Maailmankaikkeuden on oltava pallomainen

No hyvä niin.

Miksi kuitenkin viimeisimmän muotoa ja rajallisuutta koskevan uutisen yhteydessä puhuttiin, että nykyisen peruskuvitelman mukaan maailmankaikkeus on litteä?

Anonyymi kirjoitti:

No hyvä niin.

Miksi kuitenkin viimeisimmän muotoa ja rajallisuutta koskevan uutisen yhteydessä puhuttiin, että nykyisen peruskuvitelman mukaan maailmankaikkeus on litteä?

Lue lisää

Geometriaa muotoa on mitattu. Yksikkö, jolla kaareutuvuus ilmaistaan on Ω.

Jos Ω = 1, maailmankaikkeus on tasainen (euklidinen)
Jos Ω > 1, kaartuvuus on positiivinen (pallon pinta)
Jos Ω < 1, kaartuvuus on negatiivinen (satumainen)

Mittauksissa on saatu, että Ω = 1.00 ± 0.02. Tasaiselta siis vaikuttaa, mutta jos virhemarginaalilla ± 0.02 spekuloi, siitä on laskettavissa hypoteettinen säde. Vaikuttaisi siltä, että Koko Maailmankaikkeuden tulisi olla vähintään 250 kertaa suurempi, kuin nk. Havaittava Maailmankaikkeus on.

--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

No hyvä niin.

Miksi kuitenkin viimeisimmän muotoa ja rajallisuutta koskevan uutisen yhteydessä puhuttiin, että nykyisen peruskuvitelman mukaan maailmankaikkeus on litteä?

Lue lisää

Maa on pallo ja myös maailmankaikkeus on sellainen kuin tiede sen sanoo olevan, eli pallo. Mielestäni nämä litteä jutut kuuluisi salaliittopalstalle, ei tiede osioon.

Anonyymi kirjoitti:

Maa on pallo ja myös maailmankaikkeus on sellainen kuin tiede sen sanoo olevan, eli pallo. Mielestäni nämä litteä jutut kuuluisi salaliittopalstalle, ei tiede osioon.

Anteeksi vaan, mutta tässä puhuttiinkin nyt litteästä avaruudesta eikä litteästä maasta.

Anonyymi kirjoitti:

Geometriaa muotoa on mitattu. Yksikkö, jolla kaareutuvuus ilmaistaan on Ω.

Jos Ω = 1, maailmankaikkeus on tasainen (euklidinen)
Jos Ω > 1, kaartuvuus on positiivinen (pallon pinta)
Jos Ω < 1, kaartuvuus on negatiivinen (satumainen)

Mittauksissa on saatu, että Ω = 1.00 ± 0.02. Tasaiselta siis vaikuttaa, mutta jos virhemarginaalilla ± 0.02 spekuloi, siitä on laskettavissa hypoteettinen säde. Vaikuttaisi siltä, että Koko Maailmankaikkeuden tulisi olla vähintään 250 kertaa suurempi, kuin nk. Havaittava Maailmankaikkeus on.

--planeetta

Lue lisää

K0LLI 0N H0M0.

Anonyymi kirjoitti:

Geometriaa muotoa on mitattu. Yksikkö, jolla kaareutuvuus ilmaistaan on Ω.

Jos Ω = 1, maailmankaikkeus on tasainen (euklidinen)
Jos Ω > 1, kaartuvuus on positiivinen (pallon pinta)
Jos Ω < 1, kaartuvuus on negatiivinen (satumainen)

Mittauksissa on saatu, että Ω = 1.00 ± 0.02. Tasaiselta siis vaikuttaa, mutta jos virhemarginaalilla ± 0.02 spekuloi, siitä on laskettavissa hypoteettinen säde. Vaikuttaisi siltä, että Koko Maailmankaikkeuden tulisi olla vähintään 250 kertaa suurempi, kuin nk. Havaittava Maailmankaikkeus on.

--planeetta

Lue lisää

Siis taitaa olla pullomainen.

Anonyymi kirjoitti:

Maa on pallo ja myös maailmankaikkeus on sellainen kuin tiede sen sanoo olevan, eli pallo. Mielestäni nämä litteä jutut kuuluisi salaliittopalstalle, ei tiede osioon.

Litteä Maa on perussuomalaisten keskeisiä opinkappaaleita.

Maailmankaikkeus on aineen muodostama kupla tyhjyyden keskellä.

Maailmankaikkeutta ympäröi ääretön tyhjyys.

Suljettu pallo. Maailmankaikkeuksiahan oletetaan olevan lukematon määrä nykytieteen mukaan. Miten ne muka mahtuisivat olemaan jos meidän universumimme olisi ainoa ja ääretön?

Anonyymi kirjoitti:

Suljettu pallo. Maailmankaikkeuksiahan oletetaan olevan lukematon määrä nykytieteen mukaan. Miten ne muka mahtuisivat olemaan jos meidän universumimme olisi ainoa ja ääretön?

Lue lisää

Ne ovat siellä meidän maailmankaikkeuttamme ympäröivässä äärettömässä tyhjyydessä,

Se on sitten filosofinen kysymys lasketaanko se tyhjyys ja muut maailmankaikkeudet yhdeksi maailmankaikkeudeksi.

Maailmankaikkeus ei ole mikään suljettu pallo, jolla olisi jokin kiinteä reuna, vaan galaksijoukkojen joukko, joka muodostaa harvan, lähes täynnä tyhjää olevan pallomaisen objektin. Vhän niin kuin joku pallomainen hyönteisparvi.

Alkuräjähdysteoria tullaan ajan kuluessa kyllä heivaamaan, eihän sille ole mitään oikeita todisteita olemassa.Tutkijat ja tiedemiehet ovat hieman kuin lapsellisia sopuleita välillä, lapsellinen avoimuus ja uteliaisuushan ovat hyviä asioita tietenkin, mut aikuisen pitää osata kyseenalaistaa aina, eikä vain uskoa.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuräjähdysteoria tullaan ajan kuluessa kyllä heivaamaan, eihän sille ole mitään oikeita todisteita olemassa.Tutkijat ja tiedemiehet ovat hieman kuin lapsellisia sopuleita välillä, lapsellinen avoimuus ja uteliaisuushan ovat hyviä asioita tietenkin, mut aikuisen pitää osata kyseenalaistaa aina, eikä vain uskoa.

Lue lisää

Alkuräjähdysteoria on ainut varteenotettava teoria maailmankaikkeuden synnylle. Kaikki olemassaolevat mittaustulokset tukevat sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuräjähdysteoria on ainut varteenotettava teoria maailmankaikkeuden synnylle. Kaikki olemassaolevat mittaustulokset tukevat sitä.

Jos ja koska alkuräjähdysteoria on teorioista paras, olemme joko tilanteessa (a), (b) tai (c).

(a) Vaikka olemme ihmislajina viisaita, olemme todella tyhmiä.
(b) Olemme tyhmiä.
(c) Me emme vain ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuräjähdysteoria on ainut varteenotettava teoria maailmankaikkeuden synnylle. Kaikki olemassaolevat mittaustulokset tukevat sitä.

Alkuräjähdysteorian väittäminen todeksi joidenkin mittausten perusteella, on uskomusteoria, ei muuta. Se on yhtä onneton väite, kuin väittää et maailmankaikkeus on 250 kertaa suurempi, kuin näkyvä kaikkeus, kuten tuolla ylempänä joku sanoo. Kas kun ei 272 kertaa suurempi ja siellä avaruuden rajan takana on sitten leikkipuisto tms.
Ääretön ja ikuinen, sellainen on maailmankaikkeus, mitään muuta ei tulla aukottomasti ja pitävästi todistamaan koskaan.

Tasolla viittaan topologisesti tasoon, oikeampi sana geometrialle on laskea. Olet oikeassa. Käytännössä laakea tarkoittaa tilaa, joka ulottuu selvästi näkyvän maailmankaikkeuden horisontin taakse, eikä sen takia ole kovinkaan helposti tutkittavissa. Paitsi kolmion mittauksiin, muotoa on päätelty myös kosmisen taustasäteilyn lämpövaihteluista, ja samaan tulokseen on päädytty molemmin keinoin, joskin jälkimmäinen hieman suuremmalla virhemarginaalilla. Jos on jotenkin erityinen vaatimus esim. suljetulle maailmankaikkeuden muodolle, tai avoimellekin, virhemarginaalit sallii kummatkin niistä. Laakea on niiden tutkimusten mukaan kuitenkin todennäköisin. Matemaattisesti harmittavin, koska myös äärettömyys on mahdollinen.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuräjähdysteorian väittäminen todeksi joidenkin mittausten perusteella, on uskomusteoria, ei muuta. Se on yhtä onneton väite, kuin väittää et maailmankaikkeus on 250 kertaa suurempi, kuin näkyvä kaikkeus, kuten tuolla ylempänä joku sanoo. Kas kun ei 272 kertaa suurempi ja siellä avaruuden rajan takana on sitten leikkipuisto tms.
Ääretön ja ikuinen, sellainen on maailmankaikkeus, mitään muuta ei tulla aukottomasti ja pitävästi todistamaan koskaan.

Lue lisää

Vähintään 250 kertaa suurempi. Arvio perustuu mittausten virhemarginaaliin. Voi siis olla 272 tai joku muu paljon suurempi luku. Tarkkaa numeroa ei saa, koska kokoa ei voi havaita suoraan. Mutta on ainakin jotain kättäpidempää, ja mielestäni ihan fiksusti päätelty siitä vähästä mitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Vähintään 250 kertaa suurempi. Arvio perustuu mittausten virhemarginaaliin. Voi siis olla 272 tai joku muu paljon suurempi luku. Tarkkaa numeroa ei saa, koska kokoa ei voi havaita suoraan. Mutta on ainakin jotain kättäpidempää, ja mielestäni ihan fiksusti päätelty siitä vähästä mitä on.

Lue lisää

Ehkä kuitenkin 149,5 kertaa isompi? Tai 34 kertaa, eiku 900?
Tieteellistä huuhaata.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä kuitenkin 149,5 kertaa isompi? Tai 34 kertaa, eiku 900?
Tieteellistä huuhaata.

No viisaampana voitkin argumentoida suoraan tätä tutkimusta. ( Linkki: https://arxiv.org/abs/1101.5476 )

Jos tilanne on se, että maailmankaikkeuden (oletetaan tässä tapauksessa olevan sulkeutuva, kuten aloituksessa mainittu pallo) minimikoko saadaan arvioiduksi mitattavissa olevasta ja mittauksen virhemarginaalista, ja vaikka maksimikoko jäisikin ääretön, siitä vähimmäiskoon tietämisestä voi olla hyötyä jo sellaisenaan.

Toki todennäköisin on, kuten mainittu, laskea ja ehkä kooltaan jopa äärettömän suuri. Joskin äärellisen kokoiset laskettiin on mahdollinen muoto.

Anonyymi kirjoitti:

No viisaampana voitkin argumentoida suoraan tätä tutkimusta. ( Linkki: https://arxiv.org/abs/1101.5476 )

Jos tilanne on se, että maailmankaikkeuden (oletetaan tässä tapauksessa olevan sulkeutuva, kuten aloituksessa mainittu pallo) minimikoko saadaan arvioiduksi mitattavissa olevasta ja mittauksen virhemarginaalista, ja vaikka maksimikoko jäisikin ääretön, siitä vähimmäiskoon tietämisestä voi olla hyötyä jo sellaisenaan.

Toki todennäköisin on, kuten mainittu, laskea ja ehkä kooltaan jopa äärettömän suuri. Joskin äärellisen kokoiset laskettiin on mahdollinen muoto.

Lue lisää

"Toki todennäköisin on, kuten mainittu, laskea ja ehkä kooltaan jopa äärettömän suuri. Joskin äärellisen kokoiset laskettiin on mahdollinen muoto.'

Piti olla:

"Toki todennäköisin on, kuten mainittu, laakea ja ehkä kooltaan jopa äärettömän suuri. Joskin äärellisen kokoinen laakeakin on mahdollinen muoto.'

Automaattinen tekstinkorjaaja iski.

Anonyymi kirjoitti:

"Toki todennäköisin on, kuten mainittu, laskea ja ehkä kooltaan jopa äärettömän suuri. Joskin äärellisen kokoiset laskettiin on mahdollinen muoto.'

