Tein testin ja tässä tulokset

Anonyymi

Testasin kaksitahtista moottoria ja neltahtista. Tulokset olivat odotetut: kaksitahtinen oli pirteämpi ja ärhäkkäämpi lähtemään kuin neltahtinen.
Kaksitahtinen is pest

40

<50

    Vastaukset

    • Kuulostaa tieteelliseltä.

    • Nelitahtisen täytyy tällöin olla Buda

    • Minä toistin testin. Tein sen kirjallisuustutkimuksena somekirjoittelun perusteella. Nyt tutkimustulos on oikein vahvistettu toisella tutkimuksella.

      Ai niin, suklaan syöminen laihduttaa.

    • 2 tahtinen on parasta paalattuna.

      • No, no, 2T koneen suurin ja ainoa ongelma on päästöt.
        Se on teho-paino -suhteeltaan ylivoimainen nelitahtiseen verrattuna.
        Kaikki isoimmat koneet ovat 2T


      • Anonyymi kirjoitti:

        No, no, 2T koneen suurin ja ainoa ongelma on päästöt.
        Se on teho-paino -suhteeltaan ylivoimainen nelitahtiseen verrattuna.
        Kaikki isoimmat koneet ovat 2T

        Ai bensiini käyttöiset vai?
        Huonosti sopii perämoottoriksi ristipää 2T kone.


      • Käytännössä kaikki suurimmat laivamoottorit ovat kaksitahtisia ristipää- dieseleitä. Suurimpien tehot ovat noin 100000 kW ja kuivapainoa tuollaisella on reilusti yli 2000 tonnia. Voimalakäytöstä löytyy vielä hieman edellisisäkin suurempia koneita, tehot luokkaa 130000 kW ja paino silloin noin 3000 tonnia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Käytännössä kaikki suurimmat laivamoottorit ovat kaksitahtisia ristipää- dieseleitä. Suurimpien tehot ovat noin 100000 kW ja kuivapainoa tuollaisella on reilusti yli 2000 tonnia. Voimalakäytöstä löytyy vielä hieman edellisisäkin suurempia koneita, tehot luokkaa 130000 kW ja paino silloin noin 3000 tonnia.

        Onpa hurjan hyvä tehopainosuhde! Tuolla suhteella 20 hv kone painaisi n. 300 kg. Paljonkos 20 hv 4T perämoottori painaakaan?


      • Heitänpä ilmoille sellasen kysymyksen että paljonko tuollainen vastaava 130000kw nelitahtikone painaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa hurjan hyvä tehopainosuhde! Tuolla suhteella 20 hv kone painaisi n. 300 kg. Paljonkos 20 hv 4T perämoottori painaakaan?

        Vähän riippuu tietenkin koneesta.
        20 HP 2T dieseli voisi myös painaa 50 kg, jos käytetään korkeampaa viritysastetta. Se on lähellä nelitahtisen bensakoneen painoa.
        2Tbensakone painaa hiukan alle 40 kg ja nelitahtidieseli painaisi 55 kg.

        Vertailu ei ole kovin relevantti ajateltuna 20HP perämoottorina koska dieselleitä ei tehdä niin pieninä koneina ja dieselissä panostetaan enemmän pitkään käyttöikään.

        Ajatusleikkinä homma kuitenkin on ihan toimiva.
        Teho-painosuhteeltaan paras on 2T bensakone, sitten 2T diesel ja 4T bensa ovat tasaväkisiä ja painavin on 4T diesel. Homman saa varmaan sopivalla valinnalla näyttämään muutakin, mutta mitä samankalatisempai laitteita verrataan, sitä lähempänä ollaan tuota järjestystä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän riippuu tietenkin koneesta.
        20 HP 2T dieseli voisi myös painaa 50 kg, jos käytetään korkeampaa viritysastetta. Se on lähellä nelitahtisen bensakoneen painoa.
        2Tbensakone painaa hiukan alle 40 kg ja nelitahtidieseli painaisi 55 kg.

        Vertailu ei ole kovin relevantti ajateltuna 20HP perämoottorina koska dieselleitä ei tehdä niin pieninä koneina ja dieselissä panostetaan enemmän pitkään käyttöikään.

