Onko sellaisia naisia täällä, jotka ovat ottaneet tyttönimensä takaisin eron jälkeen? Minulle ja ex-puolisolleni tuli ero kesällä, muutimme lasten kanssa minun kotiseudulleni ja jotenkin ahdistaa käyttää vielä tuota puolison sukunimeä. Kuitenkin vaakakupissa se toinen puoli, että lapsille jäisi eri sukunimi kuin minulle.
Tyttönimen takaisinotto avioerossa
Anonyymi
15
1138
Vastaukset
- Anonyymi
Minä otin heti eron tultua voimaan oman nimeni, ei se haitannut, vaikka lapset on isän nimellä, meillä melkeen kaikki tutut avopareja ja heilläkin äiti tietty omalla nimellä ja lapset ja mies samalla nimellä.
Myös on näitä naisia, jotka on avioliitosta huolimatta pitäneet oman nimensä , koska se on nyky lain mukaan mahdollista.
Se ei edes maksa mitään, vain passi ja ajokortti on uusittava, se nyt vähän maksaa, mutta minunkin passi oli jo muutenkin vanhentumassa olis kuitenkin pitänyt uusia.
Avioiduin pari vuotta sitten uudestaan ja pidin oman nimeni. - Anonyymi
Ok. Kiitos vastauksesta. Olen ollut vähän kahden vaiheilla tuon kanssa, koska lapsille ero oli muutenkin raskas ja nuorin oli päiväkodissa kertinut, että isä on kuollut :*(
- Anonyymi
Mitä sun nimesi vaikuttaa päiväkotilapsen tuntemuksiin, tuon ikäinen just tietää oman nimensä, ei muista sun nimeäsi, sinä olet hänelle äiti.
- Anonyymi
Otin eron jälkeen heti tyttönimeni takaisin. Muutoinkin nykyisin taitaa pikemminkin olla sääntönä kuin poikkeus että perheenjäsenillä on eri sukunimiä.
- Anonyymi
Piti vielä sanoa, että lapset, jotka olivat jo teinejä erotessamme, muistivat "uuden" sukunimeni helposti isoäitinsä eli äitini sukunimestä. Molemmilla vanhemmillani on ollut muutenkin kaksi nimeä käytössä. Ilman että kyse olisi avioliiton kautta tulleesta nimestä.
- Anonyymi
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole ... otat/pidät sen nimen, joka tuntuu omimmalta. Tiedän naisia, jotka ovat vaihtaneen heti takaisin tyttönimeensä ja heitä, jotka eivät koskaan vaihtaneet takaisin. Tärkein tekijä lienee, että kumpi nimi vastaa enemmän sitä omaa identiteettiä. Yhdelle tyttönimeen palaaminen on kuin "palaisi viimein kotiin" Nimen vaihtaminen on voinut alunperinkin olla vaikea paikka ja tuntunut kuin antaisi pois osan omasta identiteetistä. Toiselle taas tyttönimestä "eroon pääseminen" on voinut olla joskus helpotus. Nimeen on voinut liittyä niin paljon negatiivisia tunteita.
Tiedän pari, jotka jättivät vaihtamatta ihan jo kustannusten takia. Heille on kuulemma ihan sama mitä siinä sukunimen kohdalla lukee. Tuleehan siitä tosiaan jonkin verran kustannuksia. Rippuen mitä kaikkea tarvitsee uusia.- Anonyymi
" Tärkein tekijä lienee, että kumpi nimi vastaa enemmän sitä omaa identiteettiä.
Aika usein ihmiset, tai useinmiten naiset, ovat joustavia identiteetiltään... Ainakin tässä sukunimiasiassa. Itse vaihdoin sukunimeni miehen nimeen avioituessamme, vaikka olin aiemmin ajatellut, etten taatusti vaihtaisi (ennen 1985 avioliittolakia). Syy oli niinkin yksinkertainen kuin sukunimen pituus eli lyhyys. Mitä tahansa sukunimeä en olisi huolinut, koska tyttönimeni on hyvä. No, ero tuli 26 vuoden liiton jälkeen. Olin kurkkuani myöten täynnä exästä koituneita harmeja, joten vaihdoin nimen takaisin nopeasti tyttönimeeni. Harkitsin myös sen vaihtamista suvussani olleeseen toiseen nimeen. Yksi lapsi aikuistuessaan vaihtoikin sukunimensä siihen. Nyt haikailen josko itsekin taas vaihtaisin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Tärkein tekijä lienee, että kumpi nimi vastaa enemmän sitä omaa identiteettiä.
