IS Viikonloppu 21.-22.12.2019 Kovis

Jos näin on, eikä ratkonnassani ole virheitä, tilanne on valitettava, sillä IS:n ristikot ovat yleisesti varsin laadukkaita ja arvostan niitä. Niistä löytyy erittäin harvoin suoranaisia virheitä.

Koko alueen ratkaisussa saattaa olla väärin. Yritin Googlaamalla tarkistaa ratkaisuani vihjeeseen:

todisti Grönlannin saareksi (5)

Sain siihen kyllä järkevältä tuntuvan nimen, mutta väitteen totuudellisuutta en pystynyt tarkistamaan. Kaivoin esille vanhoja tietosanakirjoja, mutta niissä ei ollut artikkelia saamastani ratkaisusanasta. En siis saanut tarkistettua, oliko ratkaisusana oikein.

Ympäristössä sain kaksi melkein samaa ratkaisusanaa, mikä ei tuntunut hyvältä.

Laitoin tekstarilla vastauksen. Tästä tuskin yritän anatomiaa. Ainakin tarvitsisin sen luomiseen muilta apua.

Lue tähän liittyen myös https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/forums/topic/is-viikonloppu-21-22-12-2019/#post-16887

Jos ratkaisuksi todella tulee ÖREÄ, katson, että ristikon koeratkojat/tarkastajat ovat olleet huolimattomia. Myös koko konteksti on mielestäni hieman huono (edellyttäen tosin, että ratkoin oikein). Mielestäni on hyvä muistuttaa laaduntarkkailusta. Jos olisin vastannut ristkosta, en olisi hyväksynyt ristikkoa tällaisenaan julkaistavaksi vaan olisin edellyttänyt siihen korjauksia koko siihen alueeseen, johon sain ÖREÄ. Ristikko ei välttämättä olisi ehtinyt tiettyyn päivämäärään, mutta varmasti tilalle olisi ollut laittaa muukin ristikko.

Yleisesti ottaen Sanariksen laaduntarkkailu toimii varsin hyvin. Jos satunnaisesti on huomautettavaa, se ei ole mitään maalittamista.

Minulla oli vaikeuksia ratkaisusanan ISKÄT (4) kanssa. Siihen tuli ihan ok sana ja ihan ok idea.

OS
ET (5)

Eräänlaisen selityksen keksin, mutta en pidä sitä ihan toimivana murteellisen sanaosion vuoksi.

Tätä on alettu kyselemään. Mistä kyseltiin, olin itse tullut samoihin päätelmiin. Mutta tätä ÖREÄ ja sen ympäristöä ei ole käsitelty. En tässä puutu siihen.

Sivun yläosassa oli kaksi kasvokuvaan, joiden ratkaisusanat risteävät keskenään. Toisen kasvokuvan yhteydessä on -1. eli ensimmäinen kirjain sanasta otetaan pois. Molemmissa kuvissa viitataan samaan ratkaisususanaan eli PLÄSI, josta toisesta on otettu pois ensimmäinen kirjain ja saatu LÄSI. Tällainen laadinta ei tunnu hyvältä. Vierastan myös slangisanojen käyttöä.

Grönlantiin liittyväksi naparetkelijäksi sain PEARY, mutta en mistään löytänyt tietoa, että hän todisti Grönlannin olevan saari.

OS
ET - OLLET

Tämän saatoin ymmärtää väärin. Sain tähän sellaisen ajatuksen, että OS = "omaa sukua". Jos joku on omaa sukua hän OLI jotain. Tällöin tuliisi OLI ET - OLIET. OLL on ehkä murteellinen ilmasu sanasta "oli". Tällaisessa kontekstissa murteellisuus ei mielestäni luontevasti istu. Voi olla. että olen ihan pihalla asiasta.

Olin muodostanut
OS
ET
väärällä logiikalla. Sain vastauksen, että logiikka on seuraava:

jos et = jollet

Näemmä jos logiikka tuntuu ontuvan, se on todennäköisesti väärin.

https://www.sanaristikkofoorumi.net/wordpress/ristikot/vihjeanalyysit/ilta-sanomat-21-12-2019-kovis/

Mitä ÖREÄ tulee, teoriassa voisi ehkä ajatella omaa sanajohdannaista sanasta ÖRISEVÄ (vrt. ÄRISEVÄ - ÄREÄ), mutta en löydä sanaa käytetyn missään. En nyt jaksa uskoa, että laatija olisi ajatellut omaa sananjohdannaista vaan vain käyttänyt sanoja väärin päin.

