Geenieditointia ajetaan vapaasti tehtäväksi- Miksi

Anonyymi

22

669

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miksi tiedettä pitäisi rajoittaa taikauskoisten uskomusten takia?

    • Anonyymi

      Nyt gm-fanit ovat hylänneet siirtogeenitekniikan.
      Mutta markkinoivat geenieditointia ihmemenetelmänä.

      Geenieditoinnin menetelmät ovat epätarkkoja ja aiheuttavat monenlaisia ennakoimattomia muutoksia perimässä, osoittaa uusi tutkimus.

      Uusia geenieditoinnin menetelmiä markkinoidaan tarkkoina ja turvallisina. Argumentit ovat käytännössä samoja, joita gm-fanit ovat toistelleet 20 vuotta koskien siirtogeenitekniikkaa.

      Geenieditoinnin suurena edistysaskeleena on markkinointi esim. sarvettomaksi jalostettua nautaa.
      Sen jalostuksessa käytetyn geenieditoinnin menetelmän on sanottu olevan tarkka, eikä ennakoimattomia vaikutuksia pääse tapahtumaan.

      Näiden nautojen tarkemmissa tutkimuksissa on nyt havaittu, että ennakoimattomia muutoksia onkin tapahtunut. Naudoista on mm löydetty antibioottiresistensiä kolmelle antibiootille. Nämä resistenssigeenit ovat peräisin bakteerista, joita käytettiin menetelmässä apuna.

      Tarkaksi väitetyssä geenieditoinnissa tapahtui siis ennakoimattomia muutoksia.
      Geenieditoinnin seurauksena olikin siirtogeeninen tulos.
      Menetelmässä levitettiin antibioottiresistenssiä, jonka leviämistä tulisi kaikin keinoin pyrkiä välttämään.

      Geenieditoinnin on jo todettu aiheuttavan ainakin 34 lajin soluissa ennakoimattomia muutoksia, jotka löydetään vasta tavanomaista tarkemmissa tutkimuksissa. Nämä monimutkaiset uudelleenjärjestäytymiset sisälsivät 35 lisäystä, hävittämistä, järjestyksen muutosta ja uudelleensijoittelua, joita oli hyvin vaikea löytää, kun käytetään vakio geenitutkimuksen menetelmiä, toteavat tutkijat.

      Template plasmid integration in germline genome-edited cattle. 2019. Norris ym, Lombardi. BioRxiv 2019
      http://www.biorxiv.org/content/10.1101/715482v1

      • Anonyymi

        "Naudoista on mm löydetty antibioottiresistensiä kolmelle antibiootille."

        MITÄ IHMETTÄ?

        Ei antibiooteilla nautoja tapeta vaan bakteereja. Mikä ihme on antibioottiresistentti nauta?!?

        Kannattaisiko löysätä foliohattua. Nyt nimittäin keittää ilmiselvästi yli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Naudoista on mm löydetty antibioottiresistensiä kolmelle antibiootille."

        MITÄ IHMETTÄ?

        Ei antibiooteilla nautoja tapeta vaan bakteereja. Mikä ihme on antibioottiresistentti nauta?!?

        Kannattaisiko löysätä foliohattua. Nyt nimittäin keittää ilmiselvästi yli.

        Sen verran vakavista menetelmän heikkouksista on kyse, ettö esim Brasiliasssa hautasivat hankkeen jalostaa nauta nupoksi ns uusilla geenitekniikan menetelmillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Naudoista on mm löydetty antibioottiresistensiä kolmelle antibiootille."

        MITÄ IHMETTÄ?

        Ei antibiooteilla nautoja tapeta vaan bakteereja. Mikä ihme on antibioottiresistentti nauta?!?

        Kannattaisiko löysätä foliohattua. Nyt nimittäin keittää ilmiselvästi yli.

        "Mikä ihme on antibioottiresistentti nauta?!?"

        Niinpä!!
        Kun tarpeeksi geenejä peukaloidaan, niin saadaan vahingossa syntymään vaikkapa kirahvikaulainen nauta tms.


