Oonko ymmärtänyt oikein, että mikäli katosta tehdään niin jyrkkä ettei voida käyttää tehdastekoisia kattoristikoita, niin kustannukset räjähtää? Aurinkoenergian hyödyntämiseksi olisi hyvä saada etelälape mahdollisimman jyrkäksi ja kapasiteetin takia korkeaksi. Pohjoiseen kaatuva pulpettikatto toki mahdollistaisi palkkien käytön, mutta esteettisesti tuollainen ratkaisu olisi ruma. Tulisiko halvemmaksi rakentaa metritavarasta paikan päällä vaiko teettää mittatilausristikot, joista paikan päällä yhdistämällä koottaisiin varsinaiset ristikot?
Nimim. utelias
Jyrkän katon kustannuslisä?
Anonyymi
10
991
Vastaukset
- Anonyymi
Paneeli optimikulma on suurin piirtein 42 astetta. Katon kaltevuus olisi suurinpiirtein 1:1. Kaavamääräykset yleensä estävät niin korkeiden kattojen tekemisen. Arvaan, että tuulikuormien vuoksi rakenne olisi aika massiivinen, ts. kallis. En ole laskenut, mutta arvaan, että teräs olisi edullisin materiaali tuollaiseen.
Joku voisi huvikseen laskea, mitä kaikkea rakenteelta vaadittaisiin.- Anonyymi
Ehkäpä kaavamääräyksiä voisi päivittää CO2-päästöjen vähentämisen yhtenä mahdollistajana. Mitä olen vanhojen talojen ullakoita nähnyt, niin ei puutavaraa mitenkään ylenpalttisesti ole niissä ollut; kylläkin puuliitoksia ja -rakenteita, joihin harvemmin nykyrakentamisessa törmää.
- Anonyymi
> Paneeli optimikulma on suurin piirtein 42 astetta.
Tuo on vain yksi kompromissi. Maksimitehot edellyttävät suuntausta auringon korkeuskulman mukaan. Jos halutaan maksimitehot kesällä, niin loivempi kulma, toisaalta talvella jos tehoja tiristetään, niin paneeli voi olla ihan hyvin pystysuorassakin. Eli seinäpinnassa kiinni. Näin etenkin, jos tällöin saadaan talteen myös lumesta heijastuvaa valoa.
Eikä pieni poikkeama teor. optimista paljoa haittaa.
Jos nyt välttämättä pitää katon lapetta saada tällaiseen "keskimäärin hyvä vuoden ympäri" eli noin 45 ° kulmaan saada, niin ns. käkikellotaloa pukkaa. Nämä olivat taannoin kovasti muotia. Haitoista tulee mieleen pimeys, yläkerrassa ikkunat vain päädyissä ja nekin pitkän lipan alla. Eikä alakerta juuri parempi. Jos/kun harjakorkeus pitää saada alle jonkin maagisen rajan, niin räystäät tulevat tosi matalalle.
Tietty voi niihin kattoikkunoitakin laittaa, mutta mokomat syövät pinta-alaa paneeleilta tuppaavat olemaan yleinen vuotopaikka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Paneeli optimikulma on suurin piirtein 42 astetta.
Tuo on vain yksi kompromissi. Maksimitehot edellyttävät suuntausta auringon korkeuskulman mukaan. Jos halutaan maksimitehot kesällä, niin loivempi kulma, toisaalta talvella jos tehoja tiristetään, niin paneeli voi olla ihan hyvin pystysuorassakin. Eli seinäpinnassa kiinni. Näin etenkin, jos tällöin saadaan talteen myös lumesta heijastuvaa valoa.
Eikä pieni poikkeama teor. optimista paljoa haittaa.
Jos nyt välttämättä pitää katon lapetta saada tällaiseen "keskimäärin hyvä vuoden ympäri" eli noin 45 ° kulmaan saada, niin ns. käkikellotaloa pukkaa. Nämä olivat taannoin kovasti muotia. Haitoista tulee mieleen pimeys, yläkerrassa ikkunat vain päädyissä ja nekin pitkän lipan alla. Eikä alakerta juuri parempi. Jos/kun harjakorkeus pitää saada alle jonkin maagisen rajan, niin räystäät tulevat tosi matalalle.
