Syön Abilifya, Risperidonia ja Levomepromazinea. Koen oloni hyväksi ja tasaiseksi. Mietinkin nyt, että onko kohdallani tehty väärä diagnoosi vai olenko saanut niin hyvät lääkkeet, että olen remissiossa?
Oloni parani huomattavasti, kun sain vakituisen työpaikan ja ylimääräinen stressi hävisi elämästä ja olen alkanut epäillä koko diagnoosia.
Miten saan tarvittaessa diagnoosin purettua? Olenko vain uusimatta reseptiä?
Väärä diagnoosiko?
27
527
Vastaukset
- Anonyymi
Syöt siis lääkkeitä diagnoosin perusteella, jota epäilet näin ollen vääräksi? Onko minulla sitten oikea diagnoosi, kun olen kyennyt töihin vuosikausia ilman lääkkeitä? En usko, että psykiatriset diagnoosit ovat koskaan oikeita. Ne ovat enemmän tai vähemmän vääriä, eikä lääkkeiden vaikutus suoraan kerro diagnoosin osuvuudesta vaan siitä, miten ihminen yksilönä reagoi lääkkeisiin ja miten hän tulkitsee lääkkeiden vaikutukset. Joten lääkityksesi perusteella ei voi sanoa juuta eikä jaata diagnoosisi oikeellisuudesta. Tosin jos omaa logiikkasi sovelletaan, niin onhan se vähän hämärä.
- Anonyymi
Totta joka sana psykiatreista.
Minäkin loukkasin itseni töissä.
Kaaduin raskaan taakan alle.
Selkä meni mutkalle enkä sen jälkeen ole käynyt töissä. Olin silloin 35v.
Liikkuvuus yläraajassa oli huono, jäykkä.
Hyks tutkittiin ja lähetettiin psykiatriseen sairaalaan Lapin...
Lääkitys vei lihat luidenpäältä.
Ymmärsin tse, että jossain on mätää. Lopetin lääkityksen.
Kolme v. Meni väärällä diaknosilla.
Lattovat eläkkeelle.
Pää alkoi toimia. En enää mennyt lääkäriin.
Kävin kuntosalilla ja juosin ja hiihdon.
10v. Päästä diaknosista lihakset oli palautunut. Painan nyt 86kg. kun .
Monen diaknosi on huuhaata.
Tutkimuspotilaista on pulaa. - Anonyymi
Psyykkisiä sairauksiakin on, mulla skitsoaffektiivinen häiriö ja ääniharhoja, kun ei ole ääniharhoja teen töitä tai oikein mania päällä, kun ei saa rauhoittamaan itseänsä (ei ADHD) Teen kevennettyä työaikaa. Oikeesti epäilijöille, antaisin tän sairauden viikoksi ja jokainen hajoais sinä viikon aikana. Kaikki siitä, että lapseni kuoli 13 vuotta sitten ja en toivu siitä koskaan.
- Anonyymi
Vain psykiatri voi purkaa diagnoosin.
https://madinfinland (piste ) org/perusongelmia/
Psykiatrian perusongelmia
1. Sairauskategoriat
1.1 Luomisprosessi
Olen monesti blogeissani kritisoinut psykiatrista diagnostiikkaa. Amerikkalaista DSM-III (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) -tautiluokitusta vuodelta 1980 pidetään biologisen psykiatrian aikakauden käynnistäjänä. Vuonna 1994 julkaistu DSM-IV on tästä laajennettu versio, joka pyrki säilyttämään status quon lisäten psykiatrista sairastavuutta pilkkomalla vanhoja tauteja eri vaikeusasteisiin. Nykyinen noin 600 tautia sisältävä DSM-V puolestaan laajensi diagnostiikkaa erityisesti “lastentautien” osalta. ADHD:n esiintyvyyttä laajennettiin venyttämällä diagnoosin ikähaitaria. Myös kokonaan uusia “lastentauteja” kehitettiin, kuten “sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö”, johon liittyy nimensä mukaisesti vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Suomessa käytössä oleva WHO:n julkaisema ICD-10 -tautiluokitus jäljittelee nykyään melko tarkasti amerikkalaista esikuvaansa psykiatristen “F-sarjan” diagnoosien suhteen.
