Jelppistä...Olemme katsoneet myynnissä, rakenteilla, sisätyövaiheessa olevaa yksikerroksista 125 m2 puutaloa, jossa on huoneistokohtaisella säätömahdollisuudella oleva sähköinen lattialämmitys. Eristeet ovat huoneiden reunoilta 150mm paksut n. 60cm sisäänpäin ja keskellä 100mm. Seinien paksuus 200mm, ikkunoina luonnollisesti kolmikerrosikkunat.
Kaikki aiheesta kiinnostaa, suorat linkit ja varsinkin infot ja KOKEMUS lämmityskustannuksista €uromääräisinä mitä ne voisivat kohtuu lämmityksellä tuollaisessa kohteessa olla. Talossa on varaava vuolukivitakka, jonka lämmitysala on 70 m2, sekä koneellinen ilmanpoisto mekanismilla, joka ilmeisesti kierrättää poistetun ilman tuloilma ritilän läpi, tämä toiminto lämmittää metallista ritilää, tai siivilää jonka kautta tulo ilma kiertää ja jakaa näin ikään kuin esilämmitettyä ilmaa huoneistoon.
Tiedoistanne kiitollisena.
Sähköinen Lattialämmitys/kustannukset?
34
10569
Vastaukset
- sähkömies
Lattialämmitys totutettuna sähköllä tai vesikierrolla on oiva ratkaisu.
Säästetään turhat patterivaraustilat ikkunoiden alta hyötykäyttöön. Lämmitys on ihanteellinen ja nykyaikaiset säätimet tarkkoja. Talvella suuri etu on nopea lattian kuivuminen jos sattuisi tuleen kengissä lunta tupaan. Lämmityksen energiakustannus ei varmaan paljon poikkea muista sähkölämmitystavoita. Itse valitsisin kyllä juuri tällaisen lattialämmitysvaihtoehdon keston, mukavuuden ja helppouden johdosta. Suosittelen. - sähkö..
...Myöskin lattiassa ja varaaja sähköllä. Kustannus kuukausittain 90€. Tähän kuuluu kaikki talon sähköt.
- teillä
onkin mökki. talo ei sähköllä lämpene tuolla rahalla, paitsi jos lämmittää puilla uunia.
- eli...
teillä kirjoitti:
onkin mökki. talo ei sähköllä lämpene tuolla rahalla, paitsi jos lämmittää puilla uunia.
..Kyllä meillä ihan talo on n.150 neliöö kellareineen. Ja aivan oikein tiilitakka ynnä puukiuas sähköhukkaa pienentämään. Tietysti nuo sitten syövät hiukan nuo akvaariot (2kpl) hitusen ylimääräistä....
- 100m2 ja 10000KWh/v
teillä kirjoitti:
onkin mökki. talo ei sähköllä lämpene tuolla rahalla, paitsi jos lämmittää puilla uunia.
Väärin. Kyllä lämpiää, kun kaikki on tiptop reilassa.
- hu huu
että ensinnäkin 100 mm eristettä on liian vähän,riippuu tietysti mitä eristettä se on,mun mielestä vesikiertoinen lattialämmitys on paljon parempi koska silloin voit tulevaisuudessa mahdollisesti vaihtaa lämmitysmuotoa...mutta jos se on sähköinen niin se on aina sähkö....vettä voi lämittää millä vaan...kantsii miettiä
- joojoo
Tuota mullekin sanottiin. Että voit vaihtaa. Olin itse sillä kannalla myös, kunnes yksi kaveri kysyi että oletko kuullut jonkun joskus vaihtavan?
Suora sähkö lattiassa ja tarpeeksi paksu laatta, >100mm, niin ainakin Vaasan tasolla ei tartte päiväsähkö käyttää kuin muutamana päivänä talvella.
On helppo säätää eikä vaadi mitään huoltoa. Se mitä kannattaa kattoa että tulee kunnon säätimet. Melkein samaan rahaan saa sellaset joissa on kellot yms systeemit, joilla voi temppuilla kaikenlaista. - mä vaan
joojoo kirjoitti:
Tuota mullekin sanottiin. Että voit vaihtaa. Olin itse sillä kannalla myös, kunnes yksi kaveri kysyi että oletko kuullut jonkun joskus vaihtavan?