        Ajatusleikkinä homma kuitenkin on ihan toimiva.
        Teho-painosuhteeltaan paras on 2T bensakone, sitten 2T diesel ja 4T bensa ovat tasaväkisiä ja painavin on 4T diesel. Homman saa varmaan sopivalla valinnalla näyttämään muutakin, mutta mitä samankalatisempai laitteita verrataan, sitä lähempänä ollaan tuota järjestystä

        Jos puhutaan perämoottoreista, ei ole havaittavissa systemaattista painoeroa 4T vs. 2T. Paljonkohan keskimäärin on itse moottorin paino vs. apulaitteet, riki jne.?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän riippuu tietenkin koneesta.
        20 HP 2T dieseli voisi myös painaa 50 kg, jos käytetään korkeampaa viritysastetta. Se on lähellä nelitahtisen bensakoneen painoa.
        2Tbensakone painaa hiukan alle 40 kg ja nelitahtidieseli painaisi 55 kg.

        Vertailu ei ole kovin relevantti ajateltuna 20HP perämoottorina koska dieselleitä ei tehdä niin pieninä koneina ja dieselissä panostetaan enemmän pitkään käyttöikään.

        Ajatusleikkinä homma kuitenkin on ihan toimiva.
        Teho-painosuhteeltaan paras on 2T bensakone, sitten 2T diesel ja 4T bensa ovat tasaväkisiä ja painavin on 4T diesel. Homman saa varmaan sopivalla valinnalla näyttämään muutakin, mutta mitä samankalatisempai laitteita verrataan, sitä lähempänä ollaan tuota järjestystä

        Montako ahdettua 2T bensakonetta tiedät?
        Ainakin ahdetun 4T bensakoneen teho/painosuhde selvästi ahtamatonta 2T bensaa suurempi samassa teholuokassa.
        Kaikilla vastaavanlaisilla koneilla iskutilavuus korreloi vääntömomentin kanssa, ja kierrokset tippuvat sylinterin koon mukana. Siitä seuraa että teho kasvaa hitaamin kuin iskutilavuus ja sen mukana kasvava paino, kunhan verrataan yhtä monisylinterisiä koneita keskenään, ja samalla teknologisella tasolla ja toteutuksella.
        Toki valmista perämoottoriakin on mahdollista virittää ahtamalla suurempi tehoisemmaksi, ja sen voi onnistua tekemään myös päästörajat täyttävänä mallina.
        Ja jos puhutaan muustakin kuin vain sarjavalmisteisista perämoottoreista, niin kaasuturbiinien teho/painosuhteet ovat selvästi suurempia kuin minkään edellä mainitun polttomoottorityypin. Sellaisiakin voi veneessä käyttää ja on käytettykin, niin akselia pyörittämässä kuin suoraan kaasusuihkun työntövoimaa hyödyntävinäkin voimalaitteina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän riippuu tietenkin koneesta.
        20 HP 2T dieseli voisi myös painaa 50 kg, jos käytetään korkeampaa viritysastetta. Se on lähellä nelitahtisen bensakoneen painoa.
        2Tbensakone painaa hiukan alle 40 kg ja nelitahtidieseli painaisi 55 kg.

        Vertailu ei ole kovin relevantti ajateltuna 20HP perämoottorina koska dieselleitä ei tehdä niin pieninä koneina ja dieselissä panostetaan enemmän pitkään käyttöikään.

        Ajatusleikkinä homma kuitenkin on ihan toimiva.
        Teho-painosuhteeltaan paras on 2T bensakone, sitten 2T diesel ja 4T bensa ovat tasaväkisiä ja painavin on 4T diesel. Homman saa varmaan sopivalla valinnalla näyttämään muutakin, mutta mitä samankalatisempai laitteita verrataan, sitä lähempänä ollaan tuota järjestystä

        Puhutko nyt koneiden vai perämoottoreiden painoista? Dieselkoneita tehdään muutaman hv tehosta alkaen. Dieselperämoottoreitakin on tehty ainakin 27 hv tehoisena ja tuo painoi kevyimpänä versiona 94 kg.

        Lennokkimoottorina löytynee todella kevyitä 20 hv koneita, luultavasti myös dieselinä.

        Automoottorina wankel lienee tehopainosuhteeltaan parempi kuin 2T. Taitaa historiasta löytyä myös wankelperämoottoreita.

