Miesselittäminen palstalla

Anonyymi

Olipas hyvä tuo toisessa ketjussa linkattu Ylen artikkeli miesselittämisestä.

https://yle.fi/uutiset/3-10958701

Ymmärsin heti, että tämä palsta on melkoisen täynnä miesselittämistä naisten pariutumisesta. Haluan korostaa, että tarkoitan nimenomaan niitä kannanottoja, joissa miehet kommentoivat naisten pariutumista, ei miesten.

Kai tuohon feminismiin täytyy alkaa tutustua. Siinä on hyviä ajatuksia.

Tiedättekös muuten että monilla mukavilla miehillä ei ole mitään feminismiä vastaan? Harvoilla tasa-arvoa kannattavilla miehillä on mitään sitä vastaan. Onhan toki kaikissa aatteissa ääriajattelua, mutta kyllä feminismi on avannut minulle aika monia käsittämättömiä asioita tässä maailmassa ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi tuon miesselittämisen.

60 kommenttia

Vastaukset

  • En tiedä, mutta ahdistavan paljon on nyt kaikkea miessurkeutta ja valitusta palsta täynnä. Vaikea mihinkään ottaa kantaa enää.

    Jossain täällä puhuttiin miesmäröinnistä. 😀 Varmaan sama kuin tuo miesselittäminen?

    • Ota vain kantaa vaikka se olisi vaikeaakin. Sinä olet yksi niistä harvoista, jotka eivät miesselitä eivätkä miesmäröi. Muut tarvitsevat esikuvia.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ota vain kantaa vaikka se olisi vaikeaakin. Sinä olet yksi niistä harvoista, jotka eivät miesselitä eivätkä miesmäröi. Muut tarvitsevat esikuvia.

      No joskus jaksaa kommentoida, joskus ei. Joskus tietyssä mielentilassa menee kommentointi jo v.ttuiluks, niin sekin huono....

    • Disse kirjoitti:

      No joskus jaksaa kommentoida, joskus ei. Joskus tietyssä mielentilassa menee kommentointi jo v.ttuiluks, niin sekin huono....

      Tuli tuossa automatkalla kauppaan mieleen yks juttu....

      Mitenkä jutut palstalla muuttuisi toisennäköisiksi jos miehet kirjoittaisi tyyliin: ”minusta tuntuu, että.....”?

      Monet ei ymmärrä, että suurin osa mitä he täällä kirjoittavat, ovat omia tunteita.... ja mitä mä olen omista tunteista puhunut? 😁

      Mutta kyllä mä jatkan ”valistusta”, itselle ja muille. 😊

    • Disse kirjoitti:

      Tuli tuossa automatkalla kauppaan mieleen yks juttu....

      Mitenkä jutut palstalla muuttuisi toisennäköisiksi jos miehet kirjoittaisi tyyliin: ”minusta tuntuu, että.....”?

      Monet ei ymmärrä, että suurin osa mitä he täällä kirjoittavat, ovat omia tunteita.... ja mitä mä olen omista tunteista puhunut? 😁

      Mutta kyllä mä jatkan ”valistusta”, itselle ja muille. 😊

      Hyvä ehdotus. :)

      Älä silti demonisoi tunteita sinänsä. Positiiviset tunteet varsinkin ovat valtava voimavara, riippumatta siitä mihin ne perustuvat.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Hyvä ehdotus. :)

      Älä silti demonisoi tunteita sinänsä. Positiiviset tunteet varsinkin ovat valtava voimavara, riippumatta siitä mihin ne perustuvat.

      Siis en mä tunteita demonisoi... monet vaan sotkee tunteensa ja todellisuuden.... pahemman kerran.

      Jotkut esim. Pelkää sitä, mitä ei vielä ole.... tai pettyvät siitä mitä ei vielä ole...

      Eikä se liity vaan palstamiehiin...😁

  • Kun miehet selittävät naisten pään sisältöä, mitäpä siihen lisäämään. Ja niin siinä sitten käy , että miehet selittävät ja selittävät, että naiset sitä ja tätä ja palsta muuttuu palstaksi, jossa naisia vihaavat miehet tsemppaavat toisinnan siinä vihassa ja he, joita sellainen ei jaksa kiinnostaa, etsivät uusia keskustelualustoja.

    • Olet oikeassa.

      Pelkkä naisten vihaaminen olisikin heille helpompaa, koska silloin he voisivat päästää irti koko aiheesta eikä heidän tarvitsisi edes keskustella siitä.

      Viimeistään red pill -puheenvuorot ympäri nettiä osoittavat, etteivät miehet pysty päästämään irti vihaamastaan asiasta vaan ovat takertuneet siihen tavalla, joka pitää heidät kiinni itseään syöttävässä vihan ja riippuvuuden kierteessä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet oikeassa.

      Pelkkä naisten vihaaminen olisikin heille helpompaa, koska silloin he voisivat päästää irti koko aiheesta eikä heidän tarvitsisi edes keskustella siitä.

      Viimeistään red pill -puheenvuorot ympäri nettiä osoittavat, etteivät miehet pysty päästämään irti vihaamastaan asiasta vaan ovat takertuneet siihen tavalla, joka pitää heidät kiinni itseään syöttävässä vihan ja riippuvuuden kierteessä.

      Aikamme merkki. Ei tarvitse olla red pill-mies, eikä edes mies. Mikä tahansa aihe riittää, politiikka ainakin on yleisempikin. USA:ssa Trumpin kannattajat ja vastustajat eivät käy minkäänlaista dialogia, Britanniassa eivät brexitöörit eivätkä remainerit, Ruotsissa ruotsidemokraatit ja muut puolueet, ja niin pois päin.

      Yhteiskunnallisetkin aiheet toimivat: ilmastonmuutoskiihkoilijat ja -kiistäjät.

      On oikeastaan vaikea löytää sellaista maata tai kansaa joka ei olisi jakautunut useammalla eri tavalla.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Aikamme merkki. Ei tarvitse olla red pill-mies, eikä edes mies. Mikä tahansa aihe riittää, politiikka ainakin on yleisempikin. USA:ssa Trumpin kannattajat ja vastustajat eivät käy minkäänlaista dialogia, Britanniassa eivät brexitöörit eivätkä remainerit, Ruotsissa ruotsidemokraatit ja muut puolueet, ja niin pois päin.

      Yhteiskunnallisetkin aiheet toimivat: ilmastonmuutoskiihkoilijat ja -kiistäjät.

      On oikeastaan vaikea löytää sellaista maata tai kansaa joka ei olisi jakautunut useammalla eri tavalla.

      Mä olen erityisen huvittunut Suomen median asettumisesta kategorisesti Trumpin vastustajien leiriin. Viimeisin ilmentymä on se, että juuri eronnutta / kenkää saanutta John Boltonia käsitellään nyt sankarina. Ja kuitenkin tähän saakka kaikki mitä John Bolton on tehnyt tai pelkästään hänen mukanaolonsa on käynyt pettämättömänä todisteena sen puolesta että Trump toimii väärin. Yhtäkään asiaa ei voida käsitellä pelkästään asiana, vaan pitää asettua puolelle jossa Donald Trump on väärässä.

    • scrg kirjoitti:

      Mä olen erityisen huvittunut Suomen median asettumisesta kategorisesti Trumpin vastustajien leiriin. Viimeisin ilmentymä on se, että juuri eronnutta / kenkää saanutta John Boltonia käsitellään nyt sankarina. Ja kuitenkin tähän saakka kaikki mitä John Bolton on tehnyt tai pelkästään hänen mukanaolonsa on käynyt pettämättömänä todisteena sen puolesta että Trump toimii väärin. Yhtäkään asiaa ei voida käsitellä pelkästään asiana, vaan pitää asettua puolelle jossa Donald Trump on väärässä.

      Siinon kans yks kakslahkeinen, jonka sanaan voi ehdottomasti luottaa..

    • Anonyymi kirjoitti:

      Aikamme merkki. Ei tarvitse olla red pill-mies, eikä edes mies. Mikä tahansa aihe riittää, politiikka ainakin on yleisempikin. USA:ssa Trumpin kannattajat ja vastustajat eivät käy minkäänlaista dialogia, Britanniassa eivät brexitöörit eivätkä remainerit, Ruotsissa ruotsidemokraatit ja muut puolueet, ja niin pois päin.

      Yhteiskunnallisetkin aiheet toimivat: ilmastonmuutoskiihkoilijat ja -kiistäjät.

      On oikeastaan vaikea löytää sellaista maata tai kansaa joka ei olisi jakautunut useammalla eri tavalla.

      Hieman kärjistetty kommentti vaikka varmasti osittain totta. Hyvä puoli tuossa on se, että dialogilta kokonaan sulkeutuvat ryhmät tuhoutuvat jossain vaiheessa omaan eristäytyneisyyteensä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet oikeassa.

