Pilvistä ja sateista

Anonyymi

Ei tule virtaa paneeleista

68

122

Vastaukset

  • 26,5kwh tuli 7 kw n järjestelmästä.

  • Pieni 0.09 kW ikkunavoimala latasi kapasitoria. Alku on hidasta, jos iso kapasitori lähtee 0V arvosta täyttymään kun 50V on paneelijännite sarjaankytkettynä pilvisellä kelillä.

    Vaikuttaa siltä, että hyötysuhdetta voi nostaa passiivikomponentilla - aivan aluksi ladataan pieni kapasitori 50 volttiin, josta bufferoimalla lähdetään lataamaan hilavitkuttimilla suurempaa kapasitoria taikka akkua.

    Kun välissä on passiivinen jännitebufferi - joka itse ei tarvitse käyttövirtaa - paneelit saadaan nopsaan tehokkaalle jännitevälille ja näin hieman latausvirtaakin pitäisi alkaa saada myös harmaalta taivaalta.

  • Mun 300 wattinen lataa jonkinverran vaikka taivas harmaana ja vettä sataa.
    Lataus alkaa n. klo 10.00 ja loppuu 15.00. Voltit on 15-24V ja amperit 3-4A.

  • Aika kookkaan kapasitorin saisi täyteen noilla luvuilla. Kannettava tietsikka ja valaistus pyörisi varmaankin puolilleöin. Lämmitykseen etanolisisätakkoja.

    Älkää ihmetelkö jos en paljon juttele akuista enää - kotikapasitorit pyörii ja aina vaan kasvaa koko jatkossa.

    • Jos kytket kapasitorin aurinkokennoon, niin eikö kapasitori ota kennosta aivan kaiken tehon ulos minkä kenno pystyy tuottamaan? Tämä tarkoittaa huonolla kelillä samaa kuin, että kennoa ylikuormitetaan, jolloin sen tuotto romahtaa. Tämän takia tarvitaan myös mppt-säädin, joka pitää kennon jännitteen korkeana eikä mpp piste ylity. Kapasitoreista ei ole tuohon juuri hyötyä.
      Helppotajuista teoriaa, josta saa käsityksen kuinka kenno toimii ja itse ymmärtää miten homma kannattaa toteuttaa.
      https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130377/Korte_Iivo.pdf?sequence=1&isAllowed=y


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos kytket kapasitorin aurinkokennoon, niin eikö kapasitori ota kennosta aivan kaiken tehon ulos minkä kenno pystyy tuottamaan? Tämä tarkoittaa huonolla kelillä samaa kuin, että kennoa ylikuormitetaan, jolloin sen tuotto romahtaa. Tämän takia tarvitaan myös mppt-säädin, joka pitää kennon jännitteen korkeana eikä mpp piste ylity. Kapasitoreista ei ole tuohon juuri hyötyä.
      Helppotajuista teoriaa, josta saa käsityksen kuinka kenno toimii ja itse ymmärtää miten homma kannattaa toteuttaa.
      https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130377/Korte_Iivo.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      Kuten muistamme toissakesäistä keskusteluista MPPT ei toimi beben ajatusmaailman kanssa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kuten muistamme toissakesäistä keskusteluista MPPT ei toimi beben ajatusmaailman kanssa.

      Sen takia onkin hyvä liittää mukaan helppotajuinen esitys kennon toiminnasta. Tosin se pitää jaksaa myös lukea, jotta luulosta päästään tietoon. Saa nähdä onnistuuko noin usean sanan lukeminen ja vielä luetunymärtäminen.


  • Ei hätää, TEG-generaattori ja kotikapasitorit pelastavat tilanteen

  • > Jos kytket kapasitorin aurinkokennoon, niin eikö kapasitori ota kennosta aivan
    > kaiken tehon ulos minkä kenno pystyy tuottamaan?

    Kunnes kapasitori täyttyy paneelijännitteeseen ja alkaa toimia jännitebufferina. Nyt voit kytkeä perään hilavitkuttimien ilman että paneelien jännite droppaa.

    Enemmän paneeleista saa virtaa ulos, jos ne voivat toimia parhaan jännitteen alueella. Kun kytkee minkä tahansa hilavitkuttimen suoraan paneelien antoon, jännite droppaa eikä virtaa ja tehoa saada ulos.

    Bufferoimalla voidaan parantaa paneelien hyötysuhdetta - bufferi on pienehkö "esikapasitori", joka on täysin passiivinen komponentti ja nostaa paneelien antojännitettä.

    • Mikä on kapasotori? TEG-generaattori ?


