Aloittavan yrityksen toimistolle tulee 4 tietokonetta. Käyttöjärjestelmän suhteen pidän itsestään selvänä, että jokin Linux-distro koneisiin tulee. Nyt vielä mietin mikä olisi sopivin.
Mitään ihmeellisiä laitteita toimistolle ei ole tulossa. Joku (luultavasti Brotherin) lasertulostin verkkoon ja Raspberry Pi -pohjainen NAS johon backupit menee iltaisin (se viiden tietokone oikeastaan).
Onko jotain ajatuksia mikä distro voisi tarjota lisäarvoa tälläisessä käytössä? Kaupallisia tukipalveluita tuskin tarvitaan, mutta eihän sitä toisaalta koskaan voi olla iha varma.
Mitään ihmeellisiä laitteita toimistolle ei ole tulossa. Joku (luultavasti Brotherin) lasertulostin verkkoon ja Raspberry Pi -pohjainen NAS johon backupit menee iltaisin (se viiden tietokone oikeastaan).
Onko jotain ajatuksia mikä distro voisi tarjota lisäarvoa tälläisessä käytössä? Kaupallisia tukipalveluita tuskin tarvitaan, mutta eihän sitä toisaalta koskaan voi olla iha varma.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Ubuntu LTS
Debian testing Xfce asennetaan kerran ja sitä voi päivittää usein toisin kuin LTS jakeluita. Debian Sid Xfce on hyvä myös.
Debian 10 on vakavasti harkinnassa mutta en oikein ymmärrä miksi testing olisi stable -versiota parempi vaihtoehto. Lähtökohtaisesti stable on nimensäkin mukaisesti luultavasti vakaampi kuin testing. Tämä on aika merkittävä juttu kun yrityksen tietokoneiden on vaan toimittava päivästä toiseen. Debianin testing on kuulemma myös melko vakaa sekin, mutta miksi mennä valinnassa siihen suuntaan jossa on kuitenkin stablea suurempi mahdollisuus siihen että joku bugi uisi sisään ja pilaisi päivän?
Onko testing -versiolla joku erityisen merkittävä etu stableen verrattuna?
Mitä ubuntuun tulee niin se on pois listalta, ainakin perusversiossaan. Se unity -käyttöliittymä ei vaan tunnu kivalta.
Debianiin ei mikää bugi ui sisään. Käyttäjät itse päivittävät silloin kun huvittaa ja mitä huvittaa. Jos kaikki toimii niin ok, jos ei niin päivitä. Debian Simple-CDD ohjelmalla on helppo tehdä oma jakelu. Käytä Alsa audiota ja Wicd:tä ja älä asenna pulseaudiota ja networkmanageria. Debian "stable" ei ole vakaa, se on jo versiossa 10.1. Saman tien käyttää testing/Sid:iä niin saa bugikorjakset ja uudet ominaisuudet nopeasti.
Ei tietenkään tositoimiin oteta mitään testiversioita.
Ubuntussa Unity vaihtu Gnomeen jo aikaa sitten. Ubuntu on monessa yrityksessä jo käytössä, koska käytön helppous on se pointti, johon emo debian ei pysty
Eikä missään yrityksessä en ole Xfce työpöytää tavannut.
Unityhän oli hyvä. Harmi ettei resurssit riittäneet sen kehittämiseen. Nyt ovat parsineet siihen jonkín gnome-virityksen.
Perustele,miksei Pulsea saisi asentaa.
Tuota Alsaa ei kaikki Dacit tunnista.
Pahaenteistä tekstiä:-Päivitä,milloin huvittaa.
"Eikä missään yrityksessä en ole Xfce työpöytää tavannut."
Mitä vikaa Xfce:ssä muka on? Itse käytän sitä kaikissa koneissa ja olen siihen todella tyytyväinen!
se sulle sallittakoon... se on vaikeempi kuin Gnome! mm Ubuntussa!
Vai että Xfce vaikeampi kuin Gnome? Ei pidä paikkaansa, se on vähintään yhtä helppo.
sullako sitä kiellettyä pornoo nasse täynnä?
w10 on paska!
Ubuntussa on Gnome..
