Elatusmaksun suuruus yhteishuoltajuudessa?

Maksaako molemmat toisilleen elatusapua? :D

Voi olla kuule hyväkin juttu tuollainen matkalaukkuelämä, lapsi voi nimittäin haluta myös muuttaa kotoa kokonaan pois, no ok teini, jos vanhemmat on kimpassa.

Jos lapsen elatus ei kärsi (huoltajilla suurinpiirtein samanlaiset tulot), ja on tehty lastenvalvojalla sopimus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lapsen elatus ei kärsi (huoltajilla suurinpiirtein samanlaiset tulot), ja on tehty lastenvalvojalla sopimus.

Jep. Nimenomaan tarvitaan nuo suunnilleen samat tulot ja 5050 asuminen - sitten lapsen elatus ei kärsi. Etenkään jos molemmat vanhemmat osaavat taloudenpitoa eikä kummallakaan ole riippuvuuksia/maksuvaikeuksia/velkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jep. Nimenomaan tarvitaan nuo suunnilleen samat tulot ja 5050 asuminen - sitten lapsen elatus ei kärsi. Etenkään jos molemmat vanhemmat osaavat taloudenpitoa eikä kummallakaan ole riippuvuuksia/maksuvaikeuksia/velkoja.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, että tarvitaan samansuuruiset tulot, jotka kattavat perheen elämän kaikki osa-alueet. Hyvä tuo huomio, että molemmat vanhemmat osaavat tasapainoisen taloudenhoidon ja kummallakaan ei riippuvuuksia/maksuvaikeuksia . Asuntovelkaa saattaa olla, mutta senkin täytyy sisältyä niin, että sen pystyy vaikeuksitta maksamaan.

Lisäisin vielä, että selvillä pitää olla sekin, miten lasten tarvitsemat, vaatteet, urheiluvälineet, sairauksien kuilut, harrastusten kulut ym. hoidetaan.

Useinhan perheenä ollessa äidit ovat hoitaneet lasten kulut melkein kokonaan, joten yhteishuoltajuudessa kyllä sitten pitää puolittaa kaikki lapsiin kohdistuva ja ilman riitelyitä. Lapsi tarvitsee myös lomillaan jotain yhteistä toimintaa vanhempansa , joten sekin pitää mahdollistaa. Toki vanhempi voi käyttää tällaiseen omia varojaan enempi kuin toinen vanhempi ja suoda näitä virikkeellisiä lomia.

Myös sekin täytyy huomioida, että lapsi kasvaa ja tulee teini-ikä, nuori tarvitsee omaakin rahaa hieman, sillä ei hän mistään sitä voi hankkia itse ja toisaalta hänen täytyy opiskella, jotta myöhemmin saa järjestettyä oman elämänsä.
Liian moni nuori jättää opiskelut ja menee työhön, kuin työhön , jossa on aina liipamisella ilman koulutusta.
Vanhempia voi houkuttaa saada lapsi ulos kodista ja kuluttamasta.
Lapsi tarvitsee kodin ja turva vanhemmistaan jollakin tapaa siihen saakka, että saa ammattitutkinnon ja vielä senkin jälkeen.

Niin ja vanhempien tulojen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja vanhempien tulojen mukaan.

Tottakai juuri näin, eli vanhempienkin tulot vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja vanhempien tulojen mukaan.

Tottakai juuri näin, eli vanhempienkin tulot vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai juuri näin, eli vanhempienkin tulot vaikuttaa.

Eipä meiltä kyselty, että minkälaiset tulot ovat kummallakin - kun kysyttiin että miten elatusmaksut hoidetaan ja sanottiin, että elatusmaksuja ei makseta. Ja lastenvalvoja tuumasi vain, että hienoa kun ollaan asiasta pystytty sopimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä meiltä kyselty, että minkälaiset tulot ovat kummallakin - kun kysyttiin että miten elatusmaksut hoidetaan ja sanottiin, että elatusmaksuja ei makseta. Ja lastenvalvoja tuumasi vain, että hienoa kun ollaan asiasta pystytty sopimaan.

Lue lisää

Lastenvalvoja toimi väärin. Elatusmaksut lasketaan aina vanhempien elatuskyvyn mukaan - oli sitten kyse yksinhuoltajuudesta tai yhteishuoltajuudesta.

Höpsis. Itsekin maksoin yhdestä lapsesta 225 € /kk

Höpöhöpö mitään max 200e kk ole. Vaan menee vanhempien maksukyvyn mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö mitään max 200e kk ole. Vaan menee vanhempien maksukyvyn mukaan.

" vanhempien maksukyvyn mukaan."

Näin juuri. Mitä tässäkin on niin vaikea ymmärtää? Aina samanlaista jauhamista elatusmaksuista max sitä ja max tätä. Ihan kuin ei olisi tullut mieleen, ettei 1400 e kk netto tienaava voi maksaa lastensa elatuksesta yhtä paljon kuin exänsä 4000 e:n nettotuloilla. Ja jos kaksi tienaa vaikka 3000 e netto kk, niin heidän pitää osallistua molempien enemmän lastensa elatukseen kuin jos molemmat ansaitsisivat 1500e netto.

Mistä noin älyttömästi päättelet? Ero on ehdottomasti hyvä päätös, jos vanhemmat eivät tule toimeen keskenään.

Ero on rakastava päätös. Helvetillistä lapsille asua riitelevien/mykkäkoulua pitävien/myrkyllisen ilmapiirin vallitessa vanhempiensa kanssa.

