Järkevä perheen matkavene

Anonyymi

Haluaisin kysyä enemmän veneilyä harrastaneilta hieman neuvoja ja mielipiteitä hyvistä moottoriveneistä lapsiperheen veneilyyn:

Olen ajellut tähän asti alle 7 metrisellä day cruiserilla. Siinä voi yöpyä mukavasti enintään yhden yön. Nyt tekisi mieli hieman laajentaa harrastusta ja pidentää matkoja. Kyse siis retkistä kesäaikaan. Mikä olisi hyvä vene uutena tai käytettynä, jos asetetaan suurin piirtein seuraavanlaisia kriteerejä:

- kaksi kajuuttaa eli yksi lapsille ja yksi aikuisille
- kohtuullinen pentteri ja ruokailutila
- hieman kansitilaa aurinkoisia päiviä ja illanviettoa varten
- järkevät käyttökulut eli kohtuullinen kulutus ja huollot sekä telakoinnit
- pystyttävä rantautumaan tarvittaessa myös yksin ahtaassakin paikassa
- ei tarvitse olla plaanaava vene, mutta mukava jos jonkinlaista vauhtia pääsee eteenpäin kun lasten kanssa usein päästävä eteenpäin seuraavaksi illaksi

Hintaluokkaa en osaa asettaa vielä aivan tarkkaan, kun pitäisi aluksi yrittää haarukoida missä rahasummissa tällaisissa kaksikajuuttaisissa veneissä liikutaan. Sanotaan kuitenkin että useamman sadan tuhannen euron arvoiset veneet ovat hieman liian kalliita budjettiini.

Kiitos asiallisista vastauksista jo etukäteen!

28

274

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Aquador 26 ht käytettynä volvon Kad 44 koneella. Siinäpä täydellinen viikonloppujen retkivene. Ulkotilat upeat ja arvo säilyy paremmin kuin bensa jenkkiveneissä. Käytettynä saa hyviä 50.000 hintaan.

      • Anonyymi

        Saman kokoisia jenkkiveneitä dieselillä löytyy käytettynä vaikka kuinka paljon. Niissä tilaratkaisut järkevämmät kuin koppiveneissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saman kokoisia jenkkiveneitä dieselillä löytyy käytettynä vaikka kuinka paljon. Niissä tilaratkaisut järkevämmät kuin koppiveneissä.

        Koppivene? Ai Aquador 26 vai?


      • Anonyymi

        Aquador 26 ht ei vaikuta yhtään huonolta. Toki kaksi eri kajuuttaa olisi optimiratkaisu eli lapsille oma, mutta hinta/koko taitaa pompata sitten hieman toiselle tasolle. Osaatko muuten sanoa paljonko tuollainen vene vie dieseliä matkavauhdilla/mpk ja kuinka arvokasta hommaa konehuollot ovat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aquador 26 ht ei vaikuta yhtään huonolta. Toki kaksi eri kajuuttaa olisi optimiratkaisu eli lapsille oma, mutta hinta/koko taitaa pompata sitten hieman toiselle tasolle. Osaatko muuten sanoa paljonko tuollainen vene vie dieseliä matkavauhdilla/mpk ja kuinka arvokasta hommaa konehuollot ovat?

        Flying Albatross?

        Kaksi kajuuttaa ja inhimilliset käyttökulut sekä merikelpoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aquador 26 ht ei vaikuta yhtään huonolta. Toki kaksi eri kajuuttaa olisi optimiratkaisu eli lapsille oma, mutta hinta/koko taitaa pompata sitten hieman toiselle tasolle. Osaatko muuten sanoa paljonko tuollainen vene vie dieseliä matkavauhdilla/mpk ja kuinka arvokasta hommaa konehuollot ovat?

        Aquador vei Vene-lehden mittauksessa 1,4 l/mpk matkavauhdilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Flying Albatross?

        Kaksi kajuuttaa ja inhimilliset käyttökulut sekä merikelpoinen.

        Hyvä ajatus tämäkin. Tätä alkuperäistä kysymystäni haarukoitaessa yksi iso ”vedenjakaja” on varmaan se, että kääntyisikö valinta Aquadorin tyyppiseen plaanaavan perävetolaiteveneeseen vai Albatrossin tyyppiseen veneeseen. Molemmissa on varmaan omat hyvät puolensa ja toisaalta kompromissinsa.


      • Anonyymi

        Kunhan ottaa sellaisen jossa on uudempi ja parempi D4 kone eikä vanha savuttava ja heikkovääntöinen mylly.


    • Anonyymi

      "- pystyttävä rantautumaan tarvittaessa myös yksin ahtaassakin paikassa"

      Täsmennystä tähän. Missä kelissä vai kaikissa keleissä? Millaiseen paikkaan, vai kaikkiin?
      Jos mennään vaativimman tulkinnan kautta, tarvitaan automatisoitu järjestelmä säätelemään veneen paikkaa siksi aikaa kun se ainoa ihminen kiinnittelee köysiä. Sellaista ei vakiona löydy mistään veneestä edes miljoonan € hintaluokassa.
      Jos hieman helpotetaan tulkintaa voisi vaatimustaso olla vaikkapa perävetolaite tai vesisuihkuveto ja helppo sekä nopea pääsy ohjamosta kiinnittelemään köysiä.
      Sellaisella joku pystyy kyllä rantautumaan yksinkin joissain keleissä, mutta kaikilta se ei onnistu milloinkaan eikä keneltäkään ihan milllaiseen paikkaan tahansa vaikeassakin kelissä.

