Jatkosota oli Suomen erillissotaa

Mitään liittosopimusta Saksan ja Suomen välillä ei ole olemassa

Suomi kävi omaa sotaansa eikä toteuttanut Saksan
sodanpäämääriä ja asia pysyi samana koko sodan ajan

Suomi julisti sodan erikseen ja vei läpi oman sotansa

Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin ja Murmanskin radalle vaikka saksa niin vaati

totuus.. kirjoitti:

Mitään liittosopimusta Saksan ja Suomen välillä ei ole olemassa

Suomi kävi omaa sotaansa eikä toteuttanut Saksan
sodanpäämääriä ja asia pysyi samana koko sodan ajan

Suomi julisti sodan erikseen ja vei läpi oman sotansa

Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin ja Murmanskin radalle vaikka saksa niin vaati

Lue lisää

tiedän kyllä mitä Mannerheim määräsi ja tiedän ettei sopimusta ollut, mutta mielestäni yhdessä taistelevat (saksalaisiahan oli Suomessa) ovat liittolaisia. Mutta niin kun jo sanoin, riippuu mitä käsittää erillissodalla.

totuus.. kirjoitti:

Mitään liittosopimusta Saksan ja Suomen välillä ei ole olemassa

Suomi kävi omaa sotaansa eikä toteuttanut Saksan
sodanpäämääriä ja asia pysyi samana koko sodan ajan

Suomi julisti sodan erikseen ja vei läpi oman sotansa

Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin ja Murmanskin radalle vaikka saksa niin vaati

Lue lisää

Jatkosotaa suunniteltiin yhdessä, Suomi nimesi sen "Jatkosodaksi", Saksalle sama sota oli operaatio Barbarossa. Suomalaiset aloittivat sodan niin kuin Saksa toivoi, keskitti joukot niin kuin yhdessä sovittiin ja hyökkäsi silloin kun Saksa esitti. Saksa toimitti Suomelle aseita, puoli Suomea oli saksalaisten komennossa ja suomalaisia joukkoja oli alistettu Saksalle. Kannaksen torjuntataistelut voitettiin saksalaisin asen ja saksalaisen lento-osaston tukemana.

Vasta kun kävi niin kuin kävi, Saksa ei voittanutkaan, alkoi Suomi pedata tulevaa puhumalla erillissodasta ja kääntymällä liittolaistaan vastaan.

Takinkääntäjien kansalle sopii kyllä oikein hyvin puhe "erillissodasta" ja totuuden kieltäminen itseltäänkin.

olemassa, ei voi mitään. kirjoitti:

Jatkosotaa suunniteltiin yhdessä, Suomi nimesi sen "Jatkosodaksi", Saksalle sama sota oli operaatio Barbarossa. Suomalaiset aloittivat sodan niin kuin Saksa toivoi, keskitti joukot niin kuin yhdessä sovittiin ja hyökkäsi silloin kun Saksa esitti. Saksa toimitti Suomelle aseita, puoli Suomea oli saksalaisten komennossa ja suomalaisia joukkoja oli alistettu Saksalle. Kannaksen torjuntataistelut voitettiin saksalaisin asen ja saksalaisen lento-osaston tukemana.

Vasta kun kävi niin kuin kävi, Saksa ei voittanutkaan, alkoi Suomi pedata tulevaa puhumalla erillissodasta ja kääntymällä liittolaistaan vastaan.

Takinkääntäjien kansalle sopii kyllä oikein hyvin puhe "erillissodasta" ja totuuden kieltäminen itseltäänkin.

Lue lisää

Mitään varsinaista sopimusta ei ollut ennen Rytin tekemää Ribbentropin-sopimusta (kesä 1944. Sekin oli laiton, koska sitä ei alistettu eduskunnalle...

olemassa, ei voi mitään. kirjoitti:

Jatkosotaa suunniteltiin yhdessä, Suomi nimesi sen "Jatkosodaksi", Saksalle sama sota oli operaatio Barbarossa. Suomalaiset aloittivat sodan niin kuin Saksa toivoi, keskitti joukot niin kuin yhdessä sovittiin ja hyökkäsi silloin kun Saksa esitti. Saksa toimitti Suomelle aseita, puoli Suomea oli saksalaisten komennossa ja suomalaisia joukkoja oli alistettu Saksalle. Kannaksen torjuntataistelut voitettiin saksalaisin asen ja saksalaisen lento-osaston tukemana.

