Kovaa tiedettä universumin synnystä!

Anonyymi

Ennen universumin syntyä ei ollut tilaa (avaruutta), aikaa eikä materiaa.

Tyhjiöenergia väreili paikassa, jota ei ole olemassa ja sen tuloksena syntyi virtuaalihiukkasia, jotka katosivat heti pian syntymisensä jälkeen. Tämä ei tarvinnut aikaa eikä tilaa voidakseen tapahtua.

Sitten tapahtui Suuri ihme: syntyi pienin mahdollinen tila (avaruus), joka oli alussa täysin tyhjä ja äärettömän kylmä! Se laajeni valoa nopeammin, kunnes sen halkaisija oli metrin tai pari.

Sen jälkeen tapahtui toinen Suuri ihme! Universumin kaikki materia syntyi silmänräpäystä nopeammin ja oli hyvin tiheässä muodossa tiivistyneenä pieneen tilaan!

Lopun me jo tiedämmekin, joten mitään ihmeitä ei tarvita selittämään sitä, mitkä seikat johtivat universumin syntyyn ja kehitykseen, niin että se on sitä, mitä se nyt on. Me tiedämme sen!

37

101

Vastaukset

  • "Se laajeni valoa nopeammin, kunnes sen halkaisija oli metrin tai pari.
    Sen jälkeen tapahtui toinen Suuri ihme!"

    Sen jälkeenkö? Valtaojan mukaan sekunnin ikäisen maailmankaikkeuden säde oli n. 10 miljoonaa valovuotta.
    Eikä E=m x c ^2 mikään ihme ole. Ydinvoimalissa ja tähtien fuusioreaktioissa se tapahtuu vain toiseen suuntaan kuin inflatonikentän energian muuttuessa ensin hadroneiksi kvarkki-gluoniplasman muodossa ja sitten protoneiksi ja neutroneiksi 100 - 300 sekuntia vanhassa maailmankaikkeudessa. Vasta 380 000 vuoden päästä energiataso oli laskenut niin alas, että elektronit alkoivat pysyä ytimien ympärillä.

    Sinunkin kohdallasi pätee jo varhaisesta historiasta tunnettu tosiasia; kun tieto loppuu, taikausko ja ihmeet alkavat. Kautta ihmiskunnan historian jumalallisina vaikutuksina ja ihmeinä on pidetty täysin luonnollisia ilmiöitä, joiden syitä ei ole tunnettu. Nyt sinä jatkat samoja perinteitä paljastaen tietämättömyytesi ja lapsellisen harhaiset kuvitelmasi.

    • Mikä oli universumin halkaisija sitä ensimmäistä sekuntia ennen kosmisessa inflaatiossa (Enqvist)?

      Sekunti on hyvin pitkä aika kosmologien pohdinnoissa, kun universumin alun tapahtumia arvaillaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä oli universumin halkaisija sitä ensimmäistä sekuntia ennen kosmisessa inflaatiossa (Enqvist)?

      Sekunti on hyvin pitkä aika kosmologien pohdinnoissa, kun universumin alun tapahtumia arvaillaan.

      Katsopa vaikka tuolta sivulta 2 ja 5 ajan kulkua Alussa ja ihmettele sitä, miten universumin halkaisija on kasvanut arvausten mukaan ensimmäisten sekunnin murto-osien aikana...

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Kas kun se kosminen inflaatio tapahtui arvausten mukaan jo ennen alkuräjähdystä ns. Planckin aikana eikä vasta alkuräjähdyksen jälkeen, niin kuin jotkut näyttävät USKOVAN, mutta ei kai se mitään uutta ole, että uskovaiset ovat keskenään eri mieltä uskon asioista?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Katsopa vaikka tuolta sivulta 2 ja 5 ajan kulkua Alussa ja ihmettele sitä, miten universumin halkaisija on kasvanut arvausten mukaan ensimmäisten sekunnin murto-osien aikana...

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Kas kun se kosminen inflaatio tapahtui arvausten mukaan jo ennen alkuräjähdystä ns. Planckin aikana eikä vasta alkuräjähdyksen jälkeen, niin kuin jotkut näyttävät USKOVAN, mutta ei kai se mitään uutta ole, että uskovaiset ovat keskenään eri mieltä uskon asioista?

      Unohdin sanoa, että Kari Enqvist sijoittaa kosmisen inflaation aikaan ennen alkuräjähdystä, toisin kuin Tiainen esityksessään, johon linkitin.

      https://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html

      "On mahdollista, että yleistä suhteellisuusteoriaa täytyy laajentaa ensimmäisten sekuntien triljoonasosien kohdalla jo klassisella tasolla, kvanttimodifikaatioista puhumattakaan. Lisäksi meillä on vahvoja, kosmisen mikroaaltotaustan ominaisuuksien havaintoihin perustuvia viitteitä siitä, että kosmologin alkuräjähdystä eli kuumaa ja tiheää alkutilaa edelsi niin sanottu kosminen inflaatio, joka teki maailmankaikkeudesta täysin tyhjän ja äärimmäisen kylmän. Kosminen inflaatio on nykykosmologian kivijalka. Se on paradigma, jonka vastavalossa kaikki kosmologinen teoriakehittely tällä hetkellä tapahtuu. Tiedossa ei ole, kuinka kauan kosminen inflaatio kesti. Edelsikö inflaatiota alkusingulariteetti vai ei, sitäkään emme tiedä. Emme tiedä, kuinka kauas menneisyyteen kosmologin alkuräjähdystä edeltävä ja inflaatiota kellottava aikakoordinaatti ulottuu tai missä kohdin sitä pitäisi korjailla kvantti-ilmiöillä. Kosmologia on arkijärjelle vierasta ja siksi vaikeasti hahmottuvaa. Silti yllä oleva on kuitenkin vasta taustoitusta tämän kirjoitelman varsinaisille kysymyksille." (Sivu 2 lähteessä)

      vertaa

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html


    • Anonyymi kirjoitti:

      Katsopa vaikka tuolta sivulta 2 ja 5 ajan kulkua Alussa ja ihmettele sitä, miten universumin halkaisija on kasvanut arvausten mukaan ensimmäisten sekunnin murto-osien aikana...