    • Anonyymi

      Odottamattomia muutoksia geenieditoinnissa tapahtuu paljon oletettuakin enemmän, osoittaa uusi tutkimus.
      Odottamattomia muutoksia tapahtuu sekägeenimuokkauksen kohdealueella että muualla eliössä.

      Kehitetyllä uudella tunnistusmenetelmällä voidaan saada selville muutokset jo kahdessa vuorokaudessa, kun aikaisemmin siihen tarvittiin kaksi kuukautta.

      Odottamattomien muutosten syntyminen geenieditoinnin menetelmiä käytettäessä ei pitäisi olla mitenkään yllättävää, koska soluille aiheutetaan miltei yhtä suuri stressi kuin siirtogeenitekniikalla.

      Uudet ja vanhat menetelmät ovat kuitenkin varsin samanlaisia:
      -valmistetaan solunsisällöstä kohde mm poistamalla solunseinät
      -käyttämällä liuosviljelyä
      -molekyylien muokkaus siten, että ne menevät kohdesolun tumaan

      Nämä kaikki vaiheet aiheuttavat suurta stressiä esim kasveille ja aiheuttavat mutaatioita (perintötekijöiden vaurioita) perimässä.
      Riippumatta siitä miten tarkoiksi uudet menetelmät tulevat, runsaasti mutaatioita ja muita odottamattomia muutoksia tulee edelleen tapahtumaan johtuen näistä edellämainituista menetelmistä.

      Uudella menetelmällä voidaan muutokset havaita tehokkaammin ja nopeammin. Mutta se ei estä muutosten syntymistä.

      Sansbury BM et al (2019). Understanding the diversity of genetic outcomes from CRISPR-Cas generated homology-directed repair. Communications Biology volume 2, Article number: 458 (2019). https://www.nature.com/articles/s42003-019-0705-y

      • Anonyymi

        "Uudet ja vanhat menetelmät ovat kuitenkin varsin samanlaisia:
        -valmistetaan solunsisällöstä kohde mm poistamalla solunseinät
        -käyttämällä liuosviljelyä
        -molekyylien muokkaus siten, että ne menevät kohdesolun tumaan"

        Luetteloa on syytä jatkaa:
        -geenisakset viedään soluun vanhoilla geenitekniikalla menetelmillä, kuten bakteeria apuna käyttäen
        -edellinen itsessään aiheuttaa muutoksia
        -siirtoon käytetystä bakteerista voi siirtyä perintöainesta muokattavan solun perimään
        -siirtoon käytetystä bakteerista voi siirtyä myös "epäpuhtauksia".


      • Anonyymi

        "Uudet ja vanhat menetelmät ovat kuitenkin varsin samanlaisia:
        -valmistetaan solunsisällöstä kohde mm poistamalla solunseinät
        -käyttämällä liuosviljelyä
        -molekyylien muokkaus siten, että ne menevät kohdesolun tumaan"

        Valmistetaan "geenisakset", joiden tumaan viemiseen käytetään vanhan geenitekniikan menetelmiä - bakteeria.
        Bakteerin perimästä oli siirtynyt naudan perimään mm antibioottiresissiä aiheuttavä geeninpätkä sekä useampia muita pätkiä.

        Ja geenitekniikan tarkkuudesta gm fanit ovat vaahdonneet 30 vuotta.


    • Anonyymi

      Gm-jalostajat väittävät, että uudet gmo-jalostuksen menetelmät ovat oleellisesti vanhoja parempia, nopeampia ja tarkempia jaturvallisia. Ennakoimattomia muutoksia ei tapahdu eikä niitä ole tarpeen valvoa.

      Ensimmäisen gmo –tuotteen – Flavr Savr tomaatin jalostaja tri Benlinda Martineau on toista mieltä. Valvonta on välttämätöntä aina gm-jalostusta käytettäessä.