    • > Bufferoimalla voidaan parantaa paneelien hyötysuhdetta - bufferi on pienehkö "esikapasitori", joka on täysin passiivinen komponentti ja nostaa paneelien antojännitettä.
      >
      >
      No oletko kokeillut tuota teoriaa käytännön tilanteessa?
      Kytket paneelin PWM-säätimellä vajaaseen akkuun, niin nouseeko latausvirta kun kytket esikapasitorisi paneelin rinnalle. Helppo koe todentaa teoriasi toimivuus.
      MPPT-säädin on jo niin älykäs ettei siinä kapasitorit enää mitään auta.


  • > Kuten muistamme toissakesäistä keskusteluista MPPT

    Tarvitaan jännitereservi ennen hilavitkuttajia, jotta paneelien jännite ei oitis droppaa nolla-amppeerin lukemiin. Jännite droppaa jo siinä vaiheessa, kun jonkin aktiivista elektroniikkaa sisältävän purkin yrittää käynnistää.

    Voithan kokeilla itse - ota pieni paneeli ja kytke sen antoon ledi - syttyikö lamppu?

    Jos ei syttynyt, laita väliin kapasitori ja anna varautua - syttyykö nyt lamppu? Ja ennenkaikkea palaako nyt myöskin tasaisesti ledi?

    Jos jälkimmäinen tapahtui, silloin passiivinen komponentti toimi paneelien jännitebuusterina ja parantaa hyötysuhdetta.

    • Ja mistä näitä kapasitoreja voi ostaa?


    • Jos paneelin tuotto on niin pieni ettei ledi vielä syty, voi sillä pienellä virralla varata konkan. Konkkaan kytketty ledi palaa sitten hetken ja sammuu kun varaus on loppunut. Ei mitään ihmeellistä.


  • huvittavaa kun Bebe täällä opettaa 10 -vuotiaiden tason elektroniikan perusteita

  • > Jos paneelin tuotto on niin pieni ettei ledi vielä syty, voi sillä pienellä virralla
    > varata konkan. Konkkaan kytketty ledi palaa sitten hetken ja sammuu kun
    > varaus on loppunut. Ei mitään ihmeellistä.

    Oletko kokeillut asian käytännössä? Ledi palaa jatkuvasti kapasitorin kannattelemana, joka ei muuten olisi edes syttynyt - buusterivaikutus eli parannus hyötysuhteeseen.

    Yksinkertainen selitys on se, että

    a) kytketään aktiivinen komponentti paneelin lähtöön - jännite putoaa
    b) kytketään passiivinen komponentti (=kapasitori) paneelin lähtöön - jännite kohoaa

    Kapasitori pitää jännitettä yllä vielä silloinkin kun aktiivinen elektroniikka virtaa alkaa haukkaamaan.

    Kannattaa kokeilla itse - on helppo kokeilla ja voi tulla ahaa-elämyksiä.

    • Tuota en tällä syömisellä usko, testaapa uudelleen että konkan varaus kerkiää varmasti purkautua. Kyllä se ledi sammuu ajastaan konkan kanssakin.
      Nyt on muuten sopivat kelit suorittaa testailua...


  • > Ja mistä näitä kapasitoreja voi ostaa?

    Ei ehkä vielä mistään - asiaa ei ole oivallettu. On kuitenkin olemassa alan kotimainen yhdistys, joka tällaisia asioita suunnittelee, kokeilee ja ryhtyy myös valmistamaan.

    Enhän toki käytä palstaa mainostamaan yhdistyksen kotisivuja.

  • > MPPT-säädin on jo niin älykäs ettei siinä kapasitorit enää mitään auta.

    Säädin on aktiivista elektroniikkaa ja näin ollen pudottaa paneelien jännitettä. Ei ehkä lähde edes käyntiin harmaalla taivaalla, jolloin ei saada lainkaan virtaa vaikka paneelien navoista mitattuna jännitettä olisikin.

    Kyse on aktiivisen ja passiivisen elektroniikan sopivuudesta - tässä aplikaatiossa tarvitaan passiivikomponentti bufferiksi ennen aktiivista elektroniikkaa.

    • Mutta yhtä kaikki, konkan vaikutus on helppo kokeilla toiminnassa olevassa järjestelmässä, seuraamalla muutosta latausvirrassa kun bufferikonkka kytketään rinnalle.
      Onko testattu virran muutosta konkan kanssa? Julkaise tulokset...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mutta yhtä kaikki, konkan vaikutus on helppo kokeilla toiminnassa olevassa järjestelmässä, seuraamalla muutosta latausvirrassa kun bufferikonkka kytketään rinnalle.
      Onko testattu virran muutosta konkan kanssa? Julkaise tulokset...

