesta, siksi auton turvajärjestelmiä vertaaminen on adekvaattia.

      Hissin hätäpoistumisjärjestelmä voidaan suunnitella turvalliseksi aivan kuten auton turvajärjestelmät.

      Jos hissin hätäpoistumisjärjestelmä vikaantuu, hissi voi laukaista hätäjarrut, joilla kiinnittyy hissikuilun seinään, aivan kuten hissit, joissa ei ole hätäpoistumisjärjestelmää sähkökatkoksen aikana.


    • Hissien ovissa voi olla vaikka räjähdyspanokset jotka avaavat kaikkien kerrosten ovet jolloin hissistä pääsee ulos jumittui se mihin kohtaan vaan.


    • Monessa rakennuksessa on kerroskorkeus niin suuri että ovea ei hissistä näe kuin silloin tällöin. Jos hissi ei ole hissikuilun oven kohdalla niin vaikeata on hissistä poistuminen oven kautta. Sen vuoksi räjähdyspanokset kannattaa ulospääsyn varmistamiseksi sijoittaa myös lattiaan, kattoon ja seiniin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Monessa rakennuksessa on kerroskorkeus niin suuri että ovea ei hissistä näe kuin silloin tällöin. Jos hissi ei ole hissikuilun oven kohdalla niin vaikeata on hissistä poistuminen oven kautta. Sen vuoksi räjähdyspanokset kannattaa ulospääsyn varmistamiseksi sijoittaa myös lattiaan, kattoon ja seiniin.

      Jos talon kerroskorkeus on noin suuri, niin korkeassa hissikorissa voi olla avautuvan lattian alla kellaritila tai avautuvan katon päällä vinttitila josta pääsee ulos hissistä kun kerrosten ovet ovat räjähtäneet auki.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos talon kerroskorkeus on noin suuri, niin korkeassa hissikorissa voi olla avautuvan lattian alla kellaritila tai avautuvan katon päällä vinttitila josta pääsee ulos hissistä kun kerrosten ovet ovat räjähtäneet auki.

      Olen minä nähnyt Salmisaaressa sellaisen varaston, jossa ei ollut kahdenkymmenen metrin matkalla kuin kaksi ovea hissikuilussa. Varmaan pitäisi olla laskuvarjot hississä matkustaville että pääsee turvallisesti alakerran ovesta ulos lattian räjähdettyä.
      Eikä muuten taida olla Ilmalan vesisäiliöiden hisseissäkään ovia hissikuilussa kuin kolmessa alimmassa kerroksessa ja sitten kattoravintolassa. Sama pätee Särkänniemen torniin ja Espoon Haikaranpesään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen minä nähnyt Salmisaaressa sellaisen varaston, jossa ei ollut kahdenkymmenen metrin matkalla kuin kaksi ovea hissikuilussa. Varmaan pitäisi olla laskuvarjot hississä matkustaville että pääsee turvallisesti alakerran ovesta ulos lattian räjähdettyä.
      Eikä muuten taida olla Ilmalan vesisäiliöiden hisseissäkään ovia hissikuilussa kuin kolmessa alimmassa kerroksessa ja sitten kattoravintolassa. Sama pätee Särkänniemen torniin ja Espoon Haikaranpesään.

      Tuollaisia rakennuksia ja valtavia kerroskorkeuksia on hyvin harvassa, ei tuollaisia ole missään asuin- tai toimistorakennuksissa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuollaisia rakennuksia ja valtavia kerroskorkeuksia on hyvin harvassa, ei tuollaisia ole missään asuin- tai toimistorakennuksissa.

      Kyllä Ilmalan vesisäiliön alla on kolme toimistokerrosta ja sitten vesisäiliötä muistaakseni kolmekymmentä metriä ja sitten katolla ravintola ja terassi ja lisää toimistotilaa. On muuten hulppeat näköalat. Siinä Hotelli Tornikin jää toiseksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä Ilmalan vesisäiliön alla on kolme toimistokerrosta ja sitten vesisäiliötä muistaakseni kolmekymmentä metriä ja sitten katolla ravintola ja terassi ja lisää toimistotilaa. On muuten hulppeat näköalat. Siinä Hotelli Tornikin jää toiseksi.