        Tavallisten perämoottoreiden viritysaste on todella alhainen niin 2T kuin 4T koneissa. Eli samalla tehopainosuhde on kaukana maksimista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhutko nyt koneiden vai perämoottoreiden painoista? Dieselkoneita tehdään muutaman hv tehosta alkaen. Dieselperämoottoreitakin on tehty ainakin 27 hv tehoisena ja tuo painoi kevyimpänä versiona 94 kg.

        Lennokkimoottorina löytynee todella kevyitä 20 hv koneita, luultavasti myös dieselinä.

        Automoottorina wankel lienee tehopainosuhteeltaan parempi kuin 2T. Taitaa historiasta löytyä myös wankelperämoottoreita.

        Tavallisten perämoottoreiden viritysaste on todella alhainen niin 2T kuin 4T koneissa. Eli samalla tehopainosuhde on kaukana maksimista.

        Vastaus voi olla mikä vaan kunhan valitaan sopivasti vertailukohteet ja sopivat koneet.

        Esimerkkisi sähkömoottori on vieläkin tehokkaampi kun ei ota akkua huomioon, mutta eikä moottoreidenkaan polttoainetankin kokoa ole laskettu...

        Aloittaja ei puhunut mitään perämoottoreista vaan koneista yleensä. Laajempi lähestymiskulma onkin tarpeen, Jos halutaan aidosti verrata tekniikoita.

        Diesel perämoottoreita on tehopainosuhteeltaan hyviäkin, muttei alle 135hv luokissa. 2t dieseleitä ei perämoottoreita ole.

        Olisi myös ihan fiksua ottaa mukaan vertailuun myös kulutus koska muuten rakettimoottori taitaa olla ylivoimainen.


      • Keskustelu24> harrastukset> veneily> PERÄMOOTTORIT


      • Anonyymi kirjoitti:

        Keskustelu24> harrastukset> veneily> PERÄMOOTTORIT

        So?
        Aloittaja on asiasta pihalla kuin lumiukko ja teki vain parin lauseen provon.
        Sen jälkeen fiksummat ottivat keskustelun yli ja saivat siitä jalostettua mielenkiintoisen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        So?
        Aloittaja on asiasta pihalla kuin lumiukko ja teki vain parin lauseen provon.
        Sen jälkeen fiksummat ottivat keskustelun yli ja saivat siitä jalostettua mielenkiintoisen.

        Perämoottoripalstalla nyt yleensä puhutaan perämoottoreista!
        Jos joku yhtä lapsellinen kuin aloittaja käy netissä ihmettelemässä jotain laivan konetta ja alkaa siitä viisastelemaan että tehokkaimmat koneet on 2t niin se on vain ääliöiden mielestä mielenkiintoista. Lähinnä Lapsellista jauhamista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Perämoottoripalstalla nyt yleensä puhutaan perämoottoreista!
        Jos joku yhtä lapsellinen kuin aloittaja käy netissä ihmettelemässä jotain laivan konetta ja alkaa siitä viisastelemaan että tehokkaimmat koneet on 2t niin se on vain ääliöiden mielestä mielenkiintoista. Lähinnä Lapsellista jauhamista.

        Kun keskustelu on avattu, sitä ei enää voi hallita vaan se menee siihen suuntaan, mihin keskustelijat itse haluavat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heitänpä ilmoille sellasen kysymyksen että paljonko tuollainen vastaava 130000kw nelitahtikone painaa?

        Sellaisia ei valmisteta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa hurjan hyvä tehopainosuhde! Tuolla suhteella 20 hv kone painaisi n. 300 kg. Paljonkos 20 hv 4T perämoottori painaakaan?

        Laiva- ja voimalakäytössä ei noihin suhteisiin voida tuijotella. Suurimpien moottorien kierrosluvut ovat 60- 100 rpm, siinä haetaan aivan eri asioita kuin hyvää teho-painosuhdetta. Esim. polttoaineena käytettävä raskain pikiöljy saadaan palamaan parhaiten kun palamiselle varataan paljon aikaa ja tämä saavutetaan vain pienillä pyörimisnopeuksilla, yleensä vielä käyttäen polttoaineen yhdenlaista esisytytysmenetelmää. Laivamoottorien on myös oltava luotettavia ja toimittava toisinaan viikkokausia yhteen menoon sekä helposti yli 10000 käyttötuntia ilman suurempia perushuoltoja. Aika mahdottomia vaatimuksia joillekin perämoottoreille.


