Tuttavani yritys on vetämässä hanketta, jossa on tarkoitus rakentaa mökkikylä keskisuomalaisen järven rannalle. Asiaan liittyen on laadittu asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa. Nyt paikallinen kyläyhdistys on valittanut kaavasta hallinto-oikeuteen, ja on edellyttänyt että jos vetävät valituksensa pois, niin tuttavani yrityksen on pitänyt allekirjoittaa sopimus, että mökkejä ei rakenneta hyväksytyn kaavan mukaisesti järven rannan läheisyyteen.
Voiko tuollainen painostuksen alaisena allekirjoitettu sopimus olla pätevä?
Voiko tuollainen painostuksen alaisena allekirjoitettu sopimus olla pätevä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarinassa ei ole järkeä.
Jos tämä sopimuksen allekirjoittava taho ei rakenna järven rantaan, voi joku muu rakentaa hyväksytyn kaavan mukaisesti esimerkiksi ostettuaan maat tältä hankeporukalta. Miksi siis vetää valitus pois, jos ei tahdo järven rantaan rakennettavan?
Toisekseen mikä oli mahdollinen seuraus sopimuksen rikkomisesta? Kuinka suuri sopimussakko? Vahingonkorvaus minkä mitattavan vahingon mukaan?
Taas on puuhastelemassa lauma ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä juridisista instrumenteista, joista asiassa on kyse.
Mutta onko painostuksen alla tehty sopimus pätevä? Olet kyllä oikeassa siinä että jos sopimussakkoa ei ole asetettu, ei rikkomisesta seuraa kummempaa. Mutta itse kysymyshän koski enemmänkin eitä, että onko tuollainen painostuksen alla allekirjoitettu sopimus ylipäätään pätevä?
Tuolla tavalla "painostettuna" kyllä.
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929) 3 luku sääntelee milloin oikeustoimi on pätemätön. Sopimukseen "painostaminen" sillä ehdolla, että muuten viranomaiselle tai tuomioistuimeen jo tehty valitus jätetään käsiteltäväksi ei kvalifioi niistä mitään. Eri asia on sitten miten ihmeessä tuollaista sopimusta voisi tosiasiallisesti pakottaa tai mitkä sen seuraukset kellekin osapuolelle olisivat missäkin tilanteessa. Ei kuulosta kovin hyvin laaditulta sopimukselta.
Mutta en kylläkään käsitä miksi ihmeessä yritys tuollaiseen sopimukseen lähtisi. Valittaja maksaa hallinto-oikeusmaksun. Jos sen seurauksena kaava palautetaan käsittelyyn, ei järvelle päästä kuitenkaan (ainakaan vielä) rakentamaan. Jos se saa lainvoiman tuomioistuimen kautta, niin päästään. Jos siis yritys ei lähde sopimukseen, sillä on mahdollisuus päästä rakentamaan.
Jos se lähtee sopimukseen se ei pääse rakentamaan, vaikka rakentamisen mahdollistava kaava saisikin lainvoiman. Ainakaan siis jos se noudattaa sopimusta.
Älytön tarina.