Piti olla:

"Toki todennäköisin on, kuten mainittu, laakea ja ehkä kooltaan jopa äärettömän suuri. Joskin äärellisen kokoinen laakeakin on mahdollinen muoto.'

Automaattinen tekstinkorjaaja iski.

Lue lisää

Äärellinen avaruus on mahdoton, sen nyt ymmärtää jokainen aikuinen, jos järkeään käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Äärellinen avaruus on mahdoton, sen nyt ymmärtää jokainen aikuinen, jos järkeään käyttää.

Jotkut kokevat mahdottomana, se on selvinnyt. Ja täysin vastakkainen mielipide löytyy myös, sekin on selvinnyt.

Aikuisuus on huono argumentti, koska molemmissa joukoissa on mukana aikuisia. Ja vie helposti stereotypioihin, jotka ovat monesti hieman hupsuja.

Kyllä. Euklideen (viides) paralleeliaksiooma on tuohon samansuuntaisuuteen liittyvä: on olemassa suora jonka ulkopuolella on piste. Pisteen kautta kulkee vain yksi suora, joka ei leikkaa toista suoraa. Joten kupera tai kovera tai mikä muu tahansa tasosta poikkeava toteuttaa aksioomasta poikkeavan tilanteen.

Klassikko.

Tosin, koska suhteellisuusteorian mukaisesti massa kaareuttaa avaruutta, avaruus ei ole täysin euklidinen, mutta topologisesti näin voi olla. Ja topologian puitteissa avaruus geometrisena tilana voi ol!a hyvin ääretön tai äärellinen, kuten myös avoin tai sulkeutuva. On useita ratkaisuja jokaiseen vaihtoehtoon. Topologia on matemaattinen työkalu, ja joskus ei välttämättä kovin helposti lähestyttävä tai helmeilevä.

Älyttömän suuri maailmankaikkeus jokatapauksessa on, suurempi kuin voidaan havainnoida. Tai ymmärtääkään. Joskus oma pienuus voi antaa suuntaa jonkun toisen asian suuruudesta.

Mutta on sillä suuri merkitys onko kyseessä äärellinen tai ääretön, rajallinen tai rajaton, ikuinen vai jonkin tietyn ikäinen. Havainnot jopa näitä kaikkia koskien voivat olla myös vain epäsuoria, vaikka tällä hetkellä ollaan ehkä melkolailla varmoja jostain.

Approksimaatiot ja järkevyyden pohdinta voivat olla joskus jopa ainoat keinot tuntemattoman tutkimisessa, joskus jopa arvaukset, kuten myös olettamuksia esimerkiksi siitä, että mikään piste avaruudessa ei ole erityisen merkitsevä tai että luonnonlait ovat samat kaikkialla.

Ei mitenkään nättiä. Ja metsään voi mennä monta kertaa. Koskaan ei erehdys jos ei edes yritä. Lopullinen haaste on kuitenkin se, että mitä ikinä lisätäänkään mihin kohtaan hyvänsä, kokonaistarinan olisi hyvä toimia.

On aika ilmeistä, että tällä hetkellä tarina ei ole aivan kaikilta yksityiskohdiltaan johdonmukainen. Eikä ole ihan täyttä varmuutta tai yksimielisyyttä siitä mistä palelee. Voi olla pikkujuttu tai isompikin, mutta suurin osa tarinasta on kuitenkin sellainen, että se kuvaa reaslimaailmaa vähintään tarpeeksi hyvin.

Tieteen Kuvalehti: "Hiljattain kosmisen taustasäteilyn mittauksissa saadut arvot tukevat teoriaa litteästä (tai laakeasta) maailmankaikkeudesta.

Hesari: "Universumi on litteä."

Iltalehti: "Uusi tutkimus haastaa nykyään vallalla olevan käsityksen litteästä ja äärettömästä universumista."

Esko Valtaoja YLE:ssä: "Tähän mennessä mittaukset kertovat, että maailmankaikkeus on hyvin litteä. Jos taas maailmankaikkeus on muodoltaan litteä, se on myös ääretön. Litteässä avaruudessa matka yhteen suuntaan voisi jatkua ikuisesti. Tähdet ja galaksit voisivat siis jatkua äärettömiin. "

--

Litteä tarkoittaa suomeksi muodoltaan ohutta, latteaa, tasaista, littanaa tai litistynyttä. Englanniksi flat, ruotsiksi platt.

Eikö kannattaisi asiasta tietävien ja päättävien tiedottaa mediaa, ettei kyse ole perinteisestä litteästä?

Kummallista, miten asian voi ymmärtää eri tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteen Kuvalehti: "Hiljattain kosmisen taustasäteilyn mittauksissa saadut arvot tukevat teoriaa litteästä (tai laakeasta) maailmankaikkeudesta.

Hesari: "Universumi on litteä."

Iltalehti: "Uusi tutkimus haastaa nykyään vallalla olevan käsityksen litteästä ja äärettömästä universumista."

Esko Valtaoja YLE:ssä: "Tähän mennessä mittaukset kertovat, että maailmankaikkeus on hyvin litteä. Jos taas maailmankaikkeus on muodoltaan litteä, se on myös ääretön. Litteässä avaruudessa matka yhteen suuntaan voisi jatkua ikuisesti. Tähdet ja galaksit voisivat siis jatkua äärettömiin. "

--

Litteä tarkoittaa suomeksi muodoltaan ohutta, latteaa, tasaista, littanaa tai litistynyttä. Englanniksi flat, ruotsiksi platt.

Eikö kannattaisi asiasta tietävien ja päättävien tiedottaa mediaa, ettei kyse ole perinteisestä litteästä?

Kummallista, miten asian voi ymmärtää eri tavalla.

Lue lisää

Ei avaruus voi olla litteä, litteässä on rajat, josta litteyden voisi mitata. Eikö tätäkään voi ymmärtää, ihan selvää asiaa?

Anonyymi kirjoitti:

Ei avaruus voi olla litteä, litteässä on rajat, josta litteyden voisi mitata. Eikö tätäkään voi ymmärtää, ihan selvää asiaa?

Niin, mutta universumi on litteä. On se uskottava, koska media näin sanoo.

Anonyymi kirjoitti:

Ei avaruus voi olla litteä, litteässä on rajat, josta litteyden voisi mitata. Eikö tätäkään voi ymmärtää, ihan selvää asiaa?

"Eikö tätäkään voi ymmärtää, ihan selvää asiaa?"

Kerrotko ystävällisesti lisää tästä, kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

"Eikö tätäkään voi ymmärtää, ihan selvää asiaa?"

Kerrotko ystävällisesti lisää tästä, kiitos.

Mitä kohtaa et ymmärrä tuosta?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kohtaa et ymmärrä tuosta?

No minä en ainakaan ymmärrä sitä litteää. Laakea avaruus on suuressa mittakaavassa euklidinen avaruus, joka edellyttää omegan arvoa 1. Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat suljettu avaruus ja satulamainen avaruus.

Kommentteja näihin "havaintoihin".

>>Mutta me kykenemme, ja pallomainen on paras termi kuvaamaan kolmiuloitteisuutta, jossa ei ole erityisiä kulmia.<<

Pallomainen sopii korkeintaan ns. havaittavaan maailmankaikkeuteen, jossa valo saavuttaa meidät jokaisesta suunnasta tasaisesti.

Kokonaisuutena universumin muotoa tai kokoa ei tiedetä. Laakeus on vallitseva arvaus, jolle on joitakin perusteluja.

>>Itse näen - koska en muuta voi mitenkään ymmärtää - maailmankaikkeuden ikuisesti laajenevaksi (vähintään) kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi, jossa sekä materia että säteily laajenee tasaisesti tai lähes tasaisesti kaikkiin mahdollisiin ihmisen tunnistamiin suuntiin.<<

Materia eikä säteily varsinaisesti ei laajene mihinkään, vaan itse universumi laajene (ja näin tietenkin sitten se materia ja säteilykin siinä mukana). Ei ole olemassa mitään universumin alkupistettä, josta ainetta sinkoutuisi eri suuntiin universumin laajetessa. Sen sijaan universumin kaikki pisteet laajenevat tai voisi käyttää myös sanaa venyvät.

>>Asiaa kuvaa parhaiten jatkuvasti laajeneva (ilma)pallo, joka ei kuitenkaan koskaan puhkea - se venyy-venyy-ja-venyy raivaten uutta tilaa ei-mistään.<<

Tämä mielikuvasi on täysin väärä. Oikeampi olisi sanoa, että kaikki universumin pisteet venyvät. Se ei kuitenkaan raivaa mitään tilaa jostakin. Universumin kaikki tila on koko ajan siinä itsessään.

>>Edellisestä näkemyksestä seuraa lämpökuolema, jolloin sekä materia että säteily on lopulta maailmankaikkeudessa niin harvassa....<<

Näin voi tapahtua. Myös monia muita teorioita kaiken lopusta on, koska emme tiedä tarpeeksi faktoja, jotka universumin kehitykseen voivat vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentteja näihin "havaintoihin".

>>Mutta me kykenemme, ja pallomainen on paras termi kuvaamaan kolmiuloitteisuutta, jossa ei ole erityisiä kulmia.<<

Pallomainen sopii korkeintaan ns. havaittavaan maailmankaikkeuteen, jossa valo saavuttaa meidät jokaisesta suunnasta tasaisesti.

Kokonaisuutena universumin muotoa tai kokoa ei tiedetä. Laakeus on vallitseva arvaus, jolle on joitakin perusteluja.

>>Itse näen - koska en muuta voi mitenkään ymmärtää - maailmankaikkeuden ikuisesti laajenevaksi (vähintään) kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi, jossa sekä materia että säteily laajenee tasaisesti tai lähes tasaisesti kaikkiin mahdollisiin ihmisen tunnistamiin suuntiin.<<

Materia eikä säteily varsinaisesti ei laajene mihinkään, vaan itse universumi laajene (ja näin tietenkin sitten se materia ja säteilykin siinä mukana). Ei ole olemassa mitään universumin alkupistettä, josta ainetta sinkoutuisi eri suuntiin universumin laajetessa. Sen sijaan universumin kaikki pisteet laajenevat tai voisi käyttää myös sanaa venyvät.

>>Asiaa kuvaa parhaiten jatkuvasti laajeneva (ilma)pallo, joka ei kuitenkaan koskaan puhkea - se venyy-venyy-ja-venyy raivaten uutta tilaa ei-mistään.<<

Tämä mielikuvasi on täysin väärä. Oikeampi olisi sanoa, että kaikki universumin pisteet venyvät. Se ei kuitenkaan raivaa mitään tilaa jostakin. Universumin kaikki tila on koko ajan siinä itsessään.

>>Edellisestä näkemyksestä seuraa lämpökuolema, jolloin sekä materia että säteily on lopulta maailmankaikkeudessa niin harvassa....<<

Näin voi tapahtua. Myös monia muita teorioita kaiken lopusta on, koska emme tiedä tarpeeksi faktoja, jotka universumin kehitykseen voivat vaikuttaa.

Lue lisää

"Pallomainen sopii korkeintaan ns. havaittavaan maailmankaikkeuteen, jossa valo saavuttaa meidät jokaisesta suunnasta tasaisesti."

Missä vaiheessa maailmankaikkeus menettää tai on sitten menettänyt tuon ominaisuutensa, jossa valo saavuttaa meidät tasaisesti? Tällä hetkellä universumi on tasaisesti laajentunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin sen 13,8 miljardia vuotta, materia omaa nopeuttaan ja säteily omaansa. Ei ole näyttöä siitä, että universumin laajeneminen tapahtuisi epätasaisesti, jolloin universimin muodossa olisi huomattavia piikkejä tai kulmia.

"Kokonaisuutena universumin muotoa tai kokoa ei tiedetä."

Mutta sen ikä tiedetään, ja iän perusteella universumi on laajentunut tasaisesti jokaiseen mahdolliseen "suuntaan". Jotta muoto olisi mitään muuta kuin pallomainen, alkuräjähdyksessä tai heti sen jälkeen olisi pitänyt tapahtua jotakin todella poikkeuksellista: häiriä tai poikkeama. Siitä ei ole näyttöä.

"Tämä mielikuvasi on täysin väärä. Oikeampi olisi sanoa, että kaikki universumin pisteet venyvät. Se ei kuitenkaan raivaa mitään tilaa jostakin. Universumin kaikki tila on koko ajan siinä itsessään."

Se on kuitenkin paras vertauskuva, joka on kohtuullisesti ymmärrettävissä.