      - ei tarvitse olla plaanaava vene, mutta mukava jos jonkinlaista vauhtia pääsee eteenpäin kun lasten kanssa usein päästävä eteenpäin seuraavaksi illaksi"

      Lähes kaikki vesisuihkulla ja kääntyvällä perävetolaitteella varustetut veneet ovat plaanaavia. En tiedä ainuttakaan poikkeusta. Akselvetoiset puoliplaanarit eivät varmastikaan täytä yksin käsiteltävyyden vaatimusta kelissä, vaan ajautuvat tuulen mukana heti kun kuski jättää paikkansa, ja itseasiassa jo sitä ennenkin ellei jokin osa veneestä nojaa fendarin kautta rantaan pitäen sen kohdan kitkalla paikallaan. Toinen pää veneestä pysyy silloin paikallaan jos vedon jättää päälle, ja tavallinen auopilotti pitää veneen suunnan samana. Mutta tämä ei kaikissa paikoissa ole mahdollista, joskus ranta on liian matala tai muuten vaan liian liukas/väärän muotoinen, ja kylkikiinnityksessä menettely ei käy muutenkaan, ellei tuuli paina venettä laituria kohti.
      Miten luulet kovemmassa tuulessa hoituvan vaikkapa peräpoijun / peräankkurin käsittelyn, jos olet yksin liikkeellä? Et voi samaan aikaan käsitellä sitä, ja laittaa keulaköysiä kiinni, ja sitten vielä hallita veneen ohjaamostakäsin peräsintä ja konetta. Tässä veneillä on kyllä eroja, mutta mikään ei tuota ongelmaa ihan yksinään ratkaise. Tyynessä mitään ongelmaa ei tietystikään ole.

      • Anonyymi

        toki keula ja peräpotkurit ja ankkurit toimii kaukosäätimellä. Onnistuu isompikin yksin


      • Anonyymi

        Kiitos ajatuksestasi. Tätä ”vaatimusta” kirjoittaessani oli ehkä juuri tilanteet, joissa saattaa liikkua vaikka lasten kanssa ja täytyy päästä helposti laituriin vieraassa satamassa. Nykyisellä pienellä perämoottori dc:llä tämä onnistuu kohtalaisen helposti, mutta mietiskelin että esimerkiksi isommalla akselivetoisella homma voisi olla vaikeampaa etenkin kun sellaisista ei ole kokemusta. Asiaa täytyy tietysti ajatella kokonaisuutena eli kaikkea ei voi saada samaan pakettiin, mutta käsiteltävyys on yksi tärkeä asia etenkin kun minulla ei ole veneen käsittelystä kuin muutaman vuoden kokemus.


      • Anonyymi

        "Akselvetoiset puoliplaanarit eivät varmastikaan täytä yksin käsiteltävyyden vaatimusta kelissä, vaan ajautuvat tuulen mukana heti kun kuski jättää paikkansa"

        Minulla on 40 jalkainen akselivetoien puoliplaanari. Sitten ajelen kohtuu paljon 34 jalkaista puoliplaanaria. Yksin olen pystynyt hallitsemaan kyseiset veneet kaikissa tilanteissa. Kumpikin ajetaan perä edellä laituriin kotisatamassa, kumpikin vene on kohtuu helppo laittaa keula edellä luonnon satamaan (yksin). Laituriin ajaessa ei ole tuulirajaa tullut vastaan, luonnoon satamaan ajaessani tuuli tulee ottaa huomioon jo jonkin verran.

        Akselivetoisessa puoliplaanarissa on köli, jolloin tuuli ei kovin helposti lähde sitä sortamaan. Se mitä se sortaa, on hyvin johdonmukainen eli sen voi ottaa huomioon.

        Perävetolaittella tai jetillä olevissa venesisä on enempi ongelmia tuulen sorron kanssa, kun niissä ei ole lainkaan köliä. Kun yksin pistät venettä parkkiin laituriin tai luonnonsatamaan, ei veneessä voi olla veto päällä kun kiinnittelet ankkuria tai köysiä. Itse en ainakaan ole niin supernopea, että voisin juosta 20 metriä eli ohjailupisteestä keulaan ja taas ohjailupisteeseen käyttämään spaageja ja samaan aikaan hyppäämään rantakalliolle ja kiinnittämään keulaköysiä. Eli homma hoituu lähetysiellä veneen omalla massalla ja valmiilla liike-energialla vaihde vapaalla. Tällöin puoliplaanarin kölistä on etua.

        Akselivetoisen puoliplaanarin ainoa ongelma perävetolaitteisen tai jettivehkeeseen nähden on se, ettei se käänny kovin hyvin peruuttaessa muihin verrattuna. Keulapotkuri auttaa tosi paljon peruuttaessa.

        "mutta mietiskelin että esimerkiksi isommalla akselivetoisella homma voisi olla vaikeampaa etenkin kun sellaisista ei ole kokemusta"

        Kaiken oppii kun harjoittelee. Olen sen huomannut.


      • Anonyymi

        "Miten luulet kovemmassa tuulessa hoituvan vaikkapa peräpoijun / peräankkurin käsittelyn, jos olet yksin liikkeellä?
        ....
        Tässä veneillä on kyllä eroja, mutta mikään ei tuota ongelmaa ihan yksinään ratkaise"

        Pitäis määritellä mikä on kova tuuli ja mistä suunnasta. Omat kokemukset omasta 40 jalkaisesta ja toisesta 34 jalkaisesta (kirjoitin jo tästä). Kotisamassa onnistuu hyvin kelistä riippumatta, kun veneet ajetaan paalujen väliin (peruuttamalla). Peräpoijukin onnistuu hyvin. Hieman haastavammaksi koen tilanteen, jossa ajetaan perä edellä laituriin ja keula laitetaan poijuun kun on kohtalainen sivutuuli (suurinpiirtein noin 5 m/s). Tämä vaatii että joku on laiturilla vastassa, muuten ei oikein onnistu ellei voi nojata muihin veneisiin.

