Kyläileekö narsisti luonanne

Anonyymi

Käyvätkö teidän narsistiäidit koskaan kylässä teillä. Eikös se osoita jonkinlaista kunnioitusta että käy vierailulla oman lapsensakin luona. Vai pitääkö teidän mennä aina äitinne luo ja hän ei koskaan tule teidän luo? Oma äitini ei tule käymään koskaan. Muualle se kyllä pääsee kylään, paljon kauemmaksikin.

10

<50

Vastaukset

  • Kävi mutta silloinkin haukkui minut että olen tappanut kukat jotka eivät olleet edes minun hoidettavina piha-alueella. Ei se kunnioitusta osoita vaan sitä että pääsee kiusaan tai hakeen jotain millä iskeä myöhemmin. Enää en päästä äitiä kyläileen luokseni. Ei narsisti kunnioita edes toisen kotia vaan alkaa halutessaan tekemään siellä mitä haluaa.

    • Eikö tyttäret ole tarpeeksi hyviä osaamisineen äideilleen? Pelätään äidin arvosteluja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö tyttäret ole tarpeeksi hyviä osaamisineen äideilleen? Pelätään äidin arvosteluja.

      Eikö narsistiäidin painajainen ole, jos tytär on jollakin saralla äitiä parempi? Olkoon se sitten tieto, taito tai ulkonäkö, tai mikä tahansa muu avu. Saattaa imarrella julkisesti tytärtään kaunotar, sulotar, mutta neljän seinän sisällä tytär saa kuulla kunniansa. Mikä tahansa pikkuvika riittää, kuten huono ryhti, pari lisäkiloa vyötäröllä jne. Aina narsistiäidin mielestä tyttärellä on vääränlaiset hiukset päässä ja joku muu hiustyyli olisi parempi. Selvästi ei voi hyväksyä tytärtään sellaisena kuin on, puhumattakaan siitä, että tyttärellä olisi jotain omia mielipiteitä ainakaan niin kauan kuin asutaan saman katon alla.
      Jossakin kuvassa näkee kyllä ihan selvästi, erityisesti silmistä, miten siinäkin "ihanassa familyssä", jonkun katseesta loistaa suunnaton tyhjyys ja näkee, ettei haluaisi olla koko kuvassa. Tekohymyn voi opetella peilin edessä, mutta silmät ovat sielunpeili. Eiköhän narsistiäidille tytär ole pahin kilpailija vai mitä olette mieltä?


  • Hyödyke taikka vihollinen , siinä kaksi pilaria millä narsisti katselee ihmistä . Petytte vähemmän , kun ymmärrätte, että olette tekemisissä hyväksikäyttäjän kanssa.

    • Millä lailla näitä tyttäriä äiti käyttää hyväkseen?


    • Narsistiäiti käyttää kaikkia hyväkseen joita vain pystyy. Sellaisen äidin elämä rakentuu lasten varaan. Lapset pidetään lähellä, siis hyödykkeiden ei anneta karata helposti omaan elämään. Hyväksikäyttöä kaikin mahdollisin tavoin josta äidille on hyötyä. Sellaisessa perheessä on asiat kääntyneet nurinpäin, kun normaaliperheessä autetaan ja tuetaan lapsia antamalla heille mahdollisuuksia hyvään elämään, narsistiäidin perheessä lapset tukevat äitiä että hän saisi aina jotakin parempaa.

      Siis äidistä tulee omien lastensa lapsi. Lapset saavat kivikkoisen tien, he joutuvat olemaan vanhempia ja kompuroimaan koska kukaan ei auta tai tue, ei neuvo tai opasta. He oppivat aina kun pää kopsahtaa seinään. Lapset joutuvat huolehtimaan narsistiäidin elämästä kuin se olisi heidän omansa. Lasten elämästä jää puuttumaan kaikki se mitä elämässä menestymiseen tarvitaan. Toiset ovat valovuoden edellä asioissa kun narsistiäidin lapsi kamppailee vasta vielä vanhempansa kanssa.

