Alipaine on haitaksi ylipaine on haitaksi

Kannattaa miettiä myös, missä ne kostausvauriot ja mikrobikasvustot useimmin muhivat - yläpohjassa vai seinien alajuoksuissa, maaperässä lattian alla yms.

Sen jälkeen voi yrittää ratkoa sitä, että kannattaako ilman sisäänvirtausta rakennuksen alaosasta tehostaa konevoimalla painovoiman lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa miettiä myös, missä ne kostausvauriot ja mikrobikasvustot useimmin muhivat - yläpohjassa vai seinien alajuoksuissa, maaperässä lattian alla yms.

Sen jälkeen voi yrittää ratkoa sitä, että kannattaako ilman sisäänvirtausta rakennuksen alaosasta tehostaa konevoimalla painovoiman lisäksi.

Lue lisää

Koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa puhalletaan sekä sisään että ulos. Ilmamäärät säädetään niin että sisällä on pieni alipaine, siis pieni. Ilma tulee huoneisiin katon rajasta, ei seinien alaosasta.

Anonyymi kirjoitti:

Koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa puhalletaan sekä sisään että ulos. Ilmamäärät säädetään niin että sisällä on pieni alipaine, siis pieni. Ilma tulee huoneisiin katon rajasta, ei seinien alaosasta.

Lue lisää

"Koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa puhalletaan sekä sisään että ulos. Ilmamäärät säädetään niin että sisällä on pieni alipaine, siis pieni. Ilma tulee huoneisiin katon rajasta, ei seinien alaosasta."

Lattianpinnassa taitaa alipaine olla kuitenkin aavistuksen korkeampi & ulkoilmalla kova pyrky sisään. Mutta se on totta että korvausilma tulee epätiiveimmästä kohtaa.
Meillä ne on sälekaihdinporausten, ikkunaluukkujen ja ovien tiivisteet.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa miettiä myös, missä ne kostausvauriot ja mikrobikasvustot useimmin muhivat - yläpohjassa vai seinien alajuoksuissa, maaperässä lattian alla yms.

Sen jälkeen voi yrittää ratkoa sitä, että kannattaako ilman sisäänvirtausta rakennuksen alaosasta tehostaa konevoimalla painovoiman lisäksi.

Lue lisää

"Kannattaa miettiä myös, missä ne kostausvauriot ja mikrobikasvustot useimmin muhivat - yläpohjassa vai seinien alajuoksuissa, maaperässä lattian alla yms."

Jos talo on mennyt pilalle, kannattaa miettiä missä on vika.
Vika voi olla ilmanvaihdon puutteessa, mutta todennäköisemmin jossain muussa.

Kun rakenteet on hatarat ja pilalla, koneellista ilmanvaihtoe eikä muutakaan kannata tehdä ennen kuin rakenteet on korjattu. (puskutraktorilla)

"Sen jälkeen voi yrittää ratkoa sitä, että kannattaako ilman sisäänvirtausta rakennuksen alaosasta tehostaa konevoimalla painovoiman lisäksi."

Konevoima on asennettu väärin jos se nostaa alipaineen kohtuuttoman suureksi.
Riittävä alipaine on sama kuin painovoimaisessa tapauksessa.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa puhalletaan sekä sisään että ulos. Ilmamäärät säädetään niin että sisällä on pieni alipaine, siis pieni. Ilma tulee huoneisiin katon rajasta, ei seinien alaosasta.

Lue lisää

Jep, koneellisen ilmanvaihdon suunnitteluohjeet on laadittu sillä periaatteella, että tehdään kohtuulliseen ilmatiiviiseen taloon pieni eli vähintään -10 Pa alipaine. Erittäin tiiviiseen, mitä nykytalot alkavat olla, saadaan sitten alipainetta vähän reilumin.

Tosin em. koskee enempi muita kuin OK-taloja. OK-taloissa mitoitusilmavirrat ovat aika pieniä eikä niillä kovin isoja paine-eroja tehdä. Silloin jää toteutumatta sekin idea, huoneilman vuotaminen rakenteisiin saataisiin muka täysin ehkäistyä ilmanvaihdolla luotavalla alipaineella. Tätähän essonvaarit koko ajan sönköttää, talo menee homeeseen, jos ei ole alipainetta. Tämän vuoksi koulut sun muut säädetään nykyäään -15 Pa alipaineeseen ja sitten ihmetellään, miksi ongelmat jatkuvat.

Anonyymi kirjoitti:

"Kannattaa miettiä myös, missä ne kostausvauriot ja mikrobikasvustot useimmin muhivat - yläpohjassa vai seinien alajuoksuissa, maaperässä lattian alla yms."