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Kas kun se kosminen inflaatio tapahtui arvausten mukaan jo ennen alkuräjähdystä ns. Planckin aikana eikä vasta alkuräjähdyksen jälkeen, niin kuin jotkut näyttävät USKOVAN, mutta ei kai se mitään uutta ole, että uskovaiset ovat keskenään eri mieltä uskon asioista?

      Ei pidä paikkaansa. Planckin aika on n. 5.4 x 10 ^-44 s.
      Kosminen inflaatio tapahtui vasta 10 ^-35 -> 10^-32 s välisenä aikana. Toki Planckin epookki on oletettu tapahtuneeksi välillä 0 - 10^-43 s.

      Kyse on terminologiasta, ei siitä, että kosmologit olisivat eri mieltä. Alkuräjähdys sanan löysä käyttö riivaa lähinnä tiedeartikkeleita. Kun tieteellinen tutkimus käsittelee asiaa, väitteet perustellaan yksiselitteisesti matematiikalla. Sanalliset selitykset ovat käsien huitomista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Unohdin sanoa, että Kari Enqvist sijoittaa kosmisen inflaation aikaan ennen alkuräjähdystä, toisin kuin Tiainen esityksessään, johon linkitin.

      https://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html

      "On mahdollista, että yleistä suhteellisuusteoriaa täytyy laajentaa ensimmäisten sekuntien triljoonasosien kohdalla jo klassisella tasolla, kvanttimodifikaatioista puhumattakaan. Lisäksi meillä on vahvoja, kosmisen mikroaaltotaustan ominaisuuksien havaintoihin perustuvia viitteitä siitä, että kosmologin alkuräjähdystä eli kuumaa ja tiheää alkutilaa edelsi niin sanottu kosminen inflaatio, joka teki maailmankaikkeudesta täysin tyhjän ja äärimmäisen kylmän. Kosminen inflaatio on nykykosmologian kivijalka. Se on paradigma, jonka vastavalossa kaikki kosmologinen teoriakehittely tällä hetkellä tapahtuu. Tiedossa ei ole, kuinka kauan kosminen inflaatio kesti. Edelsikö inflaatiota alkusingulariteetti vai ei, sitäkään emme tiedä. Emme tiedä, kuinka kauas menneisyyteen kosmologin alkuräjähdystä edeltävä ja inflaatiota kellottava aikakoordinaatti ulottuu tai missä kohdin sitä pitäisi korjailla kvantti-ilmiöillä. Kosmologia on arkijärjelle vierasta ja siksi vaikeasti hahmottuvaa. Silti yllä oleva on kuitenkin vasta taustoitusta tämän kirjoitelman varsinaisille kysymyksille." (Sivu 2 lähteessä)

      vertaa

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Vielä kerran. Kyse on termien erilaisesta käytöstä. Alkuräjähdyksellä voidaan tarkoittaa Planckin epookista alkanutta tapahtumaa tai kuumaa alkuräjähdystä tai koko prosessia.
      Tutkijat ovat itse prosessista hyvinkin yksimielisiä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei pidä paikkaansa. Planckin aika on n. 5.4 x 10 ^-44 s.
      Kosminen inflaatio tapahtui vasta 10 ^-35 -> 10^-32 s välisenä aikana. Toki Planckin epookki on oletettu tapahtuneeksi välillä 0 - 10^-43 s.

      Kyse on terminologiasta, ei siitä, että kosmologit olisivat eri mieltä. Alkuräjähdys sanan löysä käyttö riivaa lähinnä tiedeartikkeleita. Kun tieteellinen tutkimus käsittelee asiaa, väitteet perustellaan yksiselitteisesti matematiikalla. Sanalliset selitykset ovat käsien huitomista.

      Enqvist:

      "kosmologin alkuräjähdystä eli kuumaa ja tiheää alkutilaa edelsi niin sanottu kosminen inflaatio, joka teki maailmankaikkeudesta täysin tyhjän ja äärimmäisen kylmän."

      https://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html

      Niinpä niin. Kosminen inflaatio edelsi ns. kuumaa alkuräjähdystä eikä sen inflaation aikana ollut vielä materiaa.

      Ovatko kosmologit samaa mieltä tässä oletuksessa vai eivät?

      Kosminen inflaatio tapahtui siis paljon ennen kuin Valtaojan sekunti oli kulunut loppuun ja unviersumin halkaisija oli arvauksen mukaan 10 miljoonaa valovuotta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Enqvist:

      "kosmologin alkuräjähdystä eli kuumaa ja tiheää alkutilaa edelsi niin sanottu kosminen inflaatio, joka teki maailmankaikkeudesta täysin tyhjän ja äärimmäisen kylmän."

      https://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html

      Niinpä niin. Kosminen inflaatio edelsi ns. kuumaa alkuräjähdystä eikä sen inflaation aikana ollut vielä materiaa.

      Ovatko kosmologit samaa mieltä tässä oletuksessa vai eivät?

      Kosminen inflaatio tapahtui siis paljon ennen kuin Valtaojan sekunti oli kulunut loppuun ja unviersumin halkaisija oli arvauksen mukaan 10 miljoonaa valovuotta.

      No eipä tietenkään ole yhtä mieltä tässä asiassa. Tiainen sijoittaa kosmisen inflaation alkuräjähdyksen alun jälkeiseen aikaan, jolloin materia oli jo syntynyt (ks. sivu 5).