Vasta kun kävi niin kuin kävi, Saksa ei voittanutkaan, alkoi Suomi pedata tulevaa puhumalla erillissodasta ja kääntymällä liittolaistaan vastaan.

Takinkääntäjien kansalle sopii kyllä oikein hyvin puhe "erillissodasta" ja totuuden kieltäminen itseltäänkin.

Lue lisää

Suomi julisti käyvänsä erillistä sotaa heti alusta alkaen. Alunperin tarkoituksena oli estää Suomen joutuminen sotaan länsivaltojen kanssa korostamalla sitä, että vain Neuvostoliitto oli Suomen vihollinen. Tarkoiituksena oli myös irroittautua siitä ideologioiden sodasta, jona sekä Saksa että Neuvostoliitto sodan esittivät, Suomi kun ei tässä suhteessa kokenut kuuluvansa kunpaankaan leiriin.

Liekki kirjoitti:

Suomi julisti käyvänsä erillistä sotaa heti alusta alkaen. Alunperin tarkoituksena oli estää Suomen joutuminen sotaan länsivaltojen kanssa korostamalla sitä, että vain Neuvostoliitto oli Suomen vihollinen. Tarkoiituksena oli myös irroittautua siitä ideologioiden sodasta, jona sekä Saksa että Neuvostoliitto sodan esittivät, Suomi kun ei tässä suhteessa kokenut kuuluvansa kunpaankaan leiriin.

Lue lisää

Oliko muka kaikilla muilla Saksan liittolaisilla joku virallinen liittosopimus? Unkarilla? Romanialla? jne.

Deus-Ex-Machina kirjoitti:

Mitään varsinaista sopimusta ei ollut ennen Rytin tekemää Ribbentropin-sopimusta (kesä 1944. Sekin oli laiton, koska sitä ei alistettu eduskunnalle...

vedettävä se johtopäätös, että Suomen sotilasjohto toimi laittomasti suunnitellessaan sotaa Saksan kanssa? Asettaa sotasyyllisyyskysymyksenkin oikeaan valoon, ehkäpä tuomiolla olisi pitänyt olla muitakin?

Rytihän antoi myös luvan "sotilasvaihtoon", millä sotaa suunniteltiin ja läpikulkuoikeuden saksalaisille joukoille. Mannerheim antoi Pohjois-Suomen saksalaisille ennen kuin vihollisuudet NL:n kanssa edes alkoivat. Missä oli eduskunnan päätökset näistä toimista?

olemassa, ei voi mitään. kirjoitti:

Jatkosotaa suunniteltiin yhdessä, Suomi nimesi sen "Jatkosodaksi", Saksalle sama sota oli operaatio Barbarossa. Suomalaiset aloittivat sodan niin kuin Saksa toivoi, keskitti joukot niin kuin yhdessä sovittiin ja hyökkäsi silloin kun Saksa esitti. Saksa toimitti Suomelle aseita, puoli Suomea oli saksalaisten komennossa ja suomalaisia joukkoja oli alistettu Saksalle. Kannaksen torjuntataistelut voitettiin saksalaisin asen ja saksalaisen lento-osaston tukemana.

Vasta kun kävi niin kuin kävi, Saksa ei voittanutkaan, alkoi Suomi pedata tulevaa puhumalla erillissodasta ja kääntymällä liittolaistaan vastaan.

Takinkääntäjien kansalle sopii kyllä oikein hyvin puhe "erillissodasta" ja totuuden kieltäminen itseltäänkin.

Lue lisää

kaivaa vähän dokumentti noille jorinoillesi.

Jerry_Falwell kirjoitti:

kaivaa vähän dokumentti noille jorinoillesi.

ja kaivele vaikka tietosanakirjaa esille vaikka kohdasta Suomen sodat tms. Siitä on hyvä jatkaa. Tule sitten jorisemaan lisää dokumenttia, jooko?

utelias kirjoitti:

Oliko muka kaikilla muilla Saksan liittolaisilla joku virallinen liittosopimus? Unkarilla? Romanialla? jne.

