Väinö Linna joka ei koskaan taistellut kesällä 1944 rintamalla on luonut joukon myyttejä jotka olisi jo syytä purkaa. Eräs liittyy käsityksiin siitä ketkä olivat taistelujoukkojen todellinen selkäranka. Linna loi Rokan kautta käsityksen että kolmikymppiset "jermut" olisivat olleet isällisellä otteella niitä jotka suojasivat nuorempia "poikasia". Tulema-joen ylittämisessä Rokka huudahti että "menkää te nuoret pojat ensin". Mutta mitä kertovat faktat?
Menehtyneiden tietokannan mukaan kesäkuussa 1944 taisteluiden takia kuolleista yli 58% oli 1920-luvulla syntyneitä. Kadonneista ja kentälle jääneistä, siis niistä joita yleisesti pidettiin kaikkein vakaumuksellisempina sinnikäimpinä sotilaina, peräti lähes 62% oli syntynyt 1920-26. Siis ne jotka hyökkäsivät kärjessä vastaiskuissa tai jäivät viivyttelemään vihollista että pääjoukot pystyivät vetäytymään oli tavallista enemmän juuri nuoria ikäluokkia.
On olemassa myös johtavien upseerien kriittisiä arvioita vanhemmista ikäluokista. Kenraali A.E.Martolan mukaan yli 35-vuotiaiden sotilaiden taisteluarvo oli heikko. Vanhempia ikäluokkia tuotiin takaisin rintamalle kesäkuun 1944 puolivälin jälkeen tappioiden takia.
Totuus kesästä 1944 oli lähinnä se että Suomen armeijan taistelujoukkojen selkäranka ei ollut vanhojen talvisodan veteraanien joukko vaan armeijan nuorimmat 5 ikäluokkaa. He olivat kuriin sopeutuvampia, reippaampia, nopeampia, kestävämpiä ja sitoutuneinpia kuin väsähtäneet, veltommat ja demoealisoituneimmat jurnuttavat vanhemmat ikäluokat.
Rokka vääristää kuvaa rintamasotilaasta. Asumaniemen kaltaiset nuoret pojat olivat ne joihin pataljoonan komentajat (jotka olivat selvästi nuorempia kuin talvisodan aikana) tukeutuivat.
Armeijan selkäranka 1944 - kiltit äidin pojat
46
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Lottien haastattelut paljastivat sen että nuoret sotilaat käyttäytyivät paremmin ja kohteliaimmin kuin vanhempien ikäluokkien miehet. Ns "ryssäläinen mentaliteetti", törkeys, siivottomuus oli luonteenomaisinta juuri näillä kolmikymppisille sekä työjoukossa ja ei-taistelujoukoissa palvelleille mollukoille.
Väinö Linna kirjoitti romaaneja, kertomakirjallisuutta, ei dokumentteja eikä historiaa. Niissä voi kirjoittaa mitä vain. Miksi suomalaisten on niin vaikea ymmärtää tätä.
Linnan sotakokemukset olivat lähinnä kuulopuheita; hän oli Talvisodan aikana väestönsuojelutehtävissä ja keväästä -43 lähtien kouluttajana Mustialassa Hämeessä. Isäni ja appeni jotka sotivat sotansa alusta loppuun etulinjassa, isäni vakavaan haavoittumiseensa saakka 1943 ja appeni sodan loppuun asti, eivät hyväksyneet Linnan sodista ja sotilaista antamaa kuvaa ollenkaan.- Anonyymi
Jätit nyt kuitenkin mainitsematta sen, että Linna oli rykmenttinsä mukana etenemisvaiheessa Laatokan Karjalassa 1941-1943, joten toki hän oli sotaa nähnyt ja ruutia haistellut!
Aina voi tietenkin keskustella siitä, että kuvaako kuka sotaa kaikkein realistisimmalla tavalla! - Anonyymi
Tahallaan se kirjoitti sitä vasemmistolaista maaseuturomantiikkaa jota eduskunnassakin ihaillaan. Akseli Koskelahan totesi 'Pitää kai sitä syöräki'. Sensuroimaton Sotaromaani Lahtisen osalta sisältään annoksen totuutta. Työläistaustainen kaupunkilainen sotilas oli usein maaton, asui vuokrakasarmissa ja vihasi kirkkoa.