      Kyllä niin Helsingissä on vain yksi Ilmalan vesisäiliö ja on tuhansittain rakennuksia


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä Ilmalan vesisäiliön alla on kolme toimistokerrosta ja sitten vesisäiliötä muistaakseni kolmekymmentä metriä ja sitten katolla ravintola ja terassi ja lisää toimistotilaa. On muuten hulppeat näköalat. Siinä Hotelli Tornikin jää toiseksi.

      Ilmalan vesisäiliötä varten voikin tehdä erikoiskorkean hissikorin jonka lattian alla on kiinni 30 metriä syvä ihmisen mentävä poistumisputki tikkaineen, ja koko putken pituudelta on sen hissinovien puolella poistumisaukkoja. Hissikuilukin kaivetaan 30 metriä normaalia syvemmäksi poistumisputkea varten.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ilmalan vesisäiliötä varten voikin tehdä erikoiskorkean hissikorin jonka lattian alla on kiinni 30 metriä syvä ihmisen mentävä poistumisputki tikkaineen, ja koko putken pituudelta on sen hissinovien puolella poistumisaukkoja. Hissikuilukin kaivetaan 30 metriä normaalia syvemmäksi poistumisputkea varten.

      Näin on. Tuonne hissikorin jatkeeseen voisi laittaa hissin niin ei tarvitse huonojalkaisten tikapuita pitkin kiipeillä. Ajatelkaa nyt vaikka jotain vanhaa rollaattorilla liikkuvaa mummoa.


    • Vaihtoehtoisesti hissikorin alla vos olla kiinni kymmeniä metrejä pitkä jousi jonka keskellä on yhtä pitkä iskunvaimennin. Sähkökatkon tullen hissikorin voi irrottaa vaijeristaan vapaaseen pudotukseen ja se pysähtyy pehmeästi ensimmäisen kerroksen tasalle jonka ovi on jo räjähtänyt auki.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aina kun laitetaan lisää tekniikkaa lisääntyvät myös vikamahdollisuudet. Yksinkertainen mekaaninen turvatekniikka olisi luotettavin

      Kaikista luotettavin, kun jättää hissit rakentamatta, ja menee portaita.

      No, vitsit sikseen, todellisuudessa se riipuu tekniikan kypsyydestä, ja toteutuksesta minkälaista luotettavuutta siltä voi odottaa.

      Yksinkertaisuuteen kannattaa aina pyrkiä, mutta toki paikassa jossa sähkökatkojen todennäköisyys on suuri, voi tällaiset laitteet olla hyvin perusteltuja.

      Mekaaninen ei välttämättä ole luotettavin, koska usein juuri mekaaninen lisää kompleksisuutta ja tarvitsee lisää osia. Se mikä on luotettavin on siis tapauskohtaista.

      Esimerkiksi auton ABS-jarrujen tapauksessa, samoilla fyysisillä komponenteilla toteuteaan monta muutakin järjestelmää; pidonhallinta, ajonvakautus, nykyään myös kärryn vakautus, mäkilähtöavustin, jne. Kaikki nämä eri systeemit toimivat samoilla fyysisillä komponenteilla, eli eivät vaadi autoon lisää osia, tarvitaan ainoastaan muutava koodirivi lisää kontrolliyksikön ohjelmistoon. No ehkä ajonvakautus tarvitsee kiihtyvyysanturin, toisaalta niitä tarvitaan myös turvatyynyille, jne.

      Onhan autossa tehty jarrujen osalta paljon muutakin, että luotettavuutta on saatu parannettua, kuten lisätty redunanssia.


  • Amerikkalaiset eivät osaa valmistaa hissejä, jos kerran hissimatkustajia ei saada sähkökatkon sattuessa hissistä ulos. Ostaisivat Koneelta kunnon tekniikkaa niin ei tarvitsisi ihmetellä.

    • Enpähän ole koskaan päässyt ulosKoneenkaan hissistä omin voimin sähkökatkoksen sattuessa.
      Joten kyllä ihmetellä kannattaa vieläkin edellisen kirjoittajan väitöstä!


    • Mikä merkitys sitten on sillä, että amerikkalaisissa hisseissä on aina hissin katossa hätäpoistumiseen luukku.

      En ole näitä luukkuja itse nähnyt, mutta amerikkalaisissa leffoissa näin on poikkeuksetta, joten se ei liene fantasiaa, vaan totta.