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Mainittakoon, että Tiainen perusteli kantansa sen ajan tieteellisellä tiedolla, jolloin hän tekstinsä kirjoitti.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No eipä tietenkään ole yhtä mieltä tässä asiassa. Tiainen sijoittaa kosmisen inflaation alkuräjähdyksen alun jälkeiseen aikaan, jolloin materia oli jo syntynyt (ks. sivu 5).

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Mainittakoon, että Tiainen perusteli kantansa sen ajan tieteellisellä tiedolla, jolloin hän tekstinsä kirjoitti.

      Nykyisen käsityksen mukaan materia syntyi inflatonikentän energiasta, joten materia ei ole voinut syntyä ennen inflaatiota. Jos niin on väitetty, on kyseessä virhe. Muuten esitys on varsin kattava ja maallikolle aivan riittävä. Onko kvarkki-gluoniplasma materiaa vai energiaa? Rajanveto on tuolla kohtaa vähintäänkin häälyvä. Massan alkeishiukkaset saivat Higgsin vaikutuksesta vasta kun vuorovaikutukset eriytyivät. Hadroneita voidaan pitää selvästi materiana.

      Seuraava lainaus on jopa harvinaisen selkeä selitys universumin kokonaisenergiasta. Tässäkin kirjoittaja puhuu "alkumassaenergiasta", joten minulle jäi epäselväksi, missä hän väittää materian syntyneen ennen inflaatiota.

      "Kaikkeuden synnyssä ja kehityksessä pätee energian säilymislaki: kokonaisenergia E
      kok on aina vakio. Universumin kokonaisenergia alussa oli nolla ja joka hetki
      senkin jälkeen nolla: E kok = 0. Näin siksi, että maailmankaikkeuden aineen määrä (~10
      50 t) eli massaenergia on positiivista, mutta gravitaatioenergia on negatiivista. (Vrt. massaenergia on E = mc 2, gravitaatioenergia on E p = -GmM/r). Siten maailmankaikkeuden kokonaisenergia on aina nolla ja kosminen inflaatio
      on laajentanut ”alkumassaenergian” (”kuplan”) nykyään näkyväksi
      maailmankaikkeudeksi."


    • Anonyymi kirjoitti:

      Unohdin sanoa, että Kari Enqvist sijoittaa kosmisen inflaation aikaan ennen alkuräjähdystä, toisin kuin Tiainen esityksessään, johon linkitin.

      https://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html

      "On mahdollista, että yleistä suhteellisuusteoriaa täytyy laajentaa ensimmäisten sekuntien triljoonasosien kohdalla jo klassisella tasolla, kvanttimodifikaatioista puhumattakaan. Lisäksi meillä on vahvoja, kosmisen mikroaaltotaustan ominaisuuksien havaintoihin perustuvia viitteitä siitä, että kosmologin alkuräjähdystä eli kuumaa ja tiheää alkutilaa edelsi niin sanottu kosminen inflaatio, joka teki maailmankaikkeudesta täysin tyhjän ja äärimmäisen kylmän. Kosminen inflaatio on nykykosmologian kivijalka. Se on paradigma, jonka vastavalossa kaikki kosmologinen teoriakehittely tällä hetkellä tapahtuu. Tiedossa ei ole, kuinka kauan kosminen inflaatio kesti. Edelsikö inflaatiota alkusingulariteetti vai ei, sitäkään emme tiedä. Emme tiedä, kuinka kauas menneisyyteen kosmologin alkuräjähdystä edeltävä ja inflaatiota kellottava aikakoordinaatti ulottuu tai missä kohdin sitä pitäisi korjailla kvantti-ilmiöillä. Kosmologia on arkijärjelle vierasta ja siksi vaikeasti hahmottuvaa. Silti yllä oleva on kuitenkin vasta taustoitusta tämän kirjoitelman varsinaisille kysymyksille." (Sivu 2 lähteessä)

      vertaa

      https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html

      Inflaatio on Enqvistin uskomus, ilman minkäänlaisia todisteita. Myöhemmässä vaiheessa kun havaintoja ollaan saatu, niin ne eivät ole ristiriidassa inflaation perustuvan synnyn kanssa. Tämä ei todellakaan tarkoita, että istnnt aiheuttavasta inflaatiosta olisi jorain havaintoja. Se tarkoittaa vain, että inflaatio voisi olla yksi selitys joka sopisi nykyiseen kosmologiseen viitekehykseen. Siihen uskominen on ihan ok, jos niin haluaa.

      Ongelma vain on siinä, että asiasta ei ole mitään näyttöä. Inflaatiota varmasti tapahtuu kaiken aikaa, mutta sen merkitys ei varmaankaan ole merkittävä maailmankaikkeuden synnyn yhteydessä. Enqvist ajattelee, kyllä varmaankin sen merkitys on ollut huomattava.

      Minusta Enqvist yrittää haukata liian isoa palaa ja yrittää painaa Jumalaa pienenpään rooliin käyttäen puutteellisia tietoja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Inflaatio on Enqvistin uskomus, ilman minkäänlaisia todisteita. Myöhemmässä vaiheessa kun havaintoja ollaan saatu, niin ne eivät ole ristiriidassa inflaation perustuvan synnyn kanssa. Tämä ei todellakaan tarkoita, että istnnt aiheuttavasta inflaatiosta olisi jorain havaintoja. Se tarkoittaa vain, että inflaatio voisi olla yksi selitys joka sopisi nykyiseen kosmologiseen viitekehykseen. Siihen uskominen on ihan ok, jos niin haluaa.