Suora sähkö lattiassa ja tarpeeksi paksu laatta, >100mm, niin ainakin Vaasan tasolla ei tartte päiväsähkö käyttää kuin muutamana päivänä talvella.
On helppo säätää eikä vaadi mitään huoltoa. Se mitä kannattaa kattoa että tulee kunnon säätimet. Melkein samaan rahaan saa sellaset joissa on kellot yms systeemit, joilla voi temppuilla kaikenlaista.on varmaan aika fiksu,on muuten aika moni nykypäivänä vaihtanu...ja voihan sen veden lämmittää sähköllä jos se on paras ja halvin???on olemassa kuitenkin mahdollisuus,vai tietääks sun yks kaveri mitä sähkö maksaa 10 vuoden päästä.pointti oli vaan edellisellä varmaan se parempi valinnan mahdollisuus!!!kannatan
- 80-luvulla rakennettuihin
mä vaan kirjoitti:
on varmaan aika fiksu,on muuten aika moni nykypäivänä vaihtanu...ja voihan sen veden lämmittää sähköllä jos se on paras ja halvin???on olemassa kuitenkin mahdollisuus,vai tietääks sun yks kaveri mitä sähkö maksaa 10 vuoden päästä.pointti oli vaan edellisellä varmaan se parempi valinnan mahdollisuus!!!kannatan
Kun talo on tehty alunperin vesi/ilma lämmityksenä niin ainakin pari tuttua on vaihtanut lämmitysmuotoa: puu->sähkö, öljy->pelletti
- Sähkö
Mulla on 190 neliöö lämmitettävää, ja just tollanen setuppi. Takkaa pidetään silloin tällöin talvella. Vuolukivi 1800kg. Puuta menee ehkä 2m3 per talvi. Ilmanvaihto on Vallox Digit, aina kakkosasennossa päällä ja tuloilmanlämmitys säädetty 20c.
Kuukaudessa menee kaikkeen sähköön 118€. Pesukoneet ja kuivurit pyörii lähes yötäpäivää. - hinnasta
Jos talo on muuten kiva, niin 10-20€ kuluero lämmityksessä kuukaudessa ei paljon paina. Sähkö on ihan ok lattialämmityksessä. Kaikenlaista juttua voi lukea prosentteina. Joku kehuu että säästö on 30%, mutta raadollinen tosiasia on, että jos toinen tapa lämmittää tuon kokoinen talo on 15€ kuussa edullisempi, niin kannattaako ottaa stressiä noista säästöistä? Sähkö on ainakin vaivaton ja mukavakin. Puita jos jaksat ahkerasti haalia ja poltella, niin eipä varmasti kaadu asumiskuluihin talokauppasi.
Kaikilla normaaleilla lämmitystavoilla pääsee oktssa edullisemmin kuin kerrostaloissa. 125 neliötä on malliesimerkkinä hyvä siitä, että kaikki lämmitysmuodot ovat 20 vuoden sisällä yhtä kalliita.
Tuollaisessa perustalossa säästäminen on helpompaa niin, että katsoo tekemisiään. Säätää ilmat kohdilleen, eikä lämmitä harakoita ovista. Tällä on isompi merkitys kuin lämmitysenergian muodolla.
Nuo uunit kyllä lämmittävät suunnilleen lupaamansa alan. Kiva niitä on poltella.
Seinän eristepaksuus on taas kaksipiippuinen juttu. Kokemuksesta tiedän, että lisäeristämätön purutalo lämpenee keväällä ja syksyllä lisäeristettyä paremmin auringolla. Meillä on lämmityskausi loppu jo tuollaisen jatkuvan lämmityksen osalta. Yöllä ulkona -21 ja aurinko on lämmittänyt talon päivällä. Puuta uunissa menee enää alle 10 litraa vuorokaudessa. Pimeänä aikana puuta meneekin sitten enemmän.- Ostaja
Mukavia vastauksia saatiin teiltä, kiitos niistä tuollainen info on todella tarpeen tässä. Enäänhän emme pysty jo rakennettuun taloon vaikuttamaan näiden asioiden osalta, nyt vain täytyykin selvittää millainen valu lattiassa on, että sako sen laatan tosiaan varaamaan sopimuspohjaisesti yösähköllä. Oli kiva kuulla kustannuksista kokemuksia. Olen samaa mieltä monen kanssa, ettei talokauppamme tuohon 15 € kaadu, se raha tulee hassattua välillä todella turhempiinkin kohteisiin.