Jos ja kun universumi havaintojen mukaan laajenee, se laajenee jonnekin. Jos tai kun alkuräjähdys pitää paikkansa, universumin muodostaa vain ja ainoastaan se osa kokonaisuudesta, jossa on joko säteilyä tai materiaa tai molempia.

Jos ajattelemme muutoin, toisella tavoin, alkuräjähdys käsitteenä on täysin turha, sillä maailmankaikkeushan olisi ollut olemassa jo ennen sitä: tyhjä tila tyhjää täynnä - ilman säteilyä ja ilman materiaa, mutta maailmankaikkeu silti yhtä kaikki. Edelleen aikakäsityskin olisi turha, sillä kuvattu tyhjä-tila-tyhjää-täynnä on ollut olemassa aina, eikä tyhjää tarvitse erikseen luoda. Aika, säteily ja materia syntyi kuitenkin vasta hetkellä 13,8 miljardia vuotta sitten.

Universumi ei ole eikä kata sitä tyhjää tilaa, johon materia ja säteily laajenee koko ajan. Universumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei ole mitään ja jossa ei ole koskaan ollut mitään. Kuvattu tyhjyys ei ole osa universumia.

Anonyymi kirjoitti:

"Pallomainen sopii korkeintaan ns. havaittavaan maailmankaikkeuteen, jossa valo saavuttaa meidät jokaisesta suunnasta tasaisesti."

Missä vaiheessa maailmankaikkeus menettää tai on sitten menettänyt tuon ominaisuutensa, jossa valo saavuttaa meidät tasaisesti? Tällä hetkellä universumi on tasaisesti laajentunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin sen 13,8 miljardia vuotta, materia omaa nopeuttaan ja säteily omaansa. Ei ole näyttöä siitä, että universumin laajeneminen tapahtuisi epätasaisesti, jolloin universimin muodossa olisi huomattavia piikkejä tai kulmia.

"Kokonaisuutena universumin muotoa tai kokoa ei tiedetä."

Mutta sen ikä tiedetään, ja iän perusteella universumi on laajentunut tasaisesti jokaiseen mahdolliseen "suuntaan". Jotta muoto olisi mitään muuta kuin pallomainen, alkuräjähdyksessä tai heti sen jälkeen olisi pitänyt tapahtua jotakin todella poikkeuksellista: häiriä tai poikkeama. Siitä ei ole näyttöä.

"Tämä mielikuvasi on täysin väärä. Oikeampi olisi sanoa, että kaikki universumin pisteet venyvät. Se ei kuitenkaan raivaa mitään tilaa jostakin. Universumin kaikki tila on koko ajan siinä itsessään."

Se on kuitenkin paras vertauskuva, joka on kohtuullisesti ymmärrettävissä.

Jos ja kun universumi havaintojen mukaan laajenee, se laajenee jonnekin. Jos tai kun alkuräjähdys pitää paikkansa, universumin muodostaa vain ja ainoastaan se osa kokonaisuudesta, jossa on joko säteilyä tai materiaa tai molempia.

Jos ajattelemme muutoin, toisella tavoin, alkuräjähdys käsitteenä on täysin turha, sillä maailmankaikkeushan olisi ollut olemassa jo ennen sitä: tyhjä tila tyhjää täynnä - ilman säteilyä ja ilman materiaa, mutta maailmankaikkeu silti yhtä kaikki. Edelleen aikakäsityskin olisi turha, sillä kuvattu tyhjä-tila-tyhjää-täynnä on ollut olemassa aina, eikä tyhjää tarvitse erikseen luoda. Aika, säteily ja materia syntyi kuitenkin vasta hetkellä 13,8 miljardia vuotta sitten.

Universumi ei ole eikä kata sitä tyhjää tilaa, johon materia ja säteily laajenee koko ajan. Universumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei ole mitään ja jossa ei ole koskaan ollut mitään. Kuvattu tyhjyys ei ole osa universumia.

Lue lisää

"Aika säteily ja materia syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten."
Tuohan on täyttää soopaa, mitään tuollaista ei ole todistettu eikä todisteta missään vedenpitävästi. Tämä on hieman kummallista, kun palstalla jatkuvasti väitetään ihan lopullisena totuutena tiedemiesten tutkimuksia, aivan kuin he olisivat jotain jumalia, eikö omien aivojen käyttö kiinnosta yhtään? Levitetään täysin teoreettisten spekulaatioiden ja oletuksien tulkintoja ja näkemyksiä faktana, ilman mitään kritiikkiä. Te varmaan uskotte kaikenlaisia asioita, jos mediassa joku niin sanoo? Ja varsinkin jos sanoja on ns. tiedemies?
13.8 miljardia, täysin hatunreunaväite. Ja litteä maailmankaikkeus, ei hyvänen aika!

Anonyymi kirjoitti:

"Aika säteily ja materia syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten."
Tuohan on täyttää soopaa, mitään tuollaista ei ole todistettu eikä todisteta missään vedenpitävästi. Tämä on hieman kummallista, kun palstalla jatkuvasti väitetään ihan lopullisena totuutena tiedemiesten tutkimuksia, aivan kuin he olisivat jotain jumalia, eikö omien aivojen käyttö kiinnosta yhtään? Levitetään täysin teoreettisten spekulaatioiden ja oletuksien tulkintoja ja näkemyksiä faktana, ilman mitään kritiikkiä. Te varmaan uskotte kaikenlaisia asioita, jos mediassa joku niin sanoo? Ja varsinkin jos sanoja on ns. tiedemies?
13.8 miljardia, täysin hatunreunaväite. Ja litteä maailmankaikkeus, ei hyvänen aika!

Lue lisää

"Te varmaan uskotte kaikenlaisia asioita, jos mediassa joku niin sanoo?..... 13.8 miljardia, täysin hatunreunaväite. Ja litteä maailmankaikkeus, ei hyvänen aika!"

Mitä halusit tekstilläsi ilmaista?

Onhan olemassa sellainenkin vaihtoehto, jossa maailmankaikkeus on 6000 vuotta vanha. Hiili, radiohiili, kulta, hopea, platina, graniitti, marmori, öljy, pohjavesi, ikirouta, Antarktiksen ikijää, dinosauruksen luut ja mammutit, Maapallon ydin, Aurinko, tähdet ja kuu, ilmakehän typpi ja happi - kaikki tämä ja paljon muuta - on asetettu paikoilleen sellaisenaan.

Haluatko siis kertoa, että kaikki mitä on olemassa ja mitä on ollut olemassa on asetettu ja pantu paikoilleen sellaisenaan, juuri sellaisena kuin joku on ajatellut?

Anonyymi kirjoitti:

"Te varmaan uskotte kaikenlaisia asioita, jos mediassa joku niin sanoo?..... 13.8 miljardia, täysin hatunreunaväite. Ja litteä maailmankaikkeus, ei hyvänen aika!"

Mitä halusit tekstilläsi ilmaista?

Onhan olemassa sellainenkin vaihtoehto, jossa maailmankaikkeus on 6000 vuotta vanha. Hiili, radiohiili, kulta, hopea, platina, graniitti, marmori, öljy, pohjavesi, ikirouta, Antarktiksen ikijää, dinosauruksen luut ja mammutit, Maapallon ydin, Aurinko, tähdet ja kuu, ilmakehän typpi ja happi - kaikki tämä ja paljon muuta - on asetettu paikoilleen sellaisenaan.

Haluatko siis kertoa, että kaikki mitä on olemassa ja mitä on ollut olemassa on asetettu ja pantu paikoilleen sellaisenaan, juuri sellaisena kuin joku on ajatellut?

Lue lisää

Haluan vain sanoa, et ns. maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa. On hyvä ymmärtää vaihtoehtoja olevan muitakin, kuin 13,8 tai 6000. Kriittistä ajattelua pitäisi opettaa jo ala-asteella, ettei ihmiset aikuisina menisi kaikkeen sopuleina mukaan omat aivot narikkaan unohdettuina.

Anonyymi kirjoitti:

"Pallomainen sopii korkeintaan ns. havaittavaan maailmankaikkeuteen, jossa valo saavuttaa meidät jokaisesta suunnasta tasaisesti."

Missä vaiheessa maailmankaikkeus menettää tai on sitten menettänyt tuon ominaisuutensa, jossa valo saavuttaa meidät tasaisesti? Tällä hetkellä universumi on tasaisesti laajentunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin sen 13,8 miljardia vuotta, materia omaa nopeuttaan ja säteily omaansa. Ei ole näyttöä siitä, että universumin laajeneminen tapahtuisi epätasaisesti, jolloin universimin muodossa olisi huomattavia piikkejä tai kulmia.

"Kokonaisuutena universumin muotoa tai kokoa ei tiedetä."

Mutta sen ikä tiedetään, ja iän perusteella universumi on laajentunut tasaisesti jokaiseen mahdolliseen "suuntaan". Jotta muoto olisi mitään muuta kuin pallomainen, alkuräjähdyksessä tai heti sen jälkeen olisi pitänyt tapahtua jotakin todella poikkeuksellista: häiriä tai poikkeama. Siitä ei ole näyttöä.

"Tämä mielikuvasi on täysin väärä. Oikeampi olisi sanoa, että kaikki universumin pisteet venyvät. Se ei kuitenkaan raivaa mitään tilaa jostakin. Universumin kaikki tila on koko ajan siinä itsessään."

Se on kuitenkin paras vertauskuva, joka on kohtuullisesti ymmärrettävissä.

Jos ja kun universumi havaintojen mukaan laajenee, se laajenee jonnekin. Jos tai kun alkuräjähdys pitää paikkansa, universumin muodostaa vain ja ainoastaan se osa kokonaisuudesta, jossa on joko säteilyä tai materiaa tai molempia.

Jos ajattelemme muutoin, toisella tavoin, alkuräjähdys käsitteenä on täysin turha, sillä maailmankaikkeushan olisi ollut olemassa jo ennen sitä: tyhjä tila tyhjää täynnä - ilman säteilyä ja ilman materiaa, mutta maailmankaikkeu silti yhtä kaikki. Edelleen aikakäsityskin olisi turha, sillä kuvattu tyhjä-tila-tyhjää-täynnä on ollut olemassa aina, eikä tyhjää tarvitse erikseen luoda. Aika, säteily ja materia syntyi kuitenkin vasta hetkellä 13,8 miljardia vuotta sitten.

Universumi ei ole eikä kata sitä tyhjää tilaa, johon materia ja säteily laajenee koko ajan. Universumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei ole mitään ja jossa ei ole koskaan ollut mitään. Kuvattu tyhjyys ei ole osa universumia.

Lue lisää

>>Mutta sen ikä tiedetään, ja iän perusteella universumi on laajentunut tasaisesti jokaiseen mahdolliseen "suuntaan".<<

Öhm, universumin ikä on päätelty sen laajenemisesta, joten ei voida pätevästi tehdä johtopäätöstä päinvastaisesti.

Universumin muodon osalta esität kovasti, etti asiasta ole näyttöä. Se ei ole hyvä perustelu. Näytön puute antaa oikeuden sanoa korkeintaan, ettemme tiedä, miten asia on todellisuudessa. Kysymys universumin laakeudesta on nykyisin vallitsevana, mutta jos koko universumin (siis havaittava universumi se muu osa, joka on havaintojen ulkopuolella) koko onkin paljon kuviteltua suurempi, on universumin muodon mahdollista olla muutakin kuin laakea, koska vähäinenkin poikkeama avaruuden laakeudesta voi äärimmäisen kaukana meistä osoittaakin kaareutumista.

>>Se on kuitenkin paras vertauskuva, joka on kohtuullisesti ymmärrettävissä.
Jos ja kun universumi havaintojen mukaan laajenee, se laajenee jonnekin.<<

Se on täysin väärä vertauskuva. Universumin ei voi sanoa laajenevan jonnekin, koska universumi on jo määritelmällisesti kaikki, mitä on.

Pallomaisena vertauskuvana käytetään joskus sellaista, että pyydetään kuvittelemaan kolmiulotteinen universumi kaksiuloittesena pallon pintana. Kun tähän kuvitteelliseen palloon puhalletaan ilmaa, sen pinta "laajenee", mikä kuvastaisi universumin laajenemista. Silloin universumi ei laajene mistään yhdestä pisteestä, vaan pallon pinnan kaikki kohdat etääntyvät toisistaan palloon puhallettaessa.