Tietty voi niihin kattoikkunoitakin laittaa, mutta mokomat syövät pinta-alaa paneeleilta tuppaavat olemaan yleinen vuotopaikka.Jyrkkään etelälappeeseen liittyy tuo pimeys myös siinä mielessä, että tiheästi rakennetuilla omakotitaloalueilla sen alaosa on hyvin todennäköisesti lämmityskaudella varjossa, mikä on myrkkyä paneelien tuotolle. Norjalaisista sauvakirkoista pitäisi ottaa mallia, vaan sittenpä viimeistään ovat kaavan rakennuskorkeusrajoitukset vastassa. Todennäköisimmin vähiten varjoinen paikka tonteilla löytyy pohjoispuolelta; ts. mahdollisimman matala katto ja paneelit sen pohjoispäädyn tuntumaan telineille, niin tuottoa tulee varmimmin ilman että kaavan asettamaa rakennuskorkeutta ylitetään. Tuollainen ratkaisu ei kuitenkaan tyydyttäne useimpien esteettistä makua (kuten ei käsittääkseni "käkikellotalo"-muotokaan).
Yksi mahdollisuus olisi rakentaa apurakennus (esim. autotalli yms.) talon pohjoispuolelle ja varustaa se korkealla katolla, ehkä epäsymmetrisellä harjakatolla, jossa etelän lape jyrkempi tai jopa pohjoiseen kaatuvalla pulpettikatolla siten, että paneelit tulisivat eteläseinän yläosaan. Päärakennus sitten esimerkiksi niin ikään pohjoiseen kaatuvalla pulpettikatolla, mutta paljon loivemmalla. Näin rakennuksen varjo jäisi mahdollisimman matalalle ja aurinkosähkön tuotto maksimoituisi. Päärakennuksen katolla oleva lumi toimisi heijastimena, joka lisäisi paneelien tuottoa. Toki katon voisi peittää kirkkaalla pellillä, joka tehostaisi paneeleille osuvaa säteilyä kaikkina vuodenaikoina ja jopa pilvisellä säällä kunhan katon kulma on valittu fiksusti ja ala mitoitettu oikein suhteessa paneeleihin.
- Anonyymi
Tehdastekoiset ristikot tehdään asiakkaan piirustusten mukaa tilauksesta.
Mikä siinä olisi ongelma?- Anonyymi
Kuljetus vai onnistuuko 10 metriä pitkien ja 5 metriä korkeitten kattaoristikoiden kuljetus järjelliseen hintaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuljetus vai onnistuuko 10 metriä pitkien ja 5 metriä korkeitten kattaoristikoiden kuljetus järjelliseen hintaan?
Miksi kuvittelet , että noilla mitoilla ristikko pitäisi olla tehty yhtenä kappaleena???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kuvittelet , että noilla mitoilla ristikko pitäisi olla tehty yhtenä kappaleena???
En moista kuvittelekaan ja siksi aloituksessani kirjoitinkin: "Tulisiko halvemmaksi rakentaa metritavarasta paikan päällä vaiko teettää mittatilausristikot, joista paikan päällä yhdistämällä koottaisiin varsinaiset ristikot?". Kommentistasi epäsuorasti voinen päätellä, olettaen että olet alan miehiä/naisia, että ilmeisesti koottavat tehdastekoiset onnistuvat ja taitavat tulla halvemmaksikin...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En moista kuvittelekaan ja siksi aloituksessani kirjoitinkin: "Tulisiko halvemmaksi rakentaa metritavarasta paikan päällä vaiko teettää mittatilausristikot, joista paikan päällä yhdistämällä koottaisiin varsinaiset ristikot?". Kommentistasi epäsuorasti voinen päätellä, olettaen että olet alan miehiä/naisia, että ilmeisesti koottavat tehdastekoiset onnistuvat ja taitavat tulla halvemmaksikin...
Ne on niin heikkotekoisia, ettei lumenpainoa kestä.
- Anonyymi
Vaikka jyrkempi katto olisikin rakennettaessa vähän kalliimpi, niin koko talon elinikänä se todennäköisesti tulee edullisemmaksi. Käyppä sopivalla seudulla kävelemässä ja vertaa vanhojen rintsikoiden jyrkkien kattojen kuntoa uudempiin loiviin. Varsinkin tiilikatoissa kuntoero on dramaattinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?847132Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit277079Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1176215Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?455414Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik845318Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa635225Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus415120Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi
Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset274605Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä
"Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv193555Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto
vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html3003410