Nyt korona aikaan säälittää niin lapset, jotka eivät pääse edes kouluun karkuun köyhää tai ilkeää ilmapiiriä.

Anonyymi kirjoitti:

Ero on rakastava päätös. Helvetillistä lapsille asua riitelevien/mykkäkoulua pitävien/myrkyllisen ilmapiirin vallitessa vanhempiensa kanssa.

Nyt korona aikaan säälittää niin lapset, jotka eivät pääse edes kouluun karkuun köyhää tai ilkeää ilmapiiriä.

Lue lisää

Lapset muistaa aina kun tavaroita paiskottiin ja huudettiin aikuisten kesken kilpaa. Lapset kertovat myös kavereilleen kuinka isillä on uusi tyttöystävä ja on aina riitaa äidin kanssa.

Elatusmaksuista pitää tehdä sopimus lastenvalvojalla ihan kaikissa tapauksissa. Se on lasten edun mukaista.

Anonyymi kirjoitti:

Elatusmaksuista pitää tehdä sopimus lastenvalvojalla ihan kaikissa tapauksissa. Se on lasten edun mukaista.

Miten niin lasten edun mukaista?
Silloin kun vanhemmuus on molemmilla hanskassa, ei siihen väliin tarvita ketään ulkopuolista sanomaan miten lapseen liittyvät kustannukset ja muut asiat hoidetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin lasten edun mukaista?
Silloin kun vanhemmuus on molemmilla hanskassa, ei siihen väliin tarvita ketään ulkopuolista sanomaan miten lapseen liittyvät kustannukset ja muut asiat hoidetaan.

Lue lisää

"Elatusavusta tulee sopia kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä selville seuraavat laissa säädetyt tiedot: lapsen ja vanhempien henkilötiedot, elatusavun määrä, mistä ajankohdasta alkaen elatusapua on suoritettava ja koska elatusavun suorittaminen päättyy, milloin elatusapuerät erääntyvät maksettavaksi sekä kenelle elatusapu on suoritettava. Elatusvelvollinen vanhempi ja lapsen edustaja allekirjoittavat sopimuksen. Lasta edustaa hänen huoltajansa, muu laillinen edustajansa taikka tietyissä tilanteissa lastenvalvoja. Jos elatusvelvollinen on vajaavaltainen, hänen edunvalvojansa tulee hyväksyä ja allekirjoittaa elatusapusopimus.

Elatusapusopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. Sosiaalilautakunnan on vahvistettava elatusapusopimus, jos sen sisältö on lain mukainen ja se on tehty laissa säädetyssä muodossa. Sosiaalilautakunnan on kuitenkin ennen sopimuksen vahvistamista harkittava sitä, onko sopimus kohtuullinen ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat."

"Jos kummallakin kovin isot omat asuntolainat, ei kumpikaan pysty maksamaan isoja summia."

Paitsi että asumismenoissa lasketaan ainoastaan KOHTUULLISET asumiskulut, kummaltakin (ei KOKO asuntolaina). Ts vanhemmat eivät voi kerryttää varallisuuttaan ottamalla isot asuntolainat, vetoamalla maksukyvyttömyyteen ja näin välttyä maksamasta tarpeellista lasten elatusta.

Pääsääntöisesti on nimenomaan kyse vanhempien nettotuloista.

50/50 huoltajuudessa lasketaan elatusmaksut täysin samalla tavalla kuin muutenkin. Ainoastaan jos huoltajilla on tismalleen samat tulot ja asumiskulut, niin kumpikaan ei luonnollisesti maksa elatusapua, mutta tästä on kirjattava mustaa valkoiselle.

Lähivanhempi ja lapset näet on kusessa (= lasten elatus vaarassa), jos etävanhempi sanookin ettei kykene hoitamaan lasta 50% , etävanhempi vaikka sairastuu pidempiaikaisesti. Tai kohtaa elämänsä rakkauden eikä lastenhoito enää kiinnosta.

Tajuatko itse, että jos ollaan OIKEASTI sopuisia, niin mennään kiltisti tekemään lasta koskevat sopimukset lastenvalvojalle ja vahvistetaan ne. Sitten ne ovat virallisia = lasten elatus turvattu. Mikä tässä on niin vaikeaa jos kerran ollaan vielä sopuisia?

Anonyymi kirjoitti:

50/50 huoltajuudessa lasketaan elatusmaksut täysin samalla tavalla kuin muutenkin. Ainoastaan jos huoltajilla on tismalleen samat tulot ja asumiskulut, niin kumpikaan ei luonnollisesti maksa elatusapua, mutta tästä on kirjattava mustaa valkoiselle.

Lähivanhempi ja lapset näet on kusessa (= lasten elatus vaarassa), jos etävanhempi sanookin ettei kykene hoitamaan lasta 50% , etävanhempi vaikka sairastuu pidempiaikaisesti. Tai kohtaa elämänsä rakkauden eikä lastenhoito enää kiinnosta.

Tajuatko itse, että jos ollaan OIKEASTI sopuisia, niin mennään kiltisti tekemään lasta koskevat sopimukset lastenvalvojalle ja vahvistetaan ne. Sitten ne ovat virallisia = lasten elatus turvattu. Mikä tässä on niin vaikeaa jos kerran ollaan vielä sopuisia?