      Odottamattomia muutoksia voi tapahtua sekä vanhoilla että uusilla gm-jalostuksen menetelmillä.
      Karkeat virheet gmo- kärkihankkeiden kuten esim, ”sarveton nauta” gmo-jalostuksessa osoittavat, että tutkijoiden ja elintarvikevalvonnan tulee herätä ennakoimattomien muutosten mahdollisuuden takia.

      Hän kirjoittaa, koska tutkijat/jalostajat eivät pystyneet hoitamaan edes tällaisten kärkihankkeiden/näyteikkunajalosteiden gm-jalostusta kunnialla,
      eli eivät havainneet ennakoimattomia muutoksia, - elintarvikeviranomaisten suorittama valvonta on välttämätöntä.
      Hän käyttää esimerkkeinä sarvettomaksi geenieditoinnilla jalostettua lehmää, jota jalostaja markkinoi esimerkkinä tarkasta ja turvallisesta gm-jalostuksesta. Muiden tarkemmissa tutkimuksissa ko naudasta löydettiin mm antibioottiresistenssiä kolmea antibioottia vastaan.

      Uusillakin gm-jalostuksen menetelmillä tapahtui siis ennakoimattomia muutoksia, joita jalostajat eivät havainneet. Vaikka olisi pitänyt havaita!
      Hän ei myöskään tee mitään selvää eroa perinteisen siirtogeenitekniikan ja uudempien geenimuokkausten menetelmien välillä.
      Kun puututaan geenien toimintaan geenitekniikan menetelmin, niin aina voi tapahtua ennakoimattomia muutoksia – riippumatta menetelmästä.
      Siksi riippumaton valvonta on välttämätöntä.
      ---
      In light of big mistakes made by developers of “poster child” GMO products like hornless cattle and golden rice, FDA is justified in requiring regulation 170220
      by Belinda Martineau
      Biotech Salon, 17 Feb 2020
      https://biotechsalon.com/2020/02/17/in-light-of-big-mistakes-made-by-developers-of-poster-child-gmo-products-like-hornless-cattle-and-golden-rice-fda-is-justified-in-requiring-regulation/

      • Anonyymi

        Jos geenisaksilla ei saa parempia lajikkeita niitä ei tarvitse kieltää, kun saksien käyttö loppuu ihan markkinavoimien vaikutuksesta. Kasvinjalostajilla ei ole tarvetta ampua itseään jalkaan.

        Jos taas geenisaksilla saa aikaan parempia lajikkeita meidän moraalinen velvollisuutemme on käyttää tämäkin mahdollisuus satojen kasvattamiseksi, koska meidän tulee hyödyntää peltomaa (=raiskattua villiä luontoa) hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti, jotta peltoa tarvittaisiin mahdollisimman vähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos geenisaksilla ei saa parempia lajikkeita niitä ei tarvitse kieltää, kun saksien käyttö loppuu ihan markkinavoimien vaikutuksesta. Kasvinjalostajilla ei ole tarvetta ampua itseään jalkaan.

        Jos taas geenisaksilla saa aikaan parempia lajikkeita meidän moraalinen velvollisuutemme on käyttää tämäkin mahdollisuus satojen kasvattamiseksi, koska meidän tulee hyödyntää peltomaa (=raiskattua villiä luontoa) hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti, jotta peltoa tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

        "Jos taas geenisaksilla saa aikaan parempia lajikkeita meidän moraalinen velvollisuutemme on käyttää tämäkin mahdollisuus satojen kasvattamiseksi, koska meidän tulee hyödyntää peltomaa (=raiskattua villiä luontoa) hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti, jotta peltoa tarvittaisiin mahdollisimman vähän."

        Mitäpä jos käyttäysimme jo nykyiset menetelmät hyödyksemme.
        1.Ruokahävikkiä pienemmäksi
        2.Lopettaisimme yli tarpeen syömisen -Lihavuus on nykyään suuresti kasvava ongelma.
        3.Vähentäisimme lihan syömistä.