      • Isot hidaskäyntidieselit eivät pyöri hitaasti sen takia että palamiselle tarvittaisiin paljon aikaan vaan siksi koska:
        - rojut tulisivat heti pihalle valtavista komponenttipainoista johtuen (vaarallinen konehuone hallitsemattomista värähtelytasoista johtuen)
        - hitaammin pyörivä kone on huomattavasti pitkäikäisempi ja helpommin hallittava
        - komponettien valmistus halvempaa koska komponettien samanpainoisuus (liikkuvat) ei ole niin kriittinen


      • Anonyymi kirjoitti:

        Isot hidaskäyntidieselit eivät pyöri hitaasti sen takia että palamiselle tarvittaisiin paljon aikaan vaan siksi koska:
        - rojut tulisivat heti pihalle valtavista komponenttipainoista johtuen (vaarallinen konehuone hallitsemattomista värähtelytasoista johtuen)
        - hitaammin pyörivä kone on huomattavasti pitkäikäisempi ja helpommin hallittava
        - komponettien valmistus halvempaa koska komponettien samanpainoisuus (liikkuvat) ei ole niin kriittinen

        Nyt jo hymyilyttää...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Isot hidaskäyntidieselit eivät pyöri hitaasti sen takia että palamiselle tarvittaisiin paljon aikaan vaan siksi koska:
        - rojut tulisivat heti pihalle valtavista komponenttipainoista johtuen (vaarallinen konehuone hallitsemattomista värähtelytasoista johtuen)
        - hitaammin pyörivä kone on huomattavasti pitkäikäisempi ja helpommin hallittava
        - komponettien valmistus halvempaa koska komponettien samanpainoisuus (liikkuvat) ei ole niin kriittinen

        Mitkään materiaalitekniset tai lujuusopilliset seikat eivät estä tekemästä esim. alle 1000 tonnia painavaa ja teholtaan noin 100000 kW polttomoottoria! Voidaan suunnitella ja valmistaa vaikka 300- sylinterinen ja kuitenkin suhteellisen kevyt 100000 kW tehoinen polttomoottori. Jostain syystä sellaiset eivät kuitenkaan ole saaneet jalansijaa markkinoilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa hurjan hyvä tehopainosuhde! Tuolla suhteella 20 hv kone painaisi n. 300 kg. Paljonkos 20 hv 4T perämoottori painaakaan?

        Varmaan suurin mahdollinen teho-painosuhde ei ole se tärkein parametri laivanmoottorissa saati voimalaitosmoottorissa. Tuskin kukaan on siitä edes kunnolla kiinnostunut moottoria hankittaessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan suurin mahdollinen teho-painosuhde ei ole se tärkein parametri laivanmoottorissa saati voimalaitosmoottorissa. Tuskin kukaan on siitä edes kunnolla kiinnostunut moottoria hankittaessa.

        Ei tietenkään. Aivan järjetöntä kehua 2T-perämoottoreita jättimäisten 2T-dieseleiden kautta. Tai ylipäätänsä minkään dieselin kautta.

        Moottoripyörien ja autojen moottorit ovat paljon lähempänä ja niissä teho-painosuhde kiinnostaa, mutta myös polttoaineenkulutus, päästöt ja kestävyys. Ei juuri 2T-koneita näy.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No, no, 2T koneen suurin ja ainoa ongelma on päästöt.
        Se on teho-paino -suhteeltaan ylivoimainen nelitahtiseen verrattuna.
        Kaikki isoimmat koneet ovat 2T

        siksi etec on paras valinta, paljon 2t VOIMAA


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitkään materiaalitekniset tai lujuusopilliset seikat eivät estä tekemästä esim. alle 1000 tonnia painavaa ja teholtaan noin 100000 kW polttomoottoria! Voidaan suunnitella ja valmistaa vaikka 300- sylinterinen ja kuitenkin suhteellisen kevyt 100000 kW tehoinen polttomoottori. Jostain syystä sellaiset eivät kuitenkaan ole saaneet jalansijaa markkinoilla.