      Pelkkä naisten vihaaminen olisikin heille helpompaa, koska silloin he voisivat päästää irti koko aiheesta eikä heidän tarvitsisi edes keskustella siitä.

      Viimeistään red pill -puheenvuorot ympäri nettiä osoittavat, etteivät miehet pysty päästämään irti vihaamastaan asiasta vaan ovat takertuneet siihen tavalla, joka pitää heidät kiinni itseään syöttävässä vihan ja riippuvuuden kierteessä.

      Irti päästäminen tarkoittaisi sitä, ettei enää voi vierittää syytä omasta kurjuudesta toisten niskaan ja se ei tunnetusti ole helppoa. On helpompaa hokea itselle ja toisille, että syy oman elämän kurjuuteen on naisten.

    • Kaskenpolttaja kirjoitti:

      Irti päästäminen tarkoittaisi sitä, ettei enää voi vierittää syytä omasta kurjuudesta toisten niskaan ja se ei tunnetusti ole helppoa. On helpompaa hokea itselle ja toisille, että syy oman elämän kurjuuteen on naisten.

      Muiden syyttäminen on toisaalta helppoa mutta toisaalta tuskallista. Vaikka vastuun ottaminen kirpaisee, se kuitenkin mahdollistaa myös oman elämän muuttamisen tavalla, joka ei koskaan ole mahdollista muita ihmisiä syyttelevälle henkilölle.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Muiden syyttäminen on toisaalta helppoa mutta toisaalta tuskallista. Vaikka vastuun ottaminen kirpaisee, se kuitenkin mahdollistaa myös oman elämän muuttamisen tavalla, joka ei koskaan ole mahdollista muita ihmisiä syyttelevälle henkilölle.

      Muiden syyttäminen on kyllä myös tuskallista, koska se ylläpitää ja vahvistaa omaa käsitystä itsestä kenellekään kelpaamattomana. Ja sellainen elämä on tuskallista ja saa miettimään mitä järkeä elämässä on, kun se on pelkkää tuskaa.

      Kuten sanoit, muita syyttelemällä ei ole mahdollista muuttaa elämäänsä parempaan suuntaan. On ymmärrettävä, että se elämän mielekkyys pitää hakea itse, sitä ei toinen voi sinulle tuoda. Jos se perusajatus elämän mielekkyydestä on se parisuhde ja sitä ei syystä tai toisesta ole, ei elämässä silloin tietenkään ole mitään. Pitää löytää se mielekäs elämä ensin ja vasta sitten voi suunnitella mielekästä elämää toisen kanssa.
      Toivottomuus ja toisen varassa/kautta eläminen ei ole kovin hyvä "myyntivaltti" parisuhdekuvioissa ja jälleen painotan sitä, että se oma asenne elämään ja toisiin ihmisiin näkyy ja kuuluu vaikka sitä kuinka yrittää peitellä.

      Pessimisti ei koskaan pety sanotaan ja totta se varmasti onkin, toisaalta pessimisti ei taida myöskään löytää iloa ja tyytyväisyyttä, paitsi siitä, että "tiesinhän , että kaikki menee pieleen joka tapauksessa" ja se ilo taitaa olla aika ilotonta iloa.

    • scrg kirjoitti:

      Mä olen erityisen huvittunut Suomen median asettumisesta kategorisesti Trumpin vastustajien leiriin. Viimeisin ilmentymä on se, että juuri eronnutta / kenkää saanutta John Boltonia käsitellään nyt sankarina. Ja kuitenkin tähän saakka kaikki mitä John Bolton on tehnyt tai pelkästään hänen mukanaolonsa on käynyt pettämättömänä todisteena sen puolesta että Trump toimii väärin. Yhtäkään asiaa ei voida käsitellä pelkästään asiana, vaan pitää asettua puolelle jossa Donald Trump on väärässä.

      En ole kyllä huomannut missään kirjoittelussa että Boltonia pidettäisiin minään sankarina. Kylläkin suoraselkäisenä miehenä verrattuna Trumpin venkoiluun missä se mitä sanottiin eilen ei pädekään enää tänään ja huomenna taas eri juttu. Se kertoo jo jotain jos Bolton vaikuttaa noista kahdesta aikuisemmalta. Bolton ei ainakaan puhu paskaa kuten Trump (niistä muurijutuista alkaen). Boltonista siis voi sanoa että hän on luotettava kusipää, kun Trump taas on epäluotettava kusipää.

      Ja eipä unohdeta sitä, että Trump se oli joka alunperin nimitti Boltonin virkaansa. Nyt hän vain korjasi aiemmin tekemänsä virheen. Pitäisikö siitä olla iloinen? Emmekä me tiedä kenet hän seuraavaksi siihen nimittää.

    • Anonyymi kirjoitti:

      En ole kyllä huomannut missään kirjoittelussa että Boltonia pidettäisiin minään sankarina. Kylläkin suoraselkäisenä miehenä verrattuna Trumpin venkoiluun missä se mitä sanottiin eilen ei pädekään enää tänään ja huomenna taas eri juttu. Se kertoo jo jotain jos Bolton vaikuttaa noista kahdesta aikuisemmalta. Bolton ei ainakaan puhu paskaa kuten Trump (niistä muurijutuista alkaen). Boltonista siis voi sanoa että hän on luotettava kusipää, kun Trump taas on epäluotettava kusipää.

      Ja eipä unohdeta sitä, että Trump se oli joka alunperin nimitti Boltonin virkaansa. Nyt hän vain korjasi aiemmin tekemänsä virheen. Pitäisikö siitä olla iloinen? Emmekä me tiedä kenet hän seuraavaksi siihen nimittää.

      Hämmästyttävää on se, miten Trump kaikesta poukkoilusta huolimatta onnistuu tekemään kaiken aina väärin. Siis ihan kruunaa ja klaavaa heittämällä luulisi edes joskus napsahtavan oikein. Tiedä sitten olisiko Talebanien kanssa toimimiseen edes teoriassa mitään menettelytapaa, joka Trumpin tekemänä ei olisi tyhmää ja esim. Obaman suorittamana vastaavasti loistavaa diplomatiaa.

      Lisäksi Trumpin kannatus on uutisoinnin mukaan koko presidenttikauden joko ollut alempi kuin kenenkään koskaan ja siitä huolimatta se on aina alenemassa. Ainoa Trumpin kannattaja on enää eräs Iowassa asuva soijafarmari, joka ei ole vielä kuullut että soijakuormaa ei saatu myytyä kiinalaisilla, koska Trumpin tullit. Ja siitä huolimatta demareilla on jonkinlainen pelko, että ne saattaa hävitä seuraavatkin vaalit.

    • scrg kirjoitti:

      Hämmästyttävää on se, miten Trump kaikesta poukkoilusta huolimatta onnistuu tekemään kaiken aina väärin. Siis ihan kruunaa ja klaavaa heittämällä luulisi edes joskus napsahtavan oikein. Tiedä sitten olisiko Talebanien kanssa toimimiseen edes teoriassa mitään menettelytapaa, joka Trumpin tekemänä ei olisi tyhmää ja esim. Obaman suorittamana vastaavasti loistavaa diplomatiaa.

      Lisäksi Trumpin kannatus on uutisoinnin mukaan koko presidenttikauden joko ollut alempi kuin kenenkään koskaan ja siitä huolimatta se on aina alenemassa. Ainoa Trumpin kannattaja on enää eräs Iowassa asuva soijafarmari, joka ei ole vielä kuullut että soijakuormaa ei saatu myytyä kiinalaisilla, koska Trumpin tullit. Ja siitä huolimatta demareilla on jonkinlainen pelko, että ne saattaa hävitä seuraavatkin vaalit.

      Viimeisin hyväksyntälukema taisi olla 38%? Se on enemmän kuin 1/3 amerikkalaisista. Silti melko vähän presidentille jonka pitäisi edustaa vähintään puolta kansaa.

      Ja missä on ne Obaman saavutuset mitä republikaanit kehuvat? Luulisi ihan kruunaa ja klaavaa heittämällä luulisi edes joskus napsahtaneen oikein.

      Obaman kautena republikaanit eivät muuta tehneet kuin heittäneet kapuloita rattaisiin. Nyt kun joutuvat maistamaan omaa lääkettään, niin itketään kun libtardit ovat epäreiluja ja estävät kehityksen.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Viimeisin hyväksyntälukema taisi olla 38%? Se on enemmän kuin 1/3 amerikkalaisista. Silti melko vähän presidentille jonka pitäisi edustaa vähintään puolta kansaa.

      Ja missä on ne Obaman saavutuset mitä republikaanit kehuvat? Luulisi ihan kruunaa ja klaavaa heittämällä luulisi edes joskus napsahtaneen oikein.

      Obaman kautena republikaanit eivät muuta tehneet kuin heittäneet kapuloita rattaisiin. Nyt kun joutuvat maistamaan omaa lääkettään, niin itketään kun libtardit ovat epäreiluja ja estävät kehityksen.