        Kun vetoat geenijalostuksen käyttämisessä moraaliseen velvollisuuteen, niin mikset nosta esiin moraalista velvollisuuttamme edellisiin kolmen kohdan toteuttamiseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos geenisaksilla ei saa parempia lajikkeita niitä ei tarvitse kieltää, kun saksien käyttö loppuu ihan markkinavoimien vaikutuksesta. Kasvinjalostajilla ei ole tarvetta ampua itseään jalkaan.

        Jos taas geenisaksilla saa aikaan parempia lajikkeita meidän moraalinen velvollisuutemme on käyttää tämäkin mahdollisuus satojen kasvattamiseksi, koska meidän tulee hyödyntää peltomaa (=raiskattua villiä luontoa) hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti, jotta peltoa tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

        "Jos geenisaksilla ei saa parempia lajikkeita niitä ei tarvitse kieltää, kun saksien käyttö loppuu ihan markkinavoimien vaikutuksesta. Kasvinjalostajilla ei ole tarvetta ampua itseään jalkaan."

        Ei ole tarvetta ampua itseään jalkaan. Siitä olen samaa mieltä.

        Mutta gm-jalostuksessa homman ajaa metsään patentointimahdollisuus.
        Sillä patentin haltija saa silloin kaiken vallan säädellä käytännössä koko elintarvikeketjua.
        Ja rahastaa niin paljon kuin ilkeävät - ja suurella lobbauksella höynäytetyt maksavat.

        Kun patentin haltija hankkii vielä alueen koko siementen jakeluketjun itselleen, niin viljelijöille enää anneta muita mahdollisuuksia siemenhankitoihin.
        Tarjolla on vain gm-lajikkeita.


    • Anonyymi

      On kaksi vaihtoehtoa: geenieditoinnille luodaan säännöt jonka puitteissa sitä voidaan harjoittaa ja miten esimerkiksi geenieditoituja kasvilajikkeita sallitaan myyntiin ja viljelyyn. Tai sitten pistetään pää pensaaseen ja annetaan röyhkeimpien hyödyntää menetelmää vailla mitään säätelyä ja kontrollia ja leikitään että sitä ei tapahtuisi.

      Tämä siitä syystä, että useimmiten ei ole mitään keinoa erottaa geenieditoinnilla aikaansaatua lajiketta "perinteisesti" jalostetusta. Menetelmä on niin "luonnonmukainen", että editoinnin jälkiä ei näy. Jos esimerkiksi siirretään haluttuja geenejä eri lajikkeilta tai kasvin lähisukulaisilta uuteen lajikkeeseen, niin kukaan ei voi todistaa, että tätä ei ole voitu tehdä perinteisesti jalostamalla. Jalostajan kannalta menetelmä on kuitenkin paljon nopeampi ja täsmällisempi kuin perinteinen jalostus ja siksi kiusaus käyttää sitä on suuri.

      Ja sitten voi tietenkin kysyä miksi se, että geenisaksilla lisätään tiedetty geeni tidettyyn paikkaan perimää on kamalan paha, mutta mutaatiojalostus lasketaan "perinteisesksi jalostukseksi" jota käytetään surutta ja riskeittä.
      Wikipedia: "Mutaatiojalostus tarkoittaa kasvien jalostamista pommittamalla niitä säteilyllä tai kemikaaleilla satunnaisten mutaatioiden synnyttämiseksi kunnes jokin yksilö sattuu saamaan toivotun tai hyödyllisen mutaation"
      Suurin osa maailman vehnästä, ohrasta ja riisistä on mutaatiojalostuksella aikaansaaduista lajikkeista.

      • Anonyymi

        "On kaksi vaihtoehtoa: geenieditoinnille luodaan säännöt jonka puitteissa sitä voidaan harjoittaa ja miten esimerkiksi geenieditoituja kasvilajikkeita sallitaan myyntiin ja viljelyyn. "

        Säännöt on jo luotu. Geenieditointia saa EU:ssakin käyttää - nykyisen geenijalostuksen sääntöjen mukaisesti toimien.