Antropologi James Daviesin (2015) kirjassa Hajalla: onneton totuus psykiatrian nykytilasta tautiluokituksen kehittämisen luonne tulee hyvin esiin. Kirjassa Davies haastattelee DSM-III -tautiluokituksen työryhmän johtaja Robert Spitzeriä:
Davies: “Onko tosiaan niin, että monilla DSM:ssä luetelluilla mielenterveyshäiriöillä ei ole todennettu biologisia aiheuttajia?”
Spitzer: “Ei pelkästään niin, että monilla, vaan yhdelläkään. Yhtään sellaista biologista tunnusmerkkiä ei ole löydetty, joka liittyisi johonkin mielenterveyshäiriöön.” (s.40-41)
Kirjassa DSM-III -työryhmän jäsen, psykiatri Roger Peele, puolestaan muistelee työryhmän työtapoja näin:
“Hän (Spitzer) naputteli teeskentelyhäiriön ja lyhytkestoisen psykoosireaktion kuvaukset noin vain. Ajattelin, että tässäpä tuottelias tyyppi. Hän tulee keskustelemaan ongelmasta ja poistuu paikalta mukanaan kahden mielenterveyshäiriön diagnostiset kriteerit.” (s. 50-51)
Spitzer myöntää kirjassa, että pieni työryhmä valtasi koko alan epätieteellisellä kyhäelmällään, ja samalla tiellä psykiatria on edelleen. Myöhemmät tautiluokitukset ovat vain laajennettuja versioita DSM-III:sta, eivätkä diagnosointimenetelmät ole kehittyneet.
Psykiatriset “taudit” ovat siis pienten työryhmien konsensukseen ja äänestykseen perustuvia sosiaalisia konstruktioita, jotka eivät perustu empiiriseen näyttöön.
1.2 Diagnostiikan validiteetti ja reliabiliteetti
Valitulla lähestymistavalla on loogiset seurauksensa.
Validiteetti ilmaisee sen, miten hyvin käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä ilmiön ominaisuutta, jota on tarkoituskin mitata. Nykyinen psykiatrian biologinen koulukunta painottaa tautien aivosairausluonnetta, mitä diagnostiikassa käytetty lääkärin ja potilaan subjektiiviseen tulkintaan perustuva psykologis-fenomenologinen kysymyspatteristo ei mittaa ollenkaan. Diagnostiikka elää siis aivan omaa elämäänsä, ja on erillinen maailmansa verrattuna väitettyihin “kemiallisiin epätasapainotiloihin” ja uudempiin “geneettisiin alttiusmalleihin”. Psykiatristen tautien diagnosointiin käytettävät mittaristot eivät siis mittaa sitä mitä niiden on tarkoitus mitata, joten diagnosoinnissa käytetyt mittarit ei ole valideja.
Reliabiliteetti ilmaisee sen, miten luotettavasti ja toistettavasti käytetty mittari mittaa haluttua ilmiötä.
Aihetta on tutkittu. Yhdysvalloissa käytössä olevan DSM-V -tautiluokitukseen liittyneissä kenttäkokeissa psykiatrit haastattelivat potilaita, joilla oli erilaisia ja pääosin yleisiä, psykiatrisia diagnooseja. Esimerkiksi vaikeasti masentuneen diagnosointia pidetään tavallisesti melko helppona ja Houstonissa tehdyissä kokeissa tulokset kyseisen diagnoosin luotettavuuden suhteen näyttivät tältä:
Kohdediagnoosi: vaikea-asteinen masennustila
Psykiatrien tekemät arviot potilaan diagnoosista (osuus prosentteina):
Posttraumaattinen stressireaktio: 18%
Alkoholin väärinkäyttö: 19%
Vaikea-asteinen masennustila: 18%
Lievä aivovamma: 15%
Rajatilapersoonallisuus 13%
Muut diagnoosit: 16%
Diagnoosi meni siis pääosin aivan pieleen. Kappa-arvo, joka kuvaa kahden psykiatrin samanmielisyyttä diagnoosista vaihdellen välillä 0-1, oli vaikean masennuksen kohdalla 0,25. Tulos on surkea, mutta tämä tulkittiin tutkimuksessa vain “kyseenalaiseksi”, koska tuloksellisuuden kriteerit eivät olleet järin korkealla. Muissa vastaavissa tutkimuksissa vaikean masennuksen kappa-arvo vaihteli välillä 0,13-0,42. Lähde: https://ajp.psychiatryonline.org/doi/pdf/10.1176/appi.ajp.2012.12070999
1.3 Yhteenveto diagnostiikasta
Tulokset vaikean masennuksen suhteen ovat hyvin ymmärrettäviä, kun otetaan huomioon diagnoosien täysin empiiriseen näyttöön perustumaton luonne ja diagnoosien määrä. Kuten DSM-IV -tautiluokitusyöryhmän johtaja Frances Allen vastaa kysymykseen siitä, moniko ihminen saa turhaan psykiatrisen diagnoosin:
“Psykiatristen diagnoosien arviointiperusteita ei ole olemassa. En siis voi antaa varmaa v- Anonyymi
Mitähän väliä sillä diagnoosilla on, kun on lääkitys löydetty kyseisen diagnoosin avulla ja saatu henkilö työkykyiseksi ja oireettomaksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän väliä sillä diagnoosilla on, kun on lääkitys löydetty kyseisen diagnoosin avulla ja saatu henkilö työkykyiseksi ja oireettomaksi?