- Anonyymi
..kyllä taisi olla niin, että upseerit ja sodan johto oli kaiken menestyksen tekijöinä. Ja tietysti lopulta kaikki suomalaiset sotilaat. On varmasti turhaa haukkua enää tänään ketään rintamalla ollutta. Kaikki olivat sankareita, ilman heitä suomalaiset olisivat joutuneet sinne Katynin metsään tapettaviksi ja loput suomalaiset olisi karkoitettu siperiaan, kuten tsetsenit ja monet muut...
- Anonyymi
Nuoren pojan saa juoksemaan vaikka jyrkänteeltä alas porukan mukana, kurilla ja luomalla ryhmäpainetta, sen ikäinen kuvittelee olevansa kuolematon. Tuollainen oli tietysti ihanteellinen sotilas niissä oloissa, kun oli laitettava liha rautaa vastaan ja tuli kovia tappioita.
Monen nuoren pojan sotapanos oli kuitenkin sitä luokkaa, että oli vaan mukana ja henki meni, kun ei ollut sitä sotakokemusta, eikä itsesuojeluvaistoa.- Anonyymi
Pelossaan ne teki, vaikka Lahtisesta tämä ei käy ilmi ideologisista syistä. Venäjältä palanneet tulipunaisetkin olivat pelotelleet, että Stalin tappaa varmemmin kuin Saaren Jallu. Harmi kun ei voitu Nicaraguan tavoin toteuttaa omaa kommunismia kulakeille. Tiedä sitten onko Virossa minkälaiset palkat esimerkiksi lomittajille ja siivoojille. Isännät ja poromiehet Suomessa huokasivat helpotuksesta maaliskuussa 1953 suuren kulakkien tappajan kuoltua. Se kuollut koko maailman surema mies siellä datshallaan maaliskuussa 1953 oli passittanut monen Murmanskin alueen poromieskulakin hautaan.
- Anonyymi
Yleinen arvio II maailmansodan aikana oli että 21-27 vuotiaat sotilaat olivat parhaita. Alle 20-vuotiaat ottivat liiaksi riskejä. Yli 30-vuotiaat olivat rintamatehtäviin liian vanhoja. Ihmisellä myös pelko lisääntyy kokemuksen ja iän mukana.
Jos nuorukainen on ollut siviilielämässä kuriton lurjus ei hän sodassa ole useimmiten yhtään parempi pikemminkin päinvastoin. Myös pojat joilla oli turvallinen koti ja hyvät välit isän mutta ennenkaikkea äidin kanssa olivat keskimäärin parempia sotilaina. Onkin luultavaa että yksinhuoltajien lapset olisivat sotahommissa herkemmin romahtamassa ja ongelmallisia komentajille kuin hyvissä kotioloissa varttuneet.
Jermut, päinvastoin kuin Linna väitti, eivät olleet voittopuolisesti hyviä sotilaita. Pikemminkin tympeitä suunsoittajia, jurnuttajia ja moraalin madaltajia.- Anonyymi
"Ihmisellä myös pelko lisääntyy kokemuksen ja iän mukana."
Ei varmasti pidä paikkaansa. Tosiasiassa järki lisääntyy elämänkokemuksen myötä ja sen vuoksi iäkkäämpi sotilas ei enää juokse tyhmänä tykinruuaksi kuten nuorempi polvi on altis tekemään.
- Anonyymi
Suomen armeijan taistelukyky 1944 oli huomattavasti parempi kuin 1940. Puna-armeija taisteli myös paremmin mutta koska sillä oli laittaa kesäkuussa 1944 "vain" 460 000 sotilasta Suomen murskaamiseen (talvisodan lopulla lähes 900 000) niin tilanne rintamalla elokuussa 1944 oli aivan toisenlainen kuin maaliskuussa 1940.
Talvisodan armeija oli varmaan urhoollinen mutta taistelutaidoiltaan ja osaamiseltaan ei hääppöinen. 1944 armeijalla oli huomattavan paljon taisteluissa harjaantunut päällystö ja miehistö. Armeija olikin täynnä ammattisotilaita.- Anonyymi
On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.
Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.
Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.
Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.
Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa.Puna-armeijan taistelutaito ei ollut koskaan lähellekään niin hyvä kuin suomalaisten. Taistetahto oli isovenäläisillä yleensä hyvä mutta vähemmustökansallisuuksilla selvästi heikompi. Puna-armeija ei suosinut yksilöllistä aloitteellisuutta vaan oli kommunistisen massa-ajattelun tuote. Tämä näkyi selkästi myös kesällä 1944 Suomen rintamalla. Suomalainen tykistö on ollut sodanjälkeen analysoiduissa tutkimuksissa parhaimmillaan suhteessa jopa SATA KERTAA TEHOKKAAMPI kuin neuvostotykistö. Tapio Tiihonen kuvasikin puna-armeijan tykistöä "metsän laitoja ampuvaksi". Suomalainen tykistö kesällä 1944 aiheutti puolustustausteluissa järkyttäviä yllätystappioita hyökkääjillä joita heidän omatkin komentajat raportoivat (termit kuten "tyrmistyttävä tulitus").
II maailmansodan loppuvaiheen suhteellisesti tehokkain kenttätykistö (putkimäärään suhteutettuna) olikin Usalla, Britannialla ja Suomella. Saksan ja NL:n tykistö jäi näistä jälkeen. Usalla hyvä materiaali, loistava logistiikka. Briteillä ja suomalaisilla loistavat metodit. Demokratiat löivät tässäkin kisassa diktatuurit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.
Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.
Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa."Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940."
Et ilmeisesti ole perehtynyt asiaan. Suomalaisten taistelykyky oli parempi kuin vastustajan 1944 ja se oli sitä myös 1939-40, vaikka silloin talvisodassa siinä olikin vielä toivomisen varaa.
Kannaksen puolustuksen murtuminen nopeasti 1944 johtui suomalaisten väärästä ryhmityksestä ja siitä, että puna-armeija käytti sitä hyödykseen voimakkaalla painopisteellä hyökkäyksessä suomalaisten asemiin. Mannerheimille oli esitetty, että etulinjan miehitystä Kannaksella vähennettäisiin ja siirrettäisiin takalinjaan puolustuksen syvyyden lisäämiseksi, mutta näin ei toimittu. Lisäksi suhteettoman paljon yksiköitä oli Laatokan pohjoispuolisella alueella Kannaksen sijasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.
Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.
Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa.” On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.”
Aina voi vertailla. Kukapa sitä kieltää?
”Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.”
Taistelukykymme suhteessa vastustajaan oli verrattomasti PAREMPI 1944 kuin 1940.
- meillä oli vitjassa yli 200.000 miestä enemmän kuin Talvisodassa
- Talvisodassa oli 4.000 Suomi-kp:tä...Jatkosodassa 60.000
- kenttätykistö oli hyvässä kuosissa eikä ammuspula vaivannut
- olimme saaneet Saksalta tehokkaita ps-kauhuja ja-nyrkkejä
”Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. ”
Valtava, mutta EI RIITTÄVÄ LÄPIMURTOON!
”Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. ”
Meillä oli myös! Stalinin iskudivisioonat kuluivat ja hyytyivät kesken kaiken
”Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa.”
Ei ollut ainakaan riittävästi, koska Viipurin menetyksen jälkeen neukkuhyökkäys torjuttiin Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja annettiin lopulta täystyrmäys Ilomantsissa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940."
Et ilmeisesti ole perehtynyt asiaan. Suomalaisten taistelykyky oli parempi kuin vastustajan 1944 ja se oli sitä myös 1939-40, vaikka silloin talvisodassa siinä olikin vielä toivomisen varaa.
Kannaksen puolustuksen murtuminen nopeasti 1944 johtui suomalaisten väärästä ryhmityksestä ja siitä, että puna-armeija käytti sitä hyödykseen voimakkaalla painopisteellä hyökkäyksessä suomalaisten asemiin. Mannerheimille oli esitetty, että etulinjan miehitystä Kannaksella vähennettäisiin ja siirrettäisiin takalinjaan puolustuksen syvyyden lisäämiseksi, mutta näin ei toimittu. Lisäksi suhteettoman paljon yksiköitä oli Laatokan pohjoispuolisella alueella Kannaksen sijasta.Kesällä -44 vastustaja läpäisi heittämällä Pääaseman ja VKT-aseman.Suomalaiset joukot hajosivat osittain ja karkureita oli noin 6 000 päivässsä. Ei todista erityisestä taistelukyystä.