      • Anonyymi

        "Tämä siitä syystä, että useimmiten ei ole mitään keinoa erottaa geenieditoinnilla aikaansaatua lajiketta "perinteisesti" jalostetusta. Menetelmä on niin "luonnonmukainen", että editoinnin jälkiä ei näy. Jos esimerkiksi siirretään haluttuja geenejä eri lajikkeilta tai kasvin lähisukulaisilta uuteen lajikkeeseen, niin kukaan ei voi todistaa, että tätä ei ole voitu tehdä perinteisesti jalostamalla. Jalostajan kannalta menetelmä on kuitenkin paljon nopeampi ja täsmällisempi kuin perinteinen jalostus ja siksi kiusaus käyttää sitä on suuri."

        Valitettavasti mikään noista perusteluista ei pidä paikkaansa.

        Tunnistusmenetelmä geenieditoinnin menetelmillä jalostettujen lajikkeiden tunnistamiseen on kehitetty ja julkaistu kaikkien käyttöön.

        Ennakoimattomia muutoksia tapahtuu yllättävän paljon, kun mennään sorkkimaan solun sisuksia. Monia muutoksia on vaikea havaita.
        Menetelmä ei siksi ole perinteistä jalostusta nopeampi.

        Romua kyllä saadaan mutaatiojalostuksella aikaan. Mutta hyvien mutaatioiden aikaansaaminen on erittäin vaikeaa. Mutaatiojalostuksella on maailmassa jalostettu vain erittäin pieni osa lajikkeista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tämä siitä syystä, että useimmiten ei ole mitään keinoa erottaa geenieditoinnilla aikaansaatua lajiketta "perinteisesti" jalostetusta. Menetelmä on niin "luonnonmukainen", että editoinnin jälkiä ei näy. Jos esimerkiksi siirretään haluttuja geenejä eri lajikkeilta tai kasvin lähisukulaisilta uuteen lajikkeeseen, niin kukaan ei voi todistaa, että tätä ei ole voitu tehdä perinteisesti jalostamalla. Jalostajan kannalta menetelmä on kuitenkin paljon nopeampi ja täsmällisempi kuin perinteinen jalostus ja siksi kiusaus käyttää sitä on suuri."

        Valitettavasti mikään noista perusteluista ei pidä paikkaansa.

        Tunnistusmenetelmä geenieditoinnin menetelmillä jalostettujen lajikkeiden tunnistamiseen on kehitetty ja julkaistu kaikkien käyttöön.

        Ennakoimattomia muutoksia tapahtuu yllättävän paljon, kun mennään sorkkimaan solun sisuksia. Monia muutoksia on vaikea havaita.
        Menetelmä ei siksi ole perinteistä jalostusta nopeampi.

        Romua kyllä saadaan mutaatiojalostuksella aikaan. Mutta hyvien mutaatioiden aikaansaaminen on erittäin vaikeaa. Mutaatiojalostuksella on maailmassa jalostettu vain erittäin pieni osa lajikkeista.

        ""Tämä siitä syystä, että useimmiten ei ole mitään keinoa erottaa geenieditoinnilla aikaansaatua lajiketta "perinteisesti" jalostetusta."

        Siis ennen gm-menetelmän laajempaa käyttöönottoa on kehitettävä nämä menetelmät.
        Se olisi vastuunsa kantavan gm-alan velvollisuus.

        Samoin gm-alan itsensä pitäisi vahtia, etteivät gm-lajikkeet ja gm-ainekset karkaile luontoon ja saastuta luonnonvaraisia lajeja ja kantoja.


    • Anonyymi

      Luonnossa lisääntyviä kasveja ja eläimiä muutenkaan ei pitäisi muokata koskaan geenimanipulaatiolla. Valmistakoot sitten pelkkää lihaskudosmössöä tehtaissa jos joku haluaa sellaista syödä ja eiköhän se onnistu kasvimassastakin.

    • Anonyymi

      Minulla nousee niskakarvat pystyyn siitä, kun kehitetään lajikkeita, jotka sietävät rikkaruohomyrkkyjä, esimerkisi rounduppia. Tuloksena on myrkyllä kasvatettua ruokaa, esinm RoundUp-Ready Soija.