Ja vaikka laatija olisi ajatellut omaa sanajohdannaista, ihan omien sanajohdannaisten käyttö on kyseenalaista. Pääkuvalauseissa väliaikaisia yhdyssanoja voi luoda, mutta sanajohdannaiset kyllä pitäisi mielestäni olla sellaisia, että niitä tosielämässä käytetään. On äärimmäisen kyseenalaista, jos mennään siihen, että luodaan kertakäyttöisiä sanajohdannaisia.

Tein nyt tästä vielä analyysin, jossa mainitsin tuonkin asian.

Siirsin tuo lisäyksen foorumiin.

Jatkoin vielä kommentia näin:

Sellaiset tuntuvat ratkojista epäreiluilta, sillä ratkoja edellyttää ettei omia sananjohdannaisia esiinny.

Sen lisäksi ratkoja joutuu keksimään laatijan omalle sanajohdannaiselle vielä sisällönkin, mikä on mielestäni vähän liikaa. Tosin kyllä minä ”sanalle” ÖREÄ teoreettisen merkityksen keksin (teoreettisen, koska sanaa ei mielestäni oikeasti ole olemassa).

Lisäksi laatijan omia sanoja käytettäessä ristikkokieli irtautuu todellisuudesta aivan täysin.

Jos tässä kohdassa on kyse omasta sanajohdannaisesta, kohta ei sellaisena ainakaan kaikille ratkojille tunnu. Ainakin osalle ratkojista ratkaisusana näyttäytyy oman sanajohdannaisen sijaan selkeänä laadintavirheenä, mikä on sellaisenaan huono asia.

Tapio
Kirjoittamassani asiassa mainitsemastani vihjeestä on kyse luottamuksesta ristikoiden laatuun. Huonot ratkaisusanat vievät luottamusta ristikoiden laatuun.

Tässä säikeessä käsiteltyä ratkaisua ÖREÄ voi verrata myös siihen, että käytetään ratkaisusanana Googlella löydettyä yleisellä tasolla harvinaista sanaa, esim. LIMMA. Myös tällaiset sanat vievät luottamusta laatijan ja ratkojan välillä.

Jos ristikossa on luottamusta syöviä ratkaisusanoja, sellainen ristikko pitäisi palauttaa takaisin laatijalle, eikä laittaa julkiseksi.

Näemmä tuli esille, että nimimerkki Jukkis hyväksyy ÖREÄ samaan tapaan johdettuna kuin tulee ÄREÄ.

Kun suoraan kysytään, niin pitää vastata. Kun ärisee niin on äreä, kun örisee, niin on öreä.

Näin kyllä arvelinkin kommentoijan vastaavan. Sain tähän nyt välillisen kommentin.

Kuten on tullut esille, sanaa ”öreä” ei löydy mistään sanakirjasta enkä ainoatakaan kohtaa netistä löytänyt, jossa sanaa ”öreä” olisi käytetty. Näemmä monille riittää, että sana tuntuu kivalta ja luontevalta.

No tässä on sitten kaksi tulkintaa. Niille, jotka pitävät sanaa ”öreä” epäsanana, kyseessä on laadintavirhe. Toisten mielestä tämä ei ole vielä yleisesti tunnettu sana, mutta koska se voidaan sanojen ”ärisevä”, ”ärisee” ja ”äreä” mallin mukaan luoda, se on ok.

Enkä Sanariksen laatijat ovat ottaneet tehtäväkseen laajentaa sanastoa, mutta tällöin kyllä ratkoja on helisemässä, kun hän ei voi tietää, onko kyseessä yleisesti käytetty sana vai onko kyseessä laatijan sanaehdotus yleisesti käytettäväksi sanaksi.

Mielestäni Sanaris taitelee jatkuvasti sanojen muodostamisessa harmaalla alueella.

Jossakin määrin olen menettänyt luottamukseni Sanarikseen. Yleisesti ottaen pidän Sanariksen ristikoista, mutta niihin täytyy suhtautua hieman epäluuloisesti.

Onko ihan oikeasti hyvä asia se, että jotkut ratkojat pitävät silloin tällöin ratkaisusanoja laadintavirheinä? Onko tällaisia ratkaisusanoja ihan pakko ristikkoon laittaa?