Kiitos vielä kerran. - tehdä myös myöhemmin
Ostaja kirjoitti:
Mukavia vastauksia saatiin teiltä, kiitos niistä tuollainen info on todella tarpeen tässä. Enäänhän emme pysty jo rakennettuun taloon vaikuttamaan näiden asioiden osalta, nyt vain täytyykin selvittää millainen valu lattiassa on, että sako sen laatan tosiaan varaamaan sopimuspohjaisesti yösähköllä. Oli kiva kuulla kustannuksista kokemuksia. Olen samaa mieltä monen kanssa, ettei talokauppamme tuohon 15 € kaadu, se raha tulee hassattua välillä todella turhempiinkin kohteisiin.
Kiitos vielä kerran.Pieniä virityksiä, kuten joidenkien termostaattien vahto älytermostaatteihin onnistuu myös jälkikäteen mikäli sen näkee tarpeelliseksi.
- Pastilli
Justiinsa kaverin kanssa asiasta puhuttiin puhelimessa. Heillä samankokoinen talo ja vastaavat systeemit. Lämmityksenä lattialämmitys sähköpiuhoilla. Heidän sähkön kokonaiskulutus kuukaudessa n. 100 euroa sisältäen lämmityksen lisäksi myös käyttösähkön.
- laskelmiin
Energiakulutuslaskelmia: http://www2.energia.fi/lammityslaskuri/default.asp
Kuten oheisista laskemista näkee ei vesikiertinen lattialämmitys sähköllä ole järkevää.- laskelmansa perustaa
Tuo on vain osatotuus. Se että kumpi kuluttaa enemmän on paljolti kiinni siitä kuinka lämmityksen säätö toimii ja missä vesi lämmitetään. On selvää että erillisessä rakennuksessa lämmitetty vesi jäähtyy hieman rakennuksen ja talon välillä. Jos lämmitin on kodinhoitohuoneessa, niin häviöt ovat olemattomat.
- Yösähkölämmittäjä
Meillä 190m2 asunto ja 50m2 ulkorakennus jossa lämpö 12astetta, asunnossa alakerrassa 120m2 lattiakaapelit yösähköllä 14cm laatan paksuus, yläkerrassa sähköpatterit ja tallissa lattiakaapelit yösähköllä. Takka nunnauuni 2250kg ja 10m3 talven aikana puuta, eli lähes joka päivä. Sähkölasku yhteensä 100€/kk 5 henkilöä perheessä, eli edullista on mutta omaa työtä tarvitaan. Perustamiskustannukset on lisäksi pienet, eikä huolto/korjauskustannuksia. Sähköinen lattialämmitys reagoiparemmin takanpolttoon kun on kunnolliset termostaatit per/huone ja keväisin nopeaan lämpötilamuutokseen (päivällä keli lämpenee 20astetta useinkin) jotta ei sisällä välillä liian kuuma ja on mahdollista hyödyntää sitä takkaa säästössä, lisäksi sähköinen lämmitys huomaa välittömästi esim. uunista ja saunomisesta tulevan lisälämmön, joten ei tarvetta sitten lämmittää enempää. Monilla vesikiertoisen lattialämmityksen taloonsa hankkineilla säätöongelmia, kun välillä kuuma ja kylmä em. syistä, koska säätö tehdään ulkolämpötilaan ja lattian menoveden lämpötilan suhteen säätönä. Kesällä ei tarvitse lämmittää sähkölämmityksessä kuin pesuhuoneen lattiaa ja käyttövettä yösähköllä, eikä mitään isoa vesimäärää, joten hyötysuhde todella hyvä. Muutenkin vesikiertoisissa järjestelmissä hukataan hyötysuhdetta kun ensin lämmitetään varaajassa vesi ja sitten lähdetään sitä putkia pitkin kuljettamaan käyttökohteeseen, eli on monta häviötä matkalla ennen kuin se on siellä lattiassa missä lämpöä tarvitaan. Tulevaisuudessa ilmasto lämpenee suomessa koko ajan, eli ei ole syytä varautua mihinkään mittaviin muutoksiin järjestelmissä, lisäksi suurin osa ruuhkasuomen ulkopuolella olevista omakotitaloista lämpenevät sähköllä ja ovat kooltaan senverran pieniä ettei voida suuria muutoksia sähkön verotukseen suomessa tehdä.