      En mä ole kritisoimassa Amerikan demareita tai republikaaneja siitä, että poliittista vastustajaa (tai joskus jopa yhteistyökumppania) kritisoidaan. Mä kritisoin tai ainakin ihmettelen suomalaista mediaa, koska se kuulostaa aina joltakin demokraattien pää-äänenkannattajalta.

      Jos GOP:in porukka Amerikassa olisi sitä mieltä, että kaikki Trumpin "johdolla" olis menossa päin vittua, niin kai siellä oltaisiin tarjoamasa solkenaan vastaehdokkaita esivaaliin. Ei istuvalla presidentillä ole mitään automaattista oikeutta puolueen presidenttiehdokkuuteen. Presidentiksi vain on vaikea saada henkilöä, joka vetoaisi pelkästään puolueen ydinkannattajajoukkoon, vaan on saatava myös vaa'ankieliasemassa olevien tuki. Trump onnistui jo kerran siinä, missä eism. John McCain tai Mitt Romney epäonnistuivat.

    • scrg kirjoitti:

      Hämmästyttävää on se, miten Trump kaikesta poukkoilusta huolimatta onnistuu tekemään kaiken aina väärin. Siis ihan kruunaa ja klaavaa heittämällä luulisi edes joskus napsahtavan oikein. Tiedä sitten olisiko Talebanien kanssa toimimiseen edes teoriassa mitään menettelytapaa, joka Trumpin tekemänä ei olisi tyhmää ja esim. Obaman suorittamana vastaavasti loistavaa diplomatiaa.

      Lisäksi Trumpin kannatus on uutisoinnin mukaan koko presidenttikauden joko ollut alempi kuin kenenkään koskaan ja siitä huolimatta se on aina alenemassa. Ainoa Trumpin kannattaja on enää eräs Iowassa asuva soijafarmari, joka ei ole vielä kuullut että soijakuormaa ei saatu myytyä kiinalaisilla, koska Trumpin tullit. Ja siitä huolimatta demareilla on jonkinlainen pelko, että ne saattaa hävitä seuraavatkin vaalit.

      Enkä malta olla jatkamatta, että "poukkoilu" on lähtökohtaisesti sellaista toimintaa missä ei valmista tule koska johdonmukaisuus ja sitoutuminen päätöksiin puuttuu. Kuvittelepa, että sinun pitäisi rakentaa vaikka mäkiauto. Jos päivittäin muutat suunnitelmaasi siitä miten haluat sen mäkiautosi rakentaa, tuleeko siitä ikinä valmista?

      Sitäkään ei pidä unohtaa että tuo "kruuna ja klaava" -argumentti toimisi vain jos Trumpin toimet olisivat täysin sattumanvaraisia, mitä kukaan ei ole väittänyt niiden olevan sillä jotain asioita Trump ei kerta kaikkiaan tee. Esimerkiksi mitään sellaista, mitä demokraatit haluaisivat. Se ei silloin enää ole sattumanvaraista.

      Ja mitä tulee Afganistaniin, niin se on niin iso ongelma että sitä ei ole kukaan muukaan onnistunut ratkaisemaan eikä KUKAAN OLE SELLAISTA KOSKAAN VÄITTÄNYTKÄÄN. Kaiva esiin yksikin esimerkki missä Obaman on väitetty suorittaneen "loistavaa diplomatiaa" Talibaneja kohtaan?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Enkä malta olla jatkamatta, että "poukkoilu" on lähtökohtaisesti sellaista toimintaa missä ei valmista tule koska johdonmukaisuus ja sitoutuminen päätöksiin puuttuu. Kuvittelepa, että sinun pitäisi rakentaa vaikka mäkiauto. Jos päivittäin muutat suunnitelmaasi siitä miten haluat sen mäkiautosi rakentaa, tuleeko siitä ikinä valmista?

      Sitäkään ei pidä unohtaa että tuo "kruuna ja klaava" -argumentti toimisi vain jos Trumpin toimet olisivat täysin sattumanvaraisia, mitä kukaan ei ole väittänyt niiden olevan sillä jotain asioita Trump ei kerta kaikkiaan tee. Esimerkiksi mitään sellaista, mitä demokraatit haluaisivat. Se ei silloin enää ole sattumanvaraista.

      Ja mitä tulee Afganistaniin, niin se on niin iso ongelma että sitä ei ole kukaan muukaan onnistunut ratkaisemaan eikä KUKAAN OLE SELLAISTA KOSKAAN VÄITTÄNYTKÄÄN. Kaiva esiin yksikin esimerkki missä Obaman on väitetty suorittaneen "loistavaa diplomatiaa" Talibaneja kohtaan?

      Mutta se että mistään ei ikinä tule mitään valmista (valtiojohtoisesti) ei välttämättä ole mitenkään pahasti ristiriidassa republikaanien "ideologian" kanssa. Antaa ihmisten elää ja yritysten toimia ilman että valtio puuttuu aisoihin, joihin sen ei tarvitse puuttua.

      "Esimerkiksi mitään sellaista, mitä demokraatit haluaisivat. "

      Eivät ole kokeilleet mihin Trumpin saisi mukaan, jos vastalahjana tarjoaisi rahoitusta "muurille".

      Ulkopolitiikan suhteenhan Trump on ollut todellinen rauhankyyhky ja onnistunut kai olemaan viemättä USA:ta mukaan yhteenkään uuteen konfliktiin.

    • scrg kirjoitti:

      Mutta se että mistään ei ikinä tule mitään valmista (valtiojohtoisesti) ei välttämättä ole mitenkään pahasti ristiriidassa republikaanien "ideologian" kanssa. Antaa ihmisten elää ja yritysten toimia ilman että valtio puuttuu aisoihin, joihin sen ei tarvitse puuttua.

      "Esimerkiksi mitään sellaista, mitä demokraatit haluaisivat. "

      Eivät ole kokeilleet mihin Trumpin saisi mukaan, jos vastalahjana tarjoaisi rahoitusta "muurille".

      Ulkopolitiikan suhteenhan Trump on ollut todellinen rauhankyyhky ja onnistunut kai olemaan viemättä USA:ta mukaan yhteenkään uuteen konfliktiin.

      Mikäs se olikaan republikaanien kanta esim. abortteihin? Antavatko he senkin suhteen "ihmisten elää" ilman että valtio puuttuu asioihin? Ei, kyllä republikaanit haluavat valtion puuttuvan ihmisten elämään siinä missä demokraatitkin, mutta aiheet vaihtelevat.

      Ja toistan sen, että se että vastapuolelle ei anneta mitään periksi, alkoi jo Obaman kaudella republikaanien toimesta. Saattoi se alkaa aiemminkin, mutta tuolloin se meni överiksi. Nyt Trump haluaa purkaa kaiken mitä Obama sai aikaan. Miksi demokraattien pitäisi antaa tässä periksi, jos Trump ei hänkään tule tuumaakaan vastaan? Vallassa oleva tehköön ensimmäisen kädenojennuksen.

      Puhumattakaan siitä että muuri on idioottimainen yritys ratkaista laittomien siirtolaisten ongelma. Se menee läpi niille jotka eivät viitsi edes vaivautua selvittämään mitään faktoja, mutta tosiasia on että valtaosa laittomista siirtolaisista tulee USA:han alunperin turisteina ja lentokoneilla. Tämän yksistään pitäisi olla riittävä syy todeta, että muuri ei ratkaise ongelmaa, vaan on mielettömän kallis (veronmaksajien kustantama) kulissi.

      Ja jos Trump edes joskus ehdottaisi jotain järkevää, siihen voisi suostuakin. Mutta kun Trump tuntuu tieten tahtoen hakevan niitä ristiriitaisimpia ratkaisuja.

    • scrg kirjoitti:

      Mutta se että mistään ei ikinä tule mitään valmista (valtiojohtoisesti) ei välttämättä ole mitenkään pahasti ristiriidassa republikaanien "ideologian" kanssa. Antaa ihmisten elää ja yritysten toimia ilman että valtio puuttuu aisoihin, joihin sen ei tarvitse puuttua.

      "Esimerkiksi mitään sellaista, mitä demokraatit haluaisivat. "

      Eivät ole kokeilleet mihin Trumpin saisi mukaan, jos vastalahjana tarjoaisi rahoitusta "muurille".

      Ulkopolitiikan suhteenhan Trump on ollut todellinen rauhankyyhky ja onnistunut kai olemaan viemättä USA:ta mukaan yhteenkään uuteen konfliktiin.