Vuokila itse vastasi näin luodessaan anatomian:

Sanaa ÖREÄ ei löydy sanakirjoista. Itse vihje on kuitenkin täsmällinen ja yksiselitteinen. Olisiko minun pitänyt hylätä koko ristikko tuon sanan takia? Toki ristikkoa tsekatessa huomattiin, että sitä ei löydy, mutta sana kuulosti silti luontevalta ja ymmärrettävältä. Virhe sen käyttö ei ole mutta aika pitkä miinus muuten hienossa laatimuksessa. Sen muuttaminen olisi aiheuttanut jättiremontin koko ristikossa eli käytännössä hieno ristikko olisi pitänyt sen takia hylätä. Virhe ei myöskään ole sanojen LÄSI ja PLÄSI esiintyminen samassa ristikossa, koska ne tarkoittavat aivan eri asioita, niillä on vain samanpohjainen vihje.

Minun mielipide on, että ristikko olisi pitänyt hylätä ja vaatia korjaus. Korjattuna ristikon olisi voinut julkaista. Minusta ei ole hyvä linja, että jos tämän tason heikkous huomataan, ristikko silti julkaistaan. Jos tällaista tapahtuu muutamankin kerran, sillä pilataan ratkojien silmissä Sanariksen maine.

En pitänyt LÄSI ja PLÄSI esiintymistä lähekkäin virheenä vaan huonon tuntuisena laadintana.

Kyllä minä jossakin määrin ymmärrän kommentin kehityksen kärjessä kulkemisesta. Sanaris pyrkii luomaan uutta tyyliä. Siihen osana kuulunee se, että annetaan laatijoiden luoda omia sanoja. Tässä tuskin lähtökohtaisesti oli siitä kyse - tai mistä minä laatijan ajatuksia tunnen. Olen aiemmissa kommenteissa kertonut, miten omien sanajohdannaisten käyttö tuntuu minusta hieman epäreilulta.

Ehkä minun tehtävä ennakko-oletus, että tulevia Sanariksen julkaisemia kovisristikoita en voi pitää lähtökohtaisesti oikein laadittuina, koska laatijan omat sanajohdannaiset kelpaavat, jos tulee kinkkinen tilanne. Sanaris ei minusta vaikuta vaativan ristikoilta virheettömyyttä. Tiukan paikan tullen hyväksytään tarkastusvaiheessa huonona pidetty sana. Niin Vuokila itse on todennut. Tämä vie pohjan luottamukseltani Sanarikseen.

Tähän asti olen oletusarvoisesti pitänyt Sanariksen ristikoita oikein laadittuina.

Tämä sinänsä ei ole uutta. Erkki Vuokila ja Pekka Joutsi loivat "ennätysaukion" vuonna 2013. Siinä hyväksyttiin sanoja, joita ei normaalisti hyväsyttäisi. Perusteluna oli, että isossa aukiossa niin piti toimia.

Minusta Vuokilan ja Joutsin yritys oli kunnianhimoinen, mutta minun silmissäni se jäi vain ja ainostaan yritykseksi.

Kun lukee Vuokilan kommentin, siitä käy ilmi, miten hän lukee kommenttejani, joita laitan tänne tai omalle foorumilleni. Vaikka olen sivuraiteella, kritiikkini kyllä huomioidaan.

Mielestäni aina tarvitaan kritiikkiäkin, jotta ristikoiden laadinta ei mene aivan villiksi.

Monessa kommentissa myös kannustan ratkomaan Sanariksen ristikoita, näin esim. Apu 52/53 kohdalla ja Tommi Läntiseen liittyvän Histis-ristikon kohdalla. Sivustoni ristikkoapusivut on tarkoitettu siksi, että Sanariksen myös Iisakin ristikoiden kovikset saisivat enemmän ratkojia.

Muutama sana vielä ratkaisusanasta ÖREÄ. On huomattava, että vihje ei sisällöllisesti mitenkään liity ratkaisusanaan. Logiikka perustuu M-kirjaimen ottamiseen pois sanojen alusta, jolloin jäljelle jäänet sanat eivät sisällöllisesti liity toisiinsa. Tampereen kaupunginosaa ei voi kuvata sanalla ”öreä.