- ilmastomuutos
Ilmasto muutoksen varaan on turha laskea mitään. Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee 2°C seuraavan 100v aikana, siinä sulle säästöt.
Tuo sähkölattialämmityksen parempi säädettävyys on kyllä täysin mutua. Tutustu hiemaan aiheeseen ja huomaat että samat ongelmat ovat sekä vedellä että sähköllä. Vesikiertoisiin on paljon asennettu pelkästään ulkolämpötilan mukaan säätyviä lämmityksiä, mutta niihinkin löytyy parempia ratkaisuja. Syynä on yleensä ihmisten tietämättömyys.
"lisäksi suurin osa ruuhkasuomen ulkopuolella olevista omakotitaloista lämpenevät sähköllä ja ovat kooltaan senverran pieniä ettei voida suuria muutoksia sähkön verotukseen suomessa tehdä."
tuohan kuulostaa todella otolliselta verotuskohteelta.
- r3r3r2r23r
Itsellä on vesikiertoinen ja jos nyt voisi pääättää laittaisin sähkökaapelilla. On se tuo vesikiertoinen asennusvaiheessa tosi vittumainen laitettava ja nuo jakotukit on kyllä ultimatevittumaisia. Jakotukit vievät tosi ison tilan.
- yönsähköritari
Kyllä. Meilläkin menee se noin 130 € kuukaudessa sähkölaskuun. Ei varmaan halvin vaihtoehto, mutta monissa muissa lämmitysjärjestelmissä (esim. maalämpö) alkuinvestointi on aika suuri. https://kodinplaza.fi/ mukaan sähköisen lattialämmityksen voi asennuttaa myös jälkikäteen suhteellisen edullisestikin.
Jännää, meillä menee 50-300 euroa, kuukaudesta riippuen.
Lattialämmityksen etu on se, että lämpötilaa voi tiputtaa pari astetta ilman asumismukavuuden kärsimistä.- lämmitetään.rakenteita
TheRat kirjoitti:
Jännää, meillä menee 50-300 euroa, kuukaudesta riippuen.
Lattialämmityksen etu on se, että lämpötilaa voi tiputtaa pari astetta ilman asumismukavuuden kärsimistä.Niin mutta energiaa kuluu n. 20 % enemmän kuin patterilämmityksessä eli säästöä ei synny.
- raksaaja-sh
lämmitetään.rakenteita kirjoitti:
Niin mutta energiaa kuluu n. 20 % enemmän kuin patterilämmityksessä eli säästöä ei synny.
Tuo on kyllä täysin perätöntä. Lattialämmitys kuluttaa vähemmän kuin patterilämmitys, mikäli alapohjan eristys on asiallinen.
- lämmitetään.rakenteita
raksaaja-sh kirjoitti:
Tuo on kyllä täysin perätöntä. Lattialämmitys kuluttaa vähemmän kuin patterilämmitys, mikäli alapohjan eristys on asiallinen.
Motiva Oy ilmoittaa tällaisen tiedon. Asia on ymmärrettävä sillä lattialämmitys on hyvin hidassäätöinen koska lämmitetään betonimassaa. Kun lämmitetään ilmaa niin säätö on nopeaa eikä turhaa hävikkiä massaan ole.
lämmitetään.rakenteita kirjoitti:
Motiva Oy ilmoittaa tällaisen tiedon. Asia on ymmärrettävä sillä lattialämmitys on hyvin hidassäätöinen koska lämmitetään betonimassaa. Kun lämmitetään ilmaa niin säätö on nopeaa eikä turhaa hävikkiä massaan ole.
Hidas säätyvyys on pääsääntöisesti hyvä asia. Sisäpuolen lämpö pysyy vakiona riippumatta siitä, mitä ulkona tapahtuu. Toki massaa pitää olla reilusti (eli pelkkä betonivalu lattiassa ei riitä, kiviseinät ovat hyvä idea). Meillä on yhdistelmälämmitys. Päälämmönlähteenä on lattialämmitys, mutta lisäksi on takka, ilmalämpöpumppu ja ilmanvaihdon lämmityskin. Osa noista reagoi nopeammin, osa hitaammin. Se täytyy tunnustaa, että olohuoneen nurkassa oli viileää, kun tässä olivat ne 30 asteen pakkaset, kun ilmanvaihto työnsi vain luokkaa 10 asteista ilmaa sisään ja olohuoneen säädöt ohjasivat ilmavirran juuri kyseiseen nurkkaan... Ei pärjännyt enää t-paidassa. Ilman sukkia onneksi sentään.