Jos tarkoitetaan sopimusta, jossa olisi määritelty Venäjän sotaretken tavoitteet jne, niin ei ollut. Muistaakseni sekä Unkari että Romania kuitenkin liittyivät kolmenvallansopimukseen. Suomi taas allekirjoitti antikomintern sopimuksen, koska sen ei katsottu sitovan maata oikeastaan mihinkään.

Unkarin rasitteena oli sopimuksista riippumatta, että se oli Saksan siivellä jakamassa jo Tsekkoslovakiaa ja Puolaa. Romanian kohtaloksi koitui joukkojen päästäminen oman alueen rajojen taakse saksalaisessa komennossa osana itärintaman joukkoja. Myös Romania ja Unkari pyrkivät kuvaamaan sotansa erillissotina, mutta sekä ulkoiset että sisäiset olosuhteet veivät väitteeltä pohjan. Bulgaria taas kieltäytyi osallistiumasta idän sotaretkeen mutta julisti sodan länsiliittoutuneille Saksan mieliksi ja napatakseen palan sekä Kreikasta että Jugoslaviasta.

Deus-Ex-Machina kirjoitti:

Mitään varsinaista sopimusta ei ollut ennen Rytin tekemää Ribbentropin-sopimusta (kesä 1944. Sekin oli laiton, koska sitä ei alistettu eduskunnalle...

Mitään varsinaista Ribbentrob-sopimusta ei ole olemassa, Ribbentrob sitä yritti saada aikaan, mutta sai vain Rytin kirjoittaman henkilökohtaisen sitoumuksen kirjeen muodossa Hitlerille. Tuossa kirjeessä Ryti ilmoitti että " minun nimittämäni hallitus ei tee erillisrauhaa NL.n kanssa". Tuolla sanamuodolla kierrettiin se mahdollisuus etteikö jonkun muun nimittämä hallitus voisi rauhaa tehdä.

Hiukan tuosta aseavusta: Aseista vain panssarinyrkit ja-kauhut sekä Messersmit- hävittäjät ehtivät kunnolla suomalaisten puolustustaisteluun, esimerkiksi Pz IV vaunut tulivat suomeen reilusti Ihantalan taistelun päättymisen jälkeen. Sen nuo aseet tekivät, että Suomi oli elokuussa -44 paremmin aseistettu kuin NL.n hyökkäyksen alkaessa, hävittäjälaivueet täydennetty ja panssariase sekä -torjunta paremmin aseistettu.

onko tästä kirjoitti:

vedettävä se johtopäätös, että Suomen sotilasjohto toimi laittomasti suunnitellessaan sotaa Saksan kanssa? Asettaa sotasyyllisyyskysymyksenkin oikeaan valoon, ehkäpä tuomiolla olisi pitänyt olla muitakin?

Rytihän antoi myös luvan "sotilasvaihtoon", millä sotaa suunniteltiin ja läpikulkuoikeuden saksalaisille joukoille. Mannerheim antoi Pohjois-Suomen saksalaisille ennen kuin vihollisuudet NL:n kanssa edes alkoivat. Missä oli eduskunnan päätökset näistä toimista?

Lue lisää

..kauttakulkusopimusta esitti Mannerheimille saksalainen liikemies, everstiluutnantti Joseph Veltjens. Samassa yhteydessä kävi selväksi, että Saksa voisi aseistaa Suomea tulevaa sotaa varten.

On ollut kiistanalaista, oliko Mannerheimilla, myöntymyksen kauttakulkusopimukselle antaessaan hallituksen lupa tähän. Ainakaan kaikkia ministereitä ei asiasta informoitu eivätkä kaikki puolustuskomiteankaan jäsenet asiasta olleet selvillä.

Asia oli niin salainen, että kauttakulkua varten ensimmäisenä Vaasan satamaan tulleet joukkojen kuljetusalukset olivat saada vastaansa suomalaisten joukkojen tulta kunnes viranomaisten yhteydenotto sisäministeriin paljasti saksalaisten tulevan luvan kanssa.

