Pimeäpirtti 1/2019

Ehtoota vaan ....tuleeko sinullekin Jouluvieraita ....kymmenen tuntematonta yksinäistä ..
Anteeksi jos johdin Pirttiäsi väärään suuntaan ...
nukkumatin luokse lähdössä ....mimmimum-..mi

Uutta aamua vaan kaikille.

Itsellä soi herätyskello 00.01 koska halusin herätä varhain kahvinkeittoon.
Olen sellainen aamukukkuja muutenkin, että ehdin sitten yöpuulle viimeistään 3.00-4.00 maissa.
Kahvin keralle söin kuivakakkua itsekin kun märkänä se tahtoo jäätyä pakastimessa.
Kuivakakku on helppo pilkkoa moralla ja vasaralla, turhaa sitä on mikrossa pehmentää.

Suunnittelen tässä että pukeudun ja lähden paukuttelemaan mattoja tuohon pihalle. Eilinen lämpö on vaihtunut 2 - 3 asteen pakkaseen. Olen kuullut että lutikat ja torakat kuolee helposti kun niitä hakkaa mattopiiskalla.
Pölypunkit tuupertunee jo pienessä pakkasessa.

Mietin, rohkenenko käydä soittamassa naapurien ovikelloja, tulisiko he mattotalkoisiin? He kuitenkin heräilevät 5.00 - 6.00, niin kai he voivat herätä varhemminkin joskus? Termarin voisin viedä mattotelineen viereen, saa naapurit siitä lämmikettä yöpuvuissaan.

Potkurin jalaksetkin pitäisi öljytä tai huoltaa. Alkaa olla sellaiset säät. Pitää vaan muistaa ennen nukkumaan menoa käydä roskiksella ja työntää kaikki säiliöt tuonne sisääntuloon, ettei huoltomies pääse aamulla hiekoittamaan tätä pihaa. Sora on turmiollista potkurin jalaksille.

Vähän mietityttää, mitä tekisi sitten iltapäivällä kun heräilee? Matot voisin jättää tuulettumaan telineelle sinne saakka. Toivottavasti lähistön Tanskan Doggi ei kulje ohi ja nosta jalkaa mattojen kohdalla. Se koira kusee korkealle.

Huomenta, heräsin just melkein koht sillai vaan,
se oli kylläkin maanantain puolella ,mutta sujuvasti sujahdin jo tiistaihin.

Kissojen ja koirien kanssa etsiskelin äskön yhtä hammaslääkärilaskua ja se rontti oli ottanut sukset alleen ja kadonnut kait kaapeleita pitkin. Maksan summamutikassa
kunnan suuosastolle suunhoidosta, kelpaa suulla supista ja sipistä ja kohta jouluherkkuja popsia.

Tänä yönä kuuntelen äänikirjaa, en jaksa tuota musiikkia joka hetki, Seela Sellan ääni on ihana ja jos kirjan nimi on Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, niin yhtä sulosointua on koko yö. Ei vaikkaan, on siinä muutakin, Linda Olsson on löytänyt korvaa hiveleviä upeita sanoja, kerran sen jo kuuntelin nyt on menossa jo toinen soitto. Ystävyydestä ja rakkaudesta se kertoo ja...ja...kirja päättyy liikuttavaan kirjeeseen... pitäisikin kirjoittaa yksi kirje, tai jospa kirjoittaisikin joulukirjeen ystäville joulukortin sijaan.
Kirjeitä olisi kiva kirjoitella, kirjeeseen pistäisin pari neilikkaa ja kanelipalan , silloin olisi jouluntuoksua postissakin. paljon mieluimmin joulutervehdyksiä värkkäisin kuin tekisin joulusiivousta, vilisköön villakoirat, häärätköön hämähäkit, milloinkas ne sen elukkajoulurauhan julistavat, taidankin täällä julistaa sen nyt jo ja se kestää ainakin pääsiäiseen asti.

Ei uskalla avata verhoja. Mahdollinen aamun kajo voi pilata tunnelman.
Pari piparia nautin kahvin alustaksi.