      Taannoin esim eräs johtavassa hallinnollisessa asemassa oleva naislääkäri totesi Duodecimin tv-keskustelussa, että RoundUp ei ole ihmiselle haitallista, koska ihmisessä ei ole viherhiukkasia. Näkemys ehkä perustui Monsaton julkaisemiin tutkimuksiin. Tosin Ranskassa oli jo tuolloin tutkittu glyfosaatin vaikutusta solunjakautumiseen.

      Nykyään glyfosaattiin suhtaudutaan jo kriittisemmin, eikä sitä saa (tai ainakaan saisi) käyttää viljan tuleennuttamiseen. Glyfosaatti onnistuttiin luotsaamaan ruoan tuotantoon yhdeksi kulmakiveksi, eikä sitä enää pystytä kieltämään. Siinähän sitten syömme glyfosaattia päivittäin. Toisaalta, voihan se hillitä väestön ikääntymisongelmaa. Rotan geeneillä voisi selvitä senkin kanssa.

      Kasvin jalostus paremmaksi geenimanipulaatiolla ei sinänsä ole paha, mutta jos sillä tavoitellaan sietoa tietyille kemikaaleille, joiden todellista vaikutusta ei oikeesti tiedetä, niin vastustan ehdottomasti.

      • Anonyymi

        No ei liity taas suoraan GMO:hon juurikaan. GM-jalostus on nopeampaa ja siksi vaikkapa glyfosaatinkestävyyttä kasviin saa helpommin ja nopeammin geenisaksilla kuin "perinteisellä" jalostuksella, mutta kyllä kasvia saa paremmin myrkkyjä kestäväksi perinteiselläkin jalostuksella. Jos glyfosaatti on ongelma, pitää kietää se eikä GMO:ta.

        Toinen puoli asiaa on, että esimerkiksi perunasta saisi (ja on saatu) GMO:lla perunaruttoa kestävää, jolloin perunamaihin ei tarvitse ajaa perunaruttoa torjuvaa myrkkyä.

        GMO on taas kerran työkalu ja työkalua voi käyttää "oikeiden" tai "väärien" tavotteiden saavuttamiseen ja sillä saadaan aikaan turvallisia ja vaarallisia kasveja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei liity taas suoraan GMO:hon juurikaan. GM-jalostus on nopeampaa ja siksi vaikkapa glyfosaatinkestävyyttä kasviin saa helpommin ja nopeammin geenisaksilla kuin "perinteisellä" jalostuksella, mutta kyllä kasvia saa paremmin myrkkyjä kestäväksi perinteiselläkin jalostuksella. Jos glyfosaatti on ongelma, pitää kietää se eikä GMO:ta.

        Toinen puoli asiaa on, että esimerkiksi perunasta saisi (ja on saatu) GMO:lla perunaruttoa kestävää, jolloin perunamaihin ei tarvitse ajaa perunaruttoa torjuvaa myrkkyä.

        GMO on taas kerran työkalu ja työkalua voi käyttää "oikeiden" tai "väärien" tavotteiden saavuttamiseen ja sillä saadaan aikaan turvallisia ja vaarallisia kasveja.

        "Toinen puoli asiaa on, että esimerkiksi perunasta saisi (ja on saatu) GMO:lla perunaruttoa kestävää, jolloin perunamaihin ei tarvitse ajaa perunaruttoa torjuvaa myrkkyä."

        Onhan niitä rutonkestäviä, tavanomaisesti jalostettuja perunalajikkeita, joita voisi viljellä.

        Tutkija Caius Rommens kehitti gm-perunalajikkeita Simplot yritykselle USA:ssa. Hän on nyttemmin luopunut gm-jalostuksesta ja kirjoittanut kirjan gm-tekniikan heikkouksista ja turvallisuusriskeistä, joita ei tutkita riittävästi. Ja haluaisi, että hänen jalostamansa gm-perunat vedettäisiin markkinoilta.