        0,1 kW/kg ei ole todellakaan mikään hyvä tulos pyrittäessä suureen teho/painosuhteeseen polttomoottorilla.
        Esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Pratt_&_Whitney_R-4360_Wasp_Major
        pääsi aikanaan 1,8 kW/kg lukemiin, eli noin 18 kertaiseen tuloksiin antamallasi kriteerillä.
        Pelkästään kasvattamalla sylinterimäärää 300:aan sillä päästäisiin yli 34 MW tehoon. 100 MW teho edellyttää myös sylinterien halkaisijan suurentamista noin 71%, jolloin painoa tulee sylinteriä kohti noin 5 kertaisesti.
        Nestejäähdytys olisi käytännössä välttämätön muutos ja painoa tulee siitä lisää. 20-rivinen 300 sylinterinen nestejäähdytteinen tähtimoottori olisi todellakin mahdollista valmistaa. Alle 500 tonnin kokonaispaino lienee asiansa osaavalle moottorisuunnittelijalle kohtuu helppoa saavuttaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt jo hymyilyttää...

        Ai mikä niin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        0,1 kW/kg ei ole todellakaan mikään hyvä tulos pyrittäessä suureen teho/painosuhteeseen polttomoottorilla.
        Esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Pratt_&_Whitney_R-4360_Wasp_Major
        pääsi aikanaan 1,8 kW/kg lukemiin, eli noin 18 kertaiseen tuloksiin antamallasi kriteerillä.
        Pelkästään kasvattamalla sylinterimäärää 300:aan sillä päästäisiin yli 34 MW tehoon. 100 MW teho edellyttää myös sylinterien halkaisijan suurentamista noin 71%, jolloin painoa tulee sylinteriä kohti noin 5 kertaisesti.
        Nestejäähdytys olisi käytännössä välttämätön muutos ja painoa tulee siitä lisää. 20-rivinen 300 sylinterinen nestejäähdytteinen tähtimoottori olisi todellakin mahdollista valmistaa. Alle 500 tonnin kokonaispaino lienee asiansa osaavalle moottorisuunnittelijalle kohtuu helppoa saavuttaa.

        Olemassa olevien ja siis jo rakennettujen isompien moottorien10-16 sylinterimäärillä "päästään" noin 100000 kW tehoihin. Se teho on megawateissa ilmoitettuna noin 100 MW! Mutta jos suunnitellaan ja rakennetaan teho/painosuhteeltaan mahdollisimman tehokasta, siis samalla tehokasta ja kevyttä moottoria, sellaisia ovat esim. ratakilpa- autojen moottorit, niin toki olisi mahdollista valmistaa lyhytikäinen suhteellisen kevyt laivamoottorikin miltei miten suuritehoisena tahansa. Silloin kyseeseen tulisiva ns. kierroskoneet, mutta voisivatko ne sitä raskainta ja ylivertaisesti edullisinta pikiöljyä käyttäen enää missään päin maapalloa läpäistä päästömääräyksiä ja - rajoituksia, eivät voisi, siinäpä se. Vaikka laivat saavat saastuttaa edelleen ihan valtavasti juuri siksi, että käyttävät yleisesti kaikkein huonoimmin palavia raakaöljyn tislausjäämiä, eräänlaisia pikiöljyjä, joitain rajoja niidenkin saastuttamisen määrille on jo yritetty laittaa.
        Näitä öljyjä käytettäessä nopeakäyntisissä kierroskoneissa päästöt olisivat pöyristyttäviä, siksi on suurimmissa moottoreissa palattu ikään kuin vanhaan, eli massiivisiin pienikierroksisiin koneisiin, niillä pyritään se pikiöljy saamaan edes joten kuten vähäisin päästöin palamaan.


    • Nonniin, eiköhän tämä ole tässä. Nukkumaan siitä!

    • Eufoorisin moottorikokemus on minulla seuraava:
      vajaa 10 vuotta sitten Helsingin ja Tallinnan väliä ajoi alumiinirunkoinen iso katamaraani. Siinä oli 2 kappaletta Caterpillarin valtavaa nelitahtista ahdettua dieseliä. Teho oli 5000 hv kappale mikäli muistan oikein. Kiersivät 1200 rpm. Ahtopaine oli maksimissaan noin 1,5 baaria. Miehittämätön konehuone jota valvottiin mittareista. Merellä pääsimme konehuoneeseen vierailulle kun myllyt mourusivat täysillä. Ei jättänyt minua kylmäksi. Ja nafta paloi.

      • Mä luin saman jutun.


      • Nykyisin samaa väliä ajavien nopeimpien alusten moottoritehot ovat kolmin- viisinkertaiset euforiasi aiheuttaneisiin tehoihin verrattuna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nykyisin samaa väliä ajavien nopeimpien alusten moottoritehot ovat kolmin- viisinkertaiset euforiasi aiheuttaneisiin tehoihin verrattuna.