Jos talo on mennyt pilalle, kannattaa miettiä missä on vika.
Vika voi olla ilmanvaihdon puutteessa, mutta todennäköisemmin jossain muussa.

Kun rakenteet on hatarat ja pilalla, koneellista ilmanvaihtoe eikä muutakaan kannata tehdä ennen kuin rakenteet on korjattu. (puskutraktorilla)

"Sen jälkeen voi yrittää ratkoa sitä, että kannattaako ilman sisäänvirtausta rakennuksen alaosasta tehostaa konevoimalla painovoiman lisäksi."

Konevoima on asennettu väärin jos se nostaa alipaineen kohtuuttoman suureksi.
Riittävä alipaine on sama kuin painovoimaisessa tapauksessa.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

>Jos talo on mennyt pilalle, kannattaa miettiä missä on vika.
Vika voi olla ilmanvaihdon puutteessa, mutta todennäköisemmin jossain muussa.

Jonkin muun korjaaminen on usein kallista, joten tällä hetkellä koulujen ja päiväkotien ongelmia ratkotaan säätämällä ne varmasti alipaineisiksi ja pitämällä ilmanvaihto täydellä teholla 24/7.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, koneellisen ilmanvaihdon suunnitteluohjeet on laadittu sillä periaatteella, että tehdään kohtuulliseen ilmatiiviiseen taloon pieni eli vähintään -10 Pa alipaine. Erittäin tiiviiseen, mitä nykytalot alkavat olla, saadaan sitten alipainetta vähän reilumin.

Tosin em. koskee enempi muita kuin OK-taloja. OK-taloissa mitoitusilmavirrat ovat aika pieniä eikä niillä kovin isoja paine-eroja tehdä. Silloin jää toteutumatta sekin idea, huoneilman vuotaminen rakenteisiin saataisiin muka täysin ehkäistyä ilmanvaihdolla luotavalla alipaineella. Tätähän essonvaarit koko ajan sönköttää, talo menee homeeseen, jos ei ole alipainetta. Tämän vuoksi koulut sun muut säädetään nykyäään -15 Pa alipaineeseen ja sitten ihmetellään, miksi ongelmat jatkuvat.

Lue lisää

Nykyään ei suositella edes 10 Pa alipainetta, vaan pyritään käytännössä nollaan. Silloin on yläpohjassa ylipainetta talvella, varsinkin korkeammissa taloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään ei suositella edes 10 Pa alipainetta, vaan pyritään käytännössä nollaan. Silloin on yläpohjassa ylipainetta talvella, varsinkin korkeammissa taloissa.

> Nykyään ei suositella edes 10 Pa alipainetta, vaan pyritään käytännössä nollaan

Kyllä, ja käytännön ratkaisu on "säädetään ilmavirrat alkuperäisten suunnitelmien mukaan". Tämä on normi ratkaisu mm. tiivistyskorjauksen tai saneerauksen jälkeen -> parempi ilmatiiviys -> aiempaa suurempi alipaine.

> Silloin on yläpohjassa ylipainetta talvella, varsinkin korkeammissa taloissa.

Korkeissa taloissa on aina ylipainetta yläpohjassa pakkasilla.

1 kerroksisen pientelon saa, ehkä, pidettyä alipaineisena kauttaaltaan. 2 kerroksisissa on käytännössä aina ylipaine yläkerrassa kovilla pakkasilla. Sitä paine-eroa kun tulee noin 2 Pa/m, niin talo pitäisi imuroida keskimäärin -6 Pa alipaineeseen (jolloin 1 krs lattian rajassa reilu -10 Pa). Harva pientalo on niin tiivis, että ilmanvaihto tähän kykenee. Liesituulettimella voi onnistua, muttei iv-koneella.

Hauskaahan tässä on, että koneellista poistoa haukutaan alipaineen tekemisestä Koneellisen poiston talot ovat kuitenkin vanhempia = vuotavampia, joten tulo- ja poistoilmavaihdolla varustetut, uudemmat ja tiiviimmät, saattavat olla näitä alipaineisempia.

Anonyymi kirjoitti:

> Nykyään ei suositella edes 10 Pa alipainetta, vaan pyritään käytännössä nollaan

Kyllä, ja käytännön ratkaisu on "säädetään ilmavirrat alkuperäisten suunnitelmien mukaan". Tämä on normi ratkaisu mm. tiivistyskorjauksen tai saneerauksen jälkeen -> parempi ilmatiiviys -> aiempaa suurempi alipaine.

> Silloin on yläpohjassa ylipainetta talvella, varsinkin korkeammissa taloissa.

Korkeissa taloissa on aina ylipainetta yläpohjassa pakkasilla.