Hyökkäyksen pysäyttämien syvyydessäoli hyvä suoritus, mutta se johtui myös Stalinin käskystä lopettaa päähyökkäys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.”
Aina voi vertailla. Kukapa sitä kieltää?
”Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.”
Taistelukykymme suhteessa vastustajaan oli verrattomasti PAREMPI 1944 kuin 1940.
- meillä oli vitjassa yli 200.000 miestä enemmän kuin Talvisodassa
- Talvisodassa oli 4.000 Suomi-kp:tä...Jatkosodassa 60.000
- kenttätykistö oli hyvässä kuosissa eikä ammuspula vaivannut
- olimme saaneet Saksalta tehokkaita ps-kauhuja ja-nyrkkejä
”Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. ”
Valtava, mutta EI RIITTÄVÄ LÄPIMURTOON!
”Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. ”
Meillä oli myös! Stalinin iskudivisioonat kuluivat ja hyytyivät kesken kaiken
”Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa.”
Ei ollut ainakaan riittävästi, koska Viipurin menetyksen jälkeen neukkuhyökkäys torjuttiin Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja annettiin lopulta täystyrmäys Ilomantsissa!Hyökkääjällä oli Kannaksella ylivoima samoin Itä-Karjalassa.Sitä osattiin myös käyttää.
Hyökkäys pysäytettiin Stalinin käskyllä ja se jatkui paikallisten komentajien aloitteilla.
Ne kyettiin torjumaan,koska taistelutaitomme kehittyi nopeasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä -44 vastustaja läpäisi heittämällä Pääaseman ja VKT-aseman.Suomalaiset joukot hajosivat osittain ja karkureita oli noin 6 000 päivässsä. Ei todista erityisestä taistelukyystä.
Hyökkäyksen pysäyttämien syvyydessäoli hyvä suoritus, mutta se johtui myös Stalinin käskystä lopettaa päähyökkäys.Se johtui Ilomantsin tappiosta, punataudista ja muista puna-armeijan ongelmista. Olisi siinä kaksi kertaa evakkotaustaiset ja maattomat miettineet, jos olisivat tienneet mitä olisi tulossa. Eikö olisi ollut parempi pistää Aslak ja isäntä kolhoosiin sekä elää herroiksi 'ammuttujen lapualaisten upseerien' omaisuuden avulla. Tyhmät kuolivat peläten sitä orjan kohtalo joka kuitenkin heihin iski sodan jälkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä -44 vastustaja läpäisi heittämällä Pääaseman ja VKT-aseman.Suomalaiset joukot hajosivat osittain ja karkureita oli noin 6 000 päivässsä. Ei todista erityisestä taistelukyystä.
Hyökkäyksen pysäyttämien syvyydessäoli hyvä suoritus, mutta se johtui myös Stalinin käskystä lopettaa päähyökkäys."Kesällä -44 vastustaja läpäisi heittämällä Pääaseman ja VKT-aseman."
Pääaseman murtuminen johtui suomalaisten väärästä ryhmityksestä torjumaan sen kaltainen hyökkäys, minkä puna-armeija teki. Vihollisen 30. kaartinarmeijakunta hyökkäsi 10.6.-44 150 maataistelukoneella tuettuna tehden voimakkaan painopistehyökkäyksen yhteen rintaman kohtaan. Mikään puolustus ei olisi kestänyt mainittua hyökkäystä murtumatta sellaisessa ohuessa ryhmityksessä kuin suomalaiset olivat.
Virhe oli marsalkka Mannerheimin, joka ei ollut siirtänyt osaa joukkoista asemasotavaiheessa totutuista asemista taaemmaksi VT-asemaan.
"Suomalaiset joukot hajosivat osittain ja karkureita oli noin 6 000 päivässsä"
Karkureita ei ollut tuollaista kertomaasi määrää. Toki joukot joutuivat hajalleen puolustuksen murruttua sen jälkeisessä sekavassa tilanteessa ja suuria määriä taistelijoita eksyi omista yksilöistään. Suomalaisten tekemät vastahyökkäykset eivät onnistuneet: esim. panssaridivisioonan (sen jääkäriprikaartin) tekemä vastahyökkäys kohtasi liian vahvoja vihollisjoukkoja.