      Vai olenko kenties väärässä?


  • Tämä on ihan keksitty ongelma. Huoltomies voi tarvittaessa laskea hissin kerroksen kohdalle. Jos taas halutaan että hissit toimivat myös sähkökatkon aikana automaattisesti käynnistyvä varavoimageneraattori on ratkaisu. Tosin palstapellet eivät ole näistä päättämässä - onneksi.

    • Hisseihin on menehtynyt ihmisiä kun huoltomies ei tullut eikä mikään muukaan järjestelmä toiminut.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hisseihin on menehtynyt ihmisiä kun huoltomies ei tullut eikä mikään muukaan järjestelmä toiminut.

      No onpa ollut tosi pitkä sähkökatko :D


    • Kaikkihan ne on keksittyjä ongelmia.

      Sinun logiikalla voi ihan yhtä hyvin kysyä, mihin tarvitsee mitään hissiä, kun voi mennä portaita?

      Vältytään samalla myös toiselta ongelmalta, eli kun ei ole hissiä, ei tarvita huoltomiestä tai kalliita huoltopalveluita.




    • Minäpä olen ollut olutkärryn kanssa hississä.


  • Nykyäänhän monessa hississä on nappi, jolla saa yhteyden hissin valmistajan päivystykseen.

    Kerran olen joutunut painamaan tuota nappia, kun hissi pysähtyi kerrosten väliin. Vastattiinhan sieltä, mutta vastaus oli vain, että "Oletko nyt siis hississä?" Vastasin myönteisesti, jolloin kertoivat lähettävänsä jonkun katsomaan.
    Korjaajaa ei kuulunut, mutta onneksi hissi nytkähti itsekseen liikkeelle pohjakerrokseen, jossa ovi avautui.

    • Varmaan huoltomiesten ohjeistusta on muutettu hissien suhteen tämän jälkeen. Toisaalta jos hissejä on useampia, eikä kukaan ilmoita yhdestä toimimattomasta hissistä, ei vika välttämättä tule huoltomiesten tietoon. Hälytysjärjestelmä hissin toiminnasta ja hissikorista myös, on avainasemassa.


    • Luotan tuollaiseen em. hätäpoistumisputkeen josta voin poistua omatoimisesti.


    • Semmoisia sukka- tai letkusysteemejä on olemassa, joihin voi ylhäältä pudottautua ja sukka hidastaa kitkalla vauhdin ihan turvalliseksi.
      Olisipa kiva nähdä mitä tapahtuu kun joku pudottautuu sukkaan rollaattorin tai pyörätuolin kanssa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Semmoisia sukka- tai letkusysteemejä on olemassa, joihin voi ylhäältä pudottautua ja sukka hidastaa kitkalla vauhdin ihan turvalliseksi.
      Olisipa kiva nähdä mitä tapahtuu kun joku pudottautuu sukkaan rollaattorin tai pyörätuolin kanssa.

      Talja on parempi, sillä voi laskeutua hissikorin lattialuukusta jarrutellen nopeuttaan. Hissikuilun pohjalle voi tehdä turvallisen tilan josta pääsee ovesta ulos maanpinnalle.


  • Aloittaja on aivan oikealla asialla !

    Ainoa syy sille, miksi näin ei ole jo tehty, on hissinvalmistajien korporatiivinen ahneus.
    Ei haluta tarjota perushinnalla hissiä, josta pääsee ulos myös sähkökatkoksen sattuessa,
    vaan tämä on maksullinen lisätoiminto.

    Varmasti esim. Kone oy:n hisseihin saa lisävarusteena ja (kalliiseen) lisähintaan järjestelmän,
    jossa sähkökatkoksen sattuessa hissi menee akkuvirralla haluttuun kerrokseen ja avaa ovet.

    Kuten joku jo ketjussa totesikin, on hisseissä yleensä vastapaino.
    vastapainon ansiosta:

    1) Voidaan käyttää pienempää moottoria (= halvempi valmistaa)

    ja

    2) pienempi moottori on liitäntäteholtaan pienempi, jolloin pääsulakekoko voi olla pienempi (sähköyhtiö laskuttaa pienempää perusmaksua, jos pääsulakekoko on pienempi).