      Pitää muistaa ettei narsistiäidille lapsi ole uusi, erillinen ihminen, jolla on oma elämä, vaan lapsi on äidin osa ja äidillä on valta siihen osaan.


    • Se on vähän sama kuin tekisit kovasti töitä, mutta työstä hankitut rahat, siis kaikki rahat, eivät tulisikaan sinulle, vaan jollekin toiselle. Ja se toinen antaisi sinulle armosta ruokaa sen verran että kykenet tekemään sitä työtä. Kaikille hän kertoisi kuinka hän ruokkii sinua mutta kenellekään hän ei kertoisi että siihen on käytetty sinun rahojasi ja että hänellekin niistä jäi vielä yltäkyllin...sitten sinua halveksittaisiin ja hänet nostettaisiin sankariksi.


  • En hyväksy kenenkään leimaamista narsistiksi. Se ei mielestäni ole myöskään psykiatrisesti pätevä diagnoosi tai muu määritelmä (tällä hetkellähän sitä ei vars. diagnoosina olekaan.)

    Tästä huolimatta toinen juttu on, että narsistista käyttäytymistä on kyllä olemassa. Joskus se muodostaa aika yhtenäisen kokonaisuudenkin. Useimmilla ihmisillä on joskus piirteitä narsistisesta käytöksestä ainakin joissakin tilanteissa.

    Myös niillä, jotka hyvin usein ja johdonmukaisesti toteuttavat narsistista käyttäytymismallia, syynä siihen on tilanne, eivät he itse tai heidän "persoonallisuutensa". Tilanne on nähtävä laajempana, lapsuudesta asti voimassaolleina erittäin vaikeina ja haastavina ihmissuhdeolosuhteissa. Henkilö, joka saa "narsistin" tai "narsistisen persoonallisuuden" tms. "häiriöiden" leiman, toimii siis tilanteen ohjaamana. Vailla todellista vaihtoehtoa.

    Se että sanon ettei joillakin ihmisillä ole kasvuolosuhteisaan ollut todellista vaihtoehtoa kehittyä toisin, ei tarkoita että hyväksyisi vastuuttomuuden. Kuten yleensä ajatellaan, kun medikalisoidaan ja annetaan ihmisille diagnooseja. Narsitisesti toimiva on vastuussa tekemisistään kuten kaikki muutkin, ja se on sekä hänen oikeutensa että velvollisuutensa. Kasvuolosuhteiden merkitys on silti tunnustettava, niihin hän ei ole syypää.

    Narsistinen käytös on tuhoavaa muille, erittäin vaarallista. Tässäkin ketjussa on aika hyvin kuvattu sitä. Tunnistin mm. tuon viimeisimmän kuvauksen omasta äidistäni.

    Lisäisin siihen, että narsistisesti toimiva äiti (tai joku muukin tietysti) voi "ostaa" lapsensa toimimaan tahtonsa mukaan antamalla hänelle erilaisia lahjoja tai suosionosoituksia, tai vaikka kehuja. Syyllisyyteen on tässäkin hyvä vedota. Anteliaisuus ei jatku loputtomiin, ja maksun aika kyllä tulee.

    Ihmiset ovat harvoin näin yksiulotteisia kuin tässäkin "narsistiäitejä" kuvaavassa ketjussa halutaan antaa ymmärtää. Useimmissa narsistisesti toimivissakin äideissä on muunkinlaista välillä; jopa aitoa välittämistäkin, joskus. Se tekee vaikeammaksi erottaa niitä toimintatapoja, joista lapsen tai aikuisen lapsen pitäisi pysyä erossa. Usein välien lopullinen katkaisu on parasta.