      Ongelma vain on siinä, että asiasta ei ole mitään näyttöä. Inflaatiota varmasti tapahtuu kaiken aikaa, mutta sen merkitys ei varmaankaan ole merkittävä maailmankaikkeuden synnyn yhteydessä. Enqvist ajattelee, kyllä varmaankin sen merkitys on ollut huomattava.

      Minusta Enqvist yrittää haukata liian isoa palaa ja yrittää painaa Jumalaa pienenpään rooliin käyttäen puutteellisia tietoja.

      Inflaatio on alun perin Alan Guthin esittämä vuonna 1981. Inflaatiosta on erittäin hyvää epäsuoraa näyttöä. Se ratkaisi useita siihen asti kosmologiaa hankaloittaneita ongelmia, kuten laakeusongelman. Nykyään inflaatio on kosmologinen paradigma, jonka uskottavuus ei mitenkään riipu Enqvistin Karista. Taitaa Enqvist olla ainoa kosmologi, jonka tiedät, tai ainakin siltä se vaikuttaa.

      Inflaation merkitys maailmankaikkeuden synnyssä on aivan oleellinen. Ilman sitä tai jotain hyvin paljin sen kaltaista, maailmankaikkeus ei voisi olla havaitun kaltainen. Lisäksi inflaatio on yksi Einsteinin suhtiksen ratkaisuista ns. De Sitter avaruus.

      Kovin on heppoiset oljenkorret uppoavan uskon kannattimina.

      "Inflaatiota varmasti tapahtuu kaiken aikaa."
      Ei tapahdu. Nykyisessä universumissa ei De Sitterin avaruuden olosuhteita ole.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Inflaatio on alun perin Alan Guthin esittämä vuonna 1981. Inflaatiosta on erittäin hyvää epäsuoraa näyttöä. Se ratkaisi useita siihen asti kosmologiaa hankaloittaneita ongelmia, kuten laakeusongelman. Nykyään inflaatio on kosmologinen paradigma, jonka uskottavuus ei mitenkään riipu Enqvistin Karista. Taitaa Enqvist olla ainoa kosmologi, jonka tiedät, tai ainakin siltä se vaikuttaa.

      Inflaation merkitys maailmankaikkeuden synnyssä on aivan oleellinen. Ilman sitä tai jotain hyvin paljin sen kaltaista, maailmankaikkeus ei voisi olla havaitun kaltainen. Lisäksi inflaatio on yksi Einsteinin suhtiksen ratkaisuista ns. De Sitter avaruus.

      Kovin on heppoiset oljenkorret uppoavan uskon kannattimina.

      "Inflaatiota varmasti tapahtuu kaiken aikaa."
      Ei tapahdu. Nykyisessä universumissa ei De Sitterin avaruuden olosuhteita ole.

      Ihmiselle tyypillistä on juuri se, että se itse muotoilee tuntematonta tutummaksi, tuttuaumpaa uskottavammaksi, joka tapahtuu teorisoinnilla, hypoteeseilla ja uskomuksilla. Näin syntyy (keino)todellisuus, tai itselleen selitetelty ja määritelty todellisuus, jonka todellisuuskuva vahvistuu vanhetessaan, varsinkin silloin, jos sillä ei ole varteenotettavaa kilpailijaa. Jumalaolennon sanan voimalla tapahtunut luominen oli ihan yhtä todentuntuista vielä vähän aikaa sitten. Sekin oli ihmisen luoma "itsensä todistava" teoria kaikkeuden synnystä.


  • uskonnolliset ihmiset uskovat Jumalasta mitä tahansa (millaisia ihmeitä tahansa), mutta jos puhtaassa tieteessä on jotain ihmetystä herättävää tai ns arkikielen vastaista, se pitää heti kieltää. (Jumala voi luoda ihmeen välityksellä, mutta kaiken luodun on oltava maalaisjärjen ulottuvilla? Toosi johdonmukaista)

    • Eikö ole luonnollisempaa älyn kykenevän luomaan ja tekemään ihmeitå kuin pelkän tyhjyyden?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö ole luonnollisempaa älyn kykenevän luomaan ja tekemään ihmeitå kuin pelkän tyhjyyden?

      ja miksei Jumala olisi voinut luoda maailmankaikkeuden niin ihmeellisenä kun se fyysikkojen ja kosmologien työssä ilmenee..?
      Mutta kun sekään ei kelpaa, pitäisi olla ihmeitä in absurdum


  • Onhan tästä asiasta kovaakin tiedettä, mutta ei aloituksessasi. Siinä on tarkoitushakuista luulottelua pohjustamassa keksittyä jumalatodistetta. Kosmologien terminologisia eroja samasta paisutellaan kuin jokainen sana olisi suoraan Einsteinin suusta (vaikka hänkin erehtyi muutamassa kohdassa).

  • Jäitä hattuun, teoriat alkusynnystä ovat t e o r i o i t a.
    Aine on syntynyt aineettomasta, näkyvä näkymättömästä.

    • Ja tuo on uskonnollinen iskulause...:

      "Aine on syntynyt aineettomasta, näkyvä näkymättömästä."

      .. eikä tieteellinen teoria, ei edes spekulaatio. Alkusynnyllä tarkoitetaan muuten elämän spontaania syntymistä aineesta.


    • Sellaista ainetta ei ole kuin näkyvä. Joillekin eliöille on kehittynyt elimistö, joka vastaanottaa ja käyttää vain yhtä näkymätöntä ainetta, jolla näkymätön muuttuu "näkyväksi". Kaikkeus silmän ulkopuolella on näkymätön ja "pimeä", sekä ilman havainnointia olematon. Olevaisuus, kuten valo, ääni, haju ja aika, on inhimillinen projektio, tai kokemus.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja tuo on uskonnollinen iskulause...:

      "Aine on syntynyt aineettomasta, näkyvä näkymättömästä."