Mitä paskaa, Jos tollaiset peelet jota ei mitään tiedä päätää jonkun yrityksen it juttuja, OTAN OSAA!
"Mitä ubuntuun tulee niin se on pois listalta, ainakin perusversiossaan. Se unity -käyttöliittymä ei vaan tunnu kivalta."
Ubuntussa on ollut 18 versiosta lähtinen Gnome, eikä Unity.
Linuks korruptoi levyt.
Windows tuntuu tyhmentävän joitakin käyttäjiään lopullisesti.
Windows-penikka valehtelee taas kun ei muuta enää keksi, linux EI korruptoi levyjä ja se on totuus!
Kyllä, Niin tuntuu tekevän
Vai ei:
"Uusimmassa linux-ytimessä karmiva bugi: voi korruptoida levysi. Bugi voi johtaa kadonneisiin tai korruptoituneisiin kirjastoihin. Se voi myös vaikeuttaa järjestelmän käynnistymistä. Bugin kerrotaan vaikuttavan monissa jakeluissa, mukaan lukien Arch, Debian ja Fedora."
Kolme sanaa ja seitsemän kirjoitusvirhettä. Mene aivoleikkaukseen?
Tuo onnii hyvä tuo Winhihhui, Win hih hui..
Hah, tuo uutinen on neljä vuotta vanha ja bugi on jo korjattu!
https://www.tivi.fi/uutiset/uusimmassa-linux-ytimessa-karmiva-bugi-voi-korruptoida-levysi/338fe0bf-58d4-35cb-a496-9a14539c6229
Eli windows-penikka koittaa jatkossa kaivella tuoreempia juttuja ja sellaisia joita ei ole korjattu, eikä postailla vanhoja ja jo korjattuja bugeja!
Ei sitä ole korjattu.
Todista väitteesi ettei muka ole korjattu, muuten puhut pelkkää p*skaa!
Helppo todistaa koska linuks korruptoi levyjä.
Siis osaatko windows-pelle lukea? Sanoin että todista väitteesi uutislinkin kera, sun omat sanomiset on yhtä tyhjän kanssa! Elikkä valhetta.
Lisäyksenä edelliseen että mullakaan linux ei ole korruptoinut ainuttakaan levyä, sen sijaan windows on tehnyt niin aika useastikin. Lisäksi tuo pätee vain yhteen tiedostojärjestelmään käytettäessä RAID-järjestelmää.
On se sinullakin monesti korruptoinut mutta et tunnusta tai et tajua sitä.
No ei taatusti ole, Kyllä huomaisin jos levyt olisi korruptoituneita linuxin takia. Windowsin tiedän tehneen niin. Sitäpaitsi mä en käytä kyseistä kerneliä, en käytä liioin RAID-järjestelmää enkä Ext4-tiedostojärjestelmää. Mun koneessa on eri kernel-versio, tiedostojärjestelmänä on ext3. Eli sinä valehtelet niin että korvasi heiluvat.
Niin että antaa nyt vaan tulla sitä uutislinkkiä jossa sanotaan että bugia ei muka olisi korjattu!
Onko se mikään uutinen ettei linuksissa kunnolla korjata bugeja? Onhan linuksista löytynyt montakymmentä vuotta vanhoja, korjaamattomia aukkoja.
Kyllä se on uutinen. Niin että missä se linkki viipyy? Ja entäs ne windowsien korjaamattomat aukot? Niistä ollaan vaan hiljaa täällä vaikka niistäkin on uutisoitu!
Älä vaihda puheenaihetta. Vai onko linuksin korjaamattomat bugit noloja?
En minä ole vaihtanut puheenaihetta! Niin että MISSÄ VIIPYY SE LINKKI? Ja osuinko jotenkin arkaan kohtaan kun windowseissa niitä korjaamattomia aukkoja vasta onkin?
Ei linux korruptoi, se on windows 10 touhuja.
Lueppas ylempänä annettu uutinen. Siinä selvästi todetaan linuksin levyjä korruptoiva ominaisuus.
Windows-penikalle: Se bugi esiintyi vain yhdessä kernel-versiossa ja siinäkin vain RAID ext4 järjestelmää käytettäessä, bugi on jo korjattu!
Linuxin yhdessä olennaisimmassa komennossa oli pitkään vakava aukko.