>>Jos ajattelemme muutoin, toisella tavoin, alkuräjähdys käsitteenä on täysin turha, sillä maailmankaikkeushan olisi ollut olemassa jo ennen sitä: tyhjä tila tyhjää täynnä<<

Alkuräjähdys on käsitteenä monessa mielessä harhaan johtava. Universumi ei räjähtänyt kaiken alussa. Toki siinä tapahtui eräässä vaiheessa (pääosin) vedyn fuusioreaktiossa voimakasta energian vapautumista.

Ennen fuusiorekatiota oli olemassa jotakin, jonka sanallinen kuvaileminen on vaikeaa. Tyhjästä tilasta ei ole mielekästä puhua. Sellainen vertaus ei kuvaa todellisuutta.

>>Universumi ei ole eikä kata sitä tyhjää tilaa, johon materia ja säteily laajenee koko ajan. Universumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei ole mitään ja jossa ei ole koskaan ollut mitään.<<

Universumin ulkopuolesta emme voi tietää mitään, eikä ole mielekästä esittää sitä tyhjänä tilana. Universumi ei laajene jonnekin, kuten jo pallon laajenemisvertauksessa totesin. Voisin sanoa, ettei universumi itsessään ole missään eikä se laajene mihinkään. Universumi on kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

>>Mutta sen ikä tiedetään, ja iän perusteella universumi on laajentunut tasaisesti jokaiseen mahdolliseen "suuntaan".<<

Öhm, universumin ikä on päätelty sen laajenemisesta, joten ei voida pätevästi tehdä johtopäätöstä päinvastaisesti.

Universumin muodon osalta esität kovasti, etti asiasta ole näyttöä. Se ei ole hyvä perustelu. Näytön puute antaa oikeuden sanoa korkeintaan, ettemme tiedä, miten asia on todellisuudessa. Kysymys universumin laakeudesta on nykyisin vallitsevana, mutta jos koko universumin (siis havaittava universumi se muu osa, joka on havaintojen ulkopuolella) koko onkin paljon kuviteltua suurempi, on universumin muodon mahdollista olla muutakin kuin laakea, koska vähäinenkin poikkeama avaruuden laakeudesta voi äärimmäisen kaukana meistä osoittaakin kaareutumista.

>>Se on kuitenkin paras vertauskuva, joka on kohtuullisesti ymmärrettävissä.
Jos ja kun universumi havaintojen mukaan laajenee, se laajenee jonnekin.<<

Se on täysin väärä vertauskuva. Universumin ei voi sanoa laajenevan jonnekin, koska universumi on jo määritelmällisesti kaikki, mitä on.

Pallomaisena vertauskuvana käytetään joskus sellaista, että pyydetään kuvittelemaan kolmiulotteinen universumi kaksiuloittesena pallon pintana. Kun tähän kuvitteelliseen palloon puhalletaan ilmaa, sen pinta "laajenee", mikä kuvastaisi universumin laajenemista. Silloin universumi ei laajene mistään yhdestä pisteestä, vaan pallon pinnan kaikki kohdat etääntyvät toisistaan palloon puhallettaessa.

>>Jos ajattelemme muutoin, toisella tavoin, alkuräjähdys käsitteenä on täysin turha, sillä maailmankaikkeushan olisi ollut olemassa jo ennen sitä: tyhjä tila tyhjää täynnä<<

Alkuräjähdys on käsitteenä monessa mielessä harhaan johtava. Universumi ei räjähtänyt kaiken alussa. Toki siinä tapahtui eräässä vaiheessa (pääosin) vedyn fuusioreaktiossa voimakasta energian vapautumista.

Ennen fuusiorekatiota oli olemassa jotakin, jonka sanallinen kuvaileminen on vaikeaa. Tyhjästä tilasta ei ole mielekästä puhua. Sellainen vertaus ei kuvaa todellisuutta.

>>Universumi ei ole eikä kata sitä tyhjää tilaa, johon materia ja säteily laajenee koko ajan. Universumi laajenee tyhjyyteen, jossa ei ole mitään ja jossa ei ole koskaan ollut mitään.<<

Universumin ulkopuolesta emme voi tietää mitään, eikä ole mielekästä esittää sitä tyhjänä tilana. Universumi ei laajene jonnekin, kuten jo pallon laajenemisvertauksessa totesin. Voisin sanoa, ettei universumi itsessään ole missään eikä se laajene mihinkään. Universumi on kaikki.

Lue lisää

"Öhm, universumin ikä on päätelty sen laajenemisesta, joten ei voida pätevästi tehdä johtopäätöstä päinvastaisesti."

Öhm.... ikä on saatu mittaamalla Planckin teleskoopilla. Siis mittaamalla parhaalla mahdollisella olemassa olevalla teknologialla.

"Universumin muodon osalta esität kovasti, etti asiasta ole näyttöä. Se ei ole hyvä perustelu."

En esitä, olen kertonut asian sillä tavoin kuin se on helppo ymmärtää. Ymmärrän toki, että yksinkertaisin tai helpoin tapa ei ole aina oikea, mutta sitä se voi kuitenkin olla.

"....(siis havaittava universumi se muu osa, joka on havaintojen ulkopuolella) koko onkin paljon kuviteltua suurempi..."

Jos lähdemme perushypoteesista, että kaikki sai alkunsa alkuräjähdyksestä - lähdemmekö? -, niin aika, säteily sekä materia syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä aikaisemmin ei ollut mitään, vaan universumi sellaisena kuin me sen tunnemme laajeni ja laajenee laajenemistaan kaikkeen-mahdolliseen-vapaaseen-tyhjään-tilaan. Tämä vapaa-tyhjä-tila, jossa ei ole mitään, ei ole osa universumia. Se voi olla olla osa avaruutta, mutta ei osa universumia, jos se oli olemassa ennen alkuräjähdystä.

Universumi sellaisena kuin me sen tunnemme koostuu (ajasta,) säteilystä ja materiasta. Jos ja kun universumimme laajenee avaruuteen eli tyhjään tilaan, tuo avaruus on ollut olemassa jo ennen universumin syntyä. Pitää osata erottaa universumi siitä osasta, joka on ollut aina olemassa, ja jossa ei ole mitään.

"Se on täysin väärä vertauskuva. Universumin ei voi sanoa laajenevan jonnekin, koska universumi on jo määritelmällisesti kaikki, mitä on."

Ilmeisesti et hyväksy alkuräjähdysteoriaa. Ellet hyväksy, meidän on turha jatkaa keskustelua.

Jos maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä, siinä ei synnytetty (1) aikaa; (2) säteilyä; (3) materiaa; ja (4) tyhjää tilaa jonne universumi laajenee. Siinä synnytettiin VAIN kohdat 1 - 3, ja jos synnytettiin samalla tyhjää tilaa, se olisi näkemyksenä täysin uusi.

Jos universumi on määritelmällisesti kaikki, mitä on, koko alkuräjähdysteoria hetkellä 13,8 miljardia vuotta on turha. Universumi oli siis olemassa näkemyksesi mukaan jo ennen alkuräjähdystä. Se on siis ollut olemassa ikuisesti.

"Tyhjästä tilasta ei ole mielekästä puhua. Sellainen vertaus ei kuvaa todellisuutta...... Universumin ulkopuolesta emme voi tietää mitään, eikä ole mielekästä esittää sitä tyhjänä tilana."

Myönnät siis, että universumin ulkopuolella on jotakin tai voi olla jotakin, vaikka edellä kerrot että universumi on määritelmällisesti kaikki, mitä on? Nyt olet asian ytimessä - mikä siis on universumi? Senhän on oltava lähtökohtaisesti jotakin joka oli tai ei ollut olemassa myös ennen alkuräjähdystä.

"Universumi ei laajene jonnekin, kuten jo pallon laajenemisvertauksessa totesin."

Lue uudestaan, mitä itse kirjoitit edellä ja mitä minä kirjoitin.

"Universumi on kaikki."

Miksi sitten universumilla on ikä ja miksi maailmankaikkeus laajenee jatkuvasti? Jos universumi on kaikki jo sellaisenaan, miten sen on mahdollista laajeta?

MIHIN UNIVERSUMIN KAIKKI LAAJENEE?

Tuntemamme universumi - aika, säteily ja materia - laajenee siihen avaruuden tilaan, joka on ollut aina olemassa. Tuota tyhjää tilaa ei ole luotu samaan aikaan kuin aikaa, säteilyä ja materiaa. Siitä ei ainakaan ole näyttöä, vaan tyhjä tila on ollut olemassa aina.

Anonyymi kirjoitti:

Haluan vain sanoa, et ns. maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa. On hyvä ymmärtää vaihtoehtoja olevan muitakin, kuin 13,8 tai 6000. Kriittistä ajattelua pitäisi opettaa jo ala-asteella, ettei ihmiset aikuisina menisi kaikkeen sopuleina mukaan omat aivot narikkaan unohdettuina.

Lue lisää

Taasko tulit pätemään tänne? Evääsi on syöty ajat sitten...

Anonyymi kirjoitti:

Taasko tulit pätemään tänne? Evääsi on syöty ajat sitten...

Sinähän tässä päteä yrität, ja aivan muiden ihmisten työllä ja ajatuksilla, jotka kaiken lisäksi todennäköisesti muutaman vuoden kuluessa muuttuvat aivan erilaisiksi, ja jälleen kaltaisesi pätevät niillä uusilla 'totuuksilla'.
'Ajatteleminen on hankalaa, vaivalloista ja siksi epäsuosittua.' On niin mukavaa kompata muiden ajatuksia, pääsee helpommalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Öhm, universumin ikä on päätelty sen laajenemisesta, joten ei voida pätevästi tehdä johtopäätöstä päinvastaisesti."

Öhm.... ikä on saatu mittaamalla Planckin teleskoopilla. Siis mittaamalla parhaalla mahdollisella olemassa olevalla teknologialla.

"Universumin muodon osalta esität kovasti, etti asiasta ole näyttöä. Se ei ole hyvä perustelu."

En esitä, olen kertonut asian sillä tavoin kuin se on helppo ymmärtää. Ymmärrän toki, että yksinkertaisin tai helpoin tapa ei ole aina oikea, mutta sitä se voi kuitenkin olla.

"....(siis havaittava universumi se muu osa, joka on havaintojen ulkopuolella) koko onkin paljon kuviteltua suurempi..."

Jos lähdemme perushypoteesista, että kaikki sai alkunsa alkuräjähdyksestä - lähdemmekö? -, niin aika, säteily sekä materia syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä aikaisemmin ei ollut mitään, vaan universumi sellaisena kuin me sen tunnemme laajeni ja laajenee laajenemistaan kaikkeen-mahdolliseen-vapaaseen-tyhjään-tilaan. Tämä vapaa-tyhjä-tila, jossa ei ole mitään, ei ole osa universumia. Se voi olla olla osa avaruutta, mutta ei osa universumia, jos se oli olemassa ennen alkuräjähdystä.

Universumi sellaisena kuin me sen tunnemme koostuu (ajasta,) säteilystä ja materiasta. Jos ja kun universumimme laajenee avaruuteen eli tyhjään tilaan, tuo avaruus on ollut olemassa jo ennen universumin syntyä. Pitää osata erottaa universumi siitä osasta, joka on ollut aina olemassa, ja jossa ei ole mitään.

"Se on täysin väärä vertauskuva. Universumin ei voi sanoa laajenevan jonnekin, koska universumi on jo määritelmällisesti kaikki, mitä on."

Ilmeisesti et hyväksy alkuräjähdysteoriaa. Ellet hyväksy, meidän on turha jatkaa keskustelua.

Jos maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä, siinä ei synnytetty (1) aikaa; (2) säteilyä; (3) materiaa; ja (4) tyhjää tilaa jonne universumi laajenee. Siinä synnytettiin VAIN kohdat 1 - 3, ja jos synnytettiin samalla tyhjää tilaa, se olisi näkemyksenä täysin uusi.

Jos universumi on määritelmällisesti kaikki, mitä on, koko alkuräjähdysteoria hetkellä 13,8 miljardia vuotta on turha. Universumi oli siis olemassa näkemyksesi mukaan jo ennen alkuräjähdystä. Se on siis ollut olemassa ikuisesti.

"Tyhjästä tilasta ei ole mielekästä puhua. Sellainen vertaus ei kuvaa todellisuutta...... Universumin ulkopuolesta emme voi tietää mitään, eikä ole mielekästä esittää sitä tyhjänä tilana."