Ap mietti onko hänelle tehty väärä diagnoosi hän myös sanoi olonsa parantuneen vakituisen työpaikan saannin ja stressin vähentymisen myötä.Jos luet yllä linkitetyn artikkelin kokonaan sieltä löytyy mm. tämmöinen kohta :
"Psykiatrisessa hoidossa lähtökohtana on se, että jokaiselle psykiatrin vastaanotolle saapuvalle kaivetaan joku diagnoosi ja “diagnoosispesifi” lääkitys psykososiaalisen tuen ollessa toissijaista. Ongelmaksi tietysti muodostuu mainittu diagnostiikan epätieteellisyys sekä se, että mitään “diagnoosispesifejä lääkkeitä” ei psykiatriassa ole olemassa." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ap mietti onko hänelle tehty väärä diagnoosi hän myös sanoi olonsa parantuneen vakituisen työpaikan saannin ja stressin vähentymisen myötä.Jos luet yllä linkitetyn artikkelin kokonaan sieltä löytyy mm. tämmöinen kohta :
"Psykiatrisessa hoidossa lähtökohtana on se, että jokaiselle psykiatrin vastaanotolle saapuvalle kaivetaan joku diagnoosi ja “diagnoosispesifi” lääkitys psykososiaalisen tuen ollessa toissijaista. Ongelmaksi tietysti muodostuu mainittu diagnostiikan epätieteellisyys sekä se, että mitään “diagnoosispesifejä lääkkeitä” ei psykiatriassa ole olemassa."Eikös tämän henkilön kohdalla asiat ole menneet aivan oikein, kun apu on löydetty ja henkilö saatu yhteiskuntakelpoiseksi? Nyt sitten hän haluaa diagnoosin pois papereistaan, vaikka juurikin sen ansiosta on oikea hoito löydetty.
Anonyymi kirjoitti:
Eikös tämän henkilön kohdalla asiat ole menneet aivan oikein, kun apu on löydetty ja henkilö saatu yhteiskuntakelpoiseksi? Nyt sitten hän haluaa diagnoosin pois papereistaan, vaikka juurikin sen ansiosta on oikea hoito löydetty.
Olen kyllä ollut yhteiskuntakelpoinen koko ajan ja käynyt töissä ja maksanut laskuni. Diagnoosista on vain haittaa elämässä ja sen takia haluaisin sen pois.
- Anonyymi
GoldenFruit kirjoitti:
Olen kyllä ollut yhteiskuntakelpoinen koko ajan ja käynyt töissä ja maksanut laskuni. Diagnoosista on vain haittaa elämässä ja sen takia haluaisin sen pois.
Millä lailla siitä on ollut haittaa? Ettei vaan ole niin, että' tunnet itsesi leimatuksi diagnoosisi takia. Kaikilla sairauksilla on oma nimikkeensä, ja kohdallasihan ovat asiat hyvin, kun koet itsesi terveeksi lääkityksesi ansiosta.