Komento mahdollistaa erilaisten käskyjen ajamisen erilaisilla ja usein korotetuilla käyttöoikeuksilla.
Sudo-komennolla sai tähän saakka pääkäyttöoikeudet (root) silloinkin, kun järjestelmä erikseen sen kielsi, Engadget kertoo. Kunhan tunkeutujalla oli tarpeeksi käyttöoikeuksia päästä ajamaan sudo-komento, hänellä oli mahdollisuus suorittaa mikä vain komento kyseisellä koneella.
Vika liittyi siihen, miten sudo käsitteli käyttäjätunnuksia. Jos komennon kirjoittaa käyttäjätunnukselle -1 eli allekirjoittamattomassa muodossa 4294967295, kohteli järjestelmä sitä kuin kyse olisi pääkäyttöoikeudesta eli käyttäjätunnuksesta 0, vaikka lokiin kirjattiin oikea käyttäjätunnus. Koska -1-käyttäjää ei löydy salasakannasta, ei komentoon tarvitse myöskään kirjoittaa salasanaa.
Windows-penikka se vaan jaksaa kaivella linuxin bugeja mutta mitäpä tykkäät jos minäkin aĺan kaivella windowsin bugeja? No, arvasin, et tietenkään tykkää ja niistähän pitää olla hiljaa hys hys.
Ubuntu Mate? Työpöytä muistuttaa Windowsia ja on kevyt mutta sisältää kuitenkin Ubuntun kaikki muut hyvät puolet.
https://www.linux.fi/wiki/Ubuntu_MATE
Ubuntua ja Suse noissa on tullut nähtyä.
Ubuntuahan yrityksissä on ja mm Dell ja Lenovo myy vaalmisi ubuntulla koneitakin.
Ubuntuun saa myös tukea ja yrityspalveluita. mm Oodo ERP ym ... Toki ne menisi palvelimelle.
Yritysjärjestelyt täysin ilman lisenssimaksuja. mm Sap on ihan sikakallis ja MS Nav kovin hankala ja rahalla räätälöitävä.
Ehkä ei ihan ilman, Tiedän että Kaspersky end point security maksaa ja sitä käytetään Ubuntussa yrityksissä, mutta eihän se kallis ole.
RedHat Enterprise Linux (RHEL) on yrityskäyttöön vakavastiotettava vaihtoehto.
Ei Suomessa tuota tapaa, Kyllä se on täälä Ubuntua tai Susee.
Noin pieneen riittää ihan hyvin Ubuntu. Omalla aiemmalla työpaikalla työasemia oli karvan alta 1600. Keskitetyssä ylläpidossa olleita Ubuntuja oli ehkä 200 koneen verran, varmaan saman verran Macceja ja loput oli sitten Windows 7:aa ja 10:ä. Näinkin isossa käytössä mentiin Ubuntulla, mutta asennusta oli kustomoitu todella paljon, esim. kirjautumisikkunassa käyttäjä pystyi valitsemaan haluamansa työpöytämanagerin. Päivitykset jaettiin keskitetysti oman päivityspalvelimen kautta.
Miksi ihmeessä eri työpöytiä? Ei järkee.
ITC-asiat ei ole käyttäjä pornoo, jonka jokainen saisi valita.
Enpä osaa sanoa, miksi noin oltiin toimittu. Ehkäpä haluttiin antaa käyttäjille vapaus valita haluamansa. Mieluummin pidettiin käyttäjät tyytyväisenä, kuin kuunneltiin jatkuvaa valitusta, että tästä puuttuu sitä ja tätä.
Niinpä. Pohjimmiltaanhan noissa taisi olla ihan samat distrot alla, ainoastaan ulkoasu vaihteli. Oletettavasti noihin oli asennettu valmiiksi muutama vaihtoehtoinen ikkunamanageri, joista saattoi valita mieleisensä, mutta muuten toiminta oli sama (tuossahan sanottiin, että päivitykset tulivat keskitetysti).
Tokihan se on mukavampi käyttää konetta, jos on tottunut kotona tiettyyn työpöytään ja voi töissä käyttää samaa.