Lue lisää

Joskus vaikuttaa siltä, että nämä "sopuisat" vanhemmat osaavat tehdä kunnollisia sopimuksia lastenvalvojalla kaikkein huonoiten eli hinaavat vastaan kaikin keinoin "koska sopu". Se on jopa humoristista. Riitaisat vanhemmat osaavat paremmin sopia sopimukset kuntoon ja oikeassa paikassa. He näkevät nenäänsä pidemmälle; turvata lasten edun. Tilanteet voi muuttua, hyvä että on kirjallinen sopimus missä kerrotaan miten homma toimii.

Anonyymi kirjoitti:

50/50 huoltajuudessa lasketaan elatusmaksut täysin samalla tavalla kuin muutenkin. Ainoastaan jos huoltajilla on tismalleen samat tulot ja asumiskulut, niin kumpikaan ei luonnollisesti maksa elatusapua, mutta tästä on kirjattava mustaa valkoiselle.

Lähivanhempi ja lapset näet on kusessa (= lasten elatus vaarassa), jos etävanhempi sanookin ettei kykene hoitamaan lasta 50% , etävanhempi vaikka sairastuu pidempiaikaisesti. Tai kohtaa elämänsä rakkauden eikä lastenhoito enää kiinnosta.

Tajuatko itse, että jos ollaan OIKEASTI sopuisia, niin mennään kiltisti tekemään lasta koskevat sopimukset lastenvalvojalle ja vahvistetaan ne. Sitten ne ovat virallisia = lasten elatus turvattu. Mikä tässä on niin vaikeaa jos kerran ollaan vielä sopuisia?

Lue lisää

Lähivanhempi, etävanhempi? Ketä ne ovat?
Minun kohdalla erosta on jo monta vuotta. Meillä oli päivän selvää että lapset asuvat molempien luona. Omaisuus ositettiin niin että kumpikin sai saman verran osa omaisuudesta siirtyi lasten nimiin.

Vaikka toinen kersoista on kirjattu exän luokse, toinen minun luokse, niin väestörekisteriin kaikkialle viranomaisinstansseihin on ilmoitettu molemmat vanhemmat huoltajiksi ja määritetty molempien lasten kotiosoitteiksi sekä minun että lasten äidin osoite. Teimme eropapereihin mukaan kirjallisen sopimuksen jo avioerotilanteessa tuomioistuimelle.
Ei ole minun eikä exän ongelma jos viranomaisten tietokonejärjestelmissä tai laissa on niin iso puute ettei se hyväksy alaikäiselle kuin jomman kumman vanhemman kodin viralliseksi osoitteeksi. Piste.

Meillä kersat ovat periaatteessa 2 viikkoa minun luona, toiset 2 viikkoa äidillään, mutta kun asutaan vajaan kilometrin välein, lapset on liikkuneet itsenäisesti kotien väliä ekaluokasta alkaen, eikä ole niin päivän päälle kuinka kauan viipyvät missäkin.
Eka- ja tokaluokkalaisina olivat iltapäiväkerhossa josta jompi kumpi haki päivittäin pois.

Kersat olivat esim. minun vanhempien kanssa meidän mökillä useamman viikon putkeen, sitten minä olin lomilla niiden kanssa 4 viikkoa, sen jälkeen olivat äitinsä kanssa toisessa mummolassa 4 viikkoa jne. Toissa kesänä ex vuokrasi etelästä omakotitalon ja vietti sapattivapaata.
Viimeksi ennen koronaa muksut olivat luonani 2 kk putkeen kun heidän äitinsä oli työkomennuksella ulkomailla. Nyt korona-aikana ovat päivittäin olleet molemmissa kodeissa vähän sen mukaan miten meillä työvuorot menee. Ei meillä exän kanssa ole ollut koskaan pienintäkään riitaa lasten liikkumisesta, puhelinsoitto riittää ja aina on saatu soviteltua niin että jompi kumpi on kotona illat ja yöt. Lasten ehdoilla ja työpaikkojen antamissa rajoissa mennään, eikä eletä minkään kaavamaisen paperin mukaan.

Vanhempien tekemää keskinäistä sopimusta lasten huoltajuudesta eron jälkeen ei tarvitse vahvistaa lastenvalvojalla koska se ei ole pakollista. Vanhemmat voivat sopia asiasta keskenään vapaamuotoisella sopimuksella. Me teimme sopimuksen joka turvaa lasten oikeudet sata kertaa paremmin kuin minkään viraston laskurisopimus tekisi. Meillä on esim. sairasvakuutus ja henkivakuutus molemmilla, ne turvaavat toimeentulon niin sairastuneelle kuin lapsillekin. Mitenkäs teillä?

Meillä lapsilisät siirtyvät lasten pankkitileille saman tien ja kummallakin vanhemmalla on "näköyhteys" lasten pankkitileihin, nostoon tarvitaan molempien suostumus. Yhtään kertaa ei ole kummankaan kersan tililtä ollut tarvetta nostaa rahaa. Täysi-ikäisiksi tultuaan saavat nostaa itse rahansa tai olla nostamatta.
Lapset saavat viikkorahaa omiin menoihinsa meiltä joka kuukausi pistämme, siis minä ja heidän äitinsä, säästöön kummallekin lapselle rahaa tulevaisuutta varten.

Ei ole velkaa, asunnot on omat, ansiotaso on sellainen että rahaa jää säästöön molemmilla. Eipä ole ollut tarvetta toimeentulotukeen eikä muihinkaan yhteiskunnan tukiin.