        Luonnon satamassa taas perä ankkuriin - keula rantakalliolle ei ole mikään ongelma. Olen tehnyt sen tänä vuonnakin mioneen kertaan - yksin. Vaatii kaksi lähestymistä. Ensimmäisellä mitoitetaan ankkuriköyden pituus, toisella sitten otetaan keula vastaan ja kiinnitetään keula. Lyhyesti:

        - katso kikareilla keulalle joku kiinnityspiste / pari kiinnityspistettä.
        - laita keulaköydet valmiuteen, keulaknaapeihin kiinni ja riittävästi varaa rantaan
        - lähesty rantaa, tiputa ankkuri hyvissä ajoin eli pitkälle
        - aja veneen keula noin metrin pari päähän rannsta
        - kiinitä ankkuriköysi takaknaapiin.
        - Vedä venettä ankkuriköydestä reilun matkan päähän rannasta.
        - aja koneella takaisin rantaan, suuntaa keula siihen kohtaan mihin haluat (ota sorto huomioon)
        - vaihde vapaalle
        - mene keulaan
        - "ota ranta vastaan" (riippuu veneen painosta miten teet) ja astu rantaan
        - tönäise vene irti rannasta
        - kiinnitä keulaköysi tai köydet
        - vedä venettä köysistä takaisin rantaanpäin
        - mene veneeseen ja kiristä keulaköydet sopiviksi siten, ettäkeula on siinä mihin se haluat.
        - kiristä ankkuriköysi
        - korjaa keulaa tarvittaessa, lisää köysi tms.

        Ei se kovin hankalaa ole kun sen etukäteen suunnittelee ja treenaa.

        Edellistä prosessia käytän 40 jalkaisessa veneessä, jossa on yläohjaamo (siis tuulipntaa on). Ei ole ankkurivinssiä, sellaista ei voi edes käyttää tällä tavalla rantautuessa. Yleensä kiinnitän keulan ensin vähän kevyemmällä / ohuemmalla pitkällä rantautumisköydellä, sitten vasta laitan ne lopulliset.

        Ja kalliosiin rantoihin rantaudun. Joku hiekkarantakin voisi onnsitua (ankannokka ja kulkusilta keulassa on), mutta en harrasta, koska tulee hiekkaa veneeseen niin paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        toki keula ja peräpotkurit ja ankkurit toimii kaukosäätimellä. Onnistuu isompikin yksin

        Näistä ei ole kovin paljon apua luonnon satamaaan kiinnittäydyttäessä. Ihan näin omaan kokemukseen perustuen sanon.

        1)
        Ankkurivinssi on aivan liian hidas kelautumaan kaukosäätimellä. Omien kokemusten mukaan ainoa mitä kaipaisin, on ankkuriköyden kauko-ohjattava lukitus. Ongelmana taas on se, että usein kysiesestä lukitusmekanismista olisi haittaa muulloin ja ankkuria myös nostettaessa (käsin: 15 kg bruce ja 6 m kettinkiä ja 120 m köyttä). Niinpä en ole sitä rakentanut, teenkin siis kaksi lähestymistä rantaan kuten toisessa vastauksessa olen kuvannut. Ja pitkä ankkuriköysi auttaa tässä todella paljon.

        2)
        peräpotkuri (jos tällä tarkoitetaan sivuun työntävää) ei auta yhtään rantaan lähestyttäessä. Laituriin kylkikiinnitykseen ehkä, mutta ei kun venettä ajetaan suoraan eteenpäin kohti laituria tai luonnonsatamaa.

        3)
        Keulapotkurista on jonkin verran hyötyä. Lähinnä kun aluksi suuntaat veneen kohti rantaa siihen haluamaasi paikkaan koneella ja peräsimellä ja olet siirtynyt keulaan, voit keulapotrkurilla vähän kääntää keulaa parhaaseen rantautumis-/hyppypaikkaan tai jos tuuli sortaakin odotettua enemmän. Yleensä joku +/1 metri korkeintaan, koska muuten vene kääntyy poikittain ja lopulta ankkuri jää väärään kulmaan (tässä ei ankkurikulman takia auta edes peräpotkuri). Alkusuuntaus / veneen linja kohti rantaa pitää kuitenkin olla aluksi täysin oikein, jotta ankkuri saadaan oikeaan kulmaan.

        Itselläni on kauko-ohjattava keulapotkuri, mutta en kovin usein sitä tarvitse kun yksin rantaudun. Mutta mukava lisä hienosäätöön ja kauko-ohjain roikkuu varalla kaulasta. Juuri mahdollisen sorron takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näistä ei ole kovin paljon apua luonnon satamaaan kiinnittäydyttäessä. Ihan näin omaan kokemukseen perustuen sanon.

        1)
        Ankkurivinssi on aivan liian hidas kelautumaan kaukosäätimellä. Omien kokemusten mukaan ainoa mitä kaipaisin, on ankkuriköyden kauko-ohjattava lukitus. Ongelmana taas on se, että usein kysiesestä lukitusmekanismista olisi haittaa muulloin ja ankkuria myös nostettaessa (käsin: 15 kg bruce ja 6 m kettinkiä ja 120 m köyttä). Niinpä en ole sitä rakentanut, teenkin siis kaksi lähestymistä rantaan kuten toisessa vastauksessa olen kuvannut. Ja pitkä ankkuriköysi auttaa tässä todella paljon.

        2)
        peräpotkuri (jos tällä tarkoitetaan sivuun työntävää) ei auta yhtään rantaan lähestyttäessä. Laituriin kylkikiinnitykseen ehkä, mutta ei kun venettä ajetaan suoraan eteenpäin kohti laituria tai luonnonsatamaa.

        3)
        Keulapotkurista on jonkin verran hyötyä. Lähinnä kun aluksi suuntaat veneen kohti rantaa siihen haluamaasi paikkaan koneella ja peräsimellä ja olet siirtynyt keulaan, voit keulapotrkurilla vähän kääntää keulaa parhaaseen rantautumis-/hyppypaikkaan tai jos tuuli sortaakin odotettua enemmän. Yleensä joku +/1 metri korkeintaan, koska muuten vene kääntyy poikittain ja lopulta ankkuri jää väärään kulmaan (tässä ei ankkurikulman takia auta edes peräpotkuri). Alkusuuntaus / veneen linja kohti rantaa pitää kuitenkin olla aluksi täysin oikein, jotta ankkuri saadaan oikeaan kulmaan.

        Itselläni on kauko-ohjattava keulapotkuri, mutta en kovin usein sitä tarvitse kun yksin rantaudun. Mutta mukava lisä hienosäätöön ja kauko-ohjain roikkuu varalla kaulasta. Juuri mahdollisen sorron takia.