      .. eikä tieteellinen teoria, ei edes spekulaatio. Alkusynnyllä tarkoitetaan muuten elämän spontaania syntymistä aineesta.

      Kaikki ateistit uskovat, että aine on syntynyt aineettomasta ja näkyvä näkymättömästä, vai tiedätkö yhden, joka ei sitä uskoisi?


  • "Tyhjiöenergia väreili paikassa, jota ei ole olemassa ja sen tuloksena syntyi virtuaalihiukkasia,"

    Väite kumoaa itse itsensä.
    Jos ei ole olemassa mitään paikkaa, niin silloin tyhjiöenergia ei voi säteillä missään.
    Toiseksi, mitään tyhjiöennergiaa ei ole olemassakaan.
    Kolmanneksi, mitään virtuaalihiukkasia ei synny mistään olemattomasta olemattomassa paikassa.

  • "Sitten tapahtui Suuri ihme: syntyi pienin mahdollinen tila (avaruus), joka oli alussa täysin tyhjä ja äärettömän kylmä! Se laajeni valoa nopeammin, kunnes sen halkaisija oli metrin tai pari."

    Täyttä hölynpölyä! Olemattomuuteen ei voi syntyä mitään tilaa, eikä se voi laajeta mihinkään, koska sen ulkopuolella ei ole mitään tilaa, johon laajeneminen voisi tapahtua.

  • "Sen jälkeen tapahtui toinen Suuri ihme! Universumin kaikki materia syntyi silmänräpäystä nopeammin ja oli hyvin tiheässä muodossa tiivistyneenä pieneen tilaan!"

    Täyttä hölynpölyä! Tyhjästä ei synny mitään materiaa,
    Toiseksi, koska ei ollut mitään luonnonlakeja, ei ollut olemassa mitään voimaa, joka olisi saanut materian tiivistymään.

  • "Lopun me jo tiedämmekin, joten mitään ihmeitä ei tarvita selittämään sitä, mitkä seikat johtivat universumin syntyyn ja kehitykseen, niin että se on sitä, mitä se nyt on. Me tiedämme sen!"

    Ette tiedä!
    Mutta Raamattu tietää ja se sanoo:

    "Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)

    • Sinä uskot tuohon, vaikka et tiedä, miten se tapahtui - siis ihan alussa:

      "Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)

      Etkö parempaan kykene?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sinä uskot tuohon, vaikka et tiedä, miten se tapahtui - siis ihan alussa:

      "Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)

      Etkö parempaan kykene?

      Mark5 on rappeutunut niin pitkälle, ettei enää kykene kuin jumalanpilkkaan.


  • Itsestään ei synny yhtään mitään. Pure nonsense.

  • Universumin syntymä ja muu siihen liittyvä on 100%sti teorisointia, hypoteesien heittelyä ja uskomuksia. Tyypillinen itsepintainen uskomus on se, että ensin oli 'ei mitään' ja sitten 'ei mihinkään' ilmestyi tyhjästä 'jotain' ja sitten "snapcracklepop!" meillä oli valtava kaikkeus, joka oli ensin pieni piste ja sitten syntyi yhtäkkiä kaikkialla. Järkevämpää, joskin edelleen hypoteettista, olisi esim. uskoa siihen, että universumi syntyi jo olemassaolevasta materiasta jo olemassaolevassa tyhjiötilassa, eli avaruudessa, siellä missä esim. aurinkokuntammekin syntyi. Se vähentäisi tarvetta monimutkaisille selitysketjuille ja muuhun vastaavaan luovaan muotoiluun. Mutta ei, täytyy uskoa siihen että ei mihinkään syntyy ei mistään jotain. Sehän on ihan järjen ja fysiikan lakienkin vastaista, mutta ehkä tuolloin oli ihan eri lait ja fysiikan lait syntyi vasta "jonkin" tilanteen jälkeen. Kompleksisessa tieteilyssä on se ongelma, että se pyrkii muotoilemaan teoriasta "itsensä todistavan. Ehkä universumi, sen syntymä ja avaruus onkin ihan yksinkertaisia asioita, jotka noudattaa tuntemiamme fysiikan lakeja. Vain me ihmiset olemme monimutkaisia uskovaisia. Apurahoja tienaamassa tosijutulta kuulostavilla selityksillä? Kuten pimeä aine...

    • Toisinpäin se menee:

      "Se vähentäisi tarvetta monimutkaisille selitysketjuille ja muuhun vastaavaan."

      Selitysten tarvetta ei aiheuta kosmologien halu mutkistaa asioita, vaan objektiiviset ja kiistämättömät havainnot:

      1 Kaukaisten galaksien punasiirtymät osoittavat niistä jokaisen näyttävän etääntyvän meistä sitä nopeammin mitä etäämpänä ne ovat. Koska emme ole maailmankaikkeutemme keskipiste, mikään galaksien ominaisliike ei voi selittää tätä, vaan pelkästään avaruuden mittojen laajenemisen.

      2 Taivaan joka puolella on havaittavissa yhtäläinen mikroaaltosäteily, joka näyttää tulevan joka puolelta sadasosapromillen tarkkuudella samalla vahvuudella. Sen muoto ja punasiirtymä sopivat yhteen vain pallomaisen noin 3000 asteen lämpöisen laajenevan kaasupallon sisuksen säteilyn kanssa.

      3 Taustasätely ilmaisee säteilevän kaasun kokoonpanon, joka on lähes kokonaan vetyä ja heliumia. Niiden määräsuhteet vastaavat nykytilannetta, kun muiksi alkuaineiksi tällä välin palanut vety vähennetään.