Myönnät siis, että universumin ulkopuolella on jotakin tai voi olla jotakin, vaikka edellä kerrot että universumi on määritelmällisesti kaikki, mitä on? Nyt olet asian ytimessä - mikä siis on universumi? Senhän on oltava lähtökohtaisesti jotakin joka oli tai ei ollut olemassa myös ennen alkuräjähdystä.

"Universumi ei laajene jonnekin, kuten jo pallon laajenemisvertauksessa totesin."

Lue uudestaan, mitä itse kirjoitit edellä ja mitä minä kirjoitin.

"Universumi on kaikki."

Miksi sitten universumilla on ikä ja miksi maailmankaikkeus laajenee jatkuvasti? Jos universumi on kaikki jo sellaisenaan, miten sen on mahdollista laajeta?

MIHIN UNIVERSUMIN KAIKKI LAAJENEE?

Tuntemamme universumi - aika, säteily ja materia - laajenee siihen avaruuden tilaan, joka on ollut aina olemassa. Tuota tyhjää tilaa ei ole luotu samaan aikaan kuin aikaa, säteilyä ja materiaa. Siitä ei ainakaan ole näyttöä, vaan tyhjä tila on ollut olemassa aina.

Lue lisää

Planck-luotaimella on ollut tärkeä rooli universumin iän arvioimisessa, sillä sen avulla on tutkittu kosmista taustasäteilyä. Maailmankaikkeuden ikää on arvioitu tutkimalla juuri tätä taustasäteilyä. Tarkoilla mittauksilla on kartoitettu kosmisen säteilyn epätasaisuuksia, joista voidaan päätellä aineen ja energian tiheys maailmankaikkeudessa ja sen laajenemisen nopeus. Kun kaksi edellä mainittua tietoa tunnetaan, laajenemisen alkamisaika on ollut mahdollista arvioida. Nykyään paras arvio maailmankaikkeuden iästä on 13,82 miljardia vuotta, mikä riippuu siis myös universumin laajenemisnopeudesta.

>>Jos lähdemme perushypoteesista, että kaikki sai alkunsa alkuräjähdyksestä - lähdemmekö? -, niin aika, säteily sekä materia syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä aikaisemmin ei ollut mitään<<

Kyllä. Tuntemamme universumi, sellaisena kuin se vallitsevien luonnonlakien mukaan kehittyy, sai alkunsa arviolta 13,8 MRD vuotta sitten. Mitä sitä aikaisemmin olisi ollut, lienee mahdotonta tietää, sillä edes tuntemiamme luonnolakeja ei ollut olemassa.

>>Pitää osata erottaa universumi siitä osasta, joka on ollut aina olemassa, ja jossa ei ole mitään.<<

Nykykosmologia ei tunne tuollaista käsitystä. Ei mitään ei ole sama asia kuin tyhjä tila.

>>Siinä synnytettiin VAIN kohdat 1 - 3, ja jos synnytettiin samalla tyhjää tilaa, se olisi näkemyksenä täysin uusi.<<

Ei ole uusi näkemys. Se on nykykosmologian mukainen. Myös tila syntyi universumin alussa ja universumi kehittyi yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti tietämyksemme mukaan melkein kaiken alusta alkaen. Aivan alussa (ns. Planckin epookki) ei yleinen suhteellisuusteoriakaan päde, joten siltä osin ei kehitystä tunneta.

>>Myönnät siis, että universumin ulkopuolella on jotakin tai voi olla jotakin, vaikka edellä kerrot että universumi on määritelmällisesti kaikki, mitä on?<<

Niin. Universumin ulkopuolella voi tietenkin olla mitä vain tai ei mitään, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kannaltamme, koska se ei voi olla missään vuorovaikutuksessa universumimme kanssa. Jos vuorovaikutusta olisi, se jokin ei enää olisi universumin ulkopuolella vaan se olisi osa universumia (näin siis määritelmällisesti, koska universumi on kaikki).

>>Jos universumi on kaikki jo sellaisenaan, miten sen on mahdollista laajeta?<<

Universumin laajeneminen on universumin ominaisuus. Avaruus voi laajeta, eli sen mittasuhteet muuttua, vaikka itse universumille ei sinänsä tapahtuisikaan mitään. Voisin sanoa, että universumin sisällä oleva avaruus laajenee.

>>Tuota tyhjää tilaa ei ole luotu samaan aikaan kuin aikaa, säteilyä ja materiaa. Siitä ei ainakaan ole näyttöä, vaan tyhjä tila on ollut olemassa aina.<<

Mistään universumin uloisesta tyhjästä tilasta ei ole näyttöä, eikä voisikaan olla, koska emme voi tehdä havaintoja universumin ulkopuolesta (emmekä edes koko siitä osasta universumia, josta valo ei ole ehtinyt luoksemme).

Anonyymi kirjoitti:

Planck-luotaimella on ollut tärkeä rooli universumin iän arvioimisessa, sillä sen avulla on tutkittu kosmista taustasäteilyä. Maailmankaikkeuden ikää on arvioitu tutkimalla juuri tätä taustasäteilyä. Tarkoilla mittauksilla on kartoitettu kosmisen säteilyn epätasaisuuksia, joista voidaan päätellä aineen ja energian tiheys maailmankaikkeudessa ja sen laajenemisen nopeus. Kun kaksi edellä mainittua tietoa tunnetaan, laajenemisen alkamisaika on ollut mahdollista arvioida. Nykyään paras arvio maailmankaikkeuden iästä on 13,82 miljardia vuotta, mikä riippuu siis myös universumin laajenemisnopeudesta.

>>Jos lähdemme perushypoteesista, että kaikki sai alkunsa alkuräjähdyksestä - lähdemmekö? -, niin aika, säteily sekä materia syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä aikaisemmin ei ollut mitään<<

Kyllä. Tuntemamme universumi, sellaisena kuin se vallitsevien luonnonlakien mukaan kehittyy, sai alkunsa arviolta 13,8 MRD vuotta sitten. Mitä sitä aikaisemmin olisi ollut, lienee mahdotonta tietää, sillä edes tuntemiamme luonnolakeja ei ollut olemassa.

>>Pitää osata erottaa universumi siitä osasta, joka on ollut aina olemassa, ja jossa ei ole mitään.<<

Nykykosmologia ei tunne tuollaista käsitystä. Ei mitään ei ole sama asia kuin tyhjä tila.

>>Siinä synnytettiin VAIN kohdat 1 - 3, ja jos synnytettiin samalla tyhjää tilaa, se olisi näkemyksenä täysin uusi.<<

Ei ole uusi näkemys. Se on nykykosmologian mukainen. Myös tila syntyi universumin alussa ja universumi kehittyi yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti tietämyksemme mukaan melkein kaiken alusta alkaen. Aivan alussa (ns. Planckin epookki) ei yleinen suhteellisuusteoriakaan päde, joten siltä osin ei kehitystä tunneta.

>>Myönnät siis, että universumin ulkopuolella on jotakin tai voi olla jotakin, vaikka edellä kerrot että universumi on määritelmällisesti kaikki, mitä on?<<

Niin. Universumin ulkopuolella voi tietenkin olla mitä vain tai ei mitään, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kannaltamme, koska se ei voi olla missään vuorovaikutuksessa universumimme kanssa. Jos vuorovaikutusta olisi, se jokin ei enää olisi universumin ulkopuolella vaan se olisi osa universumia (näin siis määritelmällisesti, koska universumi on kaikki).

>>Jos universumi on kaikki jo sellaisenaan, miten sen on mahdollista laajeta?<<

Universumin laajeneminen on universumin ominaisuus. Avaruus voi laajeta, eli sen mittasuhteet muuttua, vaikka itse universumille ei sinänsä tapahtuisikaan mitään. Voisin sanoa, että universumin sisällä oleva avaruus laajenee.

>>Tuota tyhjää tilaa ei ole luotu samaan aikaan kuin aikaa, säteilyä ja materiaa. Siitä ei ainakaan ole näyttöä, vaan tyhjä tila on ollut olemassa aina.<<

Mistään universumin uloisesta tyhjästä tilasta ei ole näyttöä, eikä voisikaan olla, koska emme voi tehdä havaintoja universumin ulkopuolesta (emmekä edes koko siitä osasta universumia, josta valo ei ole ehtinyt luoksemme).

Lue lisää

Tästä lienee turha keskustella enempää, koska määrittelymme asioista eivät täsmää. Kommentoin muutamaan asiaan:

"Myös tila syntyi universumin alussa ja universumi kehittyi yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti tietämyksemme mukaan melkein kaiken alusta alkaen. Aivan alussa (ns. Planckin epookki) ei yleinen suhteellisuusteoriakaan päde, joten siltä osin ei kehitystä tunneta."

Universumi, sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi alkuräjähdyksessä 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä ennen ei ollut mitään. Universumin synty piti sisällään aika-avaruuden sekä säteilyn ja materian syntymisen.

Koska ei ollut mitään, tuota "ei-ollut-mitään" voidaan kuvata "tyhjyydeksi", jossa ei ollut mitään tuntemaamme, joka luo kaikkeuden. Tuota ei-ollut-mitään AKA tyhjyyttä ei luotu samalla hetkellä kuin universumia, koska ei ollut mitään mitä pitäisi luoda.

Edellisestä syntyy ajatusharha: koska ei ollut mitään, se tarkoittaa käytännössä täydellisen puhdasta tyhjyyttä, tyhjöä, vakuumia, jossa ei ollut mitään meidän tuntemaamme ja jonka lämpötila oli absoluuttinen nolla. Ei liikettä, ei säteilyä, ei aikaa, koska sellaista ei voinut olla eikä millekään sellaiselle ollut tarvetta. Yksikin atomi tai fotoni olisi synnyttänyt tarpeen tai kääntäen olisi tuhonnut tyhjyyden,

Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas. Universumi ei luo enää tyhjästä mitään uutta, vaan laajenemalla se vain valtaa uutta tilaa, avaruutta, aina olemassa olleesta absoluuttisesta tyhjyydestä; siis tyhjyydestä jonka lämpötila on absoluuttinen nolla, ei säteilyä, ei materiaa, ei aikaa.

Samalla kun universumi laajenee, tyhjyys muuttuu tuntemaksemme universumiksi. Universumi luo ja tuo laajetessaan tuohon tyhjyyteen ajan, säteilyn ja materian. Näin ajatellen universumin teoreettiset rajat ovat kaikkialla siellä, mihin nopein mahdollinen alkuräjähdyksen ja Planckin epookin jälkeinen säteily on ehtinyt. Tämä säteily tuo samalla uuteen tyhjyyteen myös ajan: ei säteilyä, ei aikaa. Säteilyä ja aikaa seuraa materia.

"Universumin laajeneminen on universumin ominaisuus. Avaruus voi laajeta, eli sen mittasuhteet muuttua, vaikka itse universumille ei sinänsä tapahtuisikaan mitään. Voisin sanoa, että universumin sisällä oleva avaruus laajenee."

Tässä on se merkittävin ero, josta keskustelu alkaa olla turhaa. Sinun mukaasi universumi on määritelmällisesti aivan kaikki, ja jopa pysyessään muuttumattomana sen mittasuhteet muuttuvat.

Itse näen asian siten kuten edellä kuvattua, että universumi laajenee koko ajan mitattavasti, ja universumi on kaikki se kaikkeus, jossa on aika. Ajan luo joko säteily (tai materia tai molemmat), jolloin absoluuttinen tyhjyys ja absoluuttinen nollalämpötila lakkaavat olemasta. Me "näemme" 13,8 miljardin etäisyydelle, mutta siinä ei ole universumin todellinen raja, sillä tiedämme että säteily on mennyt jo menojaan. Siis sama säteily joka valtaa universumille uutta tilaa absoluuttiselta tyhjyydeltä.

Ja kuten esitin, ikuinen laajeneminenkin loppuu joskus lämpökuolemaan. Aikaa kuluu 10^500 ..... 10^2500 vuotta. Tämä tietenkin edellyttää sitä sun tätä, ja varsinkin sitä, että universumilla on loputtomasti uutta ja absoluuttisen tyhjää tilaa laajeta.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä lienee turha keskustella enempää, koska määrittelymme asioista eivät täsmää. Kommentoin muutamaan asiaan:

"Myös tila syntyi universumin alussa ja universumi kehittyi yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti tietämyksemme mukaan melkein kaiken alusta alkaen. Aivan alussa (ns. Planckin epookki) ei yleinen suhteellisuusteoriakaan päde, joten siltä osin ei kehitystä tunneta."