        Unohtui viellä. Hyötyä olisi jos veneen oma merikytkin ja kaasu on kauko-ohjattava. Edelleen vaatii stietysti että ankkuri on kiinnitetty suurin piirtein oikeaan pituuteen (ettei vene pääse kääntymään rannan suuntaisesti kun kiinnität keulaköyttä rannan jykevimpään puuhun), mutta helpottaisi sitä rantautumista / veneen stoppaamista ennen rantakalliota. Nyt 6 tonnin massaa (40 jalkaa) ei jalalla pysäytetä kovin helposti joten lähestymisnopeus on sovitettava aika tarkkaan oikein. Harjoittelemalla toki olen oppinut, mutta jarrutus kauko-ohjauksella olisi kiva lisä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Akselvetoiset puoliplaanarit eivät varmastikaan täytä yksin käsiteltävyyden vaatimusta kelissä, vaan ajautuvat tuulen mukana heti kun kuski jättää paikkansa"

        Minulla on 40 jalkainen akselivetoien puoliplaanari. Sitten ajelen kohtuu paljon 34 jalkaista puoliplaanaria. Yksin olen pystynyt hallitsemaan kyseiset veneet kaikissa tilanteissa. Kumpikin ajetaan perä edellä laituriin kotisatamassa, kumpikin vene on kohtuu helppo laittaa keula edellä luonnon satamaan (yksin). Laituriin ajaessa ei ole tuulirajaa tullut vastaan, luonnoon satamaan ajaessani tuuli tulee ottaa huomioon jo jonkin verran.

        Akselivetoisessa puoliplaanarissa on köli, jolloin tuuli ei kovin helposti lähde sitä sortamaan. Se mitä se sortaa, on hyvin johdonmukainen eli sen voi ottaa huomioon.

        Perävetolaittella tai jetillä olevissa venesisä on enempi ongelmia tuulen sorron kanssa, kun niissä ei ole lainkaan köliä. Kun yksin pistät venettä parkkiin laituriin tai luonnonsatamaan, ei veneessä voi olla veto päällä kun kiinnittelet ankkuria tai köysiä. Itse en ainakaan ole niin supernopea, että voisin juosta 20 metriä eli ohjailupisteestä keulaan ja taas ohjailupisteeseen käyttämään spaageja ja samaan aikaan hyppäämään rantakalliolle ja kiinnittämään keulaköysiä. Eli homma hoituu lähetysiellä veneen omalla massalla ja valmiilla liike-energialla vaihde vapaalla. Tällöin puoliplaanarin kölistä on etua.

        Akselivetoisen puoliplaanarin ainoa ongelma perävetolaitteisen tai jettivehkeeseen nähden on se, ettei se käänny kovin hyvin peruuttaessa muihin verrattuna. Keulapotkuri auttaa tosi paljon peruuttaessa.

        "mutta mietiskelin että esimerkiksi isommalla akselivetoisella homma voisi olla vaikeampaa etenkin kun sellaisista ei ole kokemusta"

        Kaiken oppii kun harjoittelee. Olen sen huomannut.

        "Kun yksin pistät venettä parkkiin laituriin tai luonnonsatamaan, ei veneessä voi olla veto päällä kun kiinnittelet ankkuria tai köysiä."

        Tottakai voi, olen niin tehnyt jo yli 40 vuoden ajan ilman mitään ongelmia. Niistä viimeiset 25 vuoden aikana myös yksin autopilotti päällä. Eipä ole tarvinnut juosta minnekkään kun kone, autopilotti sekä rannan kitka "keulapuskuriin" pitävät veneen paikallaan niin kauan kuin polttoainetta riittää.

        " Itse en ainakaan ole niin supernopea, että voisin juosta 20 metriä eli ohjailupisteestä keulaan ja taas ohjailupisteeseen käyttämään spaageja ja "

        En ole koskaan kuullut sanaa spaagi, mitä mahtanee tarkoittaa?
        Eipä sitä ainakaan kovin moni käytä kun ei 40 vuoden aikaan ole vastaan tullut.

        "samaan aikaan hyppäämään rantakalliolle ja kiinnittämään keulaköysiä"

        Juuri sen takiahan sitä konetta kannattaa pitää veto päällä ja autopilottia päällä, niin ei ole kiirettä, eikä tarvitse olla kahdessa paikassa yhtäaikaa.
        Ainoa seikka mikä saattaisi joissain veneissä tuottaa ongelmaa on se, että saa pidettyä ankkuriköyden poissa potkurista. Jos on perävetolaite niin ankkuriköydessä täytynee pitää vetoa koko ajan rantaa lähestyessä ennemmän kuin vyyhsitä purkeutuvasta köydestä itsestään syntyy. Sen täytyy yksin liikkuessa siis onnistua ohjaamosta käsin kun samalla käyttää pilotin ohjailukomentoja ja kaasu/vaihde säädintä, kunnes keula on rannassa kiinni. Sen jälkeen voi mennä kiinnittämään ankkuriköyden perään sopivaan tiukkuuteen, ja siirtyä sitten rauhassa keulaan kiinnittämään venettä rantaan. Josta joskus palatessa ensin säätää keulaköydet sopivaan pituuteen ja sitten pääsee ohjaamoon sammuttamaan koneen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miten luulet kovemmassa tuulessa hoituvan vaikkapa peräpoijun / peräankkurin käsittelyn, jos olet yksin liikkeellä?
        ....
        Tässä veneillä on kyllä eroja, mutta mikään ei tuota ongelmaa ihan yksinään ratkaise"

        Pitäis määritellä mikä on kova tuuli ja mistä suunnasta. Omat kokemukset omasta 40 jalkaisesta ja toisesta 34 jalkaisesta (kirjoitin jo tästä). Kotisamassa onnistuu hyvin kelistä riippumatta, kun veneet ajetaan paalujen väliin (peruuttamalla). Peräpoijukin onnistuu hyvin. Hieman haastavammaksi koen tilanteen, jossa ajetaan perä edellä laituriin ja keula laitetaan poijuun kun on kohtalainen sivutuuli (suurinpiirtein noin 5 m/s). Tämä vaatii että joku on laiturilla vastassa, muuten ei oikein onnistu ellei voi nojata muihin veneisiin.