      Ei ole tarvetta todistaa mitään - etenkin kun asia on helppo kokeilla itse - mutta päädyin siihen ratkaisuun, että pienehköä aurinkojärjestelmää ei kannata yrittää pyörittää ilman "esikapasitoria" - sieltä ei saa käytännössä mitään ulos pilvisellä kelillä.

      Jos vaihtoehdot ovat jotakin latausvirtaa kapasitorin kautta taikka ei mitään virtaa, valitsen ensimmäisen vaihtoehdon.

      On mahdollista, että kapasitorin buusterivaikutus on suhteessa suurempi pienessä aurinkojärjestelmässä ja vaikutus vähenee järjestelmän koon kasvaessa - mutta vaikutusta kuitenkin aina on.

      Parempi tutkimus joko on mahdollista jatkossa taikka ei riippuen resursseista. Pienehköön koevoimalaani sopiva Victron-lataussäädin kustantaisi vain reilun satasen. Mutta suunnittelen omatekoista lataussäädintä, joka on mahdollisimman passiivinen keskiarvohakuinen, josta keskiarvon ylittävä latausvirta ohjataan muualle esim. vedenlämmittämiseen. Valmiit purkkisäätimet eivät ole näin monipuolisia.

      Minulla sattuu olemaan edellytyksen kapasitoreja rakennella tarpeen mukaan, ja aurinkosysteemissäni sellainen pyörii järjestelmän osana asiaa ensin kokeiltuani ja havaittuani selvän parannuksen (saa virtaa taikka ei saa virtaa lainkaan).


    • varaverkko.be kirjoitti:

      Ei ole tarvetta todistaa mitään - etenkin kun asia on helppo kokeilla itse - mutta päädyin siihen ratkaisuun, että pienehköä aurinkojärjestelmää ei kannata yrittää pyörittää ilman "esikapasitoria" - sieltä ei saa käytännössä mitään ulos pilvisellä kelillä.

      Jos vaihtoehdot ovat jotakin latausvirtaa kapasitorin kautta taikka ei mitään virtaa, valitsen ensimmäisen vaihtoehdon.

      On mahdollista, että kapasitorin buusterivaikutus on suhteessa suurempi pienessä aurinkojärjestelmässä ja vaikutus vähenee järjestelmän koon kasvaessa - mutta vaikutusta kuitenkin aina on.

      Parempi tutkimus joko on mahdollista jatkossa taikka ei riippuen resursseista. Pienehköön koevoimalaani sopiva Victron-lataussäädin kustantaisi vain reilun satasen. Mutta suunnittelen omatekoista lataussäädintä, joka on mahdollisimman passiivinen keskiarvohakuinen, josta keskiarvon ylittävä latausvirta ohjataan muualle esim. vedenlämmittämiseen. Valmiit purkkisäätimet eivät ole näin monipuolisia.

      Minulla sattuu olemaan edellytyksen kapasitoreja rakennella tarpeen mukaan, ja aurinkosysteemissäni sellainen pyörii järjestelmän osana asiaa ensin kokeiltuani ja havaittuani selvän parannuksen (saa virtaa taikka ei saa virtaa lainkaan).

      Se joka väittää jotain, yleensä myös todistaa väitteensä.


  • > Tuota en tällä syömisellä usko, testaapa uudelleen että konkan varaus kerkiää
    > varmasti purkautua.

    Väärin ymmärretty - kapasitoria ei ole tarkoitus purkaa tyhjäksi. Vaan ottaa jännitebufferista vain se määrä virtaa, että kapasitorin navoissa säilyy paneelien korkeampi antojännite. Antojännite kapasitorin kanssa on se sama, minkä saa mittaamalla paneelien navoista avoimen piirin jännitteen.

    Mikä tahansa muu komponentti kytkettynä paneelien antoon romahduttaa jännitteen ja siten latausvirran (vrt. ledi kytkettynä suoraan paneelien napoihin).

    Voit kokeilla asiaa helposti itsekin.

    • Antojännite kapasitorin kanssa on se sama, minkä saa mittaamalla paneelien navoista avoimen piirin jännitteen.......

      Hei kuormita enempi, avoin piirin jännite on liian korkea parhaaseen tulokseen


    • Anonyymi kirjoitti:

      Antojännite kapasitorin kanssa on se sama, minkä saa mittaamalla paneelien navoista avoimen piirin jännitteen.......

      Hei kuormita enempi, avoin piirin jännite on liian korkea parhaaseen tulokseen

      Virtaa säätämällä voidaan saada helposti selville paneelien paras sen hetkinen jännite/virta. Oleellista on, että jännite ei putoa kapasitorin navoissa vaan jännitebufferi ylläpitää paneelien navoissa ideaalivoltit - kyllähän muuten virtaa saa reilummin ideaalivolteilla.