      4 Jos käännetään galakseista nähtävissä oleva avaruuden laajeneminen vastakkaiseen suuntaan, voidaan laskea niiden joskus lähteneen hyvin pieneltä avaruuden alueelta. Koska koko universumin massa, energia mukaan lukien, liian pienellä alueella muuttuisi mustaksi aukoksi, on selitettävä miten massa voidaan tuoda siihen, ettei näin tapahdu.

      Nämä vastaukset antaa alkuräjähdysteoria, mutta mitään muuta selitystä niihin ei ole löydetty. Monet muutkin havainnot kun ylläolevat tukevat sitä. Teorian yksityiskohdissa on silti paljon hiomista, ja uusia havaintoja kootaan koko ajan.

      Et siis ole oikeassa omissa spekulaatioissasi, mutta lohdutukseksi voin todeta sinun olevan niin metsässä, ette ole edes väärässä.


    • Kosmologia noudattaa tarkasti tuntemiamme fysiikan lakeja ainakin nii lähelle alkua, kuin kyseisten lakien pätevyysalue riittää.


    • agnoskepo kirjoitti:

      Kosmologia noudattaa tarkasti tuntemiamme fysiikan lakeja ainakin nii lähelle alkua, kuin kyseisten lakien pätevyysalue riittää.

      Onneksi fysiikan lait eivät seuraa kosmologiaa,


  • Fysikkan opiskelijat: "Nämähän on samat kysymykset kuin viime vuonna". Einstein vastasi:" vastaukset on toiset".
    Kun maa alkoi kiertää aurinkoa, ei havainnot muuttuneet, ei luonnon kierrossa tapahtunut muutosta.
    Ei maailman synnyssä matematiikka ja todellisuus kohtaa, se pelkkää teoriaa, kvantti-ilmiöt on tilasto tiedolla hankittua. Lomitusilmiö on empirian ulkopuolella. Simulaatiot on hienoja, ne osaa kertoa satuja, joka menee kansaan kuin häkä.
    Populistit ohjaa ihmisiä harhaan kertomalla typeriä satuja tieteen nimissä se on pelkkää viihdettä. Talvivaara tuottaa puhtaita jätevesiä, sitä likavettä voi juoda, ken siihen uskoo.

    Mainokset on kovaa tiedettä, niihin kannattaa uskoa, ei ne kitise rahanpuutteesta, avaruus tieteilijät, ne kertoo ne kertoo jumalattomia asioita, niillä on peite ja sumu sydämen silmässä. Alkupamauksesta ei voi tehdä kokeita, se on tieteen pelkkä kuvitelma, joka on jatkuvassa sadun muutoksessa, ainaa tilanteen mukaan.

    • "Mainokset on kovaa tiedettä"

      Aamen. Ja kaiken varalta raamen.


    • "Alkupamauksesta ei voi tehdä kokeita, se on tieteen pelkkä kuvitelma, joka on jatkuvassa sadun muutoksessa, ainaa tilanteen mukaan."

      Osaat varmaan kertoa, miten alkuräjähdysteorian perusteet ovat muuttuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, jos ne ovat jatkuvassa muutoksessa, kuten väitit.

      Fysiikan nobelisti Eugene Wignerin mukaan matematiikka on käsittämättömän tehokasta luonnontieteissä. Oletko eri mieltä?
      Kvantti-ilmiöt eivät ole tilastollisella tiedolla hankittuja, vaan teorian ennustamia ja kokeiden varmentamia.
      Lomittumisilmiö on havaittu useita kertoja, joten se on empiriaa.

      Enkä oikein usko Einstein sitaattisikaan pitävän paikkaansa.


    • agnoskepo kirjoitti:

      "Alkupamauksesta ei voi tehdä kokeita, se on tieteen pelkkä kuvitelma, joka on jatkuvassa sadun muutoksessa, ainaa tilanteen mukaan."

      Osaat varmaan kertoa, miten alkuräjähdysteorian perusteet ovat muuttuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, jos ne ovat jatkuvassa muutoksessa, kuten väitit.

      Fysiikan nobelisti Eugene Wignerin mukaan matematiikka on käsittämättömän tehokasta luonnontieteissä. Oletko eri mieltä?
      Kvantti-ilmiöt eivät ole tilastollisella tiedolla hankittuja, vaan teorian ennustamia ja kokeiden varmentamia.
      Lomittumisilmiö on havaittu useita kertoja, joten se on empiriaa.

      Enkä oikein usko Einstein sitaattisikaan pitävän paikkaansa.

      Palstan aktiivikreat ovat näköjään valikoituneet silmät kiinni inttäväksi laumaksi, joka ei enää edes yritä perustella väitteitään. Vahinko, kun joskus on kuitenkin päästy jopa asiallista lähenevään keskusteluun.

      "Matematiikan käsittämätön tehokkuus" ei ehkä ole ihan käsittämätötä. Vaikkapa sokeakin mallinnus - esimerkiksi Fourier-muunnoksella - saattaa sopia yllättävän hyvin kummalliselta näyttävään dataan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Palstan aktiivikreat ovat näköjään valikoituneet silmät kiinni inttäväksi laumaksi, joka ei enää edes yritä perustella väitteitään. Vahinko, kun joskus on kuitenkin päästy jopa asiallista lähenevään keskusteluun.

      "Matematiikan käsittämätön tehokkuus" ei ehkä ole ihan käsittämätötä. Vaikkapa sokeakin mallinnus - esimerkiksi Fourier-muunnoksella - saattaa sopia yllättävän hyvin kummalliselta näyttävään dataan.

      Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt professori)

      Anonyymi: "Matematiikan käsittämätön tehokkuus" ei ehkä ole ihan käsittämätötä."