Universumi, sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi alkuräjähdyksessä 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä ennen ei ollut mitään. Universumin synty piti sisällään aika-avaruuden sekä säteilyn ja materian syntymisen.

Koska ei ollut mitään, tuota "ei-ollut-mitään" voidaan kuvata "tyhjyydeksi", jossa ei ollut mitään tuntemaamme, joka luo kaikkeuden. Tuota ei-ollut-mitään AKA tyhjyyttä ei luotu samalla hetkellä kuin universumia, koska ei ollut mitään mitä pitäisi luoda.

Edellisestä syntyy ajatusharha: koska ei ollut mitään, se tarkoittaa käytännössä täydellisen puhdasta tyhjyyttä, tyhjöä, vakuumia, jossa ei ollut mitään meidän tuntemaamme ja jonka lämpötila oli absoluuttinen nolla. Ei liikettä, ei säteilyä, ei aikaa, koska sellaista ei voinut olla eikä millekään sellaiselle ollut tarvetta. Yksikin atomi tai fotoni olisi synnyttänyt tarpeen tai kääntäen olisi tuhonnut tyhjyyden,

Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas. Universumi ei luo enää tyhjästä mitään uutta, vaan laajenemalla se vain valtaa uutta tilaa, avaruutta, aina olemassa olleesta absoluuttisesta tyhjyydestä; siis tyhjyydestä jonka lämpötila on absoluuttinen nolla, ei säteilyä, ei materiaa, ei aikaa.

Samalla kun universumi laajenee, tyhjyys muuttuu tuntemaksemme universumiksi. Universumi luo ja tuo laajetessaan tuohon tyhjyyteen ajan, säteilyn ja materian. Näin ajatellen universumin teoreettiset rajat ovat kaikkialla siellä, mihin nopein mahdollinen alkuräjähdyksen ja Planckin epookin jälkeinen säteily on ehtinyt. Tämä säteily tuo samalla uuteen tyhjyyteen myös ajan: ei säteilyä, ei aikaa. Säteilyä ja aikaa seuraa materia.

"Universumin laajeneminen on universumin ominaisuus. Avaruus voi laajeta, eli sen mittasuhteet muuttua, vaikka itse universumille ei sinänsä tapahtuisikaan mitään. Voisin sanoa, että universumin sisällä oleva avaruus laajenee."

Tässä on se merkittävin ero, josta keskustelu alkaa olla turhaa. Sinun mukaasi universumi on määritelmällisesti aivan kaikki, ja jopa pysyessään muuttumattomana sen mittasuhteet muuttuvat.

Itse näen asian siten kuten edellä kuvattua, että universumi laajenee koko ajan mitattavasti, ja universumi on kaikki se kaikkeus, jossa on aika. Ajan luo joko säteily (tai materia tai molemmat), jolloin absoluuttinen tyhjyys ja absoluuttinen nollalämpötila lakkaavat olemasta. Me "näemme" 13,8 miljardin etäisyydelle, mutta siinä ei ole universumin todellinen raja, sillä tiedämme että säteily on mennyt jo menojaan. Siis sama säteily joka valtaa universumille uutta tilaa absoluuttiselta tyhjyydeltä.

Ja kuten esitin, ikuinen laajeneminenkin loppuu joskus lämpökuolemaan. Aikaa kuluu 10^500 ..... 10^2500 vuotta. Tämä tietenkin edellyttää sitä sun tätä, ja varsinkin sitä, että universumilla on loputtomasti uutta ja absoluuttisen tyhjää tilaa laajeta.

Lue lisää

Olet oikeassa, että keskustelumme huippukohta lienee saavutettu.

Kommentoin sen verran, että et ole perehtynyt riittävästi yleisen suhteellisuusteorian (myöh. YST) aiheuttamiin vaikutuksiin universumin rakenteelle. Kosmologian vaikein osuus ymmärtää on juurikin YST:n merkityksen ymmärtäminen.

YST:n mukaan avaruus ei ole absoluuttinen "näyttämö", jossa asioita tapahtuu, kuten vaikkapa ns. alkuräjähdys. Kaikki muutokset universumissa vaikuttavat myös avaruuteen eli siihen tilaan, joka on itse kolmiulotteista avaruutta (tai tarkemmin sanottuna aika-avaruutta, jossa aika on neljäs ulottuvuus).

Materian massa esim. kaareuttaa avaruutta, millä on ollut hyvin suuri merkitys kaiken alussa avaruuden kehittymiselle sellaiseksi kuin se nykyisin on havaittavissa. Tietenkin on myös pimeän aineen vaikutus, mutta sen tutkimukset ovat vielä vaiheessa, sillä pimeän aineen luonnetta ei tunneta riittävästi.

Tästä seuraa, että se tila (so. jonkilainen tyhjyys) syntyi universumin yhtenä rakenneosana samalla kuin koko universumi syntyi. Materian (ja antimaterian) tiedetään syntyneen myöhemmin kuin aivan "kaiken alussa".

>>Ajan luo joko säteily (tai materia tai molemmat), jolloin absoluuttinen tyhjyys ja absoluuttinen nollalämpötila lakkaavat olemasta. Me "näemme" 13,8 miljardin etäisyydelle, mutta siinä ei ole universumin todellinen raja, sillä tiedämme että säteily on mennyt jo menojaan. Siis sama säteily joka valtaa universumille uutta tilaa absoluuttiselta tyhjyydeltä.<<

Kvanttifysiikan mukaan absoluuttista tyhjyyttä ei ole olemassa, vaan avaruudessakin on kvanttifluktuaatiota eli jonkinlaista "poreilua". Tämän takia jopa mustat aukot säteilevät, koska kvanttifluktuaatio aikaansaa fotonin ja antifotonin syntymisen, jolloin toisen niistä joutuessa takaisin mustaan aukkoon säteilyä karkaa mustan aukon tapahtumahorisontista avaruuteen.

Absoluuttista nollapistettäkään ei missään avaruudessa (vielä) havaittu olevan olemassa. Pitää tosiaankin odottaa sitä universumin lämpökuolemaa. ;)

Kuvailemaasi absoluuttista tyhjyyttä, jonne universumi laajenisi ei havaintojen mukana ole eikä edes teoriassa voisikaan olla.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa, että keskustelumme huippukohta lienee saavutettu.

Kommentoin sen verran, että et ole perehtynyt riittävästi yleisen suhteellisuusteorian (myöh. YST) aiheuttamiin vaikutuksiin universumin rakenteelle. Kosmologian vaikein osuus ymmärtää on juurikin YST:n merkityksen ymmärtäminen.

YST:n mukaan avaruus ei ole absoluuttinen "näyttämö", jossa asioita tapahtuu, kuten vaikkapa ns. alkuräjähdys. Kaikki muutokset universumissa vaikuttavat myös avaruuteen eli siihen tilaan, joka on itse kolmiulotteista avaruutta (tai tarkemmin sanottuna aika-avaruutta, jossa aika on neljäs ulottuvuus).

Materian massa esim. kaareuttaa avaruutta, millä on ollut hyvin suuri merkitys kaiken alussa avaruuden kehittymiselle sellaiseksi kuin se nykyisin on havaittavissa. Tietenkin on myös pimeän aineen vaikutus, mutta sen tutkimukset ovat vielä vaiheessa, sillä pimeän aineen luonnetta ei tunneta riittävästi.

Tästä seuraa, että se tila (so. jonkilainen tyhjyys) syntyi universumin yhtenä rakenneosana samalla kuin koko universumi syntyi. Materian (ja antimaterian) tiedetään syntyneen myöhemmin kuin aivan "kaiken alussa".

>>Ajan luo joko säteily (tai materia tai molemmat), jolloin absoluuttinen tyhjyys ja absoluuttinen nollalämpötila lakkaavat olemasta. Me "näemme" 13,8 miljardin etäisyydelle, mutta siinä ei ole universumin todellinen raja, sillä tiedämme että säteily on mennyt jo menojaan. Siis sama säteily joka valtaa universumille uutta tilaa absoluuttiselta tyhjyydeltä.<<

Kvanttifysiikan mukaan absoluuttista tyhjyyttä ei ole olemassa, vaan avaruudessakin on kvanttifluktuaatiota eli jonkinlaista "poreilua". Tämän takia jopa mustat aukot säteilevät, koska kvanttifluktuaatio aikaansaa fotonin ja antifotonin syntymisen, jolloin toisen niistä joutuessa takaisin mustaan aukkoon säteilyä karkaa mustan aukon tapahtumahorisontista avaruuteen.

Absoluuttista nollapistettäkään ei missään avaruudessa (vielä) havaittu olevan olemassa. Pitää tosiaankin odottaa sitä universumin lämpökuolemaa. ;)

Kuvailemaasi absoluuttista tyhjyyttä, jonne universumi laajenisi ei havaintojen mukana ole eikä edes teoriassa voisikaan olla.

Lue lisää

Vielä muutama tarkennus.

"Kvanttifysiikan mukaan absoluuttista tyhjyyttä ei ole olemassa, vaan avaruudessakin on kvanttifluktuaatiota eli jonkinlaista "poreilua"."

On selvää, että kaikkilla tuntemassamme avaruudessa on poreilua, koska se on "lämmin", siellä on aika, materiaa sekä säteilyä! Näkemämme avaruus ei ole absoluuttisen kylmä, vaan muutaman asteen absoluuttisen nolla yläpuolella, ja tuo "lämmin alue" ulottuu kaikkialle, minne näemme sekä kaikkialle sinne, minne säteily on jo edennyt alkuräjähdyksen jälkeen.

Väitteeni mukaisesti absoluuttinen tyhjyys (absoluuttisen nollapisteen lämpötila, ei aikaa, ei materiaa, ei säteilyä) vallitsi kaikkialla ennen alkuräjähdystä ja vallitsee nykyisin kaikkialla siellä, mistä universumi ei ole vallannut tilaa laajenemalla. On siis eri asia puhua tuntemastamme avaruudesta, sekä siitä tilasta, jonne universumi jatkuvasti laajenee (kuvaamani absoluuttisen tyhjä tila).

"Absoluuttista nollapistettäkään ei missään avaruudessa (vielä) havaittu olevan olemassa. Pitää tosiaankin odottaa sitä universumin lämpökuolemaa. ;)"

Juuri näin! Viittaan edelleen väitteeseeni siitä, että ennen alkuräjähdystä kaikkialla absoluuttisessa tyhjyydessä vallitsi absoluuttisen nollapisteen lämpötila. Alkuräjähdyksen luoma materia ja säteily nostavat ja ovat nostaneet lämpötilaa kaikkialla siellä, minne säteily (tai materia) on laajentunut.

"Kuvailemaasi absoluuttista tyhjyyttä, jonne universumi laajenisi ei havaintojen mukana ole eikä edes teoriassa voisikaan olla."

Katso edellä kuvaamani. Ennen alkuräjähdystä vallitsi absoluuttinen tyhjyys: mitään ei ollut eikä millekään ollut tarvetta: ei-ollut-mitään mitä tunnistaisimme. Alkuräjähdys loi tarpeen sekä ajalle että tilalle, aika-avaruudelle, jonne materia ja säteily voivat laajeta. Edellisestä ei tietenkään voi olla havaintoja, koska emme mitenkään kykene näkemään vanhempia tai kaukaisempia asioita kuin 13,8 miljardia vuotta tai 13,8 miljardia valovuotta vastaavasti. Koskaan?

Anonyymi kirjoitti:

Vielä muutama tarkennus.

"Kvanttifysiikan mukaan absoluuttista tyhjyyttä ei ole olemassa, vaan avaruudessakin on kvanttifluktuaatiota eli jonkinlaista "poreilua"."

On selvää, että kaikkilla tuntemassamme avaruudessa on poreilua, koska se on "lämmin", siellä on aika, materiaa sekä säteilyä! Näkemämme avaruus ei ole absoluuttisen kylmä, vaan muutaman asteen absoluuttisen nolla yläpuolella, ja tuo "lämmin alue" ulottuu kaikkialle, minne näemme sekä kaikkialle sinne, minne säteily on jo edennyt alkuräjähdyksen jälkeen.