      Ja mun kädenojennuksena sulle tässä asiassa on että Trump on todellakin onnistunut välttämään uusiin konflikteihin ajautumisen, mutta kyllä se lähellä on ollut. Tai ehkä se on ollut Trumpin tarkoituksellista hämäystä - tuo tuli toisena kädenojennuksena, sillä on ainakin mahdollista että Trumpin arvaamattomuus on tarkkaan harkittu juttu millä vastapuoli saadaan epäröimään.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikäs se olikaan republikaanien kanta esim. abortteihin? Antavatko he senkin suhteen "ihmisten elää" ilman että valtio puuttuu asioihin? Ei, kyllä republikaanit haluavat valtion puuttuvan ihmisten elämään siinä missä demokraatitkin, mutta aiheet vaihtelevat.

      Ja toistan sen, että se että vastapuolelle ei anneta mitään periksi, alkoi jo Obaman kaudella republikaanien toimesta. Saattoi se alkaa aiemminkin, mutta tuolloin se meni överiksi. Nyt Trump haluaa purkaa kaiken mitä Obama sai aikaan. Miksi demokraattien pitäisi antaa tässä periksi, jos Trump ei hänkään tule tuumaakaan vastaan? Vallassa oleva tehköön ensimmäisen kädenojennuksen.

      Puhumattakaan siitä että muuri on idioottimainen yritys ratkaista laittomien siirtolaisten ongelma. Se menee läpi niille jotka eivät viitsi edes vaivautua selvittämään mitään faktoja, mutta tosiasia on että valtaosa laittomista siirtolaisista tulee USA:han alunperin turisteina ja lentokoneilla. Tämän yksistään pitäisi olla riittävä syy todeta, että muuri ei ratkaise ongelmaa, vaan on mielettömän kallis (veronmaksajien kustantama) kulissi.

      Ja jos Trump edes joskus ehdottaisi jotain järkevää, siihen voisi suostuakin. Mutta kun Trump tuntuu tieten tahtoen hakevan niitä ristiriitaisimpia ratkaisuja.

      Mekaanista ja teknistä rajavalvontaa on etelärajalla ollut jatkossakin ja on hyvin mahdollista että lisäpanostusten hyötysuhde olisi hintaansa nähden hyvin kallista. Mutta koska muuri oli Trumpin konkreettisin vaalilupaus, niin myöntymällä siihen demokraatit voisivat saada Trumpin puolelleen jossain heille tärkeässä asiassa.

      80-luvulla Reagan ja Bush vanhempi hallitsivat demokraattienemmistöisen kongressin kanssa. 90-luvulla Clintonin aikana oli sitten päinvastoin. Jos Obaman aikana puolueiden yhteistyö ei enää oikein onnistunut, niin miksi vain toinen osapuoli olisi syntyneeseen pattitilanteeseen syyllinen? Tuskin tuo tilanne ihan helpolla purkautuu, vaikka seuraavana presidenttinä olisi Biden ja varsinkaan jos joku enemmän äärilaidan demokraatti.

  • Mutta ei ole kyllä kohteliasta sukupuolittaa tuota asiaa noin. Kaikki me ollaan yksilöitä ja kait joku nainekin joskus sortuu selittämään liikaa ja liian hatarin tiedoin?

    Toki stereotyyppejä tarvitaan asioiden yksinkertaistamiseksi ja hallitsemiseksi, että kaipa me miehet sitten keskimäärin selitetään liikaa. Olen omasta puolestani pahoillani siitä ja ymmärrän, jos ette aina (yleensä) jaksa kuunnella. Kukapa sitä nyt typeryyksiä haluaisi kuunnellakaan. Sovitaan, että yritämme selittää vähemmän.

    • "Mutta ei ole kyllä kohteliasta sukupuolittaa tuota asiaa noin. Kaikki me ollaan yksilöitä ja kait joku nainekin joskus sortuu selittämään liikaa ja liian hatarin tiedoin?"

      Varmasti sortuu. Ensisijainen tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut olla kohtelias vaan kertoa vain, mitä olen havainnoinut tällä palstalla niistä keskusteluista, joissa miehet puhuvat naisten pariutumisesta. Kohdistin havaintoni tälle palstalle ja tiettyyn keskustelunaiheeseen. Jos puhut yleisemmällä tasolla, voit päätyä erilaisiin johtopäätöksiin.

  • Pitäisikö tässä kohtaa miettiä onko palstalla esiintyvä tapa kommentoida naisten pariutumista kuinka yleistä.

    En ole törmännyt ilmiöön muualla, ja mielestäni ilmiön voisi ristiä ätmiselittämiseksi.

    • Käsittääkseni se on hyvin yleistä . Tietynlaiset ihmiset selittävät oman elämänsä kurjuutta sillä, että naiset eivät ota heitä huomioon ja siihen on selityksenä se, että naiset_____ (tuohon ne määreet, jotka yleensä ovat henkilön oma käsitys naisen pään sisällöstä )
      Luultavasti lähes joka paikasta , jossa keskustelua pariutumisesta käydään, törmää siihen ilmiöön ja valtavaan naisvihaan ja naisten halveksuntaan.
      On tavallaan surkuhupaisaa, että naisia haukutaan ja halvennetaan ja seuraavassa lauseessa itketään niiden samojen naisten perään. Näiden miesten olisi syytä jo sisäistää se, että naiset eivät ole pääsääntöisesti tyhmiä.
      Vaikka tietenkin jos tarkoituskin on vain vinkun oman elämän surkeutta ja sysätä vastuu siitä naisille, sitten voi jatkaa vinkumista ja ihan varmasti saa seuraa ja vertaistukea.

    • Ätmiröinti. 😄

  • Minkäänlaisia neuvoja olen tajunnut olla antamatta ...

    "Ymmärsin heti, että tämä palsta on melkoisen täynnä miesselittämistä naisten pariutumisesta. "

    ... mutta myös näkemykset lienee paras pitää omana luulonaan.

    • Omat näkemykset kannattaakin pitää omana luulona ja ymmärtää, että jokaisella on omat luulonsa asioista.

  • Noh miehet kuten naisetkin halauvat pukea sanoiksi omia näkemyksiään, olipa ne oikeita tai vääriä. Näkemyksiä kumminkin.

    Huolestuttavampaa on, jos ei näkemyksiään kykene muuttamaan , ei vaikka kuinka paljon olisi todisteita ja tilaisuuksia muuttaa. Junnaaminen ja jämähtäminen on minusta huolestuttavampaa, kun se että miesselittelee tai naiselittelee...

    Oman ymmärryksen mukaanhan asioita auki puretaan, mutta ymmärrystä voipi kehittää ihan vaikka vuorovaikutuksen avulla...

    • Keskustelun ja miesselittämisen tai muun besserwisseröinnin ero onkin juuri siinä, että keskusteleva henkilö haluaa kehittää ja tarvittaessa pystyy muuttamaan näkemyksiään sitä mukaa, kun uutta havaintoa tai tietoa tulee vastaan keskustelukumppanilta tai jostain muualta.

      Keskustelua ei voi käydä, ellei välillä pue sanoiksi myös pelkkiä oletuksia. Oletusten tekeminen vielä harvoin kuitenkaan leimaa ketään miesselittäjäksi tai muuksi besserwisseriksi.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Keskustelun ja miesselittämisen tai muun besserwisseröinnin ero onkin juuri siinä, että keskusteleva henkilö haluaa kehittää ja tarvittaessa pystyy muuttamaan näkemyksiään sitä mukaa, kun uutta havaintoa tai tietoa tulee vastaan keskustelukumppanilta tai jostain muualta.

      Keskustelua ei voi käydä, ellei välillä pue sanoiksi myös pelkkiä oletuksia. Oletusten tekeminen vielä harvoin kuitenkaan leimaa ketään miesselittäjäksi tai muuksi besserwisseriksi.

      No näinhän se on. Minusta kumminkin on ihan hyvä selitellä joskus asioita mistä ei tiedä mitään, ihan päin persettä ja muut sitten oikaisee ne väärät käsitykset.

      Oletuksia ne keskustelukumppaninkin jutut voivat olla, mutta on niissä aina se viisastumisen vaarakin. :)

    • Abrakadabra kirjoitti:

      No näinhän se on. Minusta kumminkin on ihan hyvä selitellä joskus asioita mistä ei tiedä mitään, ihan päin persettä ja muut sitten oikaisee ne väärät käsitykset.

      Oletuksia ne keskustelukumppaninkin jutut voivat olla, mutta on niissä aina se viisastumisen vaarakin. :)

      Tätä juuri tarkoitin. Tuossa miesselittämisessä tarkoituksena on luoda (perusteetonta tai pelkkään sukupuoleen perustuvaa) valta-asemaa itsevarmalla ilmaisutavalla, vaikka puheen sisältö olisi puppua. Sen sijaan jos sisältö on puppua mutta puppugeneraattori on utelias ja keskustelutaitoinen, keskustelukumppani harvoin ärsyyntyy vaan oikaisee mielellään väärät käsitykset.