        Kyseessä on mies, joka tietää mistä puhuu. Nuorempana hän oli innostunut gm-jalostuksesta ja suurista lupauksista, joilla sitä hehkutetaan. Toimittuaan opintojensa jälkeen tutkijana yliopistossa, hän siirtyi yrityksen palvelukseen gm-jalostajaksi.

        Hän suhtautuu nyt täysin päinvastoin gm-jalostukseen. Hän sanoo, että sitä ei pitäisi käyttää lainkaan, koska siihen liittyy aivan liian paljon arvaamattomia riskejä.

        Oli erittäin vaikeaa saada aikaan elinvoimaisia lajikkeita, jotka menestyvät pellolla. Gm-lajikkeissa oli yleensä aina heikkouksia. Lopulta kauppaan laskettiin kolme lajiketta.
        Oletus oli, että kauppaan lasketut lajikkeet olivat turvallisia.
        Hän löysi niistä joitakin puutteita, ja olisi halunnut tutkia niitä tarkemmin.
        Yritys halusi kuitenkin vauhdittaa uusien gm-lajikkeiden jalostusta välittämättä turvallisuudesta. Silloin Rommens lähti.

        Ja kirjoitti kirjan: Pandoran perunoita: Pahimmat gemot

        Gm-lajikkeista oletetaan, että niissä on kaikki tavanomaisen lajikkeen ominaisuudet ja lisäksi gm-jalostuksella aikaansaatu parannus. Todellisuus on kuitenkin toinen. Peruna sisältää kasvina epäpysyviä ominaisuuksia. Osa hyvistä ominaisuuksista menetetään gm-jalostuksessa tai muutama vuosi markkinoille laskun jälkeen ja uusia myrkyllisiä yhdisteitä voi syntyä.
        Gm-lajikkeiden jalostajana kutsun niitä Pandoran perunoiksi.
        Ne ovat huonoimpia kauppaan laskettuja gm-lajikkeita, sanoo Rommens.

        https://www.amazon.com/dp/1986600831/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1538935923&sr=8-1&keywords=pandora's potatoes


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Toinen puoli asiaa on, että esimerkiksi perunasta saisi (ja on saatu) GMO:lla perunaruttoa kestävää, jolloin perunamaihin ei tarvitse ajaa perunaruttoa torjuvaa myrkkyä."

        Onhan niitä rutonkestäviä, tavanomaisesti jalostettuja perunalajikkeita, joita voisi viljellä.

        Tutkija Caius Rommens kehitti gm-perunalajikkeita Simplot yritykselle USA:ssa. Hän on nyttemmin luopunut gm-jalostuksesta ja kirjoittanut kirjan gm-tekniikan heikkouksista ja turvallisuusriskeistä, joita ei tutkita riittävästi. Ja haluaisi, että hänen jalostamansa gm-perunat vedettäisiin markkinoilta.

        Kyseessä on mies, joka tietää mistä puhuu. Nuorempana hän oli innostunut gm-jalostuksesta ja suurista lupauksista, joilla sitä hehkutetaan. Toimittuaan opintojensa jälkeen tutkijana yliopistossa, hän siirtyi yrityksen palvelukseen gm-jalostajaksi.

        Hän suhtautuu nyt täysin päinvastoin gm-jalostukseen. Hän sanoo, että sitä ei pitäisi käyttää lainkaan, koska siihen liittyy aivan liian paljon arvaamattomia riskejä.

        Oli erittäin vaikeaa saada aikaan elinvoimaisia lajikkeita, jotka menestyvät pellolla. Gm-lajikkeissa oli yleensä aina heikkouksia. Lopulta kauppaan laskettiin kolme lajiketta.
        Oletus oli, että kauppaan lasketut lajikkeet olivat turvallisia.
        Hän löysi niistä joitakin puutteita, ja olisi halunnut tutkia niitä tarkemmin.
        Yritys halusi kuitenkin vauhdittaa uusien gm-lajikkeiden jalostusta välittämättä turvallisuudesta. Silloin Rommens lähti.