Väitteeni mukaisesti absoluuttinen tyhjyys (absoluuttisen nollapisteen lämpötila, ei aikaa, ei materiaa, ei säteilyä) vallitsi kaikkialla ennen alkuräjähdystä ja vallitsee nykyisin kaikkialla siellä, mistä universumi ei ole vallannut tilaa laajenemalla. On siis eri asia puhua tuntemastamme avaruudesta, sekä siitä tilasta, jonne universumi jatkuvasti laajenee (kuvaamani absoluuttisen tyhjä tila).

"Absoluuttista nollapistettäkään ei missään avaruudessa (vielä) havaittu olevan olemassa. Pitää tosiaankin odottaa sitä universumin lämpökuolemaa. ;)"

Juuri näin! Viittaan edelleen väitteeseeni siitä, että ennen alkuräjähdystä kaikkialla absoluuttisessa tyhjyydessä vallitsi absoluuttisen nollapisteen lämpötila. Alkuräjähdyksen luoma materia ja säteily nostavat ja ovat nostaneet lämpötilaa kaikkialla siellä, minne säteily (tai materia) on laajentunut.

"Kuvailemaasi absoluuttista tyhjyyttä, jonne universumi laajenisi ei havaintojen mukana ole eikä edes teoriassa voisikaan olla."

Katso edellä kuvaamani. Ennen alkuräjähdystä vallitsi absoluuttinen tyhjyys: mitään ei ollut eikä millekään ollut tarvetta: ei-ollut-mitään mitä tunnistaisimme. Alkuräjähdys loi tarpeen sekä ajalle että tilalle, aika-avaruudelle, jonne materia ja säteily voivat laajeta. Edellisestä ei tietenkään voi olla havaintoja, koska emme mitenkään kykene näkemään vanhempia tai kaukaisempia asioita kuin 13,8 miljardia vuotta tai 13,8 miljardia valovuotta vastaavasti. Koskaan?

Lue lisää

Fyysikoista, jos olisivat olemassa vielä nykyisin, voisi Isaac Newton olla ilahtunut kuvailemastasi absoluuttisesta avaruudesta, jonne se universumi laajenisi. Mutta kollegansa Albert Einstein kääntyilisi levottomana haudassaan ihmetellen, ettei tuollaista tupla-avaruutta voi olla. On vain yksi hänen nimellään tunnettu aika-avaruus, ei muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä lienee turha keskustella enempää, koska määrittelymme asioista eivät täsmää. Kommentoin muutamaan asiaan:

"Myös tila syntyi universumin alussa ja universumi kehittyi yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti tietämyksemme mukaan melkein kaiken alusta alkaen. Aivan alussa (ns. Planckin epookki) ei yleinen suhteellisuusteoriakaan päde, joten siltä osin ei kehitystä tunneta."

Universumi, sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi alkuräjähdyksessä 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä ennen ei ollut mitään. Universumin synty piti sisällään aika-avaruuden sekä säteilyn ja materian syntymisen.

Koska ei ollut mitään, tuota "ei-ollut-mitään" voidaan kuvata "tyhjyydeksi", jossa ei ollut mitään tuntemaamme, joka luo kaikkeuden. Tuota ei-ollut-mitään AKA tyhjyyttä ei luotu samalla hetkellä kuin universumia, koska ei ollut mitään mitä pitäisi luoda.

Edellisestä syntyy ajatusharha: koska ei ollut mitään, se tarkoittaa käytännössä täydellisen puhdasta tyhjyyttä, tyhjöä, vakuumia, jossa ei ollut mitään meidän tuntemaamme ja jonka lämpötila oli absoluuttinen nolla. Ei liikettä, ei säteilyä, ei aikaa, koska sellaista ei voinut olla eikä millekään sellaiselle ollut tarvetta. Yksikin atomi tai fotoni olisi synnyttänyt tarpeen tai kääntäen olisi tuhonnut tyhjyyden,

Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas. Universumi ei luo enää tyhjästä mitään uutta, vaan laajenemalla se vain valtaa uutta tilaa, avaruutta, aina olemassa olleesta absoluuttisesta tyhjyydestä; siis tyhjyydestä jonka lämpötila on absoluuttinen nolla, ei säteilyä, ei materiaa, ei aikaa.

Samalla kun universumi laajenee, tyhjyys muuttuu tuntemaksemme universumiksi. Universumi luo ja tuo laajetessaan tuohon tyhjyyteen ajan, säteilyn ja materian. Näin ajatellen universumin teoreettiset rajat ovat kaikkialla siellä, mihin nopein mahdollinen alkuräjähdyksen ja Planckin epookin jälkeinen säteily on ehtinyt. Tämä säteily tuo samalla uuteen tyhjyyteen myös ajan: ei säteilyä, ei aikaa. Säteilyä ja aikaa seuraa materia.

"Universumin laajeneminen on universumin ominaisuus. Avaruus voi laajeta, eli sen mittasuhteet muuttua, vaikka itse universumille ei sinänsä tapahtuisikaan mitään. Voisin sanoa, että universumin sisällä oleva avaruus laajenee."

Tässä on se merkittävin ero, josta keskustelu alkaa olla turhaa. Sinun mukaasi universumi on määritelmällisesti aivan kaikki, ja jopa pysyessään muuttumattomana sen mittasuhteet muuttuvat.

Itse näen asian siten kuten edellä kuvattua, että universumi laajenee koko ajan mitattavasti, ja universumi on kaikki se kaikkeus, jossa on aika. Ajan luo joko säteily (tai materia tai molemmat), jolloin absoluuttinen tyhjyys ja absoluuttinen nollalämpötila lakkaavat olemasta. Me "näemme" 13,8 miljardin etäisyydelle, mutta siinä ei ole universumin todellinen raja, sillä tiedämme että säteily on mennyt jo menojaan. Siis sama säteily joka valtaa universumille uutta tilaa absoluuttiselta tyhjyydeltä.

Ja kuten esitin, ikuinen laajeneminenkin loppuu joskus lämpökuolemaan. Aikaa kuluu 10^500 ..... 10^2500 vuotta. Tämä tietenkin edellyttää sitä sun tätä, ja varsinkin sitä, että universumilla on loputtomasti uutta ja absoluuttisen tyhjää tilaa laajeta.

Lue lisää

"Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas."

Väite on päin seiniä. Jokainen universumin piste on alkupiste ja niin ollen yhtä vanha.

Anonyymi kirjoitti:

"Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas."

Väite on päin seiniä. Jokainen universumin piste on alkupiste ja niin ollen yhtä vanha.

Lue lisää

>>> "Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas."

Väite on päin seiniä. Jokainen universumin piste on alkupiste ja niin ollen yhtä vanha. <<<

Ota ihan rauhallisesti ja muista hengittää!

Aika, materia ja säteily ovat syntyneet alunperin alkuräjähdyksessä: tapahtuu syntymistä ja kuolemista, yksinkertaisimmat atomitkin syntyivät vasta muutama sata tuhatta vuotta alkuräjähdyksestä. Auringon ydinfuusion fotoneilta menee satatuhatta vuotta päästä auringon ytimesta maan pinnalle. Kulta, platina ja muut raskaat ytimet syntyivät vasta ensimmäisten neutronitähtien törmättyä.

Me näemme universumin "laidat" sellaisena kuin ne olivat aikoinaan eli me näemme historiaa. Nasan mukaan galakseista vanhimmat ovat kertaluokkaa 13,3 - 13,4 miljardia vuotta vanhoja, ja ne ovat siten syntyneet noin 400 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Galaksit ovat niin vanhoja, että niiden valo on vasta saapunut Maahan, emmekä tietenkään tiedä näiden kohtaloa.

Nämä galaksit ovat vanhinta, mitä tiedämme. Nämä ÄÄRIMMÄISEN vanhat galaksit ovat vanhinta, tai lähes vanhinta, mitä tiedämme, vaikka olemmekin kuvanneet universumin tilaa melko nopeasti sen jo jäähdyttyä. Galaksien liike on edelleen kohti universumin uusia rajoja. Koska universumi laajenee, jokainen piste ei voi olla alkupiste, eikä jokainen universumin osa ole saman ikäinen. Kosminen inflaatio ei selitä aivan kaikkea. Sen sijaan kaikki on suhteellista, ja varsinkin aika on suhteellista.

Anonyymi kirjoitti:

>>> "Universumi laajenee koko ajan kaikkiin mahdollisiin suuntiin, mutta erityisesti universumi kasvaa kokoa ja sen ns. laidat, siis vanhin osuus, karkaavat kauemmas ja kauemmas."

Väite on päin seiniä. Jokainen universumin piste on alkupiste ja niin ollen yhtä vanha. <<<

Ota ihan rauhallisesti ja muista hengittää!

Aika, materia ja säteily ovat syntyneet alunperin alkuräjähdyksessä: tapahtuu syntymistä ja kuolemista, yksinkertaisimmat atomitkin syntyivät vasta muutama sata tuhatta vuotta alkuräjähdyksestä. Auringon ydinfuusion fotoneilta menee satatuhatta vuotta päästä auringon ytimesta maan pinnalle. Kulta, platina ja muut raskaat ytimet syntyivät vasta ensimmäisten neutronitähtien törmättyä.

Me näemme universumin "laidat" sellaisena kuin ne olivat aikoinaan eli me näemme historiaa. Nasan mukaan galakseista vanhimmat ovat kertaluokkaa 13,3 - 13,4 miljardia vuotta vanhoja, ja ne ovat siten syntyneet noin 400 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Galaksit ovat niin vanhoja, että niiden valo on vasta saapunut Maahan, emmekä tietenkään tiedä näiden kohtaloa.

Nämä galaksit ovat vanhinta, mitä tiedämme. Nämä ÄÄRIMMÄISEN vanhat galaksit ovat vanhinta, tai lähes vanhinta, mitä tiedämme, vaikka olemmekin kuvanneet universumin tilaa melko nopeasti sen jo jäähdyttyä. Galaksien liike on edelleen kohti universumin uusia rajoja. Koska universumi laajenee, jokainen piste ei voi olla alkupiste, eikä jokainen universumin osa ole saman ikäinen. Kosminen inflaatio ei selitä aivan kaikkea. Sen sijaan kaikki on suhteellista, ja varsinkin aika on suhteellista.

Lue lisää

Huomatkaa, että voimme nähdä vain havaittavan maailmankaikkeuden laidat. Koko universumi voi olla miljoonia kertoja suurempi kooltaan, eikä sitä voida havainnoida, koska valo ei ole ehtinyt tänne asti.

Galaksit eivät liiku johonkin tiettyyn suuntaan, saati joihinkin universumin rajoihin päin. Galaksit etääntyvät mikä mihinkin suuntaan. Kaukaisimmat galaksit etääntyvät suurimmalla vauhdilla meistä poispäin.

Jokainen avaruuden piste on myös alkupiste. Kuvittele kolmiulotteinen avaruus kaksiuloittesena pallon pintana. Kun tähän kuvitteelliseen palloon puhalletaan ilmaa, sen pinta "laajenee", mikä kuvastaisi universumin laajenemista. Pallon pinnan kaikki kohdat etääntyvät toisistaan palloon puhallettaessa. Juuri näin myös avaruudessa olevat galaksit etääntyvät toisistaan silloin, kun niiden keskinäiset gravitaatiovoimat eivät liikuta niitä kohti toisiaan.

Saarnaavat 'totuuttaan', kuin jotkut ylipapit. Kuka uskoo, kuka ei, alkuräjähdykseen ja joulupukkiin.

Veikaan kyllä poullonmuotoiseksi

Anonyymi kirjoitti:

Veikaan kyllä poullonmuotoiseksi

Harhaa, kaikki on vain harhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Saarnaavat 'totuuttaan', kuin jotkut ylipapit. Kuka uskoo, kuka ei, alkuräjähdykseen ja joulupukkiin.

Mitä halusit sanoa? Että mikään ei mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä halusit sanoa? Että mikään ei mitään?

Ei kun halusin vain sanoa että ns. maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa. Itselleni opettiin jo ala-asteella, että voi uskoa 6000 vuoteen tai johonkin muuhun. Itse en halua kuitenkaan tehdä oikein avauksia mistään, koska en ole mitään mieltä tästäkään! Vaikka olisinkin jotakin mieltä, niin kohta mieleni muuttuu, koska joku muu teoria tuntuu paremmalta.