Meillä suurin yksittäinen sähkölaskuun vaikuttava tekijä on lämpimien suihkujen määrä ja kesto. Ja niitä riittää.- raksaaja-sh
mun mietteet...
Kun talo on valmistunut ja lämmöt laitetaan päälle, sen jälkeen taloissa on tarkoitus ylläpitää tasainen lämpötila.
Eli periaatteessa talon lämmöneristeen sisäpuoliset rakenteet lämmitetään kerran ja sitten ne pidetään samassa lämmössä.
Lähinnä pidempien lomareissujen aikoina on syytä pudottaa sisälämpöä.
Jos talo on kovastikin kevytrakenteinen ja lämmittävän lattiavalun päällä on paksu kerros parkettia tms, voi sisälämpö heilahdella kevättalvesta, kun ulkolämpö vaihtelee 20 astetta yön ja päivän välillä, ja siitä voi syntyä hieman energian hukkaa (muutama prosentti?).
(vastaavasti patterilämmitystalossa se muutaman prosentin hukka tulee siitä kun talon kuumin piste on lähellä kylmää ulkoilmaa ja pistemäisesti seinissä tällöin on korkeahko lämpövirta, lämpöpatterin takaa seinästä läpi pihalle. Laskureista näkee että patterien kohdilla seinän läpi virtaa noin kaksinkertainen määrä lämpöä kuin lattialämmitystapauksessa.)
Kevytrakenteisessa talossa voi olla syytä harkita myös kevytrakenteista lattialämmitystä.
Kivitalossa sen sijaan koko satojen tuhansien kilojen massa osallistuu lämmönvaihtelun tasaamiseen.
Meilläkin maalämpö lämmittää silloin kun pörssisähkö on edullista, muulloin se pitää taukoa, eikä sisälämpö juurikaan heilahtele (mittareissa näkyy max noin 0.5 asteen vaihtelu). - onnellinenSipokki
raksaaja-sh kirjoitti:
mun mietteet...
Kun talo on valmistunut ja lämmöt laitetaan päälle, sen jälkeen taloissa on tarkoitus ylläpitää tasainen lämpötila.
Eli periaatteessa talon lämmöneristeen sisäpuoliset rakenteet lämmitetään kerran ja sitten ne pidetään samassa lämmössä.
Lähinnä pidempien lomareissujen aikoina on syytä pudottaa sisälämpöä.
Jos talo on kovastikin kevytrakenteinen ja lämmittävän lattiavalun päällä on paksu kerros parkettia tms, voi sisälämpö heilahdella kevättalvesta, kun ulkolämpö vaihtelee 20 astetta yön ja päivän välillä, ja siitä voi syntyä hieman energian hukkaa (muutama prosentti?).
(vastaavasti patterilämmitystalossa se muutaman prosentin hukka tulee siitä kun talon kuumin piste on lähellä kylmää ulkoilmaa ja pistemäisesti seinissä tällöin on korkeahko lämpövirta, lämpöpatterin takaa seinästä läpi pihalle. Laskureista näkee että patterien kohdilla seinän läpi virtaa noin kaksinkertainen määrä lämpöä kuin lattialämmitystapauksessa.)
Kevytrakenteisessa talossa voi olla syytä harkita myös kevytrakenteista lattialämmitystä.
Kivitalossa sen sijaan koko satojen tuhansien kilojen massa osallistuu lämmönvaihtelun tasaamiseen.
Meilläkin maalämpö lämmittää silloin kun pörssisähkö on edullista, muulloin se pitää taukoa, eikä sisälämpö juurikaan heilahtele (mittareissa näkyy max noin 0.5 asteen vaihtelu).Näin juuri. Ja kun mennään vieläkin massivisimpiin rakennuksiin, kuten isoihin kerrostaloihin, niin niissä sisälämpötila reagoi vieläkin hitaammin, jolloin säädetään tulevaa tilannetta ennakkoon, että sisälämpötila pysyy vakiona.