Kokonaisuutena suomalaisten taistelukyky oli huomattavasti parempi kuin talvisodassa, jossa pelkästään tykistön ammuspula aiheutti vakavia vihollisen sisäänmurtoja rintamassa.
Kesäkuussa 1944 alkanut vihollishyökkäys onnistuttiin pysäyttämään vasta kesäkuun lopulla panssaridivisioonan ja 18. D vastahyökkäyksellä, jossa vihollinen oli joutua saarrostetuksi Tali-Ihanatalan alueella.
Stalinin määräys joukkojen siirrosta pois hyökkäyksestä tuli vasta heinäkuun puolella, joten sillä ei ollut vaikutusta mainittuihin sotatoimiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä -44 vastustaja läpäisi heittämällä Pääaseman ja VKT-aseman.Suomalaiset joukot hajosivat osittain ja karkureita oli noin 6 000 päivässsä. Ei todista erityisestä taistelukyystä.
Hyökkäyksen pysäyttämien syvyydessäoli hyvä suoritus, mutta se johtui myös Stalinin käskystä lopettaa päähyökkäys.” Hyökkäyksen pysäyttämien syvyydessäoli hyvä suoritus, mutta se johtui myös Stalinin käskystä lopettaa päähyökkäys.”
MIKÄ PUOLESTAAN JOHTUI siitä, että hyökkäykseen varatut iskudivisioonat oli jo nuijittu pihvilihaksi EIKÄ STALIN HALUNNUT UUSIA ANTAA! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se johtui Ilomantsin tappiosta, punataudista ja muista puna-armeijan ongelmista. Olisi siinä kaksi kertaa evakkotaustaiset ja maattomat miettineet, jos olisivat tienneet mitä olisi tulossa. Eikö olisi ollut parempi pistää Aslak ja isäntä kolhoosiin sekä elää herroiksi 'ammuttujen lapualaisten upseerien' omaisuuden avulla. Tyhmät kuolivat peläten sitä orjan kohtalo joka kuitenkin heihin iski sodan jälkeen.
” Olisi siinä kaksi kertaa evakkotaustaiset ja maattomat miettineet, jos olisivat tienneet mitä olisi tulossa. Eikö olisi ollut parempi pistää Aslak ja isäntä kolhoosiin sekä elää herroiksi 'ammuttujen lapualaisten upseerien' omaisuuden avulla.”
Aika romanttinen käsitys siitä, mitä tapahtuu kun päätyy osaksi neukkulaa? Jos katsomme mitä tapahtui vastaavassa tilanteessa Baltian maissa niin n. 10 % väestöstä katosi junakuljetuksina pohjoisille gulageille ja varsin harva sieltä palasi. Valtio piti tapanaan omia tapettujen omaisuudet eikä niillä todellakaan eletty herroiksi. Elo kolhooseissa olisi ollut raatamista ja köyhyyttä eikä työntekijällä ollut oikeutta työsuhdetta purkaa tai matkustaa minnekään! Jos joku kävi turistimatkalla 60- luvulla neukuissa niin havaitsi heti, että elintasoero porvarilliseen Suomeen nähden oli valtava!
” Tyhmät kuolivat peläten sitä orjan kohtalo joka kuitenkin heihin iski sodan jälkeen.”
Outoja perustelematon lause? Suomi alkoi pian sodan jälkeen vaurastua kun taas neukun suunta oli päinvastainen! Ei ole kovin tolkkua Tiltulauman fantasioissa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On järjetöntä vertailla toisiinsa täysin keinotekoisia ryhmiä armeijan sisällä. Jouko jakautuivat lukuisilla muilla tavoilla kuin jermuihin ja kiltteihin poikiin.
Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940. Taistelun tulos sen osoittaa.
Pelkkä kokonaismiesmäärä ei todista mitään, vaan voimasuhteet painopoisteissä. Puna-Armeijan ylivoima sekä miehissä että ennen kaikkea materiaalissa oli valtava. Sillä oli varaa suurrinkin tappioihin, meillä ei. Taistelutaito oli myös parempi kuin suomalaisten.Se kyllä tasaantui muutamassa viikossa.Entinen Puolustusvoimien komentaja ja Mannerheimristin ritari Yrjö Keinonen on kirjoissaan kertonut, että joissakin asioissa venäläiset sotilaat olivat suomalaisia taitavampia.