Luovuin vanhempieni jälkeen perinnöstä lasteni hyväksi muutama vuosi sitten. Ne rahat on tallennettu lasten nimiin takuutuottoisena. Lasten äiti meinaa tehdä saman tempun sitten joskus kun aika hänen vanhemmastaan jättää. Joten eiköhän meidän lasten tulevaisuus ole kohtuullisesti turvattu jo näillä toimenpiteillä joita olemme exän kanssa tehneet yhdessä. Eikä todellakaan käyty lastenvalvojan luona näitä asioita sopimassa.









Kolmanneksi, tässä sulle pätkä Vanhemman oppaasta: Valtaosa vanhemmista valitsee lastensa huoltomuodoksi yhteishuollon. Lasten kannalta on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan. Yhteishuollon ajatuksena on, että molemmat vanhemmat edelleenkin vastaavat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät ratkaisut. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada kaikki lasta koskevat tiedot esimerkiksi päivähoidosta, koulusta ja terveydenhuollosta. Yhteishuoltajuus vahvistaa molempien vanhempien juridista vanhemmuutta ja myös tunnetta siitä, että he pysyvät mukana lapsensa
elämässä kaikkine siihen sisältyvine velvoitteineen ja oikeuksineen myös eron jälkeen.

Neljänneksi, meillä, siis minulla ja exällä on sairaskulu- ja henkivakuutukset. Jos meistä jompi kumpi sairastuu vakavasti, sairastuneen tulevaisuus on turvattu vakuutuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Lähivanhempi, etävanhempi? Ketä ne ovat?
Minun kohdalla erosta on jo monta vuotta. Meillä oli päivän selvää että lapset asuvat molempien luona. Omaisuus ositettiin niin että kumpikin sai saman verran osa omaisuudesta siirtyi lasten nimiin.

Vaikka toinen kersoista on kirjattu exän luokse, toinen minun luokse, niin väestörekisteriin kaikkialle viranomaisinstansseihin on ilmoitettu molemmat vanhemmat huoltajiksi ja määritetty molempien lasten kotiosoitteiksi sekä minun että lasten äidin osoite. Teimme eropapereihin mukaan kirjallisen sopimuksen jo avioerotilanteessa tuomioistuimelle.
Ei ole minun eikä exän ongelma jos viranomaisten tietokonejärjestelmissä tai laissa on niin iso puute ettei se hyväksy alaikäiselle kuin jomman kumman vanhemman kodin viralliseksi osoitteeksi. Piste.

Meillä kersat ovat periaatteessa 2 viikkoa minun luona, toiset 2 viikkoa äidillään, mutta kun asutaan vajaan kilometrin välein, lapset on liikkuneet itsenäisesti kotien väliä ekaluokasta alkaen, eikä ole niin päivän päälle kuinka kauan viipyvät missäkin.
Eka- ja tokaluokkalaisina olivat iltapäiväkerhossa josta jompi kumpi haki päivittäin pois.

Kersat olivat esim. minun vanhempien kanssa meidän mökillä useamman viikon putkeen, sitten minä olin lomilla niiden kanssa 4 viikkoa, sen jälkeen olivat äitinsä kanssa toisessa mummolassa 4 viikkoa jne. Toissa kesänä ex vuokrasi etelästä omakotitalon ja vietti sapattivapaata.
Viimeksi ennen koronaa muksut olivat luonani 2 kk putkeen kun heidän äitinsä oli työkomennuksella ulkomailla. Nyt korona-aikana ovat päivittäin olleet molemmissa kodeissa vähän sen mukaan miten meillä työvuorot menee. Ei meillä exän kanssa ole ollut koskaan pienintäkään riitaa lasten liikkumisesta, puhelinsoitto riittää ja aina on saatu soviteltua niin että jompi kumpi on kotona illat ja yöt. Lasten ehdoilla ja työpaikkojen antamissa rajoissa mennään, eikä eletä minkään kaavamaisen paperin mukaan.

Vanhempien tekemää keskinäistä sopimusta lasten huoltajuudesta eron jälkeen ei tarvitse vahvistaa lastenvalvojalla koska se ei ole pakollista. Vanhemmat voivat sopia asiasta keskenään vapaamuotoisella sopimuksella. Me teimme sopimuksen joka turvaa lasten oikeudet sata kertaa paremmin kuin minkään viraston laskurisopimus tekisi. Meillä on esim. sairasvakuutus ja henkivakuutus molemmilla, ne turvaavat toimeentulon niin sairastuneelle kuin lapsillekin. Mitenkäs teillä?

Meillä lapsilisät siirtyvät lasten pankkitileille saman tien ja kummallakin vanhemmalla on "näköyhteys" lasten pankkitileihin, nostoon tarvitaan molempien suostumus. Yhtään kertaa ei ole kummankaan kersan tililtä ollut tarvetta nostaa rahaa. Täysi-ikäisiksi tultuaan saavat nostaa itse rahansa tai olla nostamatta.
Lapset saavat viikkorahaa omiin menoihinsa meiltä joka kuukausi pistämme, siis minä ja heidän äitinsä, säästöön kummallekin lapselle rahaa tulevaisuutta varten.

Ei ole velkaa, asunnot on omat, ansiotaso on sellainen että rahaa jää säästöön molemmilla. Eipä ole ollut tarvetta toimeentulotukeen eikä muihinkaan yhteiskunnan tukiin.