Anonyymi kirjoitti:
Millä lailla siitä on ollut haittaa? Ettei vaan ole niin, että' tunnet itsesi leimatuksi diagnoosisi takia. Kaikilla sairauksilla on oma nimikkeensä, ja kohdallasihan ovat asiat hyvin, kun koet itsesi terveeksi lääkityksesi ansiosta.
En esim. saa vakuutusyhtiöstä sairausvakuutusta, kun on tämä diagnoosi pohjalla.
Enkä todellakaan ole kertonut diagnoosista kuin kymmenelle ihmiselle tässä elämässä, jos niinkään monelle. Salaan asian niin pitkään ja hyvin kuin vain voin. Eli en koe leimautumista.
Mutta voit olla oikeassa, ehkä pitää vaan jatkaa lääkkeiden syöntiä vaikka paino on noussut niiden aloittamisen jälkeen jo jonkun 30 kg. Veriarvot ovat ihan pielessä. Mutta ehkä tasainen vointi on tärkeämpi kuin terve keho. Kumpaakin en taida saada nykyisellä menolla.- Anonyymi
GoldenFruit kirjoitti:
En esim. saa vakuutusyhtiöstä sairausvakuutusta, kun on tämä diagnoosi pohjalla.
Enkä todellakaan ole kertonut diagnoosista kuin kymmenelle ihmiselle tässä elämässä, jos niinkään monelle. Salaan asian niin pitkään ja hyvin kuin vain voin. Eli en koe leimautumista.
Mutta voit olla oikeassa, ehkä pitää vaan jatkaa lääkkeiden syöntiä vaikka paino on noussut niiden aloittamisen jälkeen jo jonkun 30 kg. Veriarvot ovat ihan pielessä. Mutta ehkä tasainen vointi on tärkeämpi kuin terve keho. Kumpaakin en taida saada nykyisellä menolla.Monella eri sairauden lääkkeellä on sivuvaikutuksena painon nousu. Ymmärrän, että se kiusallista. Outoa kuitenkin tuo veriarvojen huonous. Olisiko se selvitettävä mistä oikein johtuu. Uskoisitko, että tasainen vointi ja elämisen sujuminen ilman näitä lääkkeitäsi onnistuisi?
Anonyymi kirjoitti:
Monella eri sairauden lääkkeellä on sivuvaikutuksena painon nousu. Ymmärrän, että se kiusallista. Outoa kuitenkin tuo veriarvojen huonous. Olisiko se selvitettävä mistä oikein johtuu. Uskoisitko, että tasainen vointi ja elämisen sujuminen ilman näitä lääkkeitäsi onnistuisi?
Maksa-arvot ovat kaikki yläkanttiin reilusti. Mielialahäiriöpoliklinikalla sanoi lääkäri, että suurella todennäköisyydellä johtuu lääkkeistä. Käski mennä terveyskeskukseen puhumaan asiasta ja hankkimaan lääkitys siihenkin. Aion kyllä mennä selvittämään asiaa. Menisin muuten työterveyden, mutta olen salannut kaksisuuntaisen kokonaan, joten en voi mennä sitä kautta tutkimuksiin.
Uskoisin pärjääväni ilman lääkkeitä, kunhan ei mitään mullistavaa vain tapahdu ja joka saa mielialat heittelehtimään.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä lailla siitä on ollut haittaa? Ettei vaan ole niin, että' tunnet itsesi leimatuksi diagnoosisi takia. Kaikilla sairauksilla on oma nimikkeensä, ja kohdallasihan ovat asiat hyvin, kun koet itsesi terveeksi lääkityksesi ansiosta.
Kuka ei tuntisi itseään leimatuksi diagnoosin takia, jos joutuu miettimään diagnoosiaan ammatinvalintaa tehdessään, vakuutuksen ottamista harkitessaan ja työtä hakiessaan? Vaikka olisi vuosikausia ollut vailla minkäänlaista hoitokontaktia tai lääkitystä, tuo lääkärin subjektiivinen arvio "perussairaudestasi" säilyy lopun ikääsi. Ja jos mieleesi pälkähtää käydä luovuttamassa verta hyväntahtoisuuttasi, muistat äkkiä kymmenen vuotta sitten saamasi psykiatrisen diagnoosin ja tajuat, että et voi mennä luovuttamaan verta, koska voisit mennä tästä huimasta stressitilasta suorastaan psykoosiin. Ajatus jonka idioottimaisuus herättää niin suurta hysteeristä huvitusta, että se toden totta voisi olla itsenäinen psykoosin uusiutumisriskiä aiheuttava tekijä. Leimatuksi tuleminen voi itsessään olla niin sanottuja mielisairauksia kroonistava tekijä, ainakin monta kertaa stressaavampi tuo tekijä on kuin verenluovutus kerran vuodessa.