      Etenkin kun virtaa ei syö kuormasta mikään härpätin...


  • > Se joka väittää jotain, yleensä myös todistaa väitteensä.

    Ei ole tarvetta väittää taikka todistaa mitään. Konsepti on helppo ymmärtää ja kokeilla itsekin, jos haluaa.

    Pasiivinen kapasitori tuossa hoitaa mppt-säätimen virkaa mutta ilman että syö itse lainkaan virtaa eli on purkkia tehokkaampi.

    Nostaa latausjännitettä ilman että syö virtaa itse = todella tehokasta.

    • 20 paneelilla pysyy akut täytenä koko talven !
      Mutta kulutusta ei kärsi .


    • Anonyymi kirjoitti:

      20 paneelilla pysyy akut täytenä koko talven !
      Mutta kulutusta ei kärsi .

      5000km etelämmäs ja homma toimii.


    • Anonyymi kirjoitti:

      5000km etelämmäs ja homma toimii.

      Hommaa etäpaneelit päiväntasaajalle.
      Sitten rahtaa laivalla täysiä akkuja tänne pohjolaan, ja tyhjinä takaisin :)


  • > 20 paneelilla pysyy akut täytenä koko talven !

    Paljonko on paneeleitten yhteenlaskettu pinta-ala?

    • Noin 1700mm pitkä ja 1m levee yksi paneeli
      Laske ite !
      Paneelit yhdessä rivissä , kolmessa paikassa !


    • Anonyymi kirjoitti:

      Noin 1700mm pitkä ja 1m levee yksi paneeli
      Laske ite !
      Paneelit yhdessä rivissä , kolmessa paikassa !

      Trukkilavoista tehty teline ja ilmanen !



  • Kuvassa on "esikapasitorin" ja akkukapasitorin välimalli 0.09 kW ikkunavoimalalle: https://tinyurl.com/y5tnry4s

    Tuo on esikapasitoriksi liian suuri ja akkukapasitoriksi liian pieni. Ikkunavoimala ei saa marraskuussa suoraa aurinkoa vaan osoittaa länteen. Käytännön teho on parin vatin luokkaa, joka riittää vallan hyvin sekä lataamaan kuvan kapasitorin 54 volttiin että pitämään osan valoista päällä yötä päivää.

    Idea on se, että ikkunavoimalasta saadaan vuoden pimeimpänä päivänä ympärivuorokautinen varavalaistus. Kaikki varavalaistuksen ylimenevä tuotto varaa suurempaa akkukapasitoria.

    Kuvassa on kotimaisen pohjoisiin oloihin soveltuvan lataimen kehitysversio.

    Kaikki aurinkovoimalasta saatava teho otetaan käyttöön ympäri vuoden.

    • Konkkapaketin teho 0,09 kW (90 W), monenko sekunnin ajan saa tuota tehoa?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Konkkapaketin teho 0,09 kW (90 W), monenko sekunnin ajan saa tuota tehoa?

      Eikö ole isompia konkkia ?


  • Kokeellinen ikkunavoimala näyttää tältä: https://tinyurl.com/y37rea4k

    Kesäkaudella iltapäivän aurinkoa voi riittää tuntikausien ajan, jolloin oletan voimalan tuottavan tusinoittain vatteja. Ongelma on siis se kuinka talvikauden minituotto ja kesäkauden maksimituotto ovat sovitettavissa keskenään siten että molemmilla kausilla voimalasta saadaan paras hyöty.

    Minituotolla voi pyörittää varavalaistusta ja maksimituotolla lämpiää pesuvedet.

    Tämän asian ratkaiseminen (engl. Energy Management) voi olla Suomen uusi Nokia - ei suinkaan akut, joiden materiaali kun on kerran kaivettu maaperästä ja viety pois ei uutta litiumia tilalle kasva.

    • Paljonko on aurinkopanelitehoa yhessä ja paljonko kolmessa ,joka on kuvassa ikkunalla?


    • Paneelit Kiinasta tilattuja? Onko linkkiä?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Paneelit Kiinasta tilattuja? Onko linkkiä?

      näperryskonkkia


  • > Paljonko on aurinkopanelitehoa yhessä ja paljonko kolmessa ,joka on kuvassa
    > ikkunalla?

    568 mA per paneeli eli 10W on yhden ideaaliteho. 90 vattia yhteensä nimellisteho koko systeemillä, josta epäilen parhaassa tilanteessa saatavan puolet. Jos tulee enemmän kuin puolet, silloin on jo aika hyvä asennus.