Yön aikana on ikkunasta näkyvä maisema muuttanut värinsä, luonto taas hetkeksi ehkä vain pukeutunut lumikuningattaren viittaan.
Taivas ja maa muistuttavat väreiltään toisiaan, pieni jouluinen tunnelmavärähdys kulki lävitseni.
Aamukahvi maistuu pitkän hyvän unen jälkeen, tänään jaksaa lepäillä ja lueskella.
Joulua valmistelen ensi viikolla, kun ja jos jaksan.

Kiitoksia vaan aloittajalle. Hymy suupielessä sain aloittaa tänään palstan selailun.

Suoritin äsken liudan naurahduksia. Kiitän naurahduksistani aloittajaa. Oli meinaan tavallista mukavampaa tekstiä.
Tanskandoggi pruuttaa toden totta pissunsa korkealle. Koirien maailmassa kaikkein korkein pissuläiskä on koirien kuningas. Kokemusta on kolmen tanskandogin verran.

Minulla on sähköhellalla nyt ISOO kattila. Eilen illalla laitoin herneet likoamaan ja aamulla napsasin levyn päälle. En kattilan päälle, annoin levyn olla kattilan alla, mutta jotenkin kuitenkin se on päällä. Näitä mystisiä tapauksia.
Kohta saan herkullista hernekeittoa vedellä naamaan. Tein sitä hartaudella ja taidokkain makunystyröin.

En ole vielä tehnyt joulun eteen yhtää mitään. Siivoustouhu on oottelemassa tekijää. Tämä viikko vielä töitä, toisinsanoen huominen, torstai ja perjantai ja sitten minulla alkaa joululoma. Tänään ei töitä. Aloitan siivoukset vasta loman alettua.

Puiden oksat ovat peittyneet pehmeän lumen alle. Joulukorttimainen tunnelma pihalla. Tuuli on ties missä, ei ainakaan täällä. Pakkasta kuusi astetta tasan.
Kävin lisäämässä lintujen tötsään pähkinöitä ja kuorittuja auringonkukansiemeniä. Ne tykkää ja iloitsee ja pyrähtelee touhukkaasti.

Heikunkeikku

Maahinen on vienyt mun toisen kenkäni.

Harmillista - ei pääse ulos.

Aurinkopaistaa

Hyvää tiistaipäivää minultakin kaikille palstan mussukoille. Olipa ihanan virkistävää huumorinpläjäystä täällä yhdeltä jos toiselta kirjoittajalta. Aloittajalta mainio avaus. Itselläni ei ole vielä puujalkaa onneksi, mutta pari varvasta on jo amputoitu ja ilman sokerointia.
Appeni aina sanoi, että sama kaiku on askelten, vaikka toinen jalka on puujalka.

Aamuyöllä en myöskään mattoja piiskaa, olen pimeän ihminen, silloin nukun, Nykyään herään myöhään, koska on niin pimeää. Sitten vähitellen piristyn iltaa kohti. Illalla voisin lähteä vaikka argentiinalaista tangoa tanssimaan pimeäpirttiin ja jorata siellä aamuyöllä yhteen. Sitten mönkiä kirppulaatikkoon nukkumaan.

Huomenta vaan!
juuri äsken heräsin ja aloitin päiväni.
Ajattelin kahvin jälkeen hyökätä huoltoasemalle hakemaan litran purkin punaista öljyä.
Autossa kun ei pala jarruvalot, niin on vissiin valoöljyt vähissä.

Eilen näin kaupungin kirkon luona omituisen tapahtuman.
Kirkosta asteli ulos vastavihitty nuoripari.
Nainen ja mies näyttivät kovin iloisilta, mutta tuskin heitä kauaa hymyilyttää.
Eihän tuollaiset seka-avioliitot koskaan pitkäikäisiä voi olla.

Haen samalla reissulla vuokraamosta teliperäkärryn.
Kaupasta pitäisi tuoda 10 metriä pitkääpiimää, lihaliemikuutio ja tonni kalaa.
Tavallinen kärry ei varmasti sellaista painoa kestä.

Ja sen jälkeen takaisiin kotiin.
Säästyy sentään hiukan aikaa, koska olin ovela ja jo eilen illalla lämmitin valmiiksi tämän illan teeveden.
Nyt singahdan liikenteeseen ja juputitijup!