    • Tietysti asiaa voi lähestyä myös siitä näkökulmasta, että sisäistää sen, ettei voi tietää toisen ajatuksia ja motiiveja, ellei asianomainen ole niitä ääneen lausunut tai esiin kirjoittanut, jolloon voidaan keskustella itse asiasta, eikä aika mene väärien oletusten oikomiseen. Se huono puoli siinä "tietämisessä" on, tai siinä "miesselittämisessä"
      Olen joskus käynyt täysin pöntön keskustelun miehen kanssa, joka "tiesi" synnyttämisestä enemmän kuin naiset ja nimenomaan "tiesi" miltä synnyttäminen tuntuu. Sellaiseen ei oikein voi sanoa kuin että jahah...
      Tätä selittämisintoa voi kuvata vaikka niin, että maanviljelijä( valitse haluamasi ammatti) selittää sydänkirurgille sydänleikkausta ja sitä kuinka se on paras suorittaa. Useimmat ymmärtävät kuinka älytöntä se on. Mutta kun puhutaan näistä aiheista , joita käsitellään keskustelupalstoilla , ei enää huomatakaan kuinka älytöntä on selittää toisen pään sisältöä.

      Silloin kun halutaan keskustella, vaihtaa ajatuksia, laajentaa omaa kuvaa elämästä, kannattaa keskittyä kuuntelemaan sitä toista, ei selittämään häntä. Eriävät mielipiteet asiasta ovat ne, jotka saavat aiheen kasvamaan ja tuottavat tulokseksi sen, että omakin kuva asioista saattaa laajentua, jopa muuttua, mutta eriävä mielipide siitä, mitä toinen ajattelee ei johda mihinkään muuhun kuin vääntämiseen ja juupas-eipäs-"keskusteluun"

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tätä juuri tarkoitin. Tuossa miesselittämisessä tarkoituksena on luoda (perusteetonta tai pelkkään sukupuoleen perustuvaa) valta-asemaa itsevarmalla ilmaisutavalla, vaikka puheen sisältö olisi puppua. Sen sijaan jos sisältö on puppua mutta puppugeneraattori on utelias ja keskustelutaitoinen, keskustelukumppani harvoin ärsyyntyy vaan oikaisee mielellään väärät käsitykset.

      Kyylä minäkin joskus ihan tahallaan ronkin jotakin asiaa jollain raflaavin sanoin ja haluan vähän ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa polemiikkia ja puhetta. Tai tekeydyn tyhmemmäksi kun olen..joskus toki viisammaksiki kun edes olen. :D

      Harkittuakin paskaa joskus puhun, juurikin samasta syystä...joku alkaa oikoa ja selvittää asiaa. :)

    • Abrakadabra kirjoitti:

      Kyylä minäkin joskus ihan tahallaan ronkin jotakin asiaa jollain raflaavin sanoin ja haluan vähän ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa polemiikkia ja puhetta. Tai tekeydyn tyhmemmäksi kun olen..joskus toki viisammaksiki kun edes olen. :D

      Harkittuakin paskaa joskus puhun, juurikin samasta syystä...joku alkaa oikoa ja selvittää asiaa. :)

      Sehän on tietysti manipulointia...mitä aika moni vihamielinen ja provosoiva aloituskin saattaa olla. Ihan vaan jotta saadaan ihmiset haukkomaan ja puhumaan asiasta. :)

      Eikä aina edes alkajan oikea mielipide, näkemys ja kanta.

    • Abrakadabra kirjoitti:

      Sehän on tietysti manipulointia...mitä aika moni vihamielinen ja provosoiva aloituskin saattaa olla. Ihan vaan jotta saadaan ihmiset haukkomaan ja puhumaan asiasta. :)

      Eikä aina edes alkajan oikea mielipide, näkemys ja kanta.

      Tuollainen toiminta on tietysti jokaisen omassa harkinnassa. Keinot täytyy suhteuttaa tavoitteisiin. Minulle pelkkä keskustelu itsessään ei vielä yleensä ole toivottu tavoite, vaan sen avulla tavoite ja toimenpiteet vasta tehdään näkyviksi ja mietitään keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

    • Abrakadabra kirjoitti:

      Sehän on tietysti manipulointia...mitä aika moni vihamielinen ja provosoiva aloituskin saattaa olla. Ihan vaan jotta saadaan ihmiset haukkomaan ja puhumaan asiasta. :)

      Eikä aina edes alkajan oikea mielipide, näkemys ja kanta.

      Samaa mieltä, ei lisättävää. Kuohunta herättää keskustelua.

    • misspönttöuuni kirjoitti:

      Samaa mieltä, ei lisättävää. Kuohunta herättää keskustelua.

      Kuohuvassa keskustelussa on usein se huono puoli, että siitä puuttuvat järkevät argumentit. Mitä hyötyä näet keskustelussa, jossa on paljon tunteita mutta vähän asiaa?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kuohuvassa keskustelussa on usein se huono puoli, että siitä puuttuvat järkevät argumentit. Mitä hyötyä näet keskustelussa, jossa on paljon tunteita mutta vähän asiaa?

      No asiaa sinne pitääkin saada. Mutta näyttää siltä, että se kuohuva otsikko vetää ensin keskustelemaan.

      Järjen käyttö on sallittua :)

    • Keskustelun tavoitteet voivat olla moninaiset. Tavoite voi olla vaikka se, että itse viihtyy, saa ajan kulumaan nopeammin kuin vain istumalla. Tavoite voi olla manipulointi, reaktioiden maksimointi. Tavoite voi olla hallinta. Tavoitehan voi olla vaikka mitä, myös tietenkin jakaminen ja mielenkiinto toisen ajatuksia kohtaa myös siitä ihminen kunnioottamisen näkökulmasta. Keskustelun lopputulos ja anti riippuu sitten kovin paljon siitä mitkä ne tavoitteet ovat.

    • Kaskenpolttaja kirjoitti:

      Keskustelun tavoitteet voivat olla moninaiset. Tavoite voi olla vaikka se, että itse viihtyy, saa ajan kulumaan nopeammin kuin vain istumalla. Tavoite voi olla manipulointi, reaktioiden maksimointi. Tavoite voi olla hallinta. Tavoitehan voi olla vaikka mitä, myös tietenkin jakaminen ja mielenkiinto toisen ajatuksia kohtaa myös siitä ihminen kunnioottamisen näkökulmasta. Keskustelun lopputulos ja anti riippuu sitten kovin paljon siitä mitkä ne tavoitteet ovat.

      Keskustelu tavoitteena itsessään (välinearvon sijaan) on hieman vieras konsepti itselleni, mutta suon toki sellaisen tavoitteen muille.

  • Noo...hah...ite olen lukenut palstaa jo pitkän aikaa niin, että mitä raflaavampi ja provosoivampi aloitus esim. naisista, sitä enemmän mies naisia rakastaa!

    Niin silleenhän se menee. Aloituksen takana on vain joku suloinen luppana mies.

    • Miespä tietysti, koska nainen ei sinun logiikkasi mukaan voi keskustella siten kuin aloittaja keskustelee.

  • En tiedä, mutta ahdistavan paljon on nyt kaikkea naissurkeutta ja valitusta palsta täynnä. Vaikea mihinkään ottaa kantaa enää.

    Jossain täällä puhuttiin naismäsmäröinnistä. 😀 Varmaan sama kuin tuo naisselittäminen?

    En tiedä, mutta ahdistavan paljon on nyt kaikkea Lepso surkeutta ja valitusta palsta täynnä. Vaikea mihinkään ottaa kantaa enää.

    Jossain täällä puhuttiin Lepso mäsmäröinnistä. 😀 Varmaan sama kuin tuo Lepso selittäminen?

  • Kun mies puhuu käytännön asioista ja faktoista niin se on "miesselittämistä", kun nainen lässyttää tunteista ym. mutua niin onko se sitten "naisselittämistä"?

    • Lue tuo aloituksessa linkattu juttu niin opit mitä on miesselittäminen.

      Varmasti naiset harjoittavat samaa toimintaa mutta eri asioista kuin miehet.

      Tunteistakin voi puhua asiallisesti eikä se riipu sukupuolesta.

  • En tiedä mutta pillua on nyt aivan liian paljon tarjolla.
    Niin paljon ettei pysty kaikkea poimimaan, eikös ne ollut marjoja...vai oliko se puolukka, hmm...?

    AsianVierestä

    • Ja kyllä sen sinusta huomaa! Palstan levottomimmat kommentit viikon ajan.

      Lisäksi olet tehnyt aloituksen minun lempikappaleestani ja näen sen arveluttavassa valossa

      Nyt pitäis vähentää sitä.

  • Feminismi ja uhrattava mies!!!

    https://www.youtube.com/watch?v=ACoKtgnKuts

    -----------------------

    Me Naiset vuonna 1962

    http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/nainen_on_rohkeampi_ja_vahvempi_kuin_mies

    "Naisen taitavan diplomatian viimeinen valtti on tekeytyminen marttyyriksi",

    kertoi Me Naiset vuonna 1962.