- väärinkäsityksiä.sattuu
Hidas säätyvyys tarkoittaa sitä että kun ulkolämpötila vaihtelee niin sisälämpötila seuraa sen muutoksia hitaasti. Siis nopean lauhtumisen aikana sisälämpötila nousee suuren varaavan massan takia.
Nopea säätyvyys tarkoittaa että sisälämpötila pysyy vakiona vaikka ulkolämpötila vaihtelisi nopeastikin.- onnellinenSipokki
No jos korjaisin käsitystäsi asiasta.
Nopea säätyvyys tarkoittaa lämmityksen tehon nopeaa säätyvyyttä. Joko lämmitysteho pienenee, tai kasvaa. Ei sitä sisäilman lämpötilaa säädetä, vaan lämmitystehoa.
Lattialämitys on ositttain itsesäätyvä. Jos lattiat ovat 24 asteisia ja sisälämpötila 22, niin asteen sisälämpötilan nousu automaattisesti tipauttaa lämmitystehon puoleen.
Hitaus ei myöskään ole välttämättä huono. Kun ulkona pakkanen lauhtuu, niin massiivisessa talossa seinät ovat vielä kylmiä pakkasen jäljiltä. Jos lämmitys tapahtuu niillä mainioilla vesikiertoisilla pattereilla, niin patterit aika nopeasti viilenevät ja seinät jatkavat kylminä olemistaan ja sisälämpötila laskee. masiivisen lattialämmityksen tapauksessa lattiat pitävät lämpöä yllä, vaikka niitä ei enää lämmitetäkkään.
Huono yhdistelmä on kevytrakenteinen hatara talo ja massiivinen lattialämmitys. Silloin säätö ja hitaus ovat ongelma.
Se, että ilmaa lämmitetään on aika mennyttä. Ilmalämmityksellä huonekohtainen säätö on erittäin hankalaa. Jos johonkin huoneseen paistaa aruinko, niin eipä noissa mitään automatiikkaa tyypillisesti ole, että kyseisen huoneen lämmitys pienenisi.
Patterilämmitys, mitä mainostat sillä, ettei rakenteita lämmitetä, juurikin lämmittää rakenteita. Patterit pääsääntöisesti toimivat säteilemällä, eli ne lämmittävät takanaan olevaa seinää erittäin paljon ja muu lämpösäteily kulkee suoraan huoneen läpi vastakkaiseen seinää, jota sitten patterin säteily lämmittää. Niin. Useimpien pattereiden toinen nimi on radiaattori, eli lämpösäteilijä.
Ja on myös ei-massivisia lattialämityksiä. Näissä tyypillisesti kipsilevyyn upotetaan, putket, tai vaihtoehtoisessti kaapelit. Myös lämmönjakolevyjä on käytetty kevytrakenteisissa lattioissa. - väärinkäsityksiä.sattuu
onnellinenSipokki kirjoitti:
No jos korjaisin käsitystäsi asiasta.
Nopea säätyvyys tarkoittaa lämmityksen tehon nopeaa säätyvyyttä. Joko lämmitysteho pienenee, tai kasvaa. Ei sitä sisäilman lämpötilaa säädetä, vaan lämmitystehoa.
Lattialämitys on ositttain itsesäätyvä. Jos lattiat ovat 24 asteisia ja sisälämpötila 22, niin asteen sisälämpötilan nousu automaattisesti tipauttaa lämmitystehon puoleen.
Hitaus ei myöskään ole välttämättä huono. Kun ulkona pakkanen lauhtuu, niin massiivisessa talossa seinät ovat vielä kylmiä pakkasen jäljiltä. Jos lämmitys tapahtuu niillä mainioilla vesikiertoisilla pattereilla, niin patterit aika nopeasti viilenevät ja seinät jatkavat kylminä olemistaan ja sisälämpötila laskee. masiivisen lattialämmityksen tapauksessa lattiat pitävät lämpöä yllä, vaikka niitä ei enää lämmitetäkkään.
Huono yhdistelmä on kevytrakenteinen hatara talo ja massiivinen lattialämmitys. Silloin säätö ja hitaus ovat ongelma.