Entisellä miehellä eivät kengät hukkuneet.
Kun tuli yöllä kapakasta kotiin, oli niin väsynyt, että nukahti kalossit jalassa.

"Autossa kun ei pala jarruvalot, niin on vissiin valoöljyt vähissä".

Yksikin nainen sanoi miehelleen, että autoon täytyy ostaa uusi öljytikku. Mies ihmetteli, että miksi? -No siksi, kun öljytikku on niin kulunut, ettei ylety öljyyn asti.

Kyllä on tässäkin pirtissä pimeää. kohta pitäisi sänkyyn kömpiä mutta en mitään nää jos ja kun sammutan tämän screenin. Voimunpäiväni! Tai eihän nyt mitään päivää edes ole pariin kuukauteen. Riippuu tietysti vähän siitäkin pysyykö tuo lumenhaituvainen pihalla vai ei. Näin muuten kuun tänään, se näytti lähes pyöreältä (pilviä vähän edessä, en nähnyt tarkkaan). On se hyvä että edes kuu paistaa kun ei auringosta tietoa.

Käsiäkin paleltaa, hiirikättä nyt varsinkin. Lähdenpä tästä vällyjen alle. Oletteko muuten kuulleet miten entinen ukko yritti houkutella aikamiestyttöjään kesäiltana aittaan nukkumaan, ne kun vaan kälkättivät pihalla: "Mänköö pois tytöt makkoomaa, nousoo ennemi aikasemmi ylös!"

Olis se ollu mukava jos isä tai äiti olis noin nätisti meitä tyttöjä komentanneet. Heti olis mänty aittaan ja veetty vilttiä nenän piälle...

Että öitä nyt vuan!

Hepskukkuu, joko koko kansa nukkuu, täällä on vasta nyt tarpeeksi pimeää, että uskaltaa pirtin oven aukaista.

Omituinen päivä, omituinen valoilmiö viivähti tänään hetken taivaalla, ja sai ripauksen kevättä tirskahtamaan mieleen ja jos se sen tekee, niin mieli purskahtelee kuin pikkuvasikat kevätlaitumilla. Aloitan silloin aina uuden elämän, unohdan koko jouluhössäyksen ja melkein siirryn kevätsiviiliin.

Nytpä hankin hulahulavanteen, vaan ei niitä ole enää missään, ei koko maassa. Koko suomi pyörittää nyt itselleen ampiaisvyötäröä. Onhan se aikamoisen kova vauhti, jos kolme senttiä saa katoamaan vyötäröltään kolmentoistaminuutin päivittäisellä treenillä kolmessa kuukaudessa.

No, kun sitä vannetta en sitten saanut, niin ostin uuden jumppamaton, jospa sillä sitten uusi elämä alkuun…mutta kotona vasta tajusin kuin pitkä olen, kun matto osoittautui liian lyhyeksi ja eihän semmoisella voi jumpata. Jommasta kummasta päästä jumppa jää aina vajaaksi, jos matto ei yllä yli pään, ei aivovoimistelusta tule mitään ja jos taas jalat roikkuilevat ulkona niin vinksahtelee siinä ennalta arvaamattomasti nilkat ja varpaat.

Ehkä unohdan koko aurinkoisen valoilmiön ja sen uuden elämän ja siirryn takaisin jouluhössötykseen.

Mitähän vielä tekisi, kun on niin ihanan pimeää. Kunta on sammuttanut jo katuvalot ja nyt kaikki kylän valokuuset pääsevät kauniisti loistoonsa.

Jokunen muukin valo loistaa yömaisemassa, viisi astetta pakkasta ja hiihtokeskuksessa tehdään lunta, valot loistavat lumisateen lomassa. Tietysti taivaalla loistaa myös kuu, kasvattaa vielä pari päivää kylkeään, sitten hehkutetaan täysikuuta.

Hyviä öitä ja nukkumateille töitä.

Kuuntelen hyvää musiikkia joka on ajan hermolla.
https://www.youtube.com/watch?v=NJ0Mm60SjOE