Ratkojan täytyy aivan itse miettiä, mikä on sanan merkitys saamatta siihen apua mistään. Hän ei voi millään tavalla tarkistaa sanan oikeellisuutta sanajohdannaiselle, jota ei missään muualla käytetä kuin yhdessä ristikossa.

Olin jotenkin pettynyt Vuokilan kommenttiin ”Virhe sen käyttö ei ole”. Tämä nyt antaa oikeutuksen minkä tahansa laatijan oman sanan laittamisella ristikkoon, jos vain löytyy joku toinen sana, jota voi käyttää mallina. Tämä on minusta epäreilua ratkojaa kohtaan.

Omien pitkien yhdyssanojen suhteen tilanne on sikäli toinen, että ratkaisusana liittyy asiasisällöllisesti vihjeeseen. Jos ratkaisusana liittyy asiasisällöllisesti vihjeeseen, ratkoja voi peilata ratkaisusanaa vihjeeseen. Minusta niissäkin Sanariksen laatijat menevät överiksi, mutta ratkaisusanat ovat yleensä kontekstissaan varsin ymmärrettäviä. Tilanne on ratkojan kannalta kuitenkin reilumpi.

Minusta laatijan, tarkistajien ja ristikoista vastaavan Erkki Vuokilan pitäisi kysyä itseltään, voisivatko he käyttää uniikkia sanajohdannaista sanomalehtiartikkelissa. Olisi mielenkiintoista tietää, missä tilanteessa Vuokila itse voisi ajatella käyttävänsä sanaa? Voisiko hän käyttää sitä blogissaan ihan tavanomaisessa kontekstissa?

Koska ratkoja ei voi tarkistaa sanan oikeellisuutta mistään, ratkojalle jää ikävä epäilys siitä, onko hän ratkonut ristikon oikein. Tälläisen epäilyn jättäminen ratkojalle on erittäin kyseenalaista.

Näemmä ratkojien mielestä kun Sanaris päättää, että sana on ristikkokelpoinen, se on sitä eikä muilla saa olla mitään asiaa vastaan:

"Öreä on ollut tähän saakka epäsana, mutta nyt se on todistettavasti ainakin ristikkokelpoinen."

Ratkojilla ei siten ole mitään sanomista siihen, onko sana ristikkokelpoinen vai ei?

Minusta on vaan raivostuttavaa, että Sanaris asettuu Kielitoimiston yläpuolelle eikä välitä sen mielipiteistä juuri mitenkään. Jos laatija laittaa jonkin aiemmin epäsanana pidetyn sanan ristikkoon, se on ihan ok, koska sanaa käytetään Sanariksen julkaisemassa ristikossa. Sanaris asettuu tässä ylimmäksi sanojen haltijaksi Suomessa.

Pääsääntöisesti minusta ristikkosanan tulee olla sellainen, että se on yleisesti käytössä. Yhdyssanoissa mielestäni sanan tulisi soveltua yleiseen käyttöön. Yhden kerran ristikossa esintyvä sana ei ole yleisessä käytössä oleva sana, miksi sen käyttö on varsin kyseenalaista ristikoissa. 

Tietenkin Sanaris voi luoda oman ristikkokielen, jolla on omat sääntönsä. Silloin sen ei milloinkaan tarvitse välittää, onko sana yleisessä käytössä tai löytyykö sana Kielitoimiston sanakirjasta.

Todennäköisesti laatija ajatteli tuohon tapaan.

Toivon kuitenkin, ettei Sanaris menisi sille linjalle, että se löperyydessään hyväksyy sanajohdannaisia, jotka löytyvät kerrallaan vain yhdestä ristikosta. Toivon, että Sanaris ottaisi tiukemman linjan tulevaisuudessa. Jos niin ei käy, kaikki keskustelu ratkaisusanasta ÖREÄ on ollut turhaa ajanhukkaa.

Tosin voihan kritiikilläni olla myös täysin päinvastainen vaikutus - Sanaris haluaa varta vasten käyttää ihan omaa ristikkokieltä ja sillä erottautua entistä enemmän muista.

En ole koskaan väittänyt olevani huippuratkoja, mutta ymmärrän ristikoita kohtalaisen hyvin. Edellinen kommentti on vain sitä, että kritiikkini halutaan vaientaa.

Mitä tulee Sanariksen ristikkosanojen arvosteluun, en ole yksin arvioinneissani. Tietenkin ne, jotka katsovat Sanariksen lähes aina olevan oikeassa, ovat eri mieltä.