        Luonnon satamassa taas perä ankkuriin - keula rantakalliolle ei ole mikään ongelma. Olen tehnyt sen tänä vuonnakin mioneen kertaan - yksin. Vaatii kaksi lähestymistä. Ensimmäisellä mitoitetaan ankkuriköyden pituus, toisella sitten otetaan keula vastaan ja kiinnitetään keula. Lyhyesti:

        - katso kikareilla keulalle joku kiinnityspiste / pari kiinnityspistettä.
        - laita keulaköydet valmiuteen, keulaknaapeihin kiinni ja riittävästi varaa rantaan
        - lähesty rantaa, tiputa ankkuri hyvissä ajoin eli pitkälle
        - aja veneen keula noin metrin pari päähän rannsta
        - kiinitä ankkuriköysi takaknaapiin.
        - Vedä venettä ankkuriköydestä reilun matkan päähän rannasta.
        - aja koneella takaisin rantaan, suuntaa keula siihen kohtaan mihin haluat (ota sorto huomioon)
        - vaihde vapaalle
        - mene keulaan
        - "ota ranta vastaan" (riippuu veneen painosta miten teet) ja astu rantaan
        - tönäise vene irti rannasta
        - kiinnitä keulaköysi tai köydet
        - vedä venettä köysistä takaisin rantaanpäin
        - mene veneeseen ja kiristä keulaköydet sopiviksi siten, ettäkeula on siinä mihin se haluat.
        - kiristä ankkuriköysi
        - korjaa keulaa tarvittaessa, lisää köysi tms.

        Ei se kovin hankalaa ole kun sen etukäteen suunnittelee ja treenaa.

        Edellistä prosessia käytän 40 jalkaisessa veneessä, jossa on yläohjaamo (siis tuulipntaa on). Ei ole ankkurivinssiä, sellaista ei voi edes käyttää tällä tavalla rantautuessa. Yleensä kiinnitän keulan ensin vähän kevyemmällä / ohuemmalla pitkällä rantautumisköydellä, sitten vasta laitan ne lopulliset.

        Ja kalliosiin rantoihin rantaudun. Joku hiekkarantakin voisi onnsitua (ankannokka ja kulkusilta keulassa on), mutta en harrasta, koska tulee hiekkaa veneeseen niin paljon.

        "vaihde vapaalle
        - mene keulaan
        - "ota ranta vastaan" (riippuu veneen painosta miten teet) ja astu rantaan
        - tönäise vene irti rannasta
        - kiinnitä keulaköysi tai köydet"

        Ja sillä aikaa tuuli heittää keulan sivulle ja kolhii naapuriveneen sellaiseen kuntoon että tulee huutamista ja vakuutukselle tarvetta.
        Varsin usein suurempaa venettä ei voi luonnonsatamissa jättää navakassa tai kovassa sivutuulessa valmiiksi nojaamaan pienemmän naapuriveneen kylkeen, koska sen ankkuri voi pettää tuhoisin seurauksin. Eikä rantakaan välttämättä olisi riittävän syvä oman veneen keulan kohdalla, vaikka se sitä naapuriveneen kohdalla olisikin. Kuitenkin lähn riittävän syvä paikka on juuri sen verran lähellä, että veneet ylettävät kolhimana toisiaan, jos oman veneensä keulan jättää tuuliajolle mennessään kiinnittämään keulaköyttä.

        Ainoa järkevä vaihtoehto näihin ongelmiin on rakentaa veneeseensä kunnollinen "keulapuskuri" jolla voi huoletta nojata rantaan, ja jättää veto päälle eteenpäin ja autopilotti pitämään suuntaa. Toimii toki myös laituriin ajoissa vierassatamissa vähintäänkin yhtä hyvin, ellei jopa paremminkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kun yksin pistät venettä parkkiin laituriin tai luonnonsatamaan, ei veneessä voi olla veto päällä kun kiinnittelet ankkuria tai köysiä."

        Tottakai voi, olen niin tehnyt jo yli 40 vuoden ajan ilman mitään ongelmia. Niistä viimeiset 25 vuoden aikana myös yksin autopilotti päällä. Eipä ole tarvinnut juosta minnekkään kun kone, autopilotti sekä rannan kitka "keulapuskuriin" pitävät veneen paikallaan niin kauan kuin polttoainetta riittää.

        " Itse en ainakaan ole niin supernopea, että voisin juosta 20 metriä eli ohjailupisteestä keulaan ja taas ohjailupisteeseen käyttämään spaageja ja "

        En ole koskaan kuullut sanaa spaagi, mitä mahtanee tarkoittaa?
        Eipä sitä ainakaan kovin moni käytä kun ei 40 vuoden aikaan ole vastaan tullut.

        "samaan aikaan hyppäämään rantakalliolle ja kiinnittämään keulaköysiä"

        Juuri sen takiahan sitä konetta kannattaa pitää veto päällä ja autopilottia päällä, niin ei ole kiirettä, eikä tarvitse olla kahdessa paikassa yhtäaikaa.
        Ainoa seikka mikä saattaisi joissain veneissä tuottaa ongelmaa on se, että saa pidettyä ankkuriköyden poissa potkurista. Jos on perävetolaite niin ankkuriköydessä täytynee pitää vetoa koko ajan rantaa lähestyessä ennemmän kuin vyyhsitä purkeutuvasta köydestä itsestään syntyy. Sen täytyy yksin liikkuessa siis onnistua ohjaamosta käsin kun samalla käyttää pilotin ohjailukomentoja ja kaasu/vaihde säädintä, kunnes keula on rannassa kiinni. Sen jälkeen voi mennä kiinnittämään ankkuriköyden perään sopivaan tiukkuuteen, ja siirtyä sitten rauhassa keulaan kiinnittämään venettä rantaan. Josta joskus palatessa ensin säätää keulaköydet sopivaan pituuteen ja sitten pääsee ohjaamoon sammuttamaan koneen.