    Yksinäinen nainen on rohkea nainen, totesi Me Naiset vuonna 1962 artikkelissa Rohkea, heikompi sukupuoli.

    Jutun mukaan naiset ovat vahvempia kuin miehet mutta myös kovia muuntamaan totuutta toiseksi.

    ”Lääkäreiden käsityksen mukaan naiset ovat rohkeampia kuin miehet.

    Naiset eivät masennut yhtä helposti kuin miehet, naiset raivaavat itselleen tien vaikka läpi harmaan kiven, he valehtelevat, taistelevatkin tarpeen vaatiessa ja kestävät hammaslääkärinkin tuolissa paremmin kuin miehet.”

    ”Normaalioloissa niin sanottujen luomakunnan kruunujen kestokyky sen sijaan on säälittävän heikko; mies jo luulee kuolevansa, vaikkei nainen samanlaisessa tilanteessa räpäytä silmäänsäkään.”

    Hirveitä valehtelijoita

    Artikkeli siteerasi filosofi H.L. Menckelin pohdiskeluja.

    ”Totuus ei saa naista laskemaan aseitaan. Nainen on niin hyvä poliitikko, ettei hän usko voittoon, ennen kuin on siitä vuorenvarma. Naisen taitavan diplomatian viimeinen valtti on tekeytyminen marttyyriksi.”

    Jutussa väitettiin myös, että naiset valehtelevat sitä enemmän mitä tiukempi tilanne, kuten esimerkiksi oikeudessa.

    ”Epäilemättä täytyy olla joltisenkin rohkea, ennen kuin kykenee häikäilemättömästi valehtelemaan tuomioistuimen edessä niin että korvat heiluvat.”

    Jutun mukaan ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon, jos jälkeläisten maailmaan saattaminen ja heistä huolehtiminen olisi ollut miesten tehtävä.

    Naisen ylivoimaa todisti myös Unescossa työskentelevä Ashley Montag.

    ”Vaikka miesten lihakset ovat kehittyneempiä, ne ovat rakenteeltaan heikompia kuin naisten.

    Naisten keski-ikä on korkeampi kuin miesten.

    Naiset kestävät myös koettelemuksia paremmin.

    He osaavat paremmin hallita tunteitaan ja ovat henkisesti joustavampia kuin miehet.”

    Kukahan katsoo enemmän peiliin?

    Hokema naisten turhamaisuudestakaan ei pidä paikkansa.

    ”Kerran asennettiin eräiden isojen tavaratalojen seinän levyisten ja korkuisten peilien taakse valokuvauskoneita ja kuvattiin huomaamatta ihmisiä, jotka seisahtuivat peilin eteen omaa ulkonäköään ihastelemaan.

    Turhamaisimmat peilin edessä seisojat eivät olleet naisia vaan miehiä.

    Yksinäinen on rohkein

    ”Naisten rohkeus näyttäytyy selvimmin silloin kuin hän on yksin. Silloin hänen ei tarvitse näytellä heikkoa ja turvatonta naisparkaa.”

    ”Naisen osa elämässä on opettaa miehiä olemaan inhimillisiä!

    • Kiitos, mutta kyllä minä mieluummin tutustuisin feminismiin tutkimusartikkelien kuin Me Naiset -lehden tai tuollaisten videoiden kautta. En osaa oikein sijoittaa noita mihinkään viitekehykseen.

    • https://fi.wikipedia.org/wiki/Feminismi

      Feminismi on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä radikaali liike.[1]. Feminismin historia jaetaan useaan aaltoon, joissa on ollut eri tavoitteet. Feminismin (naisasialiikkeen) alkuperäisenä tavoitteena 1800-luvulta alkaen oli miesten ja naisten samanarvoisuuden tavoittelu yhteiskunnallisessa elämässä. 1960-luvulta alkaen feminismi on voimakkaasti korostanut naisten itsenäistä kulttuuria ja arvomaailmaa sekä tuominnut miesten perinteisen valta-aseman.[2] Ensimmäinen suomalainen naisjärjestö perustettiin 1884

      Mitä feminismi on?

      Feminismi on kokoelma liikkeitä, jotka pyrkivät määrittelemään, saamaan aikaan ja puolustamaan tasa-arvoiset poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja tasa-arvoiset mahdollisuudet naissukupuolelle. Feminismin tavoitteet ovat päällekkäisiä naisten oikeuksien kanssa, mutta koska feminismi tavoittelee sukupuolten tasa-arvoa, jotkut feministit argumentoivat että miesten vapauttaminen on olennainen osa feminismiä, koska myös miehet kärsivät seksismistä ja sukupuolirooleista. Feminismin teoriaa on eri feminismiliikkeistä johtuen useaa eri lajia, mutta se keskittyy epätasa-arvon syntysyihin sekä joissain tapauksissa sukupuoliroolien sosiaaliseen konstruktioon.[4]

      Feministiaktivistit ovat kampanjoineet naisten oikeuksien puolesta. Näihin kuuluvat sopimus-, kiinteistö- ja äänioikeudet sekä naisten kehoon, autonomiaan ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet. Feministiaktivistit ovat vastustaneet kotiväkivaltaa, seksuaalista häirintää ja raiskauksia. Talousasioissa feministiaktivistit ovat kannattaneet työpaikkaoikeuksia, sisältäen saman palkan ja mahdollisuudet uraan ja yrityksen perustamiseen. Joitain varhaisia feminismin muotoja on kritisoitu siitä että ne oli suunnattu valkoisille, keskiluokkaisille ja koulutetuille. Tämän vuoksi on perustettu etnisiä ja monikulttuurisia feminismin muotoja.[4]

      Feminismin käytännölliset ydinkohdat ovat: sukupuolen tunnustaminen avaintekijänä ihmisen potentiaalin kuristamisessa, patriarkaalisten oletusten ja käytäntöjen tunnistaminen ja haastaminen kun ne alistavat ja heikentävät naisia ja tyttöjä, naisten kokemukset hyväksytään ja naiset nähdään yksilöinä eikä vain äiteinä tai vaimoina tai potentiaalisian äiteinä tai vaimoina, erilaisuutta arvostetaan, kannatetaan tasa-arvoisia ja vastavuoroisia ihmissuhteita.[

      Historia

      Naisliikkeen edelläkävijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

      Monet 1700-luvun valistusajattelijat vaativat naisten tasa-arvoa, äänioikeutta ja ehdokkuusoikeutta. Eräitä tunnettuja nimiä ovat Jeremy Bentham (1781), markiisi de Condorcet (1789) ja Mary Wollstonecraft (1792).

      Utilitaristi ja liberalisti Jeremy Bentham kannatti lähes kaikissa asioissa sukupuolten tasa-arvoa ja vaati naisille täyttä äänioikeutta ja oikeutta tulla äänestetyksi sekä vastusti sitä, että naisilta vaadittiin paljon tiukempaa sukupuolimoraalia kuin miehiltä.[5]

      Ranskalainen vallankumouksellinen markiisi de Condorcet oli radikaali ihmisoikeuksien puolustaja, myös naisten tasa-arvon aktivisti 1780-luvulla. Hän vaati naisille äänioikeutta heti vallankumouksen alussa artikkelissaan 1789 ja julkaisemalla teoksen De l’admission des femmes au droit de cité ("For the Admission to the Rights of Citizenship For Women") vuonna 1790.[6]

      Mainituin alkuajan naisasiafilosofi oli Mary Wollstonecraft teoksellaan Naisten oikeuksien puolustus (1792). Wollstonecraftin mukaan koulutus ja kasvatus saivat naiset omaksumaan rajoitetut odotukset ja ”mieskatseen” saneleman itsekuvan. Teosta pidetään eräänä naisasialiikkeen kulmakivenä.[7]

      Suffragetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

      Katso myös: Suffragetti

      Uusi polkupyörämalli vuonna 1885, jota alettiin kutsua turvapolkupyöräksi, antoi myös naisille mahdollisuuden pyöräillä ja kokea liikkumisen vapautta. Kuvassa naisten versio vuodelta 1889.
      Naisasialiike poliittisena liikkeenä syntyi 1800-luvulla. Yhdysvalloissa vuonna 1848 järjestettiin ensimmäinen konferenssi, jossa vaadittiin naisille äänioikeutta.[3]

    • Vuonna 1903 Emmeline Pankhurst oli aloittamassa Isossa-Britanniassa suffragettien liikettä. Eräs brittiläinen sanomalehti käytti vuonna 1905 sanaa suffragetti (englannin sanasta suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta. Pian suffragetit alkoivat itsekin käyttää tätä nimeä. Vähitellen suffragettien keinot äänioikeustaisteluissa muuttuivat rajuiksi. He saattoivat muun muassa kahlehtia itsensä julkisiin rakennuksiin ja lakiakin rikottiin. Monet joutuivat vankilaan. Suffragetit ryhtyivät nälkälakkoon vuonna 1909, ja heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun avulla. Toimenpide aiheutti naisille pysyviä vammoja, ja pakkoruokinta kiellettiin vuonna 1913. Tunnetuin suffragetin tempaus on brittiläisen Emily Davisonin heittäytyminen vuonna 1913 hevoskilpailuissa kuninkaan hevosen alle. Davison kuoli, mutta teko toi paljon huomiota naisten äänioikeustaistelulle. Kun miehet ensimmäisessä maailmansodassa olivat rintamalla, naiset tekivät töitä. Britannian naiset saivat rajatun äänioikeuden vuonna 1918 ja täyden äänioikeuden 1928. Yhdysvalloissa vuonna 1920 annettiin äänioikeus 30 vuotta täyttäneille naisille.[3]

      Asetehtaassa työskenteleviä naisia Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana. Ennen sotia säätyläisnaisten ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä työskennellä kodin ulkopuolella.

