Diagnoosin mukaan minulla on 1-tyypin bipolaaritauti. Sairastuin parikymmpisenä ja päädyin työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä tekniseltä alalta insinöörin työstä. Söin koko sortimentin lääkkeitä läpi yli 20 vuoden aikana. Masennuslääkkeitä, neuroleptejä, mielialantasaajia, unilääkkeitä... you name it. Parisen vuotta sitten aloin törmäämään virallisesta tietämyksestä poikkeavaan tietoon. Ihan oikeisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja runsaaseen määrään kansainvälistä kokemuspohjaista tietoa. Alkoi ajatukset ja katsantokanta muuttumaan pikkuhiljaa. Ei ehkä olekaan järkevää syödä lopun ikää neuroleptejä, vaikka ammattilaiset niin suosittelevat. Lopulta päätin yrittää vierottumista. Ei se helppoa ollutkaan. Koko prosessi kesti noin puolitoista vuotta. Kerran jouduin palaamaan vähäksiaikaa lääkitykseen unettomuuden vuoksi, mutta opin siitä mitä tein ensin väärin. Loppuvaihe pitää tehdä erityisen hitaasti annosta pienentäen ja lopetetaan yksi lääke kerrallaan. Riippuvuus on sekä fyysinen että psyykkinen. Ammattilaiselta ei apua saa, kun toimitaan käypähoitosuosituksen vastaisesti.
Olin kuitenkin päättäväinen ja tiesin mitä olin tekemässä, koska tunnen itseni niin hyvin. Ammattilaisilta en kysynyt enää mitään. Muodon vuoksi kävin polilla juttelemassa mukavia. Kävin myös vieroitustarkoitukseen perustetussa vertaisryhmässä.
Lopputulos oli onnistunut. Olen ollut ilman neuroleptin murustakaan puolisen vuotta. En tarvitse mitään lääkkeitä. Elämäntapani on rauhallinen ja vietän paljon aikaa luonnossa. En polta enkä käytä mitään päihteitä. Varmuuden vuoksi kaapissa on paketti nukahtamislääkettä, mutta aikomus on elää niin ettei siihen tarvitse koskea. Itsevarmuus on niin hyvä, että ammattilaiset eivät enää omaa tahtoani murra, eivät lääkkeillä eivätkä puhumalla. Olen tyytyväisempi elämääni, kuin koskaan aikaisemmin. Nyt kun olen vapaa elämäni pahimmasta koukusta ja siinä samalla monesta muustakin pahasta, niin aion myös puhua siitä. Toivotan onnea, voimaa ja rohkeutta kaikille mielen ongelmista kärsiville. Minullakaan ei jossainvaiheessa ollut mitään toivoa ja joskus minua pidettiin erittäin vaikeahoitoisena potilaana. Ihmettä ei tarvitse odotella. Sen voi järjestää itsekin. Aikaa, työtä ja kärsimystä se kyllä vaatii, mutta palkinto onnistumisesta on mahtava. Se lähtee siitä että ottaa vastuun toipumisesta omiin käsiin.
Pärjään nyt hyvin ilman psyykenlääkkeitä
3
73
Vastaukset
- Anonyymi
Onneksi olkoon. On paljon keinoja pärjätä mielenterveyden oireiden kanssa, muutakin kuin mitä valtavirtapsykiatria antaa ohjeeksi. Yleensä aika vaihtoehdottomat ohjeet, pilleriä poskeen ja sitä rataa. Ja jättää potilaan monesti vailla ajatusta että hän pystyisi itse vaikuttamaan asioihin. Toki lääkkeettömyys vaatii kykyä kriittiseen ajatteluun, kykyä tarkastella itseään, ja omaa toimintaansa ja käytöstä, havaita asioita mitkä on riskiksi omalle mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, triggereitä ja oppia strategioita pärjätä oireiden kanssa mitkä voi olla kuormittavia. Osan diagnoosi oikeasti onkin vain traumaa, reaktioita raskaisiin elämäntilanteisiin jne ja on tulkittu väärin ja laitettu pitkäaikaislääkityksille. Täytyy olla melkoisen sitkeä sissi päästäkseen lääkkeistä eroon, koska mielenterveyspuolella usein tehdään kaikki että potilas tajuaisi parhaansa ja söisi pillereitä tietyillä diagnooseilla, ja jos niin ei tee niin ei sovi psykiatrian muottiin. Lääkkeiden vieroitusongelmat ja haitat voidaan nähdä mt ongelmina, ja potilas on takaisin lääkkeillä alta aikayksikön. Vaatii kyseenalaistamista ja kriittisyyttä pysyä kannassaan olla lääkkeetön, kun jokainen potilaan kokema kärsimys nähdään heti että puuttuu oikea lääke.
Tarinastasi tulee mieleen vähän hänen tarinansa:
https://www.newyorker.com/magazine/2019/04/08/the-challenge-of-going-off-psychiatric-drugs
Jos pitäisi miettiä keinoja pärjätä mielialanvaihteluiden kanssa, tulisi mieleen lukuisia. Neuroleptit ratkaisuna voi pitemmän päälle ollakin aivoille, terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisia.- Anonyymi
Tuo lääkkeiden hidas ja järkevä lopetus on tärkeää. Valitettavasti ohjeet lääkäreiltä ovat usein aivan liian nopeita, ja pudotukset liian isoja ja voivat viedä potilaan huonoon kuntoon, jos uni lähtee tms liian nopealla alasajolla.
- Anonyymi
Joo nämä psykiatriheput pitäisi tuomita kansanmurhasta jokainen.
https://mindfreedom.org/kb/death/
Antipsykootit lisäävät painoa, saavat aikaan diabetesta, aiheuttavat dementiaa, tuhoavat aivomassaa, vähentävät älyllistä suorituskykyä ja niitä käyttämällä sinulla on paljon suurempi riski sairastua psyykkisesti pitkässä juoksussa. Osittain tämän tuloksena psykiatrian potilaat kuolevat keskimäärin jopa 25 vuotta muuta väestöä aiemmin. Mutta ketäänhän psykiatria ei tästä ole tuomittu kuten ei lobotomioista ynnämuista. 80%:sesti lääketeollisuuden sponsoroimat valikoidusti julkaistut tutkimukset kun näyttävät, että lyhyellä aikavälillä vähän rauhoittavat. Siispä näit suositellaan loppuiäksi.
Käyttäydy nyt kiltisti! Olet kuitenkin psykiatrien seurannassa loppuelämäsi Kiinan valtion ynnämuuta antamilla opeilla, kun on se jokusen prosentin mahdollisuus, että tila uusiutuu.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1376567
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1495679- 1204828
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.434450Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?523852- 623021
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.522896Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m242272- 332196
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢152167