Luovuin vanhempieni jälkeen perinnöstä lasteni hyväksi muutama vuosi sitten. Ne rahat on tallennettu lasten nimiin takuutuottoisena. Lasten äiti meinaa tehdä saman tempun sitten joskus kun aika hänen vanhemmastaan jättää. Joten eiköhän meidän lasten tulevaisuus ole kohtuullisesti turvattu jo näillä toimenpiteillä joita olemme exän kanssa tehneet yhdessä. Eikä todellakaan käyty lastenvalvojan luona näitä asioita sopimassa.









Kolmanneksi, tässä sulle pätkä Vanhemman oppaasta: Valtaosa vanhemmista valitsee lastensa huoltomuodoksi yhteishuollon. Lasten kannalta on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan. Yhteishuollon ajatuksena on, että molemmat vanhemmat edelleenkin vastaavat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät ratkaisut. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada kaikki lasta koskevat tiedot esimerkiksi päivähoidosta, koulusta ja terveydenhuollosta. Yhteishuoltajuus vahvistaa molempien vanhempien juridista vanhemmuutta ja myös tunnetta siitä, että he pysyvät mukana lapsensa
elämässä kaikkine siihen sisältyvine velvoitteineen ja oikeuksineen myös eron jälkeen.

Neljänneksi, meillä, siis minulla ja exällä on sairaskulu- ja henkivakuutukset. Jos meistä jompi kumpi sairastuu vakavasti, sairastuneen tulevaisuus on turvattu vakuutuksella.

Lue lisää

Sori, en jaksanut lukea kirjoitustasi kuin sieltä täältä. Pari kommenttia:

" Valtaosa vanhemmista valitsee lastensa huoltomuodoksi yhteishuollon. "

Ei tarvitse valita. Lapset jäävät eron jälkeen pääsääntöisesti vanhempiensa yhteishuoltoon. Yksinhuoltajuudesta päättää oikeus. Silloinkin, kun molemmat hakevat sitä yhdessä. Käytännössä yksinhuoltajuus ei kovin paljon eroa yhteishuoltajuudesta. Lapsi voi tavata toista vanhempaansa ihan yhtälailla molemmissa. Suurin osa lapsista on kuitenkin yhteishuollossa. Lapsi asuu lähinvanhempansa luona ja tapaa etävanhempaansa joka toinen vkl.

Itse turvasin eron jälkeen pientä omaisuuttani tekemällä testamentin, mikäli sattuisin kuolemaan ennen lasten täysi-ikäistymistä. Asianajotoimisto olisi hoitanut perintöäni ja luovuttanut sen lasten haltuun heidän täyttäessään 18v. Muutoin exästäni olisi tullut lasten ainoa huoltaja ja perintöni olisi jäänyt hänen haltuunsa. Sellainen ei olisi tullut kysymykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Lähivanhempi, etävanhempi? Ketä ne ovat?
Minun kohdalla erosta on jo monta vuotta. Meillä oli päivän selvää että lapset asuvat molempien luona. Omaisuus ositettiin niin että kumpikin sai saman verran osa omaisuudesta siirtyi lasten nimiin.

Vaikka toinen kersoista on kirjattu exän luokse, toinen minun luokse, niin väestörekisteriin kaikkialle viranomaisinstansseihin on ilmoitettu molemmat vanhemmat huoltajiksi ja määritetty molempien lasten kotiosoitteiksi sekä minun että lasten äidin osoite. Teimme eropapereihin mukaan kirjallisen sopimuksen jo avioerotilanteessa tuomioistuimelle.
Ei ole minun eikä exän ongelma jos viranomaisten tietokonejärjestelmissä tai laissa on niin iso puute ettei se hyväksy alaikäiselle kuin jomman kumman vanhemman kodin viralliseksi osoitteeksi. Piste.

Meillä kersat ovat periaatteessa 2 viikkoa minun luona, toiset 2 viikkoa äidillään, mutta kun asutaan vajaan kilometrin välein, lapset on liikkuneet itsenäisesti kotien väliä ekaluokasta alkaen, eikä ole niin päivän päälle kuinka kauan viipyvät missäkin.
Eka- ja tokaluokkalaisina olivat iltapäiväkerhossa josta jompi kumpi haki päivittäin pois.

Kersat olivat esim. minun vanhempien kanssa meidän mökillä useamman viikon putkeen, sitten minä olin lomilla niiden kanssa 4 viikkoa, sen jälkeen olivat äitinsä kanssa toisessa mummolassa 4 viikkoa jne. Toissa kesänä ex vuokrasi etelästä omakotitalon ja vietti sapattivapaata.
Viimeksi ennen koronaa muksut olivat luonani 2 kk putkeen kun heidän äitinsä oli työkomennuksella ulkomailla. Nyt korona-aikana ovat päivittäin olleet molemmissa kodeissa vähän sen mukaan miten meillä työvuorot menee. Ei meillä exän kanssa ole ollut koskaan pienintäkään riitaa lasten liikkumisesta, puhelinsoitto riittää ja aina on saatu soviteltua niin että jompi kumpi on kotona illat ja yöt. Lasten ehdoilla ja työpaikkojen antamissa rajoissa mennään, eikä eletä minkään kaavamaisen paperin mukaan.