    Ihmisten tai ihmisryhmien leimaaminen ja demonisointi on huono ratkaisu konflikteissa. Se ei lopulta auta edes suojautumaan narsistisen käytöksen tuhoavalta voimalta. Muun muassa siksi, että "pilkka saattaa kääntyä omaan nilkkaan", eli voit joutua jossain tilanteessa jonkun taholta leimatuksi joksikin ikäväksi ja pahaksi... vaikka narsistiksi. Erehdyksessä, tai ... jopa oikeasti. Moni nimittäin luulee olevansa puhdas pulmunen, kun kaikki muut vaan ovat niitä pahoja... Paras siis suhtautua kaikkiin ihmisiin tasavertaisina ja ihmisarvon omaavina olentoina. Se ei estä suojautumista väkivallalta.

    -- nim. narsistisen äitylin lapsi (joka ikäväkseen rakastaa äitiään yhä)

    • Tuo juuri että narsistiäideillä on myös hyviäkin puolia, jopa sitä aitoa välittämistä hetkittäin, tekee tuosta erityisen vaarallisen ansan. Jokainen tietää, että jos joku tekee hyvän teon sinua kohtaan, siedät sen jälkeen häneltä 10 huonoa. Tahtoo uskoa että toinen on hyvä sen yhden hyvän perusteella. Ihmisen ja varsinkin lapsen mieli on sellainen. Mieli tekee tepposet ja kun johonkin uskot oikein kovasti alkaa se asia näyttää sille, eikä lapsi ole ensimmäisenä tuomitsemassa äitiään lopullisesti, vaan lojaali mieli jättää huonot asiat huomioimatta. Tästä syystä lähteminen ja irtautuminen voi olla erityisen vaikeata. Varsinkin jos muut ovat lähteneet ja olet yksin enää "äidin lapsi" siis viimeinen tuki ja turva (=halventamisen kohde, vastuunkantaja jne).


  • ...lisään tuohon edelliseen, että minä olen siis katkaissut äitiini välit, hänen narsistisen käytöksensä vuoksi.

    Vaikka rakastankin häntä yhä. Kun suojautuu kunnolla voi antaa itsensä tuntea kaikkia erilaisia tunteita, mitä narsistisesti toimivan henkilön kanssa vuorovaikutuksessa ollessaan ei voi tuntea. Ei voi - koska se on liian vaarallista. Vasta kun on turvassa voi käydä läpi kaikkea mitä tuo ihminen on itsessä saanut aikaan. Siten voi säilyttää itsellään herkkyyden, ja kyvyn tuntea vaikka rakkautta, sekä luottamusta, jotain toista ihmistä kohtaan joskus. Ei sitä, joka ne tunteet alun perin aikaansai, ja joka petti, ja joka ei niitä edes vastaanottamaan kykene.

    Suosittelen välien katkaisua viimeisenä suojautumiskeinona, viivyttelemättä kuitenkin. Mieluummin se, kuin että demonisoi "narsisteja" kuten täälläkin keskusteluissa usein tehdään. Sellainen leimaaminen on oikeastaan vain vihassa piehtaroimista ja lietsomista. Ei vihantunteiden läpityöskentelyä ja kokemista, joka voisi viedä jonnekin eteenpäin.

    Mielestäni kenenkään tuhoavaa käytöstä ei tarvitse antaa anteeksi. Ei siloitella mitenkään. Ymmärtäminen, että henkilö on joiltain osin toiminut tilanteensa ehdoilla, ei poista häneltä vastuuta, eikä tarkoita, että muiden tarvitsisi antaa hänelle mitään anteeksi. Tai jatkaa välien ylläpitämistä, tai mitään.

    Sellainen demonisointi kuin täälläkin harrastetaan ei ole avointa vihan läpityöstämistä. Se on vain itsen nostamista muiden yläpuolelle ja todellisten, haavoittuvien ja kipeiden tunteiden tallomista keinotekoisen voimantunteen alle. Siis eräällä tavalla narsistista käytöstä sekin. On historiallisesti tunnettu tosiseikka, että uhreista tulee usein samanlaisia kuin alistajistaan.

    Anonyymi
    13.8.2019 13:23

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.