      Wigner:in dilemman mukaan matematiikka on käsittämättömän ns. "tehokasta" nimenomaan fysiikan alaan kuuluvien ilmiöiden kuvauksessa. Fysikaaliset ilmiöt tosiaan toisaalta ovat; siltä osin tietenkin, kuin ne ylipäätään ymmärretään, kuvattavissa hyvin kompaktisti; eli siten, että niiden kuvaukset sisältävät vähän redundanssia; eli, että ne ovat esitettävissä käyttäen minimaalisen määrän muistia, käyttäen matemaattista notaatiota, mutta etenkään nykyään tuossa kuvattavuudessa ei ole oikeasti mitään mystistä; joskin selitys sille, että miksi siinä ei ole mitään mystistä, ei ole ihan yksinkertainen ja ei liene edes ns. kovinkaan "yleisessä tiedossakaan"...

      Ensinnäkin, koska matemaattisten kuvausten eräs *perusominaisuus* on se, että ne ovat kompakteja; jonka perussyy on käytännöllinen, eli niiden käsiteltävyyteen liittyvä, niin tuo em. "mahdollinen käsittämättömyys" ei; tietenkään, liity noihin kuvauksiin *sinänsä*, vaan niiden ja niiden kuvaamien ilmiöiden väliseen *suhteeseen*, joka luonnehtii nimenomaan todellisuuden *kuvattavissa olevia* fysikaalisia piirteitä.

      Toisekseen, koska *havaittava* todellisuus ei ole millainen tahansa, vaan nimenomaan *tietynlainen*, niin on täysin luonnollista, että sen *tietyt piirteet* ovat kuvattavissa suhteellisen kompaktilla tavalla ja nuo piirteet ovat juuri niitä joihin Wigner; ainakin implisiittisesti, viittaa.

      Kolmannekseen, syy siihen, että havaittava ja mallinnettava todellisuus ei ole millainen tahansa on se, että *reaaliset* asiat eivät ole potentiaalisia, vaan aktuaalisia ja vain aktuaaliset todellisuutta kuvaavat havainnot mahdollistavat sitä totuudenmukaisesti kuvaavien ja siten käytännön kannalta hyödyllisten mallien muodostuksen. Ns. potentiaaliset asiat toisaalta ovat vain sellaisia kielikuvia, jotka viittaavat sellaisiin asioihin, jotka voisivat olla olemassa, *jos* ja *vain jos*, *myös* muut asiat olisivat toisenlaisia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään koko havaittavissa olevan todellisuuden tila olisi tuolloin toisenlainen, koska ainakin kaikilla *sellaisilla* todellisuuden osilla, joilla voisi periaatteessa olla jotain merkitystä; toistensa kuvauksen kannalta, on vähintään välillinen yhteys toisiinsa...

      Neljännekseen, koska syy siihen, että havaitsemme todellisuuden siten, että sen fysikaaliseen käyttäytymiseen liittyvät havaintomme ovat esitettävissä kompaktisti on se, että nuo havainnot *mahdollistavat* rakenteemme ovat; nimenomaan noiden havaintojen mahdollistamisen kannalta, *nimenomaan* tietynlaiset ja vain *tietynlainen* kokonaisjärjestelmän tila mahdollistaa sen, että nuo rakenteet ovat juuri sellaiset, kuin ne ovat, niin havaintomme ja ne mahdollistavien rakenteiden välinen suhde ei ole satunnainen ja koska fysikaalisen todellisuuden kuvaus matemaattisesti *hyvin* kompaktisti on siis; ilmeisen, mahdollista, niin se viittaa myös siihen, että noiden havaintojen ja ne mahdollistavien rakenteiden välinen fysikaalinen suhde on nimenomaan *erittäin* epäsatunnainen.

      Viidennekseen, nuo rakenteet ovat sellaiset, että ne mahdollistavat; omalta osaltaan, erityisesti todellisuuden sellaisten piirteiden kompaktien ja kohteidensa käyttäytymistä suhteellisen oikeellisesti kuvaavien ennusteiden muodostamisen, joiden ennusteiden saavutettavuus mahdollistaa; omalta osaltaan sen, että sen tietyn järjestelmän rakenteiden muodostusta ohjaava informaatio, jonka järjestelmän toimintaan nuo ennusteet vaikuttavat oleellisesti, kopioituu ("ceteris paribus") todennäköisemmin kuin sellaisen järjestelmän, jolla niitä ei olisi käytettävissään, mikä johtaa havaitsemisen "vakioitumiseen" siltä osin, että se tuottaa nimenomaan sellaista informaatiota, joka mahdollistaa; omalta osaltaan, tuon todellisuuden käyttäytymisen ennustamisen.

      Kuudennekseen, syy siihen, että tuo matemaattisten kuvausten erityinen "tehokkuus" pätee nimenomaan fysiikan tutkimusalaan kuuluvien ilmiöiden osalta; eikä niinkään esim. yhteiskunnallisten, johtuu mm. siitä, että vaikka esim. yhteiskunnalliset ilmiötkin tietenkin sinällään noudattavat noita samoja fysikaalisia lainalaisuuksia, niin tuollaisten ilmiöiden käyttäytymistä *tarkkaan* kuvaavien mallien muodostusta rajoittavat toisaalta niitä kuvaavien mallien sisältämien relevanttien parametrien arvojen *mitattavuuteen* liittyvät rajoitteet ja niiden rakenteellisesta ja toiminnallisesta *kompleksisuudesta* johtuen myös muodostettavien mallien käsiteltävyyteen liittyvät tietojenkäsittelylliset; eli fysikaaliset, rajoitteet...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt professori)

      Anonyymi: "Matematiikan käsittämätön tehokkuus" ei ehkä ole ihan käsittämätötä."