Vanhempien tekemää keskinäistä sopimusta lasten huoltajuudesta eron jälkeen ei tarvitse vahvistaa lastenvalvojalla koska se ei ole pakollista. Vanhemmat voivat sopia asiasta keskenään vapaamuotoisella sopimuksella. Me teimme sopimuksen joka turvaa lasten oikeudet sata kertaa paremmin kuin minkään viraston laskurisopimus tekisi. Meillä on esim. sairasvakuutus ja henkivakuutus molemmilla, ne turvaavat toimeentulon niin sairastuneelle kuin lapsillekin. Mitenkäs teillä?

Meillä lapsilisät siirtyvät lasten pankkitileille saman tien ja kummallakin vanhemmalla on "näköyhteys" lasten pankkitileihin, nostoon tarvitaan molempien suostumus. Yhtään kertaa ei ole kummankaan kersan tililtä ollut tarvetta nostaa rahaa. Täysi-ikäisiksi tultuaan saavat nostaa itse rahansa tai olla nostamatta.
Lapset saavat viikkorahaa omiin menoihinsa meiltä joka kuukausi pistämme, siis minä ja heidän äitinsä, säästöön kummallekin lapselle rahaa tulevaisuutta varten.

Ei ole velkaa, asunnot on omat, ansiotaso on sellainen että rahaa jää säästöön molemmilla. Eipä ole ollut tarvetta toimeentulotukeen eikä muihinkaan yhteiskunnan tukiin.

Luovuin vanhempieni jälkeen perinnöstä lasteni hyväksi muutama vuosi sitten. Ne rahat on tallennettu lasten nimiin takuutuottoisena. Lasten äiti meinaa tehdä saman tempun sitten joskus kun aika hänen vanhemmastaan jättää. Joten eiköhän meidän lasten tulevaisuus ole kohtuullisesti turvattu jo näillä toimenpiteillä joita olemme exän kanssa tehneet yhdessä. Eikä todellakaan käyty lastenvalvojan luona näitä asioita sopimassa.









Kolmanneksi, tässä sulle pätkä Vanhemman oppaasta: Valtaosa vanhemmista valitsee lastensa huoltomuodoksi yhteishuollon. Lasten kannalta on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan. Yhteishuollon ajatuksena on, että molemmat vanhemmat edelleenkin vastaavat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät ratkaisut. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada kaikki lasta koskevat tiedot esimerkiksi päivähoidosta, koulusta ja terveydenhuollosta. Yhteishuoltajuus vahvistaa molempien vanhempien juridista vanhemmuutta ja myös tunnetta siitä, että he pysyvät mukana lapsensa
elämässä kaikkine siihen sisältyvine velvoitteineen ja oikeuksineen myös eron jälkeen.

Neljänneksi, meillä, siis minulla ja exällä on sairaskulu- ja henkivakuutukset. Jos meistä jompi kumpi sairastuu vakavasti, sairastuneen tulevaisuus on turvattu vakuutuksella.

Lue lisää

Hyviä juttuja, mutta jotain vähän arveluttavia ja jopa vääriä:

"Ei ole minun eikä exän ongelma jos viranomaisten tietokonejärjestelmissä tai laissa on niin iso puute ettei se hyväksy alaikäiselle kuin jomman kumman vanhemman kodin viralliseksi osoitteeksi. Piste."

No ei ongelma niin pitkään, kun jompi kumpi lapsista katkaisee esimerkiksi jalkansa. Silloin kunta maksaa ilmaisen taksikyydin vain lähivanhemman osoitteeseen.

"Kersat olivat esim. minun vanhempien kanssa meidän mökillä useamman viikon putkeen, sitten minä olin lomilla niiden kanssa 4 viikkoa, sen jälkeen olivat äitinsä kanssa toisessa mummolassa 4 viikkoa jne. Toissa kesänä ex vuokrasi etelästä omakotitalon ja vietti sapattivapaata.
Viimeksi ennen koronaa muksut olivat luonani 2 kk putkeen kun heidän äitinsä oli työkomennuksella ulkomailla."

Moni lastenpsykologi pitää kahta viikkoa liian pitkänä välinä pienille lapsille.

"Vanhempien tekemää keskinäistä sopimusta lasten huoltajuudesta eron jälkeen ei tarvitse vahvistaa lastenvalvojalla koska se ei ole pakollista."

Ei ole, mutta tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa.

Loppu kirjoituksesi olikin sitten hyvän taloudellisen tilanteenne hehkutusta .

Yogamies kirjoitti:

Hyviä juttuja, mutta jotain vähän arveluttavia ja jopa vääriä:

"Ei ole minun eikä exän ongelma jos viranomaisten tietokonejärjestelmissä tai laissa on niin iso puute ettei se hyväksy alaikäiselle kuin jomman kumman vanhemman kodin viralliseksi osoitteeksi. Piste."

No ei ongelma niin pitkään, kun jompi kumpi lapsista katkaisee esimerkiksi jalkansa. Silloin kunta maksaa ilmaisen taksikyydin vain lähivanhemman osoitteeseen.

"Kersat olivat esim. minun vanhempien kanssa meidän mökillä useamman viikon putkeen, sitten minä olin lomilla niiden kanssa 4 viikkoa, sen jälkeen olivat äitinsä kanssa toisessa mummolassa 4 viikkoa jne. Toissa kesänä ex vuokrasi etelästä omakotitalon ja vietti sapattivapaata.
Viimeksi ennen koronaa muksut olivat luonani 2 kk putkeen kun heidän äitinsä oli työkomennuksella ulkomailla."