Ylläpitoa tekevän henkilökunnan osaaminen määrittää aika pitkälle tuollaisen pienen toimistoverkon distron. Mistä distrosta ja ylläpidosta hänellä/heillä on kokemusta?
Toinen distron valintaan vaikuttava asia on mitä softia on tarkoitus käyttää. Löytyykö kaikki tarvittava softa suoraan jakelun repoista vai onko käytössä erikoissoftaa jolle löytyy tekijältä/toimittajalta parempi tuki jollekin tietylle distrolle kuin jollekin muulle?
Tukea ja ylläpitäjiä löytyy helpommin mainstream distroille joten mihinkään kovin erikoisiin tai pieniin distroihin ei kannata mennä ilman erityisen painavaa syytä. Omat suosikkini ovat Debian ja Ubuntu, mutta eivät ne ole sen parempia tai huonompia kuin RH, Centos tai Suse. Omalla kohdallani painotus johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että minulla on huomattavasti enemmän kokemusta Debian pohjaisista järjestelmistä kuin RH pohjaisista.
Pikkuverkonkin suunnitteluun, asennukseen ja tietoturvaan kannattaa uhrata hiukan ajatusta jo ennen sen pystytystä. Olen nähnyt riittävän monta kertaa kuinka pienestä, muutaman koneen adhoc verkosta tulee firman kasvaessa painajainen niin käyttäjille kuin ylläpitäjälle kun asioita ei ole tehty alusta alkaen oikein. ja firmasta kun on kyse niin dokumentoikaa miten se on pystytetty, ohjelmat, asetukset jne. Dokumentointiin käytetty aika ja kustannus on varsin minimaalinen verrattuna siihen kun jälkikäteen yrittää selvittää järjestelmää tonkimalla / muistelemalla miten tämä tuli kasattua ja mitä tuli asennettua.
Ei työkäytössä ubuntu vaadi osaamista yhtään enempää kuin klikata ikonia.
Ubuntuahan yrityksissä on ja mm Dell ja Lenovo myy vaalmisi ubuntulla koneitakin.
Kiitos laadukkaasta vastauksesta!
Hyvä pointti tuo verkko-asia. Se puoli onkin vähän hatarammin hallussa. Olisiko jotain hyviä nyrkkisääntöjä noudatettavaksi tai vinkkejä mistä voisi kaivella lisää tietoa siitä puolesta?
t.aloittaja
Aika paha antaa mitään yleispätevää näillä lähtötiedoilla.
Ulkoverkkoon päin suojaukset ja palomuuri kuntoon. Samoin selainten suojaukset kuntoon jne.
Huomioonotettavia asioita:
Onko nassin tarkoitus myös näkyä ulkoverkossa?
Mitä pilvipalveluja teidän on tarkoitus käyttää? Entä työryhmäohjelmistoa?
Onko järjestelmässä henkilötietosuojalain alaista tietoa?
Mitkä ovat firman omat luottamukselliset tiedot, keillä pitää olla pääsy niille ja keillä ei?
Onko järjestelmässänne asiakkaiden luottamuksellisia tietoja, kuten kirjanpitoa, patentteihin liittyvää jne..? Keillä pääsy niille? Mitä vaatimuksia asiakkaalla on tietojen säilyttämiselle?
Tuleeko lähiaikoina nassin lisäksi muita omia servereitä tai nassille muitakin toimintoja? Pi pyörittää kevyesti nassin rinnalla esim. työryhmäohjelmistoa tuolle henkilömäärälle, isommallekin.
Joissakin hommissa tulee eteen että eräitä tietoja ei voi missään tapauksessa edes pyöräyttää minkään ulkoisen pilvipalvelimen kautta, joten mitä tietoja voi käyttää pilven kautta ja mitä taas ei.
Varakopiointi kuntoon.
Käyttäjiltä pois admin oikeudet ja ne annetaan vain ylläpitäjälle. Root tiliä ei oteta käyttöön yhdelläkään koneella vaan adminin käyttäjätilille sudo oikeudet rootiksi.