Äsch, ehkä ymmärsitte asian, mutta teidän on kuitenkin turha päteä täällä. On ihan parasta vaan arvostella sivusta sanomatta itse oikeastaan mitään. Minun arvostustani ei saa kukaan, sillä suurin esikuvani oli ala-asteen opettaja, joka sanoi että ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Sama opettaja opetti minulle virkkausta.

Että tällaista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kun halusin vain sanoa että ns. maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa. Itselleni opettiin jo ala-asteella, että voi uskoa 6000 vuoteen tai johonkin muuhun. Itse en halua kuitenkaan tehdä oikein avauksia mistään, koska en ole mitään mieltä tästäkään! Vaikka olisinkin jotakin mieltä, niin kohta mieleni muuttuu, koska joku muu teoria tuntuu paremmalta.

Äsch, ehkä ymmärsitte asian, mutta teidän on kuitenkin turha päteä täällä. On ihan parasta vaan arvostella sivusta sanomatta itse oikeastaan mitään. Minun arvostustani ei saa kukaan, sillä suurin esikuvani oli ala-asteen opettaja, joka sanoi että ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Sama opettaja opetti minulle virkkausta.

Että tällaista.

Lue lisää

Hubble vakio heittelee riippuen mittaustavasta 67 ja 74 välillä. Joista reunoiksi tulee 14,6 ja 13,2 miljardia vuotta. Konsensus on 71 luokkaa ja siitä seuraa 13,8 miljardia vuotta.

Arvelinkin, että avaruus olisi kaareutunut jompaan kumpaan suuntaan, kuperaksi tai koveraksi, koska olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että se olisi täysin laakea.

Satulan muoto on huono kuvaus asialle. Täsmällinen termi on hyperbolinen.

1. Eräs analogia: seisomme 3d pallon pohjoisnavalla. Katse kulkee pitkin pallon 2d pintaa. Sama mihin suuntaan katsomme, katsomme aina kohti etelää. Tarkemmin sanottuna, kohti etelänapaa, joka on kauimmainen mahdollinen piste. Tässä yhteydessä kuitenkin niin, että etelänavan ja meidän välissä on kapea vyöhyke, jonka raja (cmb) on nähtävissä, mutta jonka rajan takana itse etelänapa on piilossa.

Varoituksen sana. Ajatusmalli on äärimmilleen yksinkertaistettu.

4. Raju määrä simulointivoimaa voisi tuottaa erilaisia mahdollisia skenaarioita. Esim. Kohde 10 000 valovuoden päässä. Simulointi tuottaa ennusteita, perustuen tietoon, miltä asiat voisivat näyttää, kun systeemin antaa kehittyä edelleen 10 000 vuotta. Esimerkkinä. Onnekas: determinismi toimi, simulointi vastasi totuutta. Epäonnekas: Joku syy-seuraus ketju saa aikaan tilanteen, jonka seurauksena kohdetta eli enää ole, simuloinnin tulos ei vastannut totuutta.

Hyvä tieto ja onni voi tuoda perille. Tai useampi lyhyempi hyppy. Uusi suunta ennen uutta hyppyä.

1) "Onko siten, että Linnunradan mistä tahansa kohdasta mitattuna avaruuden rajat tulevat vastaan samanlaisina"

Kyllä, koska kysymys on HAVAITTAVASTA universumista, jonka jokaiselta "laidalta" meille tuleva valo saapuu tänne valonnopeudella samassa ajassa. Tässä mielessä olemme siis havaittavan universumin keskuksessa, "kaiken" keskellä.

Universumi kokonaisuutena on kuitenkin valtavasti em. suurempi.

2) Jos joku katselle meitä oman havaittavan universumimme laidalta, hän havaitsee meidät oman "kuplansa" laidalla. Tietenkään mitään absoluuttisia suuntia ei avaruudessa ole.

3) IC1101 matkatessamme täytyy ottaa huomioon jo se seikka, että se ei ole siellä, missä sen havaitsemme olevan edes matkalle LÄHTIESSÄ. Se on siirtynyt universumin laajetessa jo paljon kauemmaksi, koska se on liikkunut koko sen ajan, minkä valolta sieltä on kestänyt tulla tänne. Tästä syystä onkin niin, että vaikka tiedämme sen olevan noin miljardin valovuoden päässä meistä, matkan pituutta sinne ei voida yksikäsitteisesti määritellä, koska se etääntyy matkan aikana meistä koko ajan. (Kaikkia meille näkyviä kohteita ei voida saavuttaa universumin laajenemisen vuoksi koskaan, koska ne etääntyisivät matkan aikana niin kauas, että valonnopeudellakaan ei tavoittaisi niitä koskaan.)

4) "Lienee siis käytännön tasolla mahdotonta, että jokin meille vieras älyllinen elämänmuoto löytäisi meidät tästä ulottuvuudesta."

Ei ole mahdotonta, ellei matka ole liian pitkä. ;)

Anonyymi kirjoitti:

1) "Onko siten, että Linnunradan mistä tahansa kohdasta mitattuna avaruuden rajat tulevat vastaan samanlaisina"

Kyllä, koska kysymys on HAVAITTAVASTA universumista, jonka jokaiselta "laidalta" meille tuleva valo saapuu tänne valonnopeudella samassa ajassa. Tässä mielessä olemme siis havaittavan universumin keskuksessa, "kaiken" keskellä.

Universumi kokonaisuutena on kuitenkin valtavasti em. suurempi.

2) Jos joku katselle meitä oman havaittavan universumimme laidalta, hän havaitsee meidät oman "kuplansa" laidalla. Tietenkään mitään absoluuttisia suuntia ei avaruudessa ole.

3) IC1101 matkatessamme täytyy ottaa huomioon jo se seikka, että se ei ole siellä, missä sen havaitsemme olevan edes matkalle LÄHTIESSÄ. Se on siirtynyt universumin laajetessa jo paljon kauemmaksi, koska se on liikkunut koko sen ajan, minkä valolta sieltä on kestänyt tulla tänne. Tästä syystä onkin niin, että vaikka tiedämme sen olevan noin miljardin valovuoden päässä meistä, matkan pituutta sinne ei voida yksikäsitteisesti määritellä, koska se etääntyy matkan aikana meistä koko ajan. (Kaikkia meille näkyviä kohteita ei voida saavuttaa universumin laajenemisen vuoksi koskaan, koska ne etääntyisivät matkan aikana niin kauas, että valonnopeudellakaan ei tavoittaisi niitä koskaan.)

4) "Lienee siis käytännön tasolla mahdotonta, että jokin meille vieras älyllinen elämänmuoto löytäisi meidät tästä ulottuvuudesta."

Ei ole mahdotonta, ellei matka ole liian pitkä. ;)

Lue lisää

Todellisen matkan saa laskettua lähtöhetkelle. Ja myös tulevan reissun pituuden, kun tietää oman staattisen nopeuden. Maailmankaikkeus laajenee noin 70km/s/MPc joten se liike on kiihtyvää. Noista se selviää. Myös se kannattaako lähteä matkaan ollenkaan.

Matkoista, vaikka mentäisiin valonnopeutta (mikä on mahdoton massallisille kappaleille), ne tulevat olemaan todella kauan aikaa "lyhyitä" ellei laiteta sukupolvialuksia liikkeelle. Ihmisen elämä kestää 75 vuotta, josta lapsuus ja vanhuus haukkaavat puolet. Joten jos ihminen tekisi yhden matkan, ollen ehkä nukutuksessa muttei umpijäädytettynä, lähtö olisi parikymppisenä, perillä nelikymppisenä ja takaisin kuusikymppisenä. Voi olla, että vanhenemista saa lykättyä teknisesti.

Oli kuinka hyvänsä, pitkät matkat ovat tällä hetkellä kaikista asioista lähtien mahdottomia. Ihminen itsessään on yksi suurimmista ongelmista. Robotiikka, ai ja nanoteknologia tulee helpottamaan, mutta matkat tulevat silti kestämään kauan.

Kunnes joku keksii tavan huijata painovoimaa. Koska siinä samalla tulee hujanneeksi myös ajankulkua, ehkä myös tilaa eli käytännössä etäisyyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisen matkan saa laskettua lähtöhetkelle. Ja myös tulevan reissun pituuden, kun tietää oman staattisen nopeuden. Maailmankaikkeus laajenee noin 70km/s/MPc joten se liike on kiihtyvää. Noista se selviää. Myös se kannattaako lähteä matkaan ollenkaan.

Matkoista, vaikka mentäisiin valonnopeutta (mikä on mahdoton massallisille kappaleille), ne tulevat olemaan todella kauan aikaa "lyhyitä" ellei laiteta sukupolvialuksia liikkeelle. Ihmisen elämä kestää 75 vuotta, josta lapsuus ja vanhuus haukkaavat puolet. Joten jos ihminen tekisi yhden matkan, ollen ehkä nukutuksessa muttei umpijäädytettynä, lähtö olisi parikymppisenä, perillä nelikymppisenä ja takaisin kuusikymppisenä. Voi olla, että vanhenemista saa lykättyä teknisesti.

Oli kuinka hyvänsä, pitkät matkat ovat tällä hetkellä kaikista asioista lähtien mahdottomia. Ihminen itsessään on yksi suurimmista ongelmista. Robotiikka, ai ja nanoteknologia tulee helpottamaan, mutta matkat tulevat silti kestämään kauan.

Kunnes joku keksii tavan huijata painovoimaa. Koska siinä samalla tulee hujanneeksi myös ajankulkua, ehkä myös tilaa eli käytännössä etäisyyksiä.

Lue lisää

"lähtö olisi parikymppisenä, perillä nelikymppisenä ja takaisin kuusikymppisenä"

Pitkät avaruusmatkat ovat kylläkin yksisuuntaisia. Ei niiltä ole tarvetta tulla takaisin. Miksi ihmeessä??

Anonyymi kirjoitti:

"lähtö olisi parikymppisenä, perillä nelikymppisenä ja takaisin kuusikymppisenä"

Pitkät avaruusmatkat ovat kylläkin yksisuuntaisia. Ei niiltä ole tarvetta tulla takaisin. Miksi ihmeessä??

Lue lisää

Psykologinen juttu.

>>> Vuonna 1977 Voyagerin mukana meni kultalevy, jossa Maan asema oli kuvattu 14 pulsarin avulla.

1. Mikä olisi se suunnistamiseen tarvittava kiintopiste Maan ja IC1101:n välillä, joka voisi toimia yhteisenä kiintopisteenä sekä "ystävällemme" että meille "maalaisille"? Ovatko nuo 14 pulsaria oikea tapa vai onko jo parempia tapoja? <<<

Vaikka pulsarien suhteelliset sijainnit muuttuvat, kun tähdet kiertävät Linnunrataa, ne pysyvät tunnistettavissa pulssitaajuutensa ja arvioidun sijaintinsa perusteella auringosta, joka pysyy suhteellisen vakaana kymmeniä miljoonia vuosia.

Hienosti ajateltu vuonna 1977! Pulsarit tai sykkivät neutronitähdet toimivat atomikellon tarkkuudella.

Mutta 1970-luvun lopun jälkeen olemme löytäneet muutaman erittäin hankalan tosiasian, jotka tekevät todennäköisesti maapallon "haastavammaksi" mille tahansa älykkäälle vieraalle elämälle, joka sattuisi sen paikantamaan.

A) Pelkästään oma Linnunratamme saattaa sisältää jopa miljardi pulsaria, sen lisäksi että siihen kuuluu noin sata miljoonaa mustaa aukkoa! 14 oikean löytäminen ei ole järin helppo tehtävä;

B) Mitkä pulsareista osoittivat pulssinsa vuonna 1977, nyt ja jatkossa juuri Maahan havaittaviksi, muuttuvat ajan myötä ennakoimattomasti. Vaikka pulssi pysyisikin tunnistettavana taajuutensa puolesta, pulssi ei näy identtisenä kaikkialle ja pysyvästi;

C) Jos ja kun pulsarit suuntaavat säteilynsä vain rajatusti Maahan päin - ja siten eivät kenties muualle lainkaan - jonka lisäksi pulssien suunta saattaa vaihtua, mitään pysyvää ja yhteismitallista kiintopistettä ja kiintopisteitä tuskin on näin ollen olemassa. 😪

Nämä 14 pulsaria olivat hyvin ajateltu ja kaunis tapa, joka ei kuitenkaan ole käytännössä toimiva tapa. Onko parempaa vaihtoehtoa, on hyvä ajatusleikki. Ehkä vastaus on olemassa, mutta vaatinee enemmän lukemista ja opintoja.