Moni lastenpsykologi pitää kahta viikkoa liian pitkänä välinä pienille lapsille.

"Vanhempien tekemää keskinäistä sopimusta lasten huoltajuudesta eron jälkeen ei tarvitse vahvistaa lastenvalvojalla koska se ei ole pakollista."

Ei ole, mutta tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa.

Loppu kirjoituksesi olikin sitten hyvän taloudellisen tilanteenne hehkutusta .

Lue lisää

.........Moni lastenpsykologi pitää kahta viikkoa liian pitkänä välinä pienille lapsille....
Minun ja exän kotien väliä on vajaa kilometri. Lapset pääsevät kumpaakin kotiinsa vaikka joka päivä käymään, onhan heillä avaimet ja rakastavat vanhemmat jotka ottavat lapsensa vastaan avoimin sydämin olipa kumman viikko tahansa.
Minä teen ns. virastoaikaa, lapset käyvät monta kertaa luonani vaikka on ex-vaimon viikkovuoro. Samaten käyvät äitinsä luona silloin kun on mun viikot.

Ex reissaa paljon ulkomailla, joten muksut voivat olla mulla jopa 2 kk yhteen menoon. Toissa kesänä olivat koko koululaisten kesäloma-ajan etelässä, eikä lapsilla ollut mitään hätää. Whatsuppi toimii ympäri maailman.
Nyt korona-aikana molemmat lapset ovat olleet päivät mun luona kun olen etätöissä, mutta viettävät yöt äitinsä kanssa.
Ei meillä käännytetä lapsia ovelta, ettet nyt saa tulla, sulla on äiti tai isäviikko.

......Ei ole, mutta tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa........
Erosimme täysin sovussa. Huoltajuuspaperia ei ole laadittu eikä tehty lastenvalvojalla, vaan asianajotoimistossa samalla kun sovimme exän kanssa omaisuuden jaosta ja mietimme lasten tulevaisuuden turvaamisen, lapsille jakaantuneen omaisuuden mm. toisen tai molempien vanhempien kuoleman tms. sattuessa. Kyseinen paperi on käräjäoikeuden vahvistama.
Ok. se sun mielestä siis paskapaperi. Rohkenen olla eri mieltä kanssasi.
Rupesin miettimään minkähän takia minä tai ex haluaisi ruveta riitelemään lastemme hyvinvoinnista? Eipä nyt tule mieleen yhtään syytä.

Yogamies kirjoitti:

Hyviä juttuja, mutta jotain vähän arveluttavia ja jopa vääriä:

"Ei ole minun eikä exän ongelma jos viranomaisten tietokonejärjestelmissä tai laissa on niin iso puute ettei se hyväksy alaikäiselle kuin jomman kumman vanhemman kodin viralliseksi osoitteeksi. Piste."

No ei ongelma niin pitkään, kun jompi kumpi lapsista katkaisee esimerkiksi jalkansa. Silloin kunta maksaa ilmaisen taksikyydin vain lähivanhemman osoitteeseen.

"Kersat olivat esim. minun vanhempien kanssa meidän mökillä useamman viikon putkeen, sitten minä olin lomilla niiden kanssa 4 viikkoa, sen jälkeen olivat äitinsä kanssa toisessa mummolassa 4 viikkoa jne. Toissa kesänä ex vuokrasi etelästä omakotitalon ja vietti sapattivapaata.
Viimeksi ennen koronaa muksut olivat luonani 2 kk putkeen kun heidän äitinsä oli työkomennuksella ulkomailla."

Moni lastenpsykologi pitää kahta viikkoa liian pitkänä välinä pienille lapsille.

"Vanhempien tekemää keskinäistä sopimusta lasten huoltajuudesta eron jälkeen ei tarvitse vahvistaa lastenvalvojalla koska se ei ole pakollista."

Ei ole, mutta tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa.

Loppu kirjoituksesi olikin sitten hyvän taloudellisen tilanteenne hehkutusta .

Lue lisää

"..tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa."

Näin on näppylät. Ihmisten ongelmat kumpuaa varsin usein juuri siitä, ettei tehdä sopimusta mikä pitäisi tehdä, koska "emme ole riidoissa" "osaamme kyllä sopia".

Virallinen sopimus lasten huollosta ja elatuksesta tehdään juurikin sen vuoksi, että sopimus on olemassa ja laki on sen takana. Keskinäisistä sopimuksista saattaa hyvinkin tulla riitaa, kun elämä jatkuu. Ne ovat todellakin vessapaperin arvoisia eli arvottomia.

Samaa mieltä myös edellisen kirjoittajan taloudellisen tilanteen hehkuttamisesta. Otetaanpa esimerkiksi vaikka tämä:
"Luovuin vanhempieni jälkeen perinnöstä lasteni hyväksi muutama vuosi sitten. "

Itselläni ei ollut tuollaista mahdollisuutta. Isäni kuoli, ja minusta tuli hänen kuolinpesänsä osakas. Pari vuotta myöhemmin erosin. Ex vaati ositukseen osuuttani perinnöstä. Hän siis ei ollutkaan enää niin lojaali kuin aiemmin sanoi. Avioon mennessämme mietittiin tehtäsiinkö avioehto. Ei tehty, kun mitään omaisuutta ei silloin parikymppisinä ollut ja ajateltiin mahdollisesti myöhempään kertynyt omaisuus jaettavan sovussa.