1 kerroksisen pientelon saa, ehkä, pidettyä alipaineisena kauttaaltaan. 2 kerroksisissa on käytännössä aina ylipaine yläkerrassa kovilla pakkasilla. Sitä paine-eroa kun tulee noin 2 Pa/m, niin talo pitäisi imuroida keskimäärin -6 Pa alipaineeseen (jolloin 1 krs lattian rajassa reilu -10 Pa). Harva pientalo on niin tiivis, että ilmanvaihto tähän kykenee. Liesituulettimella voi onnistua, muttei iv-koneella.

Hauskaahan tässä on, että koneellista poistoa haukutaan alipaineen tekemisestä Koneellisen poiston talot ovat kuitenkin vanhempia = vuotavampia, joten tulo- ja poistoilmavaihdolla varustetut, uudemmat ja tiiviimmät, saattavat olla näitä alipaineisempia.

Lue lisää

Joskus olen omassa 2 -kerroksisessa tutkinut alipainetta avaamalla yläpohjaan johtavan sähkösuojaputken, ilmavirtaus on ollut sisäänpäin -20 asteen pakkasessa. Mutta pakkaskelien ulkopuolella alipaine lieneekin sitten jo turhan suuri.

Maanvaraisen laatan olen massannut tiiviiksi ulkoseinää vasten. Ja talon alle alipainetta imee painovoimainen radontuuletus.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"Kannattaa miettiä myös, missä ne kostausvauriot ja mikrobikasvustot useimmin muhivat - yläpohjassa vai seinien alajuoksuissa, maaperässä lattian alla yms."

Jos talo on mennyt pilalle, kannattaa miettiä missä on vika.
Vika voi olla ilmanvaihdon puutteessa, mutta todennäköisemmin jossain muussa.

Kun rakenteet on hatarat ja pilalla, koneellista ilmanvaihtoe eikä muutakaan kannata tehdä ennen kuin rakenteet on korjattu. (puskutraktorilla)

"Sen jälkeen voi yrittää ratkoa sitä, että kannattaako ilman sisäänvirtausta rakennuksen alaosasta tehostaa konevoimalla painovoiman lisäksi."

Konevoima on asennettu väärin jos se nostaa alipaineen kohtuuttoman suureksi.
Riittävä alipaine on sama kuin painovoimaisessa tapauksessa.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

> Vika voi olla ilmanvaihdon puutteessa, mutta todennäköisemmin jossain muussa.

Vika on lähes aina jossain muussa.

a) rakenne on alunalkujaan suunniteltu tai rakennettu väärin

- valesokkeli
- tiilijulkisivu vailla tuuleturakoa tai (liian kapea) tuuletusrako täynnä laastipurseita
- sadevesiviemäräinti puutuu, sadevedet lorotetaan sokkelin viereen
- maanpinta kaataa seinään päin

b) heikko laatu, työohjeista lipsuttu, käytetty huonoja materiaaleja

- höyrysulku tehty villapaalien kääreistä tai rakennusmuovista (hapertuu ajan mittaan)
- salaojat tehty peltosalaojaputkesta (painuu lyttyyn)
- salaojien kuntoa ei ole valvottu (no, vaikeaa olisikin, jos tarkastuskaivoja ei ole tai ne on jemmattu maanpinnan alle, kuten 20 vuotta sitten oli tapana)

c) ilmasto on muuttunut

- etenkin maan eteläosassa talven kesto on lyhentynyt, enää ei jännitetä, onko jouluna lunta vaan onko lunta tammi/helmikuussakaan....
- em. tarkoittaa, että sateisia ja tuulisia syyskelejä, jolloin tuulen mukana tuleva ns. viistosade kastelee seiniä (eikä rakennusta kuivaavaa auringonpaistetta juuri ole), piisaa aiemman noin 3 kk sijaan 6 kk vuodessa

Lumi pakkanen on rakennusten keston kannalta paljon helpompi tapaus kuin nykyiset "talvikelit", jolloin pakkasen puolella vain käväistään silloin&tällöin.

Rakenneratkaisut, jotka olivat ihan hyviä ja toimivia 50 vuotta sitten, mätivät nyt pahasti. Tämä näkyy jo 60-80 -lukujen koulujen ja päiväkotien ongelmissa. Samaa varmaan pientaloissakin, mutta jengi ummistaa näiltä silmänsä. Paska osuu tuulettimeen vasta talokauppojen jälkeen.

Ruotsissa ovat jo todenneet monet meilläkin yleiset ja edelleen käytettävät ratkaisut, kuten rossipohjan ja kipsilevystä tehdyn tuulensuojan, riskirakenteiksi. Meillä on pian maan eteläosassa samat kelit kuin Ruotsin eteläosissa taannoin. Samalla saadaan maan pohjoisosiin sellaiset talvet, mitä etelä-Suomessa taannoin oli... Jälki tulee olemaan rumaa.