No joku kertoi ratkovansa kymmenen ristikko päivässä. En minulle sellaista intohimoa asiaan ole. Toki haluaisin intohimoisemmin keskustella.

No Sanariksen foorumiin tuli sentään erittäin hyvä kommentti sanasta ÖREÄ:

Öreä löytyy aiemmasta Skytän anatomiastakin (IS-kovis 9.12.2017). Siinä ristikossa se on vihjeenä, ratkaisusana Atala. Tämähän on aivan puhdasoppista, olipa öreä epäsana tai ei. Olisikohan se jäänyt tuosta kummittelemaan Vaalamon mieleen? Kuten Vuokila anaomiassa toteaa, ratkaisusanana tämä on miinus muuten hyvässä ristikossa. Aika ymmärrettävä sana toki kun se siihen änkeytyy. Ehkä siitä tulee uudissana ja ristikko kultautuu vuosien vieriessä virheettömäksi.

Iso S on sekä minun että Sanariksen arvostama henkilö kuuluen Sanariksen foorumin kantaviin voimiin.

Miksi asioista nousee haloo, on suuri syy siinä, että on kommentoijia, jotka "henkeen ja vereen" asti puolustavat virheellistä laadintaa. Taas tuli yksi esimerkki lisää tähän ketjuun.

Jos asenne Sanariksen ristikoihin ei Sanariksen foorumissa olisi niin fanaattinen, olisin saattanut siellä pystyä elämään. No minä kyllä nyt kuten ennenkin moisista poltin päreeni.

Vika ei todellakaan ollut vain minussa vaan myös muiden fanaattisuudessa. Niin minulta kuin monelta muultakin kaivattaisiin vähemmän fanaattista suhtautumista asioihin.

No olen ottanut tämän säikeen vähän tunteiden purkukanavana - omassa vastaavassa säikeessä olen pyrkinyt olemaan niin neutraali kuin pystyn.

No tuttua keljuiluakin on tullut - antaa tulla vaan, omapa on vikani, että tänne kirjoitan.

Näin pitkältä käsittelyltä oltaisiin säästytty, jos Vuokila olisi aiemmin tullut kertomaan, mistä on kyse. Itse asiassa pyysin häntä niin tekemään jo ennen ratkaisun palautusaikaa.

Ärsyttää myös. että Vuokila sanoo "Virhe sen käyttö ei ole".

Millaisena minä näen tämän ristikon tapahtumat.

Minusta lähtökohta on se, miten iso S kuvaa eli laatija on tehnyt tahattoman laadintavirheen.

Laadintavirhe huomataan, mutta ei haluta palauttaa ristikkoa laatijalle takaisin korjattavaksi.

Kun huomataan, että sanaa, jota missään ei käytetä, sanalle on keksittävissä looginen selitys. Kun nyt tällainen selitys keksitään, hyväksytään ristikko, vaikka tiedetään, että kyseessä on iso miinus.

Firmassa kyllä tiedetään, että yleisesti sanajohdannaista, joka ei ole käytössä, pidetään epäsanana.

Näin epäsana muuttuu sanaksi Sanariksen tarkastien parissa.

Mutta mikä ihmeellisintä, samalla epäsana muuttuu Sanaris-fanien piirissä myös sanaksi.

Tällöin ollaan viimeiseen asti samoilla linjoilla, mitä Vuokila kirjoitti, että "Virhe sen käyttö ei ole".

Tätä sanomaa yllättävän moni on toistanut tavalla tai toisella. Tällainen toisto muistuttaa hyvin paljon Trump-fanien käytöstä. Totuudellisuus kärsii.

Vaikka laatija itse tunnustaisi mokansa ja sanoisi, että tuli laitettua epäsana, silläkään ei enää olisi merkitystä kun kerran Sanaris-fanien mielessä aiemmin epäsanana pidetty sana onkin muuttunut oikeaksi sanaksi.

Vastaavanlainen kuvio on toistunut vuodesta toiseen. Jokainen, joka puuttuu tähän kuvioon, joutuu Vuokilan epäsuosioon ja häntä pidetään häirikkönä.

Se, mitä peräänkuulutan on rehellisyys. Kun on virhe, ei pyritä valheellisin keinoin puolustelemaan virhettä. Ei keksitä keinotekoisia selityksiä.