      Feminismin aallot

      Uudella naisliikkeellä eli feministisellä naisliikkeellä ymmärretään 1960-luvulla ensin Yhdysvalloissa, myöhemmin Euroopassa vaikuttanutta naisliikettä. Se syntyi jatkona 1960-luvun yleispoliittisiin liikehdintöihin.[8] Naiset osoittivat mieltään muun muassa palkkaeroja ja pornografiaa vastaan. Vuonna 1963 Yhdysvalloissa tuli voimaan laki, jonka mukaan samasta työstä tuli maksaa sama palkka niin miehille kuin naisille.[3]

      Feminismi käsittää suuren joukon erilaisia ajattelutapoja niin, että usein onkin tapana puhua feminismin sijaan feminismeistä. Feminismien historiasta voidaan erottaa tiettyjä pääsuuntauksia. Teorioita tarkastellaan usein suhteessa toisiinsa ja rinnakkain niin, ettei niitä pidetä toisiaan poissulkevina.[7]

      Feminismin ensimmäinen vaihe on pyrkinyt edistämään miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista. Vaiheen juuret löytyvät 1700-luvun lopulta Mary Wollstonecraftin Naisten oikeuksien julistuksesta. Nykyfeminismin ensimmäinen aalto samastetaan usein niin sanottuun liberaalifeminismiin.[7]

      Feminismin toinen aalto sai alkunsa 1960-luvun Yhdysvalloissa. Feminismin toinen aalto kiinnitti huomion vallan jakautumiseen sukupuolten välillä ja naiserityisyyteen. Yhteiskunnallisia suhteita ja ilmiöitä tutkittiin naisten näkökulmasta ja naisten ongelmina. Tähän vaiheeseen sisällytetään yleensä kulttuurifeminismi, marxilainen feminismi ja radikaalifeminismi. Toinen aalto jatkui 1990-luvulle.[7][9]

      Toisen aallon suuntauksista marxilainen feminismi on kiinnittänyt huomiota yhteiskunnan luokkajakoon ja uusintavaan työhön.[7] Kulttuurifeministit ovat tuoneet usein esiin naisten erityisyyden. Sukupuolieroa ovat korostaneet etenkin ranskalaiset feministiajattelijat, joista tunnetuimpia ovat Hélène Cixous, Luce Irigaray ja Julia Kristeva.[7] Psykoanalyyttinen ajattelu on vaikuttanut suuresti suuntaukseen.[7] Radikaalifeminismi viittaa etenkin Catharine McKinnonin ja Andrea Dworkinin edustamaan feminismiin, jossa naisten alisteinen asema nähdään miesten seksuaalisen valta-aseman seurauksena.[9]

      Kolmanteen vaiheeseen viitataan postmodernina feminisminä tai postfeminisminä. Sen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä yhtenäisestä koulukunnasta vaan hajaantuneesta ilmiöstä, jonka alle kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja. Kolmannen aallon feministit jakavat edellisten suuntausten kanssa monia asioita, muun muassa kiinnostuksen valtasuhteisiin sekä tasa-arvo-kysymykseen. Kolmannessa aallossa on keskitytty uudenlaisin painotuksin sosiaalista sukupuolta tuottaviin valtasuhteisiin. Postmoderneilla feministeillä on yhteistä käsitys kielellisesti jäsentyneestä todellisuudesta, jossa sukupuolta ja seksuaalisuutta tuotetaan ja uusinnetaan kielen ja toiminnan kautta. Postmoderni feminismi korostaa naisten välistä erilaisuutta yhden naiseuden sijaan ja kiinnittää huomiota sellaisiin eroa luoviin tekijöihin kuin seksuaalisuus, etnisyys ja luokkaerot.[

    • https://yle.fi/uutiset/3-10540463

      TIIVISTYS LINKISTÄ!

      Tuija Siltamäen kolumni: Tästä syystä emme halua lapsia

      Lasten hankkimatta jättäminen on Suomessa ainoa asia, jota joutuu perustelemaan yhtä paljon kuin sitä, ettei juo jaloviinaa, kirjoittaa Tuija Siltamäki.

      syntyvyys

      6.12.2018 klo 06.45

      Monen naisen elämässä tulee ennen pitkää eteen se vaihe, kun himokkaat katseet siirtyvät hänen kaula-aukostaan vatsan seudulle.

      Tungettelevat "no, milloinkas teille" -kyselyt ajoittuvat useimmiten häiden ja uteliaiden sukulaisten vierailujen yhteyteen, mutta nyt tivaajien joukkoon on liittynyt myös valtio.

      Globaalisti ja linkolalaisesti ajatellen se on mahtava uutinen, koska suomalaiset tuhlaavat tolkuttomasti luonnonvaroja ja aiheuttavat muutenkin kosolti harmia maapallolle.

      Kansallisesti väestön ikääntyminen on valtava ongelma, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu sille ajatukselle, että kaikki haluavat nyt ja aina hankkia lapsia maksamaan veroja ja edellisten sukupolvien eläkkeitä – tai että kaikki syntyvät ihmiset pitävät tätä systeemiä hyvänä ja oikeudenmukaisena.

      Viime vuosina on kuitenkin käynyt selväksi, että yhteiskunta on erehtynyt.

      Tämä tuntuu julkisessa keskustelussa usein unohtuvan.

      Ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja muut tekijät voivat vaikuttaa siihen, päättääkö ihminen yrittää hankkia lapsia. Mutta syntyvyys laskee monien oheissyiden takia myös siksi, että ihmiset eivät halua lapsia. He eivät halua lapsia, koska he nyt vain eivät halua.

      Kuinka paljon spekuloitavaa tässä voi olla?

      Hyvinvointivaltion rapautuminen on tietenkin vakava ongelma, jolle jonkun pitäisi tehdä jotain. Yksilöiden syyllistäminen ja sukulaistätimäinen tivaaminen eivät kuitenkaan ole toimivia keinoja. Vai kuvitteleeko joku, että koko ikänsä lapsia vierastanut ihminen muuttaisi mielensä täysin siksi, että Antti Rinne (sdp.) kannusti häntä synnytystalkoisiin? Demareiden siittotalkoot kannustaa pikemminkin hedelmällisyysiän kestävään selibaattiin.

      Ihmisten lisääntymishalukkuus ja -kyky ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, mutta ennen kaikkea äärimmäisen henkilökohtaisia.

      Kaikki eivät saa lapsia, vaikka haluaisivat. Toisista tulee vanhempia tahtomattaan. Minä ja monet muut naiset näemme toistuvia, järkyttävän ahdistavia painajaisia raskaana olemisesta. Minä en haluaisi lasta, vaikka minulla olisi viherkasvien ja epämääräisten ihmissuhteiden sijaan edes orastava elämänhallinta ja puoliso.

      Samoin ajattelee moni muukin. Jos ei kerta kaikkiaan halua lapsia, ei niitä halua, vaikka kristillisdemokraatit rahoittaisivat niiden koko elämän ja Juha Sipilä rakentaisi niille joka joulu lahjaksi autotallissaan uuden yhteiskuntasopimuksen. Tuntuu muinaiselta, että Suomen kaltaisessa valtiossa joutuu vielä tähän maailmanaikaan selittelemään omia elämänvalintojaan.

      En myöskään halua muuttaa Kajaaniin, käydä avaruudessa, perustaa yritystä, liittyä kirkkoon, ryhtyä tubettajaksi, juoda jaloviinaa, mennä reppureissulle Thaimaahan enkä leikkiä tutustumisleikkejä työpaikan pikkujouluissa.

      Näistä ainoastaan jaloviinaboikottia joutuu perustelemaan useammin kuin sitä, miksei halua lapsia. Se varmaan kertoo jotain tosi vertauskuvallista ja diippiä yhteiskunnastamme – tai siitä, että yhteiskunnan olisi syytä olla kiitollinen siitä, etten tahdo lisääntyä.

      Minä ja monet muut naiset näemme toistuvia, järkyttävän ahdistavia painajaisia raskaana olemisesta.