Tässä muutama, linnoittautuminen, kun venäläiset pysähtyivät, niin he menivät heti maan sisään. Kummun tukikohdan taistelussa. Venäläisten krh:lle emme mahtaneet mitään.
Tarkka-ampujina. Miinoittajina. - Anonyymi
"Talvisodan armeija oli varmaan urhoollinen mutta taistelutaidoiltaan ja osaamiseltaan ei hääppöinen. "
Puna-armeijan lisäksi myös suomalaiset tekivät heikosti johdettuja ja toteutettuja operaatioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Taistelukykymme 1944 oli vastustajaan verrattuna paljon heikompi kuin 1940."
Et ilmeisesti ole perehtynyt asiaan. Suomalaisten taistelykyky oli parempi kuin vastustajan 1944 ja se oli sitä myös 1939-40, vaikka silloin talvisodassa siinä olikin vielä toivomisen varaa.
Kannaksen puolustuksen murtuminen nopeasti 1944 johtui suomalaisten väärästä ryhmityksestä ja siitä, että puna-armeija käytti sitä hyödykseen voimakkaalla painopisteellä hyökkäyksessä suomalaisten asemiin. Mannerheimille oli esitetty, että etulinjan miehitystä Kannaksella vähennettäisiin ja siirrettäisiin takalinjaan puolustuksen syvyyden lisäämiseksi, mutta näin ei toimittu. Lisäksi suhteettoman paljon yksiköitä oli Laatokan pohjoispuolisella alueella Kannaksen sijasta."Suomalaisten taistelukyky oli parempi kuin vastustajan 1944 ... Kannaksen puolustuksen murtuminen nopeasti 1944 johtui suomalaisten väärästä ryhmityksestä".
Melkoisen paradoksin heitit. Talvisodassa johto joutui hommiin kylmiltään ja kokemattomana, myös ylin ammattiupseeristo. 1944 sillä oli takanaan jo lähes 5v sotakokemusta ja käytettävissään kaikki tietämys itärintaman sodankäynnistä, ja silti ryhmitykset olivat kuralla.
Eiköhän taistelukyky tarkoita muutakin kuin mosatrampparin kykyä ammuskella pyssykällään poterosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Suomalaisten taistelukyky oli parempi kuin vastustajan 1944 ... Kannaksen puolustuksen murtuminen nopeasti 1944 johtui suomalaisten väärästä ryhmityksestä".
Melkoisen paradoksin heitit. Talvisodassa johto joutui hommiin kylmiltään ja kokemattomana, myös ylin ammattiupseeristo. 1944 sillä oli takanaan jo lähes 5v sotakokemusta ja käytettävissään kaikki tietämys itärintaman sodankäynnistä, ja silti ryhmitykset olivat kuralla.
Eiköhän taistelukyky tarkoita muutakin kuin mosatrampparin kykyä ammuskella pyssykällään poterosta.Viisivuotisesta sotakokemuksesta huolimatta suomalaisten ylipäällikkö oli ensimmäsien maailmansodan kenraali. Marski ei ponjannut syvyyden merkitystä puolustuksessa.
Suomalaisten taistelukuky oli maailman parasta 1944.
Nuoret korpisoturimme olivat mitä parhainta arjalaista HitlerJugend ainesta. Mitä nyt housuunsa paskoivatkin isäm maalisia sankartekojansa suorittaessaan...
- Anonyymi
Mustilla taitaa olla pökäle puntissavalmiina samallakun yrittää hartiavoimin mollata kotimaataan!?
Anonyymi kirjoitti:
Mustilla taitaa olla pökäle puntissavalmiina samallakun yrittää hartiavoimin mollata kotimaataan!?
Mummollas on pökäle puntissavalmiina.
- Anonyymi
City-vihreitä ei paljon rintamalla näkynyt ...
- Anonyymi
Ehkä heitä ei siihen aikaan runsaasti ollut?
- Anonyymi
Puna-armeijan tappiot Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944 olivat Tapio Tiihosen tohtorinväitöskirjan tutkimusten mukaan peräti 189 000. Koska suomalaisten tappiot jakaantuivat niin että 68% koettiin Kannaksella, 31% Laatokan pohjoispuolella ja 1% muualla (Rukajärvi), niin puna-armeijan tappiot Laatokan pohjoispuolella lienevät olleen n. 85 000 miestä. Kaikkiaan Stalinin offensiivit maksoivat Suomen rintamalla (suomalaisia vastaan) siis noin 275 000 miestä. Lisäksi puna-armeija menetti noin 700 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä.