Se, miksi tästä tuli näin pitkä asia, on juuri se, että tässä asiassa on ilmennyt niin kovin paljon itsensä pettämistä. Eikö uutta vuotta voisi aloittaa olemalla rehellisempiä?

Yksi näkökulma on vielä unohtunut. Ratkaisusanassa ÖREÄ on piilokirjain. Jos ratkoja ei hoksaa vihjettä ns. rakennevihjeeksi, hän voi vain arvata kirjaimen. Moni jättäisi tässä tilanteessa ruudun tyhjäksi yrittämättäkään arvata, mitä kirjainta laatija on tarkoittanut. Tämäkin on huono asia.

Jos tätä seikkaa vertaa kerran käytettyyn sanajohdannaisen OTATUTTAA, silloin sanassa ei ollut piilokirjaimia. Lisäksi kyse oli suorasta vihjeestä eikä ns. rakennevihjeestä. Ratkojalla oli yksisellitteinen mahdollisuus ratkaista sana.


Kootusti seuraavista syistä koko ristikko olisi pitänyt minun mielestäni palauttaa laatijalle korjausta varten. Näistä kolmesta syystä sana käyttö on ratkojan kannalta epäreilua:

Oudossa sanassa on piilokirjain. Jos ratkoja ei hoksaa vihjettä ns. rakennevihjeeksi, hän voi vain arvata kirjaimen. 
On käytetty sanajohdannaista, jota ei löydy mistään sanakirjasta eikä internetistä käytettynä oletetussa merkityksessä. Minusta sanan tulee olla sellainen, että jos ratkojan on epävarma, hän voi sanakirjoista tai vähintään internetistä tarkistaa, että sanaa on käytetty. Minusta ristikonratkonnan perussääntöihin kuuluu, että ristikossa esiintyvät sanajohdannaiset ovat käytössä olevaa kieltä. (Sitä, että käsitellään sanaa ei voi laskea mukaan. Käsittelyä ei ollut laadintahetkellä.)
Ratkojan tulee yksin, ilman mitään apuja keksiä sanan merkitys. Ratkojan tehtävä ei ole keksiä sanan merkitys. 

Jos Vuokila todella tarkoittaa "Virhe sen käyttö ei ole", sillä hän sallii, että ristikot ovat vihjeitykseltään aivan erilaisia, mihin on totuttu. Jos laatijat saavat käyttää sanajohdannaisia, jotka eivät ole käytössä ristikon ulkopuolella, ristikonlaadinnan periaatteet ovat mielestäni erittäin kyseenalaisia. Jos tällaisen laadinnan katsotaan olevan edistyksellistä, minun mielessä kovin kaltevalla linjalla ollaan.

Seuraavaa ei ole foorumissani.

Minun mielestäni Vuokilan toiminta muistuttaa hieman Boeing-yhtiön johtajan toimintaa. Ongelmia havaitaan, mutta suunnittelultaan täysi susi lentokonen päästetään tuotantoon. 737 Max -koneet kuuluvat lentokonehajottamoon. Niissä on niin vakava suunnitteluvirhe, ettei yhdelläkään saisi milloinkaan lentää. Syynä tähän oli rahanahneus. Suunittelua ei haluttu tehdä kunnolla vaan päämääränä oli vain saada ulos kone mahdollisimman nopeasti.

Pienessä mittakaava Vaalamon ristikon hyväksynnässä on kyse aivan samasta ilmiöstä.

Toivon syvästi, että Vuokila tarkistaa yleisiä toimintatapojaan ettei Sanarikselle käy kuin Boeingille! No ei onneksi ristikoiden laatiminen kuolemanvakava asia ole, vaikka minun kirjoittelustani voisi niin päätellä.

Haluan vain ja ainostaan sitä, että Sanariksen ristikot pysyvät kaikin puolin laadukkaina. Jotta näin tapahtuu, laadunvalvonnassa ei saa olla tämän ristikon kaltaisia floppeja.

Kuten kerroin, maksan IS:n ristikoista lähettämällä tekstivietin. Maksan 1-2 riippuen siitä olenko kuvannut yhden vai usemman ristikon.

Minun mielestäni Sanariksen tulisi ajatella myös, mikä on IS:n etu. Onko IS:n etu se, että ristikkoa pidetään virheellisenä?

Minun mielestäni tämä ristikko olisi sopinut vähän viallisena julkaista Sanariksen omissa ristikkolehdissä tai Sanaseppojen jäsenlehdissä. Niissä on ihan kohtuullista pyytää ratkojia itse keksimään laatijan oman sanajohdannaisen merkityksen.