        Ja kirjoitti kirjan: Pandoran perunoita: Pahimmat gemot

        Gm-lajikkeista oletetaan, että niissä on kaikki tavanomaisen lajikkeen ominaisuudet ja lisäksi gm-jalostuksella aikaansaatu parannus. Todellisuus on kuitenkin toinen. Peruna sisältää kasvina epäpysyviä ominaisuuksia. Osa hyvistä ominaisuuksista menetetään gm-jalostuksessa tai muutama vuosi markkinoille laskun jälkeen ja uusia myrkyllisiä yhdisteitä voi syntyä.
        Gm-lajikkeiden jalostajana kutsun niitä Pandoran perunoiksi.
        Ne ovat huonoimpia kauppaan laskettuja gm-lajikkeita, sanoo Rommens.

        https://www.amazon.com/dp/1986600831/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1538935923&sr=8-1&keywords=pandora's potatoes

        Onhan se sairasta kun kasveihin siirretään geenejä jopa eläimistä tai toisista lajeista. Jos ei ole malttia jalostaa perinteisesti niin ei pid'ä jalostaa ollenkaan.

        En tiedä kuinka järkevää olisi korjata ihmisissäkään periytyviä geenivirheitä. Silläkin rajansa kuinka kalliita hoitoja kannattaa antaa ja ihmisiä liikaa muutenkin. Parempi ettei sellaiset lisäänny ja pahasti vammaiset sikiöt abortoitaisiin.

        Ruokaa ei tarvitse tuotaa enmpää kun rajoitetaan syntyvyyttä alueille missä luonto ei pysty ihmisiä elättmään. Rakit hävitettävä ensimmäisenä, ei lihaa syöviä petoelukoita pystyisi luonnossakaan elämään kuin murto-osa nykyisistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei liity taas suoraan GMO:hon juurikaan. GM-jalostus on nopeampaa ja siksi vaikkapa glyfosaatinkestävyyttä kasviin saa helpommin ja nopeammin geenisaksilla kuin "perinteisellä" jalostuksella, mutta kyllä kasvia saa paremmin myrkkyjä kestäväksi perinteiselläkin jalostuksella. Jos glyfosaatti on ongelma, pitää kietää se eikä GMO:ta.

        Toinen puoli asiaa on, että esimerkiksi perunasta saisi (ja on saatu) GMO:lla perunaruttoa kestävää, jolloin perunamaihin ei tarvitse ajaa perunaruttoa torjuvaa myrkkyä.

        GMO on taas kerran työkalu ja työkalua voi käyttää "oikeiden" tai "väärien" tavotteiden saavuttamiseen ja sillä saadaan aikaan turvallisia ja vaarallisia kasveja.

        "Toinen puoli asiaa on, että esimerkiksi perunasta saisi (ja on saatu) GMO:lla perunaruttoa kestävää, jolloin perunamaihin ei tarvitse ajaa perunaruttoa torjuvaa myrkkyä. "

        Onhan niitä rutonkestäviä perunalajikkeita jalostettu tavanomaisin menetelmin.
        Miksi tarvitsisi käyttää monimutkaisen arveluttavia menetelmiä?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa

      ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?
      Ikävä
      85
      4550
    2. Ei sinussa ollut miestä

      Selvittämään asioita vaan kipitit karkuun kuin pikkupoika.
      Ikävä
      127
      3958
    3. Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."

      Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai
      Ensitreffit alttarilla
      33
      2521
    4. Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta

      Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu
      Maailman menoa
      197
      1535
    5. Wiisaat Lappajärvellä iät.

      Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.
      Lappajärvi
      12
      1286
    6. Missä Steffe hiihtää?

      Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      22
      1243
    7. Olet elämäni rakkaus

      On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el
      Ikävä
      36
      1198
    8. Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä

      Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?
      Sinkut
      62
      1193
    9. Milloin nainen, milloin?

      Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä
      Ikävä
      61
      1153
    10. Olen menettänyt yöunet kokonaan

      Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel
      Tunteet
      17
      1065
    Aihe