- Anonyymi
"tappiot Laatokan pohjoispuolella lienevät olleen n. 85 000 miestä"
Krivosheevin mukaan 16,924 kaatuneita ja kadonneita, 46,679 haavoittuneita ja sairaita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"tappiot Laatokan pohjoispuolella lienevät olleen n. 85 000 miestä"
Krivosheevin mukaan 16,924 kaatuneita ja kadonneita, 46,679 haavoittuneita ja sairaita.Krivosheevin tiedot on melko lailla alakantissa. Kannaksella 9-20.6.44 väitti 31,000 mutta Tiihosen mukaan puna-armeijan tappiot vähintäin 60,000.
- Anonyymi
Nooh Pylkäs vähän isäntämiehenä satuili hyväuskoiselle renkipojalle. Uskoihan se todella punakaartilaistenkin olleen Juho Syrjän eli Akseli Koskelan tapaisia kulakkeja. Tämän saman 'neron' mielestä punakaartilaisten torpparien pojat jättivät kuulemma asemansa viimeisinä kesällä 1944. Väiskin romantiikassa on se ansio, että etenkin 70-luvun puolivälissä ilman Akseli Koskelan luomaa 'rehellisen isännän' mielikuvaa oli poromiehille ja rehupunteilla suuri riski joutua kolhoosiin. Lahdatuksi joutuivat lopulta taas kulakki Esko Ahon johdolla Linnankin huiputtamat työläiset. Paavo Lipponen kuritti heinähattuja ja sai niiltä sen takia lempinimen 'kaksimetriä kävelevää paskaa'. Poromiehilläkin oli Ison-Paavon kanssa ongelma. Vihdoin toteutettiin Lipposen avulla sitä linjaa, että 'Tapappa kuule talonpoika päivässä, ja parhaimmassa kaks'. Arvo Salo luuli hölmönä Linnan uskovan tuohon linjaan. Linnan kirjat on vasemmistolaista maaseuturomantiikkaa. Pohjantähdessä suurin pääpiru on teollistunut Saksa.
- Anonyymi
” Pohjantähdessä suurin pääpiru on teollistunut Saksa.”
Outoa? Itse asiassa Pohjantähdissä ei Saksaa juuri edes mainita!
- Anonyymi
Ihan oikein se siinä totesi, että 'Näyttää kolhoosipojalla olevan syömistä, vaikka on sen nälkäkuolemaa kolmatta kymmenettä vuotta varrottu'. Suomessa ei tunnut kannattavan edes nämä nykyiset veronmaksajien lihottamat suurtilat. Lahtisen raivoamisesta toki tuleva Käkisaaren isäntä joutui muiden pakottamana jättämään pois asioita, viisaasti tekivät tulevalle kulakille. Lahtinenhan raivoaa alkuperäisessä Sotaromaanissa ettei omista isänmaasta tilkkuakaan, asumansa vuokrakasarmi on yhtiön omaisuutta ja kirkosta hän on eronnut. Muistaakseni varsinaisessa versiossa ei ole edes sitä Lahtisen tokaisua, että venäläiset voivat kaikin mokomin viedä hänen vanhan äitinsä, jos sillä jotakin tekevät. Yrjö-poika oli sensuroitunakin monen kaupunkilaisen perikuva.
- Anonyymi
” Lahtinenhan raivoaa alkuperäisessä Sotaromaanissa ettei omista isänmaasta tilkkuakaan, asumansa vuokrakasarmi on yhtiön omaisuutta ja kirkosta hän on eronnut. Muistaakseni varsinaisessa versiossa ei ole edes sitä Lahtisen tokaisua, että venäläiset voivat kaikin mokomin viedä hänen vanhan äitinsä, jos sillä jotakin tekevät. ”
Vähänpä muistat ja senkin väärin! Koko tuo luritus oli mukana jo alkuperäisessä kirjassa ja sitä on usein esitetty myös monologin osana!
”Yrjö-poika oli sensuroitunakin monen kaupunkilaisen perikuva.”