      Tuija Siltamäki

      Kirjoittaja on vielä hetken Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja.

    • Nainen meni naimisiin itsensä kanssa - tällaiset olivat häät

      Perjantai 30.1.2015 klo 10.32

      Yasmin halusi mennä naimisiin ennen 40-vuotispäiväänsä, mutta ei löytänyt sopivaa aviomiestä.

      Houstonista kotoisin oleva Yasmin Eleby oli päättänyt mennä naimisiin ennen nelikymppisiään. Kun oikeaa miestä ei alkanut kuulua, rohkea nainen ilmoitti kävelevänsä alttarille vaikka yksin.

      Ja niin kävi: tammikuun alussa Yasmin toteutti suunnitelmansa ja juhli häitään - ilman aviomiestä.

      Upeaan violettiin mekkoon pukeutunut morsian järjesti häänsä Houston Museum of African American Culture -museossa. Yasmin ei suinkaan seisonut alttarilla yksin, vaan hänellä oli tukenaan huikea kymmenen morsiusneidon joukko.

      Toimituksen suoritti morsiamen pappina työskentelevä sisar. Liitto jäi tosin ilman virallista sinettiä, sillä lain mukaan yhden ihmisen avioliitto ei ole mahdollinen.

      Okei, Yasmin ei tietenkään voinut laillisesti naida itseään, joten tilaisuus oli enemmänkin hengellinen seremonia, jossa hänet saatteli alttarille äiti.

      Yasmin halusi osoittaa häillään sen, ettei ihminen välttämättä tarvitse kumppania ollakseen onnellinen ja täydellinen. Onnea, Yasmin!

      Lähde: Huffington Post

      http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2015012919110088_iq.shtml

      Nainen meni naimisiin itsensä kanssa

      Tiistai 4.1.2011 klo 16.49

      Taiwanilaisnainen ei löytänyt sopivaa sulhasta.

      45-vuotias terapeutti Chen Ching paikkasi puutteen menemällä naimisiin itsensä kanssa. Ystävät ja sukulaiset kutsuttiin uudenvuodenpäivänä juhlistamaan rouvan avioliittoa Taiwanin Nantouhun.

      Häävieraille pitämässään puheessa Chen kehui itseään onnekkaaksi tavattuaan itsensä ja rakastuttuaan itseensä.

      Chen Ching ei ole ainoa nainen, joka on menyt itsensä kanssa naimisiin. 30-vuotias toimistotyöläinen Taiwanin Taipeista piti kuukausi sitten häät itselleen. Hän perusteli puolisovalintaansa sillä, että hänestä oli jo korkea aika mennä naimisiin vaikka sitä oikeaa ei ollutkaan vielä löytynyt.

      "Olen onnekas kun olen tavannut itseni", sanoi morsian häävierailleen

      Chen Ching tunnusti myös rakastavansa itseään

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011010412953059_ul.shtml

      Nainen kyllästyi sinkkuuteen – meni naimisiin itsensä kanssa

      Kahjo maailma, Naiset, Uutiset 06.10.2014 09.36, Lisännyt: Miia

      Naisen kuuden vuoden sinkkuna oleminen päättyi häihin itse itsensä kanssa.

      Brittiläinen Grace Gedler on mennyt naimisiin itsensä kanssa. Metron mukaan naisen häitä vietettiin 50 vieraan kera maaliskuussa, mitä edelsi kosinta viime vuoden marraskuussa.

      Gedler kertoi brittilehti Guardianille saaneensa inspiraatiota Björkin kappaleesta Isobel, jossa lauletaan ”My name’s Isobel, married to myself”. Hän päätti mennä itsensä kanssa naimisiin oltuaan sinkkuna kuusi vuotta ja rakennettuaan hyvän suhteen itsensä kanssa.

      ”Osa kommentoi hilpeästi, että olen hieman narsisti. Aivan ilmeisesti, jos olet juuri kertonut meneväsi itsesi kanssa naimisiin, se on selvästi julistus rakkaudesta itseä kohtaan ja olin täysin tietionen, kuinka omahyväiseltä se voi vaikuttaa”, Gedler kertoi.

      ”Olin kuitenkin täysin sinut motivaatioideni kanssa. Olen ollut henkilökohtaisen kehityksen matkalla käyttäen meditaatiota, tanssia ja esiintymistä kasvattaakseni itsetuntemustani”, hän jatkoi.

      Metron mukaan häät jännittivät Gedleriä siitä huolimatta, että tuleva puoliso on hän itse. Hän kuitenkin piti kiinni suunnitelmastaan ja tuntee olevansa nyt varattu sinkun sijaan.

      Lähde: Metro

      http://www.viikonloppu.com/?p=67510

      Naimisiin itsensä kanssa – naisten soolohäistä tuli ilmiö

      Jenni Junkala 9:00 | 30.1.2015

      Japanissa naisille tarjotaan jopa palvelua, ”soolohäitä”...

      Tällaisten soolohäiden hehkutetaan vahvistavan itsetuntoa.

      Miksi mennä naimisiin ollenkaan?

      Feministiseksi mielletty Jezebel-sivusto kirjoitti eilen kaikille itsensä naimista suunnitteleville sinkkunaisille omistetun kirjoituksen. Siinä he muistuttavat, että itsensä naimisesta on tullut ilmiö, eikä siinä ole enää mitään uutta, omaperäistä ja hyvällä tavalla avioliittoinstituutiolle haistattelevaa.

      Moni itsensä naineista naisista kun on perustellut valintaan sillä, että haluaa kunnioittaa ja rakastaa itseään, eikä hitsi vieköön tarvitse ketään muuta elämäänsä.

      Jutun kirjoittanut toimittaja tiedostaa sen, että kaikki voivat tehdä tismalleen sellaisia valintoja kuin haluavat. Hän kuitenkin muistuttaa, että naimisiinmenolla oikeastaan vain vahvistaa perinteisen avioliittoinstituution valtaa.

      Jos haluaa rikkoa sääntöjä, miksi mennä naimisiin ollenkaan? Hyvä kysymys!

      Jos haluaa rikkoa sääntöjä, miksi mennä naimisiin ollenkaan? Hyvä kysymys!

      Jos haluaa rikkoa sääntöjä, miksi mennä naimisiin ollenkaan? Hyvä kysymys!

      http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/naimisiin_itsensa_kanssa_naisten_soolohaista_tuli_ilmio

  • Vaihdoimme viikonlopun jälkeen kuulumisia töissä. Kerrottuani, että lopettelin tontin raivaamista kaatamalla muutaman puun, herätin kummastusta kollegoissa ja joku kysyikin suoraan, että eikö se olisi miesten puuhaa? Jos joku mies kertoo viikonlopun jälkeen leiponeensa kakun tai loihtineensa mahtavan gourmet-illallisen, ei se herätä kenessäkään kummastusta. Miksi sitten naisten metsurina heiluminen herättää?

    Miehet ovat jotenkin huomaamatta saaneet vallata aiemmin perinteisesti naisten ammateiksi miellettyjä ammatteja, heitä on hoitajina, kampaajina jne. Ja he ovat oikeasti erittäin hyviä työssään. Vaatiihan se rohkeutta ylittää raja ja tehdä jotain, mitä ei oikein mielletä miesten jutuksi, joten heillä on varmasti kova motivaatio ryhtyä alalle.

    Onhan naisissakin autonasentajia ja remppareiskoja ja varmasti siihenkin totutaan samalla tavoin kuin mieshoitajiin ja kampaajiin. Tarkoittaako tämä sitä, että miehet naisistuu ja naiset miehistyy?

    Kuulin näin väitettävän jossain ohjelmassa, harmi kun en muista missä. Ajatella jos tulevaisuudessa miehet kävelisivät piikkareissa helmat hulmuten ja naiset…niin pukeutumisessahan me on otettu miehiltä housut jo aikoja sitten. Annetaan siis miehille ne hameet suosiolla!

    En ehtinyt kuulla mihin väite perustuu, koskiko se nimenomaan ammatteja vai yleensä elintapoja tai muuta sellaista? Joka tapauksessa miehet ovat viime vuosina alkaneet käyttää enemmän ihonhoitotuotteita ja esimerkiksi kosmetologipalveluja. Mitä naiset tekevät vastapainoksi?

    Tästä kehityksestä saisi väännettyä aika mielenkiintoisa skenaarioita tulevaisuudesta…

    http://www.ennakointipakki.fi/?p=1816

    • Joo ja se kun joku mies kertoo leiponeensa on se vallan ihmeellistä, tosi kunnioitettavaa ja arvoa nostavaa. Mutta naisetvkun tekee jotain miesten hommia niin se on outoa, jopa säälittävää eikö sitä nyt joku mies olis voinut tehdä. Tasa-arvoon on pitkä matka ja se kun lähtee asenteista.

  • Veministit on suurii niiku selittäjii.👻

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.