      Wigner:in dilemman mukaan matematiikka on käsittämättömän ns. "tehokasta" nimenomaan fysiikan alaan kuuluvien ilmiöiden kuvauksessa. Fysikaaliset ilmiöt tosiaan toisaalta ovat; siltä osin tietenkin, kuin ne ylipäätään ymmärretään, kuvattavissa hyvin kompaktisti; eli siten, että niiden kuvaukset sisältävät vähän redundanssia; eli, että ne ovat esitettävissä käyttäen minimaalisen määrän muistia, käyttäen matemaattista notaatiota, mutta etenkään nykyään tuossa kuvattavuudessa ei ole oikeasti mitään mystistä; joskin selitys sille, että miksi siinä ei ole mitään mystistä, ei ole ihan yksinkertainen ja ei liene edes ns. kovinkaan "yleisessä tiedossakaan"...

      Ensinnäkin, koska matemaattisten kuvausten eräs *perusominaisuus* on se, että ne ovat kompakteja; jonka perussyy on käytännöllinen, eli niiden käsiteltävyyteen liittyvä, niin tuo em. "mahdollinen käsittämättömyys" ei; tietenkään, liity noihin kuvauksiin *sinänsä*, vaan niiden ja niiden kuvaamien ilmiöiden väliseen *suhteeseen*, joka luonnehtii nimenomaan todellisuuden *kuvattavissa olevia* fysikaalisia piirteitä.

      Toisekseen, koska *havaittava* todellisuus ei ole millainen tahansa, vaan nimenomaan *tietynlainen*, niin on täysin luonnollista, että sen *tietyt piirteet* ovat kuvattavissa suhteellisen kompaktilla tavalla ja nuo piirteet ovat juuri niitä joihin Wigner; ainakin implisiittisesti, viittaa.

      Kolmannekseen, syy siihen, että havaittava ja mallinnettava todellisuus ei ole millainen tahansa on se, että *reaaliset* asiat eivät ole potentiaalisia, vaan aktuaalisia ja vain aktuaaliset todellisuutta kuvaavat havainnot mahdollistavat sitä totuudenmukaisesti kuvaavien ja siten käytännön kannalta hyödyllisten mallien muodostuksen. Ns. potentiaaliset asiat toisaalta ovat vain sellaisia kielikuvia, jotka viittaavat sellaisiin asioihin, jotka voisivat olla olemassa, *jos* ja *vain jos*, *myös* muut asiat olisivat toisenlaisia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään koko havaittavissa olevan todellisuuden tila olisi tuolloin toisenlainen, koska ainakin kaikilla *sellaisilla* todellisuuden osilla, joilla voisi periaatteessa olla jotain merkitystä; toistensa kuvauksen kannalta, on vähintään välillinen yhteys toisiinsa...

      Neljännekseen, koska syy siihen, että havaitsemme todellisuuden siten, että sen fysikaaliseen käyttäytymiseen liittyvät havaintomme ovat esitettävissä kompaktisti on se, että nuo havainnot *mahdollistavat* rakenteemme ovat; nimenomaan noiden havaintojen mahdollistamisen kannalta, *nimenomaan* tietynlaiset ja vain *tietynlainen* kokonaisjärjestelmän tila mahdollistaa sen, että nuo rakenteet ovat juuri sellaiset, kuin ne ovat, niin havaintomme ja ne mahdollistavien rakenteiden välinen suhde ei ole satunnainen ja koska fysikaalisen todellisuuden kuvaus matemaattisesti *hyvin* kompaktisti on siis; ilmeisen, mahdollista, niin se viittaa myös siihen, että noiden havaintojen ja ne mahdollistavien rakenteiden välinen fysikaalinen suhde on nimenomaan *erittäin* epäsatunnainen.

      Viidennekseen, nuo rakenteet ovat sellaiset, että ne mahdollistavat; omalta osaltaan, erityisesti todellisuuden sellaisten piirteiden kompaktien ja kohteidensa käyttäytymistä suhteellisen oikeellisesti kuvaavien ennusteiden muodostamisen, joiden ennusteiden saavutettavuus mahdollistaa; omalta osaltaan sen, että sen tietyn järjestelmän rakenteiden muodostusta ohjaava informaatio, jonka järjestelmän toimintaan nuo ennusteet vaikuttavat oleellisesti, kopioituu ("ceteris paribus") todennäköisemmin kuin sellaisen järjestelmän, jolla niitä ei olisi käytettävissään, mikä johtaa havaitsemisen "vakioitumiseen" siltä osin, että se tuottaa nimenomaan sellaista informaatiota, joka mahdollistaa; omalta osaltaan, tuon todellisuuden käyttäytymisen ennustamisen.

      Kuudennekseen, syy siihen, että tuo matemaattisten kuvausten erityinen "tehokkuus" pätee nimenomaan fysiikan tutkimusalaan kuuluvien ilmiöiden osalta; eikä niinkään esim. yhteiskunnallisten, johtuu mm. siitä, että vaikka esim. yhteiskunnalliset ilmiötkin tietenkin sinällään noudattavat noita samoja fysikaalisia lainalaisuuksia, niin tuollaisten ilmiöiden käyttäytymistä *tarkkaan* kuvaavien mallien muodostusta rajoittavat toisaalta niitä kuvaavien mallien sisältämien relevanttien parametrien arvojen *mitattavuuteen* liittyvät rajoitteet ja niiden rakenteellisesta ja toiminnallisesta *kompleksisuudesta* johtuen myös muodostettavien mallien käsiteltävyyteen liittyvät tietojenkäsittelylliset; eli fysikaaliset, rajoitteet...

      Kiitos perusteellisesta pohdinnasta, johon ei ole huomautettavaa.

      Muistan, miten lukiolaisena uskoin, että jokainen maailman ilmiö voidaan kuvata riittävän pitkällä yhden muuttujan polynomilla. Vasta. kun aikuisena luin funktiosta nimeltä "Cantorin pöly" tajusin, miten perusteellisesti olin erehtynyt.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.