Mielestäni yleisiin viikko- ja aikausilehtiin ei kuulu se, että ratkojan tehtävänä on antaa sanoille merkitys tilanteessa, jossa vihje ei sitä anna.

Ihan vaan tiedoksi, että laitoin palautteen suoraan IS:llekin. Vuokilallehan palautetta ei tarvitse suoraan laittaa, koska hän lukee palautteeni netistä.

Korostan, että haluan Sanariksen jatkossakin laativan IS:n tehtävät. Jos IS joutuisi vaihtamaan oman firmansa (IS Ristikot) tai kilpailevan Iltasanomien Auriferaan, se ei olisi ratkojien etu. Kaikista vaativammat tehtävät loistaisivat poissaolollaan. Toki senkin jälkeen olisi Sanariksen Punainen Pelikaani ja Iisakin ristikot. Minusta vain IS:n Sanariksen tehtävät ovat yleisesti ottaen niin hyviä, että IS käy laadukkaasta ristikkolehdestä.

Mutta jos mennään Boeing-yhtiön tasolle laaduntarkastuksessa, ei ole mahdottomuus, että joku toinen ottaa ristikot tehtäväkseen.

Minusta huonoa vihjeitystä on omien sanajohdannaisten käyttö ainakin tavanomaisena vihjeenä eikä pääkuvan vitsinä. Ks. tähän liittyen keskustelu  IS Viikonloppu 21.-22.12.2019, jossa käsitellään ratkaisusanaa ÖREÄ.

Eräs kommentoija heitti ilmaan:

Millainen ihminen mumisee, lirkuttaa, kitisee? Siis tuolla logiikalla. Älä kuitenkaan kerro minkälainen on ihminen, joka urisee...

 Jos ihminen, joka ärisee, äreä/ärisevä, mitkä tosiaan ovat vastaavalla logiikalla nämä sanat:

mumisee - mumiseva - mumea
lirkutta - lirkuttava - lirkku?
kitisee - kitisevä - kitku?
urisee - uriseva - urea?

Jos hyväsytään ÖREÄ ristikkoon käyvänä ratkaisusanana, ainaki MUMEA pitäisi hyväksyä - ja myös ns. rakennevihjeenä, jolloin vihje ei kerro, mitä ratkaisusana tarkoittaa, vaan ratkojan on se itse keksittävä.

En tarkoita, että äreä on väärin, vaan sitä on käytetty mallina muille johdannaisille.

Jotta minua ei ymmärretä väärin, tarkensi foorumissani näin ja lisäsin hieman pohdittavaa:

Sanat ärisee – ärisevä – äreä ovat käytettyä kieltä ja niitä on aivan OK käyttää ristikoissa. Mutta mitkä ovatkaan vastaavalla logiikalla nämä sanat:

mumisee – mumiseva – mumea
lirkuttaa – lirkuttava – lirkku?
kitisee – kitisevä – kitku?
urisee – uriseva – urea

Jos hyväksytään ÖREÄ ristikkoon käyvänä ratkaisusanana, ainakin MUMEA pitäisi hyväksyä – ja myös ns. rakennevihjeenä, jolloin vihje ei kerro, mitä ratkaisusana tarkoittaa, vaan ratkojan on se itse keksittävä. Tai sitten loogisena vihjeen osana:

UMISEVA > UMEA

Ratkaisusana on kyllä ristikkokelpoinen, mutta kun tuossa taustalla on ”sana” MUMEA pitää ratkojan itse keksiä – aika mahdoton keksittäväksi. Mutta jos hyväksytään se, että ratkojan pitää keksiä uusia sanoja ja niiden merkityksiä, kai tällaistakin voisi ajatella ristikkoon laitettavaksi?

Mitäs muuta voisi keksiä:

ulisee – uliseva – ulkku?
inisee – inisevä – ?
anoo – anova – ano?
älisee – älisevä – äleä

No oikeasti ristikkokelpoisia ratkaisusanoja annetuissa esimerkkisanoissa on mukana muutama, nimittäin UREA, ANO ja ÄLEÄ.

Mutta tämä sananmuodostustapa ei ole aina käyttökelpoinen. Minusta paras pysyä niissä sanoissa, joita ihmisen arkielämässään käyttävät.