        "Eipä ole tarvinnut juosta minnekkään kun kone, autopilotti sekä rannan kitka "keulapuskuriin"

        Ainakin niissä luonnonsatamissa joissa olen käynyt harvemmin saa keulan puskuun. Aina se kallio on kuitenkin väärässä korkeudessa tai kulmassa. Keulan kansitasolla vaakatasossa minulla on D-kumi (40 cm pitkä), mutta aina se on väärällä korkeudella. Joten kallio osuu aina keulan viistoon osaan ja vene lähtee kiipeämään rantakalliolle vaikka kone olisi tyhjäkäynnillä (vene kulkee normaalisti noin 5 solmua tyhjäkäynnillä!). Laituriin (niihin suurempiin) toki onnistuu menemään puskuun hyvin.

        Spaagi / spaagit tarkoittavat konekäskykahvoja.

        "Ja sillä aikaa tuuli heittää keulan sivulle ja kolhii naapuriveneen sellaiseen kuntoon että tulee huutamista ja vakuutukselle tarvetta."

        Ei heitä eikä tule. Jos heittäisi ja tulisi, en tekisi noin. Koska kuitenkin pystyn tekemään, ei tapahdu kuten luulet. Ja keula hallitaan sillä köydellä joka sinulla on mukana siellä maissa. Siitä vaan vetämään, niin keula tulee perässä.

        Siksi toisekseen tässä oli kyse luonnonsatamasta. Ei siinä ole mitään naapurivenettä jonka kylkeen nojataan. Jos luonnonsatamassa on jo joku, menen muualle tai jätän reilun välin naapuriveneeseen. Ei luonnonsatamssa olla kylki kyljessä. Jos tarvitset fendarit, olet aivan liian lähellä.

        ", jos oman veneensä keulan jättää tuuliajolle mennessään kiinnittämään keulaköyttä."

        Missä kirjoitin että jätän keulan tuuliajolle? Onhan minulla se keulaköysi kädesssä. Kai siitä voi vetää? Ainakin minä teen niin. Vetäisy köydestä, vene lähtee vedon suuntaan ja kestää taas hetken ennen kuin tuuli lähtee sitä siirtämään. 6 tonnia on aika rauhallinen liikkeissään.

        "Eikä rantakaan välttämättä olisi riittävän syvä oman veneen keulan kohdalla, vaikka se sitä naapuriveneen kohdalla olisikin. "

        Se reitti ja ranta tietenkin ensin katsotaan eteenpäinnäyttävällä kaiulla ja sitten vielä käydään tarkistamssa ajamalla sinne rantaan (keula varovasti jopa siihen kallioon kiinni). eli tarkistetaan tietenkin ennen rantatumistoimenpiteiden aloitustaä. Ei sinne sokkona tietenkään mennä.

        Trust me. Teen tälläisiä luonnonsatama-rantautumisia noin 60-70 kertaa vuodessa. Nykyisin usein tosin avovaimo hoitaa nuo kansityöt. Silloin tällöin olen tosin yksin liikenteessä, aiemmin olin lähes aina.

        "Ainoa järkevä vaihtoehto näihin ongelmiin on rakentaa veneeseensä kunnollinen "keulapuskuri" jolla voi huoletta nojata rantaan, "

        Kunnollinen keulapuskuri alkaa kansitasolta ja loppuu noin 20-30 cm syvyyteen ja on pystysuora. Koska veneeni keula on kuitenkin vino (kuten veneissä yleensä), en rakenna pystysuoraa puskuria. Vino keula nousee rantakalliolle ellei puskuri ja rantakallio ole täysin samalla korkeudella. Silloin voin hyödyntää nykyistä vaakatasossa olevaa D-kumia. Harvoin on noin tilanne. Kallio on yleensä kansitasoa alempana (silloin käytän ns. ankan nokkaa), joten ei saa puskuun.

        Taidat muuten olla järviveneilijä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eipä ole tarvinnut juosta minnekkään kun kone, autopilotti sekä rannan kitka "keulapuskuriin"

        Ainakin niissä luonnonsatamissa joissa olen käynyt harvemmin saa keulan puskuun. Aina se kallio on kuitenkin väärässä korkeudessa tai kulmassa. Keulan kansitasolla vaakatasossa minulla on D-kumi (40 cm pitkä), mutta aina se on väärällä korkeudella. Joten kallio osuu aina keulan viistoon osaan ja vene lähtee kiipeämään rantakalliolle vaikka kone olisi tyhjäkäynnillä (vene kulkee normaalisti noin 5 solmua tyhjäkäynnillä!). Laituriin (niihin suurempiin) toki onnistuu menemään puskuun hyvin.

        Spaagi / spaagit tarkoittavat konekäskykahvoja.

        "Ja sillä aikaa tuuli heittää keulan sivulle ja kolhii naapuriveneen sellaiseen kuntoon että tulee huutamista ja vakuutukselle tarvetta."

        Ei heitä eikä tule. Jos heittäisi ja tulisi, en tekisi noin. Koska kuitenkin pystyn tekemään, ei tapahdu kuten luulet. Ja keula hallitaan sillä köydellä joka sinulla on mukana siellä maissa. Siitä vaan vetämään, niin keula tulee perässä.

        Siksi toisekseen tässä oli kyse luonnonsatamasta. Ei siinä ole mitään naapurivenettä jonka kylkeen nojataan. Jos luonnonsatamassa on jo joku, menen muualle tai jätän reilun välin naapuriveneeseen. Ei luonnonsatamssa olla kylki kyljessä. Jos tarvitset fendarit, olet aivan liian lähellä.

        ", jos oman veneensä keulan jättää tuuliajolle mennessään kiinnittämään keulaköyttä."

        Missä kirjoitin että jätän keulan tuuliajolle? Onhan minulla se keulaköysi kädesssä. Kai siitä voi vetää? Ainakin minä teen niin. Vetäisy köydestä, vene lähtee vedon suuntaan ja kestää taas hetken ennen kuin tuuli lähtee sitä siirtämään. 6 tonnia on aika rauhallinen liikkeissään.

        "Eikä rantakaan välttämättä olisi riittävän syvä oman veneen keulan kohdalla, vaikka se sitä naapuriveneen kohdalla olisikin. "

        Se reitti ja ranta tietenkin ensin katsotaan eteenpäinnäyttävällä kaiulla ja sitten vielä käydään tarkistamssa ajamalla sinne rantaan (keula varovasti jopa siihen kallioon kiinni). eli tarkistetaan tietenkin ennen rantatumistoimenpiteiden aloitustaä. Ei sinne sokkona tietenkään mennä.