        Lisätään vielä, ettei edes tänä päivänä ole luvallista ajaa matkustajalaivaa miehittämättömällä konehuoneella.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lisätään vielä, ettei edes tänä päivänä ole luvallista ajaa matkustajalaivaa miehittämättömällä konehuoneella.

        Mikäs sen voisi kieltää, kun virallista määritelmää matkustajalaivalle ei ole edes olemassa?
        Ainakaan kaikkia matkustaja-aluksia moinen määräys ei koske, tai sitten sitä rikotaan viranomaisten ollessa asiasta tietoisia ja silti puuttumatta asioihin mitenkään. Esimerkkinä perämoottorilla varustettu taksivene, jossa ei ole konehuonetta, eikä olematonta konehuonetta tietenkään ole edes mahdollista miehittää. On myös hieman edellistä isompia matkustaja-aluksia ilman konehuonetta, esim sisämoottorilla varustetut vesibussit ovat usein sellaisia.

        Mikäli pidät edelleen väitteestäsi kiinni, voinet esittää matkustajalaivan virallisen määritelmän, josta ilmenee mikä erottaa matkustajalaivan muista matkustaja-aluksesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikäs sen voisi kieltää, kun virallista määritelmää matkustajalaivalle ei ole edes olemassa?
        Ainakaan kaikkia matkustaja-aluksia moinen määräys ei koske, tai sitten sitä rikotaan viranomaisten ollessa asiasta tietoisia ja silti puuttumatta asioihin mitenkään. Esimerkkinä perämoottorilla varustettu taksivene, jossa ei ole konehuonetta, eikä olematonta konehuonetta tietenkään ole edes mahdollista miehittää. On myös hieman edellistä isompia matkustaja-aluksia ilman konehuonetta, esim sisämoottorilla varustetut vesibussit ovat usein sellaisia.

        Mikäli pidät edelleen väitteestäsi kiinni, voinet esittää matkustajalaivan virallisen määritelmän, josta ilmenee mikä erottaa matkustajalaivan muista matkustaja-aluksesta.

        Aluksen miehitys vahvistetaan katsastuksessa.
        Laki käyttää iloisesti ristiin sanoja laiva ja alus esimerkiksi laivaväki on töissä aluksessa eikä laivassa ja silti se ei ole alusväki.

        Laivaisäntäkään ei ole missään tekemisissä laivan vaan aluksen kanssa?

        Oletko ihan tosissasi siitä , että eri aikoina sanastoon tulevat samaa asiaa tarkoitavat sanat ovat tarkoitukseltaan niin radikaalisti erilaisia, että sinä et ymmärrä niitä?

        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091687
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940674


    • Saako 2t moottorilla ajaa matkustajaa lautan konehuoneessa?

      • Saa ajaa, kun nelitahtista ei saa käynthiinkää selevinpäin.


      • Yleensä ei kai matkustajia sullota lautan tai laivankaan konehuoneisiin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Jos vilkaiset omia juttujasi vuosien varrelta, huomaat, (ehkä),että sinähän täällä häirikkö oot ollut.Meillä muilla on asiallista asiaa, mutta sinä vaan toistat itseäsi, kuin papukaija. Sulla on selvästi joku ongelma, eikä se johdu E-tecistä, tai jos johtuu, niin kerro se äippällesi, jospa hän antaa sulle lämmintä pullamössöä ja taputtaa pyllylle.


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsin linja ihmetyttää maailmalla

      "– Tämä on hullu kokeilu 10 miljoonalla ihmisellä. Kertokaa edes, miksi teemme tämän. Minusta tuntuu tällä hetkellä, että meitä johdetaan kuin lammasl
      Maailman menoa
      404
      11902
    2. Suomalaisten eristäytyminen näkyy jo koronatartuntatilastossa

      Hyvä juttu. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/be78bc0b-4a82-4fd2-a82b-15ffa09761da
      Maailman menoa
      204
      8772
    3. Hesburgerin omistaja vaatii valtiota korvaamaan

      kaikki liiketappionsa koronavirustilanteessa eli riihikuivaa rahaa heti. https://www.iltalehti.fi/talous/a/ca6b4409-671c-4de2-b1d0-ad8d511d043c
      Maailman menoa
      472
      4698