    Toiseen ikkunaan on tulossa samanlainen setti ja tarkoitus pärjäillä kesäkaudella näillä. Plus tunti taikka kaksi generaattoria per päivä.

  • > Eikö ole isompia konkkia ?

    Saattaapa hyvinkin olla: https://tinyurl.com/y4c6p52v

    Tuossa ikkunavoimalassa on tällä hetkellä käynnissä talvikauden kokeiluja. Tarvitaan juuri sopiva kapasitori, joka varautuu täyteen myös talvipäivän seisauksessa ja ylläpitää varavalaistusta vuorokauden - tämä mitoitus on meneillään.

    Sitten tarvitaan isompi kapasitori rinnalle, kun ryhdytään saamaan enemmän tehoa voimalasta.

    Aurinkojärjestelmän mitoittaminen käyttöä varten alkaa pienimmän päivätehon mukaan eli talvipäivän seisauksen. Siitä pyritään kasvattamaan tuotta kevättä kohden ja talvikauden varavalaistus jää perustaksi pohjalle.

    Ideaalitilanteessa on lataussäädin, joka toimii myös kalenterin mukaan - tämä on työn alla.

  • > Konkkapaketin teho 0,09 kW (90 W), monenko sekunnin ajan saa tuota tehoa?

    Jos paneelit antaa 2 vattia marraskuussa varavalaistuksen päälle, niin lataamalla kapasitoria tunnin voi 6 minuutin ajan käyttää 20 vattia.

    Kuvan kapasitori meni täyteen noin tunnissa ja päivänvaloa olisi riittänyt muutama tunti enemmän. Kapasitori olisi voinut olla 3 - 4 kertaa suurempi mutta tässä ei nyt haeta akkukapasitoria vaan "esikapasitoria". Pieni esikapasitori latautuu nopsaan korkeaan volttiin, jonka jälkeen paneeleista alkaa saada virtaakin.

    Talvikaudella paneeleista saa siis jotakin varavirtaa - kahdella vatilla ei akkua juurikaan ladata mutta kapasitori latautuu korkeaan volttiin.

    • > Pieni esikapasitori latautuu nopsaan korkeaan volttiin, jonka jälkeen paneeleista alkaa saada virtaakin.
      >

      Millä vahdit sitä "esikapisitoria" ottaessasi virtaa siitä, ettei sen jännite laske paljoa alle maksimitehon jännitteen?


  • > Millä vahdit sitä "esikapisitoria" ottaessasi virtaa siitä, ettei sen jännite laske paljoa
    > alle maksimitehon jännitteen?

    Siihen tarvitaan jokin fiksu ratkaisu. Kalenteriin perustuva säädin tietäisi mitä latausvirran keskiarvoa minäkin vuoden päivänä voi käyttää. Keskiarvon ylittävä virta ohjataan jonnekin hyödylliseen tarkoitukseen.

    Näin saataisiin latain, jossa aina vakiovirta tiettyyn tarkoitukseen. Ja ekstra menee johonkin toiseen tarkoitukseen.

    Mietin myös opto-elektroniikkaan perustuvaa säädintä - opto-diodilla latauksen käynnistys ja katkaisu.

    Kunhan olisi passiivinen ratkaisu jolloin lataaja ei itse söisi virtaa talvikauden pienestä kuormasta.

    Kaikki ideat ovat tervetulleita - avoin kehitysprojekti.

  • Juuri tuli muuten 54V esi- ja varavalaistuskapasitorin napoihin eli muutaman seuraavan tunnin ajan voisi vaikka ladata isompaa akkukapasitoria.

    Lataus pitäisi iltapäivällä katkaista kun esikapasitorin navoissa jännite laskee johonkin raja-arvoon, jolla varavalaistus pysyy seuraavaan päivään päällä.

  • > Siihen tarvitaan jokin fiksu ratkaisu.

    Miltä kuulostaisi seuraavanlainen ratkaisu - esi- ja varavalaistuskapasitori on useita 2.7 tai 3.0V kapasitoreja sarjassa. Sarjan alkupää varautuu ensin.

    Sarjan loppupään kapasitorin napojen väliin voisi laittaa 5V relekytkimen, joka käynnistää seuraavan tehoportaan aina sitä mukaa kuin esikapasitori varautuu.

    Ja sama toisin päin eli sulkee tehoportaita kun esikapasitorin kokonaisjännite laskee.

    Kuulostaako liian yksinkertaiselta ratkaisulta?