On olemassa todisteita, että pääministeri Ryti hyväksyi välittömästi kauttakuljetukset sopimuksen tullessa hänen tietoonsa ja myös otti osaa neuvotteluihin joissa kauttakulun luonteesta sovittiin tarkemmin. Sairastellut presidentti Kallio sai asian tietoonsa vasta kun sopimus oli solmittu eikä hänellä ollut sen syntymiseen minkäänlaista osuutta.

totuus.. kirjoitti:

Mitään liittosopimusta Saksan ja Suomen välillä ei ole olemassa

Suomi kävi omaa sotaansa eikä toteuttanut Saksan
sodanpäämääriä ja asia pysyi samana koko sodan ajan

Suomi julisti sodan erikseen ja vei läpi oman sotansa

Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin ja Murmanskin radalle vaikka saksa niin vaati

Lue lisää

osaltaan Neuvostoliiton tuhoamisyritykseen ja tästä johtuen eläteltiin toiveita myös Itä-Karjalan liittämisestä maamme yhteyteen. Muurmanskin rata tai Leningradin piiritys eivät todellakaan ratkaise liitto-ongelmaa: Suomi sitoi osaltaan satoja tuhansia neuvostosotilaita taisteluun, joilla olisi ollut muutakin käyttöä Saksan hyökkäyksen pysäyttämisessä osallistuen näin Saksan strategiaan NL:n lyömiseksi. Lisäksi Suomen allekirjoittamassa rauhansopimuksessa todetaan meidän sotineen Saksan liittolaisena, joten eiköhän se ole sitten selvä. Näin yksinkertaista se on

Kysymys teille jotka kiivailette Suomen sitomiseksi natseihin ja heidän sodanpäämääriinsä. Tämähän on nyt tällä kertaa vyörytyksen aiheena ja pian se on joku toinen "skandaali". Niin kuin aikaisemmin on ollut muita "skandaaleita". Aina te jotain nostatte esiin ja lyötte rumpua vaikka teille esitettäisiin mitä todisteita.

Kysymys kuuluu:

Käyttekö te erillispropagandasotaa omaa kansaanne vastaan historiaa lyömäaseena käyttäen, - vai onko teillä jokin liittolainen tässä sodassa kenen päämääriin te olette sitoutuneet?

Tähän selvä vastaus. Kiitos.

tyhmähkö kirjoitti:

Kysymys teille jotka kiivailette Suomen sitomiseksi natseihin ja heidän sodanpäämääriinsä. Tämähän on nyt tällä kertaa vyörytyksen aiheena ja pian se on joku toinen "skandaali". Niin kuin aikaisemmin on ollut muita "skandaaleita". Aina te jotain nostatte esiin ja lyötte rumpua vaikka teille esitettäisiin mitä todisteita.

Kysymys kuuluu:

Käyttekö te erillispropagandasotaa omaa kansaanne vastaan historiaa lyömäaseena käyttäen, - vai onko teillä jokin liittolainen tässä sodassa kenen päämääriin te olette sitoutuneet?

Tähän selvä vastaus. Kiitos.

Lue lisää

Suomen ylimmässä johdossa helmikuussa 1940 perustui kokemuksiin ensimmäisestä maailmansodasta, länsivaltojen tarjoamasta tuesta ja vahvasta olettamuksesta, että sota syttyisi Saksan ja Neuvostoliiton välille.

Talvisodan rauha tehtiin raskain ehdoin, mutta menetetyt alueet tultaisiin valtaamaan takaisin Saksan tuella ja alueet säilytettäisiin, vaikka Saksa häviäisi sodan Yhdysvaltojen liittyessä siihen, sillä talvisotaa oli pidetty yleisesti Neuvostoliiton rikoksena pientä itsenäistä valtiota kohtaan.

Yhteistyö alkoi Saksan kanssa vaiheittain ja osa spimuksista jäi salaisiksi sotilassopimuksiksi, joita ei tuotu eduskunnan päätettäviksi. Saksan menestys länsirintamalla ja Norjan valtaus vain tukivat niitä olettamuksia, mitä oli tehty jo talvisodan aikana - Suomi voisi turvata Saksaan ja ottaa takaisin ne menetetyt alueet, jotka sille kuuluisi.

Diplomatiaan, neuvotteluin ja sopimuksin, kuuluu kompromissien tekeminen eli tässä tapauksessa liittoutuminen Saksan kanssa ja sitoutuminen osaksi sen sodanpäämääriä. Usko erillissotaan on kuin sokea usko laivan pysymiseen kurssissa, vaikka kukaan ei ole ruorissa (ajopuuteoria).

al