- Anonyymi
GoldenFruit kirjoitti:
Maksa-arvot ovat kaikki yläkanttiin reilusti. Mielialahäiriöpoliklinikalla sanoi lääkäri, että suurella todennäköisyydellä johtuu lääkkeistä. Käski mennä terveyskeskukseen puhumaan asiasta ja hankkimaan lääkitys siihenkin. Aion kyllä mennä selvittämään asiaa. Menisin muuten työterveyden, mutta olen salannut kaksisuuntaisen kokonaan, joten en voi mennä sitä kautta tutkimuksiin.
Uskoisin pärjääväni ilman lääkkeitä, kunhan ei mitään mullistavaa vain tapahdu ja joka saa mielialat heittelehtimään.Tästä kommentista näyttää olevan jo aikaa.
Olisi kiva tietää, onko tämä henkilö saanut jonkun lääkkeen kohonneisiin maksa-arvoihin ?
Kun tietääkseni kohonneita maksa-arvoja ei hoideta millään lääkkeillä.
Huomaa taas, kuinka lääkekeskeisiä jotkut psykiatrit ovat, kun kehotettu menemään lääkettä hankkimaan jopa kohonneiden maksa-arvojen takia.
Ehkä olisi ollut parempi tarkastella, voisiko joku psyykelääke olla syyllinen niihin maksa-arvojen nousuun. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä kommentista näyttää olevan jo aikaa.
Olisi kiva tietää, onko tämä henkilö saanut jonkun lääkkeen kohonneisiin maksa-arvoihin ?
Kun tietääkseni kohonneita maksa-arvoja ei hoideta millään lääkkeillä.
Huomaa taas, kuinka lääkekeskeisiä jotkut psykiatrit ovat, kun kehotettu menemään lääkettä hankkimaan jopa kohonneiden maksa-arvojen takia.
Ehkä olisi ollut parempi tarkastella, voisiko joku psyykelääke olla syyllinen niihin maksa-arvojen nousuun.Kyllä minua kiinnostaa enemmän se sosiaaliporno, että pysyykö kaksisuuntainen piilossa työpaikalla ilman lääkkeitä...
- Anonyymi
Psykoosikääkkeiden kuten risperidon ja abilify lopettaminen voi olla vaarallista eikä sitä pidä tehdä omin päin.
https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/
Kaikkia psykoosilääkkeiden aiheuttamia haittoja ei vielä edes tunneta, ja ne aiheuttavat pikäaikaiskäytössä ennenaikaisen kuoleman. Kuitenkin psykoosilääkkeet aiheuttavat usein myös hyvin vakavan riippuvuuden, koska aivot sopeutuvat lääkitykseen rakenteellisilla muutoksilla ja lääkitystä tilasta tulee aivojen uusi normaalitila. Mahdollisuus lopettaa psykoosilääkitys riippuu käytetyn lääkkeen annoksesta sekä käytön ajallisesta kestosta, käyttäjän yksilöllisistä ominaisuuksista, motivaatiosta sekä sosiaalisen verkoston laajuudesta ja laadusta. Vieroitusoireet saattavat muodostua hengenvaarallisiksi, joten vieroitusasioissa on suotavaa hankkia tukea esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä toimivista vieroitusryhmistä. Lopulta jokainen on itse vastuussa vieroituksestaan, mutta hallitusti toteutettuna vieroitus voi olla hyvin palkitseva prosessi, jonka jälkeen ihminen voi kokea saaneensa elämänsä takaisin. Ennen kaikkea toivoisin psykiatreille viisautta, kriittisyyttä ja varovaisuutta psykoosilääkkeiden määräämisen suhteen. Psykiatrien olisi hyvä kysyä itseltään: jos psykoosilääkkeet ovat niin erinomaisia, niin miksi niillä hoidetut potilaat ovat kroonisesti sairaita. Ongelmana on tällä hetkellä psykiatrinen akuuttihoito, jossa potilaat saavat tavallisesti elinikäiseksi jäävän ja kuolemaan johtavan psykoosilääkityksen. - Anonyymi
https://madinfinland.org/toiminta/taho-helsinki/ssri-ryhma/
Olet tervetullut, jos käytät SSRI-lääkkeitä (ehkä myös muita psykoaktiivisia lääkeitä kuten rauhoittavia tai neuroleptejä). Haluat pohtia tai vähentää lääkkeiden käyttöä tai olet jo vieroittautumassa, olet vertaistuen tarpeessa tai haluat tukea muita lopetusprosessissa.