    • > Sarjan alkupää varautuu ensin.
      >
      Eikös jokainen konkka varaudu sarjassa suunnilleen samaa tahtia? Jokaisella on vaan oma balansointikytkentä joka ohittaa konkkaa kun sen jännite saavuttaa maksimijännitteen 2,7V.
      Tuohan on helppo tarkistaa jännitemittarilla kun paketti on latautumassa.
      Pienellä omakulutuksella olevan jänniteohjatun kytkimen latauksen kytkemiseen saisi MOSFETista, koska sen ohjauksessa ei tarvita virtaa, pelkkä jännitetaso riittää. Helpoimmillaan ohjauksen voi ottaa vastuksella vaikka jostain konkkasarjan välistä.


  • Jälleen ollaan taas lähellä ikiliikkujan syntymistä mikä täällä Suomen sivulla on muutamaan kertaan aiemminkin nähty!

  • > Eikös jokainen konkka varaudu sarjassa suunnilleen samaa tahtia?

    Sarjan viimeiset kapasitorit yleensä hieman hitaammin. Sarjasta saa suoraan erilaisia jännitetasoja esim. 60V kapasitorin voi jakaa vaikka kolmeen 20V sarjaan, mutta virrankulutus on jaetuissa sarjoissa oltava samaa luokkaa. Tai on oltava jotakin ohjausta.

    Suoraan saa kapasitorista eri jännitteitä mutta samalla jännitteellä toimivat eri tehotasot vaatisivat on/off ratkaisun.

    Ja tuo ratkaisu mahdollistaa uudentyyppisen aurinkolataimen, joka pystyy käyttämään aina koko paneelivoimalan laajan tehoalueen - tässä tapauksessa 1 - 90 vattia.

    Esim.

    1w = varavalaistus
    10w = akun tai kapasitorin lataus
    30w = kannettavan tietokoneen käyttö ja akun lataus
    60w = kaikki edellämainitut + vesi alkaa lämpiämään jne.

    Tämä on järkevää ja käyttää aurinkovoimalaa ympäri vuoden. Ei ole järkevää, että yhdestä piuhasta tulee aina vaihteleva määrä virtaa (vrt. purkkiohjaimet).

    • Sarjassa olevien konkkien latautumisasteeseen vaikuttaa vain niiden keskinäiset valmistustoleranssien erot kapaitanssin suhteen. Ei voi olettaa että ne täyttyisivät "pohjalta" lähtien kuin vesiastiat :)


  • > Jälleen ollaan taas lähellä ikiliikkujan syntymistä mikä täällä Suomen sivulla on

    Tuossahan tuo systeemi kehittyy ja rakentuu kaikenaikaa kuvien kera. Toisin kuin ketjun aloittajan viestissä kerrottiin, jännitettä ja virtaa saa aurinkovoimalasta aina valoisan aikaan edes jonkin verran - kapasitori latautuu korkeaan jännitteeseen.

    Siitä olen lähtenyt alusta alkaen että paneelivoimalan täytyy pyöriä vuoden jokaisena päivänä. Sieltä pitää saada myös vuoden pimeimpänä päivänä varakapasiteettia.

    • Aurinkopaneelin kennolla on se hyvä ominaisuus että se antaa ilman kuormaa vähäiselläkin valolla aina lähes maksimijännitteensä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aurinkopaneelin kennolla on se hyvä ominaisuus että se antaa ilman kuormaa vähäiselläkin valolla aina lähes maksimijännitteensä.

      Näinhän on ja siksi suuren impedanssin paneelille soveltuu kaveriksi pienen impedanssin kapasitori. Paneeli ja kapasitori ovat ying ja yang.

      Yritän seuraavaksi jänniteohjattavilla releillä ottaa kapasitorista ulos eri tehotasoja paneelin ja kapasitorin varautumisen ja tuoton mukaisesti. Yksinkertainen ratkaisu, jos vain toimii.

      Rele on mekaaninen osa, joten ei ole aivan se mikä lopulta on hakusessa. Kenties asiassa alkuun.


    • varaverkko.be kirjoitti:

      Näinhän on ja siksi suuren impedanssin paneelille soveltuu kaveriksi pienen impedanssin kapasitori. Paneeli ja kapasitori ovat ying ja yang.

      Yritän seuraavaksi jänniteohjattavilla releillä ottaa kapasitorista ulos eri tehotasoja paneelin ja kapasitorin varautumisen ja tuoton mukaisesti. Yksinkertainen ratkaisu, jos vain toimii.

      Rele on mekaaninen osa, joten ei ole aivan se mikä lopulta on hakusessa. Kenties asiassa alkuun.