        Trust me. Teen tälläisiä luonnonsatama-rantautumisia noin 60-70 kertaa vuodessa. Nykyisin usein tosin avovaimo hoitaa nuo kansityöt. Silloin tällöin olen tosin yksin liikenteessä, aiemmin olin lähes aina.

        "Ainoa järkevä vaihtoehto näihin ongelmiin on rakentaa veneeseensä kunnollinen "keulapuskuri" jolla voi huoletta nojata rantaan, "

        Kunnollinen keulapuskuri alkaa kansitasolta ja loppuu noin 20-30 cm syvyyteen ja on pystysuora. Koska veneeni keula on kuitenkin vino (kuten veneissä yleensä), en rakenna pystysuoraa puskuria. Vino keula nousee rantakalliolle ellei puskuri ja rantakallio ole täysin samalla korkeudella. Silloin voin hyödyntää nykyistä vaakatasossa olevaa D-kumia. Harvoin on noin tilanne. Kallio on yleensä kansitasoa alempana (silloin käytän ns. ankan nokkaa), joten ei saa puskuun.

        Taidat muuten olla järviveneilijä?

        6 tonnia venettä ei millään nouse ylös rannalle sillä teholla jolla 40-jalkainen vene liikkuu 5 solmua tyynessä. Työntövoima ei ole silloin edes 10% rannalle kiipeämiseen tarvittavasta.
        "keulapuskurin" kumi pinta on viiston keulan suunnassa, ja kaartuu vesilinjan alla enemmän vaakatasoon. Yleensä rantakalliot ovat kaltevia, joten ne ovat kaikilla korkeuksilla, mutta puskuri ottaa luonnonsatamissa yleensä kiinni vain 10...40 cm vesilinjan yläpuolelta paikasta riippuen.

        "Taidat muuten olla järviveneilijä?"
        Ei suinkaan. Olen liikkunut pääosin merialueilla: suomenlahti, saaristomeri ja ahvenanmeri, vaikka on kerran tultu saimaallakin käytyä, ja ulkomaillakin pari kertaa venettä vuokrattu. Vaikka rantautumiseen sopivalla rannalla tuulee useinkin sivulta, niin aallokkoa siellä ei ole, koska jos olisi en siihen paikkaa silloin yksin yrittäisi edes rantautua.


      • Anonyymi

        Miksei Skyhookia saa? Johan se on Aq35:ssä vakiona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miten luulet kovemmassa tuulessa hoituvan vaikkapa peräpoijun / peräankkurin käsittelyn, jos olet yksin liikkeellä?
        ....
        Tässä veneillä on kyllä eroja, mutta mikään ei tuota ongelmaa ihan yksinään ratkaise"

        Pitäis määritellä mikä on kova tuuli ja mistä suunnasta. Omat kokemukset omasta 40 jalkaisesta ja toisesta 34 jalkaisesta (kirjoitin jo tästä). Kotisamassa onnistuu hyvin kelistä riippumatta, kun veneet ajetaan paalujen väliin (peruuttamalla). Peräpoijukin onnistuu hyvin. Hieman haastavammaksi koen tilanteen, jossa ajetaan perä edellä laituriin ja keula laitetaan poijuun kun on kohtalainen sivutuuli (suurinpiirtein noin 5 m/s). Tämä vaatii että joku on laiturilla vastassa, muuten ei oikein onnistu ellei voi nojata muihin veneisiin.

        Luonnon satamassa taas perä ankkuriin - keula rantakalliolle ei ole mikään ongelma. Olen tehnyt sen tänä vuonnakin mioneen kertaan - yksin. Vaatii kaksi lähestymistä. Ensimmäisellä mitoitetaan ankkuriköyden pituus, toisella sitten otetaan keula vastaan ja kiinnitetään keula. Lyhyesti:

        - katso kikareilla keulalle joku kiinnityspiste / pari kiinnityspistettä.
        - laita keulaköydet valmiuteen, keulaknaapeihin kiinni ja riittävästi varaa rantaan
        - lähesty rantaa, tiputa ankkuri hyvissä ajoin eli pitkälle
        - aja veneen keula noin metrin pari päähän rannsta
        - kiinitä ankkuriköysi takaknaapiin.
        - Vedä venettä ankkuriköydestä reilun matkan päähän rannasta.
        - aja koneella takaisin rantaan, suuntaa keula siihen kohtaan mihin haluat (ota sorto huomioon)
        - vaihde vapaalle
        - mene keulaan
        - "ota ranta vastaan" (riippuu veneen painosta miten teet) ja astu rantaan
        - tönäise vene irti rannasta
        - kiinnitä keulaköysi tai köydet
        - vedä venettä köysistä takaisin rantaanpäin
        - mene veneeseen ja kiristä keulaköydet sopiviksi siten, ettäkeula on siinä mihin se haluat.
        - kiristä ankkuriköysi
        - korjaa keulaa tarvittaessa, lisää köysi tms.

        Ei se kovin hankalaa ole kun sen etukäteen suunnittelee ja treenaa.

        Edellistä prosessia käytän 40 jalkaisessa veneessä, jossa on yläohjaamo (siis tuulipntaa on). Ei ole ankkurivinssiä, sellaista ei voi edes käyttää tällä tavalla rantautuessa. Yleensä kiinnitän keulan ensin vähän kevyemmällä / ohuemmalla pitkällä rantautumisköydellä, sitten vasta laitan ne lopulliset.

        Ja kalliosiin rantoihin rantaudun. Joku hiekkarantakin voisi onnsitua (ankannokka ja kulkusilta keulassa on), mutta en harrasta, koska tulee hiekkaa veneeseen niin paljon.