Jokaiselle työasemalle ja serverille sellainen admin tili, kaikkien muiden tilien lisäksi, jolla koneen saa auki rootin oikeuksilla kävi vakikäyttäjälle mitä tahansa. Tämän admin tilin käyttäjätunnus ja salasana jossain suojatussa paikassa varmassa tallessa, paperille kirjoitettuna. Samoin mahdollisten kovalevysalausten salasanat. Ainakin yksi firma on mennyt nurin kun kriittisiä tietoja oli vahvasti salattuna työaseman oman salauksen takana ja salasanan ainoa tietäjä kuoli liikenneonnettomuudessa. Ei varmaan ainoa tapaus laatuaan, mutta ainoa minkä itse tiedän.
Jos ssh käytössä niin kirjautuminen mahdolliseksi vain avainpareilla. Erityisen tärkeää admin tileillä.
Niin joo, ja adminin käyttäjätilin nimeksi jotain muuta kuin juuri,admin tai ylläpitäjä ;)
Tuossa noin aluksi pohdittavaa.
"Dell ja Lenovo myy vaalmisi ubuntulla koneitakin." Tarkoittaako tuo "vaalmisi" ehkä valmisti? Jos niin se on imperfektissä joten vaalmisus on lopetettu koska kukaan hullu ei niitä ostanut.
vaalmisi= valmiiksi
Ja miten niin kukaan hullu ei niitä ostaisi? Hullut ostaa windows-koneita, viisaammat Ubuntu-koneita!
Näin se on!
Jätähän tuollainen idiottimaisuus vähemmälle.
Kaikella on paikkansa. Käyttis on vain palvelu, ei sen kummempaa.
Kannattaa valita Debia n10 "Buster", jota olet jo ilmeisesti harkinnutkin. Debian on erittäin hyvä valinta. Käyttöjärjestelmän luotettavuus ja vakaus on erittäin tärkeää ja se on sitä erityisesti yrityksissä, jossa tietokoneiden pitää toimia kunnolla. Debian on hyvin testattu luotettava ja vakaa kuin kallio. Debian on merkittävästi paremmin testattu ja paremmin toimiva kuin esim Ubuntu. Vähänkään vakavammassa käytössä Debian on aivan oikea valinta.
Debian julkaisee uuden vakaan vesrsion aina kahden vuoden välein ja viimeisin julkaistiin viime kesänä. Seuraava Debian -versio julkastaan siis kesällä 2021. Kahden vuoden kehityskierto mahdollistaa sen, että Debianin julkaisut on kunnolla testattuja eikä vain hätäisesti kokoon kyhättyjä kuten esim Ubuntun kohdalla on. Jokainen Debianin vakaa julkaisu on LTS -versio, eli jokaista Debianin vakaata versiota tuetaan vähintään viisi vuotta. Varsinaisen julkaisun jälkeen Debianin vakaista versioista julkaistaan välijulkaisuja ns point releaseja, jotka on itseasiassa suurempia päivityksiä, ei niinkään uusia versioita käyttiksestä. Debianin etuna on myös se, että käytännössä kaikki lähes 60000 ohjelmapakettia on virallisesti tuettuna tietoturvapäivityksillä, se on aivan jotain muuta kuin Ubuntun kohdalla josssa vain suht pieni osa distron paketeista on virallisesti tuettuna.
Debianista löytyy ohjelmistot sekä työpöytäkäyttöön, verkkopalveluihin että verkon ja tietokoneiden hallintaan. Tietokoneiden keskitetty konfiguraationhallintakin on kätevä ja tärkeä ominaisuus etenkin yrityskäytössä Debianista löytyy tarvittavat keskitetyn konfiguraatiohallinnan työkalut kuten Puppet, Ansible, Chef, cfengine jne. Mä itse käytön Puppet -nimistä keskitettyä konfiguraationhallintaa omilla koneillani kotona, Puppetilla voi hallita keskitetysti yhtälailla työpöytä- kuin palvelinkoneidenkin konfiguraatioita.
Debianissa on muutenkin suuri määräerilaisia verkkoihin liittyviä työkaluja, hallintatyökaluja jne.
Debianille on myös backports -repository, johon tulee vakaalle julkasulle uusia pakettejiversioita vakaan Debianin julkaisun jälkeen. Lisäksi esimerkiksi Debianissa olevaa Firefoxia ja Thunderbirdiä päivitetään taarvittaessa. Debianissa on Firefoxista EST
R (Extended support release) -versio, eli versio jota Mozilla tukee pitkään. Firefoxin ESR -versio on usein yrityskäyttöön sopivampi kuin tavallinen Firefoxin versio.