      Kannattaa mitata paljonko sen relekortin oma kulutus on. Saattaa syödä niin paljon virtaa että paneelin tuotto ei kaamospäivänä riitä ruokkimaan sitä...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kannattaa mitata paljonko sen relekortin oma kulutus on. Saattaa syödä niin paljon virtaa että paneelin tuotto ei kaamospäivänä riitä ruokkimaan sitä...

      Ei ehkä ole oikea ratkaisu, koska rajajännitteessä rele naksuu ees ja taas kun ei tapahdu selkeää hyppäystä jännitteessä.

      Parempi olisi zener-diodilla ohjaus, joka liipaisee jotakin ohjausta käyntiin zener-jännitteellä ja -virralla. Zenerin läpi pääsee aina marginaalinen virta mutta zener-jännitteen kohdalla impedanssi putoaa lähelle nollaa ja alkaa reippaasti virtaa kulkea - tällä zener-virralla pitäisi liipaista jokin liikkeelle hetkellisesti.

      3W zenereitä tarvittaisiin 10 kpl rinnakkain 30W teholuokkaa varten - sietää pohtia tuotakin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ehkä ole oikea ratkaisu, koska rajajännitteessä rele naksuu ees ja taas kun ei tapahdu selkeää hyppäystä jännitteessä.

      Parempi olisi zener-diodilla ohjaus, joka liipaisee jotakin ohjausta käyntiin zener-jännitteellä ja -virralla. Zenerin läpi pääsee aina marginaalinen virta mutta zener-jännitteen kohdalla impedanssi putoaa lähelle nollaa ja alkaa reippaasti virtaa kulkea - tällä zener-virralla pitäisi liipaista jokin liikkeelle hetkellisesti.

      3W zenereitä tarvittaisiin 10 kpl rinnakkain 30W teholuokkaa varten - sietää pohtia tuotakin.

      Ei ole tuota ongelmaa kun relekorteissa on erikseen asetettavat jännitetasot kytkennälle ja katkaisulle.


  • > Sarjassa olevien konkkien latautumisasteeseen vaikuttaa vain niiden
    > keskinäiset valmistustoleranssien erot kapaitanssin suhteen. Ei voi olettaa
    > että ne täyttyisivät "pohjalta" lähtien kuin vesiastiat :)

    Sarjan viimeisissä kapasitoreissa jännite vaihtelee paneelien jännitteen vaihtelua vastaavasti.

    Esikapasitorissa voi olla kyse isostakin keksinnöstä - kun esikapasitorit integroidaan heti paneelien läheisyyteen, paneeleista saatava jännite ja siten tuotto kohoaa vääjäämättä kun siirtohävikki pienenee.

    Ja näin onkin muuten jo esikapasitorilla varustetut ikkunapaneelit työn alla.

  • Lähtipä muuten ikkunapaneelien kehitys samantien käyntiin: https://tinyurl.com/y2mpgh3x

    Tuohon sorvataan taustaksi levy, johon integroidaan suoraan esikapasitorit lähtöjännitettä kohottamaan. Paneelin kanssa voi vaikka kantaa valoa sisälle kun käy ulkona lataamassa esikapasitorin.

    • Ei siellä paneeleissa tarvitse olla mitään isoa painavaa konkkapakettia, riittää vaikka muutaman tuhannen mikrofadin elektrolyyttikonkka. Tämä elko sitten puretaan automaattisesti FET-tansistorilla akkuun tai muuhun vastaavaan, konkan varauduttua täyteen jännitteeseen.


  • Tällaista ratkaisua kokeilen paneelien päässä: https://tinyurl.com/yj72d6pd

    Tuossa on pieniä 0.33F super-kapasitoreja, jotka on zenereillä ja ledeillä viritetty noin 16V kynnysjännitearvoon (paneelin tehopiste 17.9V). Zener toimii yksinkertaisena jännitteensäätimenä vastustaen hetken aikaa ennenkuin jännite voi nousta yli zener-jännitteen. Kun joku edellä kertoi ettei kapasitorit täyty kuten vesiämpärit, niin kuvasta näkyy että kylläpä vaan täyttyvät. Ketjun ensimmäinen kapasitori varautuu nopeimmin. Jännite putoaa ketjun loppupäässä, mikä näkyy ledien kirkkadessa.

    Tällä systeemillä ei auteta pimeän ajan hituvirtoja vaan siinä on kyseessä lataussäädin, jossa on kaksi teholuokkaa. Kun ledit kirkastuvat riittävästi, opto-diodi taikka opto-vastuksella käynnistetään 16V teholuokan kulutus.