    Oikea tapa vastapainon laskentaan:

    vastapainon massa = tyhjän hissikorin massa + puolet maksimin hyötykuorman määrästä.

    Fysiikan lakien mukaisesti:

    Olisi helppoa tehdä hissi, joka menee aina lähimpään kerrokseen (tai lähimpään sellaiseen kerrokseen, jossa hissiin on ovi, jota voidaan käyttää).

    JOS hissikorin kokonaismassa kuormineen > vastapainon massa, silloin pääsee "ilmaiseksi" alaspäin.

    Jos taas hissikorin kokonaismassa kuormineen < vastapainon massa, silloin pääsee "ilmaiseksi" ylöspäin.

    AINOA tilanne, jossa sähkökatkon aikana hissin liikuttaminen vaatii energiaa kulkusuunnasta riippumatta, on se,

    jos hissikorin kokonaismassa kuormineen = (likimain yhtäsuuri kuin) vastapainon massa.

    Jos massa on melkein sama, voi käydä niin, että koneiston kitka > massojen erotus.

    Tällöin liikuttamiseen tarvitaan sähköä, joskin varsin vähäinen määrä eli vain kitkan voittamiseksi.

    Nykytekniikalla tuo ei voi olla ylivoimainen tehtävä.

    Varsin pienikin akkukapasitetti siis riittäisi, jos suunnitellaan hissi niin, että sähkökatkoksen sattuessa kulkusuuntaa ei voi valita vapaasti, vaan mennään siihen suuntaan, mihin painovoiman avulla päästään:

    1) alas, jos hissikori on täynnä ihmisiä ja/tai tavaroita

    2) ylös, jos olet yksin hississä, ja tavaroita ei ole tai niitä on vain vähäinen määrä.

    Mutta ilmeisesti tällainen ajattelu ei ole hissejä valmistavien ja myyvien yritysten edun mukaista:
    Ei ole heidän ongelmansa, jos joku jumiutuu hissiin sähkökatkoksen sattuessa.

    Ja jos yksi hissin tilaaja sadasta tilaa tuon (kalliin) varavoimajärjestelmän, niin joko hissiyhtiön omistajat saavat tuosta kivasti lisää osinkoja, tai sitten hissiyhtiön johtajat pääsevät ylimääräisiin juhliin hissiyhtiön maksamana.

    Teknisesti siis aloittajan idea on hyvinkin mahdollinen, mutta liiketaloudellisesti ei ole.

    Toki tuokin järjestelmä jonkin verran työtä (ja osaamista) vaatii, sillä nykyhisseissä on usein taajuusmuuttajaohjattu moottori.

    Ilmeisesti siis pitäisi pyörittää moottoria sellaiseen suuntaan ja sellaisella nopeudella, että moottori itseasiassa toimii generaattorina, kun painovoima vetää samaan suuntaan.

    Poikkeuksena sääntöön tilanne, jossa kuorma = vastapaino.

    Tuolloin nostotyötä ei tehdä, mutta kitkan voittamiseksi moottori joutuu työskentelemään, joskin pienellä teholla.
    Tällöin sähköenergiaakin kuluu, mutta niin vähän, että se on helppo ottaa akusta.

    Ongelmaksi jää valita sellainen akkutyyppi, joka ei kärsi siitä, että

    1) useimmiten akkua ei kuormiteta lainkaan, kun hissi toimii verkkovirralla

    2) akkua pitää silti ajoittain ladata itsepurkautumisen kumoamiseksi

    3) sähkökatkoksen sattuessa akun tulee kestää hissin moottorin, ohjausjärjestelmän ja ehkä valaistuksenkin kuormitus.
    Viimemainittu tosin voi olla hyvin vähäinen, jos sähkökatkoksen aikana annetaan päävalaistuksen sammua ja hoidetaan hätävalaistus yhdellä superkirkkaalla valkoisella LEDillä. Valaistuksen kulutus siis 3V, alle 10 mA = 0,03 W.

    • Käsiveivi on luotettavampi, pitäisi olla myös käsiveivi jolla päästään lähimpään kerrokseen yläpuolella tai alapuolella. Jos hississä on vain vähän henkilöitä veivaamalla pääsee helpommin yläpuolella sijaitsevaan lähimpään kerrokseen, ja jos hississä paljon ihmisiä niin alapuolella sijaitsevaan kerrokseeen.


Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.