https://madinfinland.org/toiminta/taho-tampere/vieroitusryhma/
Moni kokee, että hoitotaho ei ota psyykenlääkkeistä koituvia haittavaikutuksia ja lopettamisyrityksistä koituvia vieroitusoireita tosissaan. Psyykenlääkevieroittaumisryhmässä voit saada vertaistukea sekä jakaa kokemuksia ja vinkkejä psyykenlääkkeiden vähentämiseen sekä lopettamiseen liittyen. Ryhmässämme on hyvä ilmapiiri ja mukaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä yksin tai vaikkapa kaverin kanssa.
Ryhmässä suositellaan lähtökohtaisesti maltillista 10%:n kuukausittaista lääkevähennystä kuukausittain, eli edellisen kuukauden annoksen kertomista luvulla 0,9, mutta jotkut kestävät nopeampaakin pudotusta. Vieroituksen eteneminen on varsin yksilöllinen prosessi. - Anonyymi
Diagnoosin poisto on vaikeaa siitäkin huolimatta että mielenterveysdiagnoosit ovat lähinnä mielipiteitä niistä pidetään tiukasti kiinni.Yleensä psykiatrit eivät ole halukkaita puuttumaan toisen psykiatrin tekemiin diagnooseihin joten aluksi olisi paras olla yhteydessä diagnoosin tehneeseen psykiatriin.Kanta palvelussa pystyy salaamaan tiedot mutta se ei toimi sen piirin sisällä jossa merkinnät on tehty joissain kunnissa tk ja sairaalat ovat erillisiä.Yksityisellä pystyy salaamaan kaikki käynnit jolloin merkinnät ovat vain merkinnät tehneen lääkärin nähtävissä.
Kiitos tästä tiedosta. Taidan mennä yksityiselle uusimaan reseptit tästä lähin, jos koen, että haluan vielä syödä lääkkeitä.
- Anonyymi
Muistutan kuten edellinenkin, että nykyään psykiatriset potilastiedot ja diagnoosit eivät ole salattuja. Julkisella sektorilla ne näkyvät koko sairaanhoitopiirin sisällä kaikille potilasta hoitaville: lääkäreille, terveydenhoitajille, neuvolahenkilökunnalle, fysioterapeuteille, hammaslääkäreille jne. Joissakin paikoissa psykiatriset tiedot saattavat jopa olla samalla lehdellä yleislääketieteen kanssa, jolloin lääkäri ei voi välttyä näkemästä niitä vaikka haluaisikin. Esim. YTHS:ssä on niin, ja joissakin terveyskeskuksissa.
Omakannan kiellot eivät siis toimi oman sairaanhoitopiirin sisällä, ainoastaan muihin sh-piireihin ja yksityisille päin.
Joissain isommissa sh-piireissä voi vielä toistaiseksi estää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tietojen näkyvyyden toisilleen. Mutta jos psyk.poli on hallinnollisesti perusterveydenhuoltoa (jossain on, en tiedä onko kaikissa) niin sen kirjaukset näkyvät terkkariin ja muihin perusterveydenhuollon toimipisteisiin. Erikoissairaanhoidon tiedot myös näkyvät aina koko erikoissairaanhoitoon eli kaikkiin sairaaloihin jne.