    Pelkkää kapasitoria voi kokeilla paneelien annossa kun laittaa vaikkapa 10 000 mF kapasitorin paneelin napojen väliin ja testaa saako lisää tehoa (jännitteen pitäisi hivenen nousta). Pelkkä kapasitori ei syö virtaa eli siitä voi olla apua pimeitä hituvirtoja metsästettäessä.

    Tällä hetkellä ikkunavoimalan latausvirta 7.5 mA, jolla akkukapasitori on noussut aamun 21.5V lähtöarvosta lukemaan 25V - sähköä saadaan muttei kovin paljon.

    • Ei toimi linkkisi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei toimi linkkisi.

      No nyt näkyy.
      Vain kolme konkkaa 16 voltilla, ilmeisesti jännitteltään enemmän kuin 2,7V.
      Tuossakin yläpään (+) ledit palavat kirkkaammin, eli ihan zenereiden toleransseista on kiinni jännitteen jakautuminen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No nyt näkyy.
      Vain kolme konkkaa 16 voltilla, ilmeisesti jännitteltään enemmän kuin 2,7V.
      Tuossakin yläpään (+) ledit palavat kirkkaammin, eli ihan zenereiden toleransseista on kiinni jännitteen jakautuminen.

      > Tuossakin yläpään (+) ledit palavat kirkkaammin

      5.5V kapasitorit ja yhteensä 5.4V zenerit (riippuen toleranssista). Pluspään ledit palavat ainakin aluksi (ennen zener-tasausta) kirkkaammin, koska ne ovat lähempänä jännitteen ylälaitaa (vrt. vesiämpärit jonossa täyttymässä ensimmäisestä alkaen).

      Kyse ei siis ole toleranssista vaan +johtimen pituuden lisääntymisen aiheuttamasta impedanssin kasvusta. Valot tasaantuvat aikaa myöten kun kokonaisjännite on noussut kaikilta osin yli zener-jännitteen - ja pieniä eroja jää sitten toleranssista johtuen.

      Johtimen pituuden kasvun aiheuttamat erot jännitteessä pitäisi ottaa huomioon paneeli- ja akkuasennuksissa (balansointi).

      Tein kolme tuollaista ja laitoin kuhunkin eripituiset punaiset johdot - yllätys yllätys ledit palavat kirkkaimmin lyhyimmän punaisen johdon versiossa.

      Minulla on opto-vastukseen perustuva suunnitelma - opto säätää ledin kirkkauden perusteella buckin virranrajoituksen trimmeriä. Kuullostaako hyvältä? Minusta se on aika mieletön ratkaisu (jos vaan toimii).


    • Anonyymi kirjoitti:

      > Tuossakin yläpään (+) ledit palavat kirkkaammin

      5.5V kapasitorit ja yhteensä 5.4V zenerit (riippuen toleranssista). Pluspään ledit palavat ainakin aluksi (ennen zener-tasausta) kirkkaammin, koska ne ovat lähempänä jännitteen ylälaitaa (vrt. vesiämpärit jonossa täyttymässä ensimmäisestä alkaen).

      Kyse ei siis ole toleranssista vaan +johtimen pituuden lisääntymisen aiheuttamasta impedanssin kasvusta. Valot tasaantuvat aikaa myöten kun kokonaisjännite on noussut kaikilta osin yli zener-jännitteen - ja pieniä eroja jää sitten toleranssista johtuen.

      Johtimen pituuden kasvun aiheuttamat erot jännitteessä pitäisi ottaa huomioon paneeli- ja akkuasennuksissa (balansointi).

      Tein kolme tuollaista ja laitoin kuhunkin eripituiset punaiset johdot - yllätys yllätys ledit palavat kirkkaimmin lyhyimmän punaisen johdon versiossa.

      Minulla on opto-vastukseen perustuva suunnitelma - opto säätää ledin kirkkauden perusteella buckin virranrajoituksen trimmeriä. Kuullostaako hyvältä? Minusta se on aika mieletön ratkaisu (jos vaan toimii).

      Tuntuu olevan sähkötekniikka enenemmänkin uskon asia...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuntuu olevan sähkötekniikka enenemmänkin uskon asia...

      Voithan kuvitella punaisen johtimen ja mustan johtimen trimmeripotentiometriksi - siirtämällä kuorman paikkaa punaisen ja mustan johtimen eri kohtiin on sama asia kuin säätäisi trimmeriä.


  • 30 mA tänään parhaat latausvirrat ikkunavoimalasta. Oli valkaistunut maisema yön aikana. 0.6W paras jatkuva teho eli parannusta eiliseen 50%.

    50 prosenttia lisää vähään on vieläkin vähän. Kunhan taivas jälleen aukenee, satoja milliamppeereita ilmaista siirtohinnoittelusta vapaata sähköä...

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.