Se, että ilmaa lämmitetään on aika mennyttä. Ilmalämmityksellä huonekohtainen säätö on erittäin hankalaa. Jos johonkin huoneseen paistaa aruinko, niin eipä noissa mitään automatiikkaa tyypillisesti ole, että kyseisen huoneen lämmitys pienenisi.
Patterilämmitys, mitä mainostat sillä, ettei rakenteita lämmitetä, juurikin lämmittää rakenteita. Patterit pääsääntöisesti toimivat säteilemällä, eli ne lämmittävät takanaan olevaa seinää erittäin paljon ja muu lämpösäteily kulkee suoraan huoneen läpi vastakkaiseen seinää, jota sitten patterin säteily lämmittää. Niin. Useimpien pattereiden toinen nimi on radiaattori, eli lämpösäteilijä.
Ja on myös ei-massivisia lattialämityksiä. Näissä tyypillisesti kipsilevyyn upotetaan, putket, tai vaihtoehtoisessti kaapelit. Myös lämmönjakolevyjä on käytetty kevytrakenteisissa lattioissa.Kun rakennusta lämmitetään sähköpattereilla niin termostaatti ohjaa patterin toimintaa huonelämpötilan mukaan. Ilman nopea kylmeneminen tai lauhtuminen ei muuta asiaa koska huonelämpötila määrää patterin toiminnan. Ilmalämmitys on taas oma juttunsa. Patterilämmityksessä kuitenkin lämmitetään huoneilmaa, ei rakenteita kuten lattialämmityksessä.
Nopea säätyvyys tarkoittaa sitä että huonelämpötila säilyy samana, se kai on itsestään selvää. - onnellinenSipokki
väärinkäsityksiä.sattuu kirjoitti:
Kun rakennusta lämmitetään sähköpattereilla niin termostaatti ohjaa patterin toimintaa huonelämpötilan mukaan. Ilman nopea kylmeneminen tai lauhtuminen ei muuta asiaa koska huonelämpötila määrää patterin toiminnan. Ilmalämmitys on taas oma juttunsa. Patterilämmityksessä kuitenkin lämmitetään huoneilmaa, ei rakenteita kuten lattialämmityksessä.
Nopea säätyvyys tarkoittaa sitä että huonelämpötila säilyy samana, se kai on itsestään selvää.Niin. Kun kirjoitat ilman lämmittämisestä ja rakenteiden lämmittämisestä, niin kirjoituksesi on ristiriidassa. Sähköpatterit säteilevät, eikä säteily lämmitä huonetilaa, vaan rakenteita joihin säteily törmää, eli seiniä jne.
Sähköpatterit, kuten kirjoitat, säätyvät yleensä sisälämpötilan mukaan.
Nopea säätyvyys ei valitettavasti tarkoita sitä, että lämpötila säilyy samana. Edelleen. Säädettävänä ei ole tässä tapauksessa sisälämpötila, vaan lämmittimen teho. Eli niissä kehumissasi sähköpatterisovelluksissa ei säädetä sisälämpötilaa, vaan paterin tehoja.
Jos haluat lukea enemmän säätötekniikasta, niin kuukleta PID- säädin, tai PI- säädin.
- jne.jne
Heh heh. Sisälämpötilaa säädetään sillä että patterin teho vaihtelee.
Autolla ajettaessa ei säädetä ajonopeutta vaan moottorin tehoa.- onnellinenSipokki
Vaikka ilmeiesti tarkoitit sarkastiseksi kommentiksi, niin siitä huolimatta asia on kuten kirjoitat.
Haluttu sisälämpötila on asetuarvo. Jotta haluttuun asetuarvoon päästään, niin säädetään patteria.
Haluttu auton nopeus on asetusarvo. Jotta haluttuun asetuarvoon päästään, niin säädetään moottoria. - ei.lämpöpattereilla
onnellinenSipokki kirjoitti:
Vaikka ilmeiesti tarkoitit sarkastiseksi kommentiksi, niin siitä huolimatta asia on kuten kirjoitat.
Haluttu sisälämpötila on asetuarvo. Jotta haluttuun asetuarvoon päästään, niin säädetään patteria.
Haluttu auton nopeus on asetusarvo. Jotta haluttuun asetuarvoon päästään, niin säädetään moottoria.Hyvä näin. Jatketaan sitten säteilylämmitystä infrapunalämmittimillä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2514535Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1272971Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412742Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741710Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051553Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201451- 551304
- 921216
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2041083- 471075