Aika usein ihmiset, tai useinmiten naiset, ovat joustavia identiteetiltään... Ainakin tässä sukunimiasiassa. Itse vaihdoin sukunimeni miehen nimeen avioituessamme, vaikka olin aiemmin ajatellut, etten taatusti vaihtaisi (ennen 1985 avioliittolakia). Syy oli niinkin yksinkertainen kuin sukunimen pituus eli lyhyys. Mitä tahansa sukunimeä en olisi huolinut, koska tyttönimeni on hyvä. No, ero tuli 26 vuoden liiton jälkeen. Olin kurkkuani myöten täynnä exästä koituneita harmeja, joten vaihdoin nimen takaisin nopeasti tyttönimeeni. Harkitsin myös sen vaihtamista suvussani olleeseen toiseen nimeen. Yksi lapsi aikuistuessaan vaihtoikin sukunimensä siihen. Nyt haikailen josko itsekin taas vaihtaisin.Riippuu varmasti siitä, onko siihen omaan nimeen mitään varsinaista sidettä. Tai liittyykö nimeen ehkä jopa jotakin painolastia. Itse en omaa nimeäni vaihtaisi. En tosin ole järin naimisiinmenevää sorttiakaan. Oma sukunimeni on harvinainen ja tosi iso osa identiteettiäni. Taitaa olla iso osa siskonikin identiteettiä. Hänen koko perheellään on meidän sukunimemme. Mies siis otti siskoni nimen ja lapset tietysti myös. Itsekin ajattelen pitkälti samoin. Mahdollisilla lapsillani tulisi olla minun nimeni. Paitsi jos mieheni nimi olisi yhtä harvinainen. Silloin voisi miettiä toisinkin. Siis mahdollisten lasten kohdalla voisi miettiä olisiko isän nimi ehkä parempi. Omaani en vaihtaisi, vaikka mikä olisi.
- Anonyymi
Olen huomannut, että jos naisten oma sukunimi on luokkaa Kärkkäinen tai Ryynänen, eivät he niin helposti vaihda takaisin tyttänimeä, varsinkin jos miehen sukunimi on esimerkiksi Eriksson tai Von Hellens tms.
- Anonyymi
No onhan se noin, mutta niinkin, että jos nainen on Eriksson tai von Hellens tms. niin ei hän avioituessaan hevin vaihda nimeään Ryynäseksi yms. Ja toisaalta on se niinkin, että myös mies voi ottaa naisen "komeamman" sukunimen. Eikä eron tullen vaihda sitä mielellään takaisin omaansa.
Joidenkin avioehtosopimukseen on kirjattu, että jos ero tulee, nimi vaihdetaan heti sen jälkeen. - Anonyymi
Niin näyttäisi olevan ainakin julkkisten piireissä. Se huvittaa ;)
- Anonyymi
Harkinta-aika meneillään ja tyttönimi taas käytössä. Varmaankin erotilanteen ja -tunnelman mukaan päätöksiä tehdään. Minä en halunnut lukeutua enää lieron exän suvun nimen alle, vaan häpesin kuulua siihen. Hyvältä tuntuu irrottautua nimestään, vaikka maksaakin jonkin verran.
- Anonyymi
Oma äitinikin otti tyttönimensä takaisin eron jälkeen. Voin vain sanoa että oikein teki!
- Anonyymi
Parempi vaan että eivät kanna miehen sukunimeä. Koska se on miehelle suuri häpeä.
Ottakoon kaltaisensa äitinsä nimen. - Anonyymi
Sukunimi vaihtunut jo kauan sitten parikin kertaa esivanhempien toimesta, etten tunne minkäänlaista yhteyttä mihinkään nimeen. Pidin nimen, jonka jouduin avioituessa ottamaan, kun siihen aikaan ei saanut pitää nimeä, joka jo oli.
Itselleni on ihan sama, mikä sukunimi on!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 823223
- 922925
- 532182
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201635- 191454
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..81427- 171421
Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein181365Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131341Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin351305