Itse olen käyttänyt Debiania työpöytäkäytössä jo 2yli 21 vuotta, kesästä 1998 alkaen. Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen.
Eli toki sun kannattaa miettiä huolella mikä distro sopiisi parhaiten sulle käyttöön, mutta itse ainakin suosittelisin Debiania ja sen uusinta Debian 10 "Buster" -versiota.
T. miksuh
Heh heh..
Ubuntua yrityksissä tapaa.
Meidän kutakuinkin suomalaisittain keskikokoisessa yrityksessä on ollut jo pidemmän aikaa linux -koneita käytössä sekä konesalissa, että työpöytäkäytössä. Toki suuri osa työpöytäkoneista on Windowsia, mutta linuxia on sitäkin yhä enemmän. Käytännössä kaikki koneemme ajavat Debiania ja homma on toiminut hyvin.
Kaikki linux koneemme ajavat Debiania. Windowsia ajavat koneet on sitten eri asia, vaikka osassa on kyllä Windows ja Debian rinnakkain ja jokusessa käytetään virtuaalikoneita.
Ketjun aloittajana voisin täydentää tätä hieman. Meille valittiin siis käyttöön Debian 10. Melko kivuttomasti on homma lähtenyt käyntiin. Avuksi lienee ollut se, että koneet speksattiin mahdollisimman Linux-ystävällisiksi raudan puolesta. Yksi käyttäjä kommentoi koneista jotain tyyliin "ai tässä ei olekkaan mäkkä" kun oletti että se olisi ainoa vaihtoehto windowssille, mutta käyttlöä ei ole tuntunut haittaavan. Käytössä on siis lähinnä LibreOffice -paketti, softankehitystyökaluja sekä omaan käyttöön räätälöity suunnittelutyökalu.
Tulostin- ja tiedostopalvelimena häärää vielä Raspberry Pi4. Siihen pitäisi laittaa jotain muuta rautaa kun on alkanut pelottaa että ennemmin tai myöhemmin SD-kortti menee kuitenkin rikki.
Kiitos täysipäisille vastaajille.
"Kiitos täysipäisille vastaajille."
Aika vähissä niitä tässäkin ketjusta löytyi kun luin tämän läpi. ;)
Mutta tälläistähän tämä on aina ollut Suomi24:llä.
Niin, ei ole kyllä täysipäisen teko, kun ubuttinta tarjotaan.
Mene pois täältä, Ubuntu ja linuxit ylipäänsä on täysipäisen käyttis.
Mint on helppo
"ei ole kyllä täysipäisen teko"
Oletko edes kokeillut Raspberryssä Ubuntuasi ? Itse olen, ja eihän se toiminut vaikka oli MATE-ikkunointijärjestelmä.
Tämä uusin Helmikuu 2020 Raspberryn virallinen jakelu toimii jo hyvin, vaikka ei vieläkään ole 64bittinen ?
Mut jos haluaa Raspberrypi B4 hyvän käyttöjärjestelmän niin kyllä se on tehtävä itse esim. Gentoo64:stä ja tai Raspup 8.2.0 (PuppyLinux) tuo ei ole liioin 64bittinen, mutta jos sen pitää pienenä niin se toimii.
Gentoo64 saa paisutta mielin määrim ohjelmilla, ja se se vaan toimii tosi hyvin.
https://github.com/sakaki-/gentoo-on-rpi-64bit
Huom. Useimmat käyttäjät haluavat ensimmäisen kokonaisen kuvan ( genpi64.img.xz ) - 'lite' -variantin ( genpi64lite.img.xz ) käynnistyy komentoriviltä (graafisen työpöydän sijaan), ja se on tarkoitettu vain kokeneille Gentoon käyttäjille (jotka haluavat esimerkiksi asentaa palvelimen).
Tuolta ohjeet Raspberryn palvelimen asennus.
https://github.com/sakaki-/gentoo-on-rpi-64bit/wiki/Run-a-Remote-VNC-Desktop-on-your-RPi