        "Pitäis määritellä mikä on kova tuuli"

        Tässä on käsitteelle ihan oikea määritelmä:
        https://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet

        "Tuuliasteikko 10 minuutin keskituulen nopeuksille:
        14–20 m/s kovaa tuulta"


    • Anonyymi

      Olisiko purkkari tai moottoripursi vaihtoehtona? Varsinkin lasten kanssa noilla ajellessa ollaan perillä heti kun köydet irtoavat. Käy jossain tutustumassa purjehdukseen ja jonkun kokeneemman mukaan pääsee meko helposti mukaan parille reissulle oppimaan alkeita. Itse olen kaksineuvoinen ja kun täytyy päästä tehokkaasti tai nopeasti pisteestä a pisteeseen b menen moottoriveneellä mutta kun lähden perheen kanssa nauttimaan veneilystä, niin aina purkkarilla.

      • Anonyymi

        Purjeveneessä toteutuu paremmin kaikki muut vaatimukset paitsi nopeus. Purjeveneellä ajaa koneella 0,2-0,3 l/mpk, jo 8 m purjeveneissä on kolme kajuuttaa eli kaksi makuukajuuttaa ja salonki, ulkotilaa on valtavasti, köli ja iso peräsin tekevät rantautumisista helpompia ja hinnat ovat edellisempia.

        50 tonnilla saa helposti 2000-luvun 30-33 -jalkaisen, joka voi kunnoltaan olla lähes uuden veroinen. Siinä ei ole moottoriveneen tapaan erittäin kallista moottoria riskinä.

        Myös 80-luvulta löytyy hyväkuntoisia n. 30-33 -jalkaisia 20-40 tonnin hinnoissa kolmella kajuutalla.

        Vähänkin pidemmillä matkoilla moottoriveneet ovat pieni vähemmistö.


      • Anonyymi

        Entäpä olisiko helikopteri vaihtoehtona? Tai matkailuauto?

        Meinaan kun aloittaja selvästi ilmoitti moottorivenepalstalla hakevansa plaanaavaa tai puoliplaanaavaa moottorivenettä, niin ehkä täällä voi esittää vielä tätäkin tyhmempiä ehdotuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäpä olisiko helikopteri vaihtoehtona? Tai matkailuauto?

        Meinaan kun aloittaja selvästi ilmoitti moottorivenepalstalla hakevansa plaanaavaa tai puoliplaanaavaa moottorivenettä, niin ehkä täällä voi esittää vielä tätäkin tyhmempiä ehdotuksia.

        Aloittaja sanoi, "ei tarvitse olla plaanaava". Puoliplaanaavasta ei sanonut mitään. Kyllä purjeveneelläkin on aina illaksi eteenpäin päässyt.

        Sen sijaan sanoi kahdesta makuuhytistä, mutta silti joku ehdotti yksihyttistä Aquadoria.

        Puhui myös kohtuullisista kuluista.

        Otsikossa oli perheen matkavene, johon purjevene sopii, mutta ei helikopteri tai matkailuauto.

        Jos ei aloittaja näe purjevenettä lainkaan vaihtoehtona, hän varmasti osaa olla lukematta siihen liittyvät viestit.


      • Anonyymi

        Minulla eli aloittajalla ei ole kokemusta purjehduksesta, mutta olen kyllä pannut merkille että purkkareissa saa samoilla euroilla paljon enemmän tilaa ja kokoa. Tietysti silloin joutuisin luopumaan siitä helposta veneilytyylistä, että voi aamulla hurauttaa jonnekin tunnissa ja palata kotiin nopeasti. Veneilyn luonne siis ehkä hieman muuttuisi ja olisi myös opeteltava purjehdustaitoja esimerkiksi jonkun kurssin avulla. Ei huono asia sekään, mutta periaatteellisesti ero on iso ja vaatii hieman miettimistä.


    • Ajeltiin 17v Marino 9000:lla, tilaa riittää.
      Sitten vaihdettiin Tristan 820:een jossa olisi kaikki mitä listasit.
      Me olemme erittäin tyytyväisiä valintamme.

    • Anonyymi

      Utö 31.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joku pahoitti mielensä Afrikantähti pelistä

      Rasismikohu Helsingin yliopistossa – riistoleikkejä ja Afrikan tähti -vitsailua: ”Olen sanaton” Musta vaihto-opiskelija tyrmistyi, kun opiskelijat esi
      Maailman menoa
      600
      9435
    2. Professori tyrmää Marinin hallituksen korona toimet

      https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6a55281c-4f12-46d6-be17-f9ee97637f12 Professori Martin Scheinin esittää rajua kritiikkiä Suomen koronapäätöksi
      Maailman menoa
      144
      2733
    3. Seksikäs naispari! Sita Salminen innoitti Jukka Haapalaista: "Toteutui monenlaiset päivä- ja yöunet"

      Sita Salminen ja Kia Lehmuskoski vetivät naisparina hitaan, mutta sitäkin sensuellimman valssin Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Ja saivat sekä yle
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      2234
    4. Oho! Sointu Borg juhli rajusti Tallinnassa: Nahkarotsi hävisi, korjaussarja kutsui: "Johan oli vklp"

      No nyt! Sointu Borg on räväkkä nainen, joka ei peittele sanomisiaan, eikä muotojaan. Instagramissa hän kuvailee itseään #röyhkeästirohkea. Tarkkasilmä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      2209
    5. Sofia hehkutti kovaan ääneen lapsen tekoa

      Mutta eipä sekään homma etene. Ehkä parempi niin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      64
      1003
    6. Piispa Laajasalo paholaisen asialla.

      Koskaan kukaan todellinen Jumalan palvelija ei ole alentunut sanomaan noin tuomitsevia ja syyllistäviä lausuntoja julkisesti ihmisistä, jopa omista se
      Maailman menoa
      334
      857
    7. mies kysymys sulle

      missä haluaisit meidän näkevän?
      Ikävä
      57
      840
    8. Pub marjuskan anniskeluluvat

      hyllylle kunnes vanhan miehen pahoinpitely selvitetää perinpohjaisesti. Nyt ois mikan aika astua julkisuuteen tapahtumien kulun suhteen ettei kaikki p
      Haapavesi
      11
      717
    9. Oon kait mä vähän

      Typerä kun mä jatkan vaan vaikka sä yritit kait hiljaisuudella kertoa ettet edes tykkää?? 🤔😟
      Ikävä
      56
      676
    Aihe