Ei suinkaan kaupunkilaisen vaan suomalaisen äärivasurin perikuva, joka usein oli hankaluuksissa vallattujen alueiden kelvottoman kunnon takia. Osallistui kuitenkin vallatun kenttäkeittlön kaalisopan syömiseen, jonka laatua miehet kehuivat:-D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Lahtinenhan raivoaa alkuperäisessä Sotaromaanissa ettei omista isänmaasta tilkkuakaan, asumansa vuokrakasarmi on yhtiön omaisuutta ja kirkosta hän on eronnut. Muistaakseni varsinaisessa versiossa ei ole edes sitä Lahtisen tokaisua, että venäläiset voivat kaikin mokomin viedä hänen vanhan äitinsä, jos sillä jotakin tekevät. ”
Vähänpä muistat ja senkin väärin! Koko tuo luritus oli mukana jo alkuperäisessä kirjassa ja sitä on usein esitetty myös monologin osana!
”Yrjö-poika oli sensuroitunakin monen kaupunkilaisen perikuva.”
Ei suinkaan kaupunkilaisen vaan suomalaisen äärivasurin perikuva, joka usein oli hankaluuksissa vallattujen alueiden kelvottoman kunnon takia. Osallistui kuitenkin vallatun kenttäkeittlön kaalisopan syömiseen, jonka laatua miehet kehuivat:-DViime sodissa kuoli kaikkiaan 93 563 suomalaista, joista jatkosodassa 63 204 ja talvisodassa 27 008.
Sen lisäksi Lapin sota vei 2816 suomalaista.
On turhaa saivarrella minkä ikäisinä kuoltiin. Fakta on se, että yksistään kesäkuussa 1944 kuolleista suurin osa eli 1172 oli vuonna 1923 syntyneitä.
- Anonyymi
Mihin sun tietosperustuu.Hevosmiesten tietotoimisto taas asialla.Antaa miesten levätä rauhassa,sota on ollut ohi kauan aikaa sitten.Sivarit spekuloivat täällä.
- Anonyymi
Jos katsotaan Mannerheim ristin saaneita, ei siellä kovin nuoria ole.
- Anonyymi
Nuorin oli 19 vuotias. Ikä ei ollut perusteena vaan teko tai teot mikä mahdollisti nimityksen.
Sankarimme ja vapautemme lukko ja tae Törnikin vain 25 vuotias. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuorin oli 19 vuotias. Ikä ei ollut perusteena vaan teko tai teot mikä mahdollisti nimityksen.
Sankarimme ja vapautemme lukko ja tae Törnikin vain 25 vuotias.Voividdukusäoot Wiisas.
HURRAA! ISÄM MAA!
- Anonyymi
Kesällä 1944 taisteluissa menehtyneistä 10.3% oli syntynyt ennen v. 1910 eli olivat iältään jokseenkin 35-v tai vanhempia. Heistä huomattava osa upseereita, vääpeleitä ja päällystöä.
Taistelujoukkojen rivisotilaista näitä ukkoja lienee ollut vähemmän kuin 5%. Talvisotaan verrattuna ero huomattava. Vanhat ukot ovat rintamalla kovia vain Hollywoodin hömppäelokuvissa jossa joku Telly Savalas ja John Wayne tappavat kuuskymppisinä vihollisia kasapäin.- Anonyymi
Miten niin Hollywood-elokuvissa? Olihan Antti Rokka kova Tuntemattomassa sotilaassa. Rokka tuhosi koko neuvostokomppanian verran miehiä konepistoolillaan. Jonkun piti vain ladata niitä lippaita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin Hollywood-elokuvissa? Olihan Antti Rokka kova Tuntemattomassa sotilaassa. Rokka tuhosi koko neuvostokomppanian verran miehiä konepistoolillaan. Jonkun piti vain ladata niitä lippaita.
Rokan esikuva, Pylkäs, ampui 83 vihollista tuossa taistelussa. Linna romaanissaan hieman "kaunisteli " lukuja eli vain 52. Pylkäs tyhjensi 17 vanhan mallista 40 patr. rumpulipasta.
- Anonyymi
Talvisodan veteraanit eivät olleet mitään vanhoja ukkoja 1944. Esim. Vuoden 1918 ikäluokka oli 26 vuotiaita. Parhaassa iässä sotilaiksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po2157684- 583033
- 1952429
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101883Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1821795Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke241532- 751301
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä281202Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,381183Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty501039