Kun sote (kuitenkin) tulee, ottavat maakunnat vastuun terveydenhuollosta. Silloin, niin ainakin on uutisoitu alustavasti, sh-piirien ja kuntien rajat poistuvat ja potilastiedot näkyvät koko maakunnan alueella. Mahdollisuus rajata perus- ja erikoissairaanhoidon tietoja Omakannassa todennäköisesti poistuu, koska rajauksen voi tehdä nykyään siksi että kunta on vielä toistaiseksi oma erillinen terveydenhuollon yksikkönsä (vähän hankalaa byrokratiaa nämä määrittelyt...) Tämä on ainakin lääkärikunnan toive, kun he ovat monesti julkisuudessakin valitelleet, että potilaat "piilottavat" tietojaan Omakannassa.
Omakannassa kantsii ruksata myös lääkereseptit, joiden et halua näkyvän kaikille lääkäreille. PKV-lääkkeet kuten psyykenlääkkeet näkyvät kiellosta huolimatta lääkärille silloin kun hän on kyseisen ryhmän lääkkeitä määräämässä, - Anonyymi
"Monella eri sairauden lääkkeellä on sivuvaikutuksena painon nousu. Ymmärrän, että se kiusallista. Outoa kuitenkin tuo veriarvojen huonous."
Aloittajan puolesta arvelisin, että 30 kg painonnousu ja "pielessä" olevat veriarvot ovat vähän pahempaa kuin vain "kiusallista"...
Voisiko terapia olla pitemmän päälle parempi ratkaisu. Psyykenlääkkeet ovat vaarallisia reseptihuumeita.
Anonyymi
18.7.2019 16:59Kävin terapiassa kaksi vuotta Kelan tukemana. Siitä oli apua ja koenkin nyt, että en tarvitse enää terapiaa. Ymmärrän nyt paremmin, että ehkä en tarvitse muuta kuin tasaisen elämän ilman ylä- ja alamäkiä.
- Anonyymi
Diaknosin voi poistaa vain lääkäri.
Jos tunnet itsesi terveeksi, niin elä terveenä, mutta diaknosi pysyy omakannassa kaiketi ikuisesti.- Anonyymi
Lääkäri voi poistaa diagnoosin jos ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Itse yritin poistaa tai vaihtaa diagnoosin siihen mikä mulla oli aikasemmin. Mulla on väärä diagnoosi mutta sitä ei voi vaihtaa todenmukaiseen diagnoosiin saatika poistaa. Jos diagnoosi vaihdetaan tai poistetaan multa niin mä olen siitä hetkestä alkaen työkykyinen. Kun multa kysytään onko mulla diagnoosia niin vastaan ahdistuneisuushäiriö koska se mulla on. Väärän diagnoosin lääkäri heitti lennosta näkemättä mua. Eli diagnoosi vaihtui parissa kuukaudessa toiseen ilman että lääkäri tai muu terveydenhuollon henkilö näki minua. Olin yllättynyt että näin voi toimia. Lisäksi minulla on kestänyt masennus 24 vuotta. Siitäkään ei näemmä voi parantua. Lääkitystä ei ole kuin unettomuuteen. Myöskään hoitosuhdetta ei ole mihinkään.Se loppui sinä päivänä kun lääkäri kirjoitti lausunnon kelaan. Jos kerta olen psykiatrian puolelta sairas niin miksi hoitosuhde loppui seinään ja mitään päivälääkitystä ei määrätty vaikka sain uuden diagnoosin joka on vakavampaa sorttia kuin ahdistuneisuushäiriö. Minulle ei ole ehdotettu mitään osastojaksoa psykiatrian puolella.
- Anonyymi
Ei kyllä ole mitään järkeä syödä 2-3 antipsykoottia samaan aikaan. Itse lopettaisin Risperdonin ja jättäisin pelkän Abilifyn käyttöön (tai vaihtaisin Abilifyn Rxultiin jos tulee liikaa levottomuutta). Kannattaisi myös kokeilla jos voisi vaihtaa sen Levomepromazinen pois (esim. Doksepiiniin 6 mg annoksella tai edes Ketipinoriin 50-100mg annoksella). Tämä siksi että koska Levomepromazine on todella kova lääke ja sillä on karmeat sivuvaikutukset (olen yllättynyt jos siedät niitä).
- Anonyymi
Et voi olla töissä noilla lääkityksillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta344571Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203175Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2692311Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui492182- 1632039
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670- 171643
Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601641Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1111611M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151269