Avioehto pitäisi tehdä aina. Suomen avioliittolaki on myös paska, koska perintö ja lahjat kuuluu avio-oikeuden piiriin. Ne pitäisi poistaa siitä, mutta ketään ei kiinnosta.

Itse en menisi enää ikinä naimisiin. Yksi kerta riitti. Kaikille on kyllä jakanut avioehdon ilosanomaa. Eräskin ystäväni ei noudattanut neuvojani. "Avioliitossa omaisuus kuuluu sille jonka nimissä se on". Niinpä. Mutta avioerossa omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin. Ystäväni menetti vaivalla ansaitsemansa asunnon.

Itse olen tehnyt testamentin, jossa sanotaan, ettei lasteni eikä lastenlasteni puolisoilla ole oikeutta perintööni. Eipähän jää kenellekään epäselväksi.

Anonyymi kirjoitti:

"..tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa."

Näin on näppylät. Ihmisten ongelmat kumpuaa varsin usein juuri siitä, ettei tehdä sopimusta mikä pitäisi tehdä, koska "emme ole riidoissa" "osaamme kyllä sopia".

Virallinen sopimus lasten huollosta ja elatuksesta tehdään juurikin sen vuoksi, että sopimus on olemassa ja laki on sen takana. Keskinäisistä sopimuksista saattaa hyvinkin tulla riitaa, kun elämä jatkuu. Ne ovat todellakin vessapaperin arvoisia eli arvottomia.

Samaa mieltä myös edellisen kirjoittajan taloudellisen tilanteen hehkuttamisesta. Otetaanpa esimerkiksi vaikka tämä:
"Luovuin vanhempieni jälkeen perinnöstä lasteni hyväksi muutama vuosi sitten. "

Itselläni ei ollut tuollaista mahdollisuutta. Isäni kuoli, ja minusta tuli hänen kuolinpesänsä osakas. Pari vuotta myöhemmin erosin. Ex vaati ositukseen osuuttani perinnöstä. Hän siis ei ollutkaan enää niin lojaali kuin aiemmin sanoi. Avioon mennessämme mietittiin tehtäsiinkö avioehto. Ei tehty, kun mitään omaisuutta ei silloin parikymppisinä ollut ja ajateltiin mahdollisesti myöhempään kertynyt omaisuus jaettavan sovussa.

Avioehto pitäisi tehdä aina. Suomen avioliittolaki on myös paska, koska perintö ja lahjat kuuluu avio-oikeuden piiriin. Ne pitäisi poistaa siitä, mutta ketään ei kiinnosta.

Itse en menisi enää ikinä naimisiin. Yksi kerta riitti. Kaikille on kyllä jakanut avioehdon ilosanomaa. Eräskin ystäväni ei noudattanut neuvojani. "Avioliitossa omaisuus kuuluu sille jonka nimissä se on". Niinpä. Mutta avioerossa omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin. Ystäväni menetti vaivalla ansaitsemansa asunnon.

Itse olen tehnyt testamentin, jossa sanotaan, ettei lasteni eikä lastenlasteni puolisoilla ole oikeutta perintööni. Eipähän jää kenellekään epäselväksi.

Lue lisää

Sinullahan oli täysin samat mahdollisuudet kuin minullakin omilta vanhemmiltasi tulleen perintösi suhteen. Sen kun olisit siirtänyt perintösi lastesi nimiin ja määrittänyt ehdot kuka kyseistä omaisuutta hallinnoi lasten ollessa alaikäisiä. Olit vain niin tyhmä ettet käyttänyt sitä mahdollisuutta. Oma on häpeäsi jos et ollut enää lastesi tasavertainen huoltaja perintösi saanti/erohetkellä.

Toistan vielä kerran: Minun ja ex-vaimon huoltajuuspaperin on käräjäoikeus vahvistanut. Paperia ei ole laadittu lastenvalvojan luona, se tehtiin asianajotoimistossa. Jos käräjäoikeuden leima tekee huoltajuussopimuksesta paskapaperin, niin ei sitten mahda mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Sinullahan oli täysin samat mahdollisuudet kuin minullakin omilta vanhemmiltasi tulleen perintösi suhteen. Sen kun olisit siirtänyt perintösi lastesi nimiin ja määrittänyt ehdot kuka kyseistä omaisuutta hallinnoi lasten ollessa alaikäisiä. Olit vain niin tyhmä ettet käyttänyt sitä mahdollisuutta. Oma on häpeäsi jos et ollut enää lastesi tasavertainen huoltaja perintösi saanti/erohetkellä.

Toistan vielä kerran: Minun ja ex-vaimon huoltajuuspaperin on käräjäoikeus vahvistanut. Paperia ei ole laadittu lastenvalvojan luona, se tehtiin asianajotoimistossa. Jos käräjäoikeuden leima tekee huoltajuussopimuksesta paskapaperin, niin ei sitten mahda mitään.

Lue lisää

Kiitos haukkumisesta.

Minulla ei ollut minkäänlaista tarkoitusta luopua perinnöstäni lasten hyväksi. Halusin maksaa sillä asuntolainaa, joka oli ainoastaan minun nimissäni. Osalla sainkin maksettua, kumpikaan meistä ei eron jälkeen voinut jäädä asuntoon. Osaa perinnöstä ei ole vieläkään jaettu, erosta on jokunen vuosi. En myöskään ole maksanut exälle tasinkoa. Siihen olisi pitänyt ottaa lainaa pankista ja sitä en olisi enää saanut.

Missään tapauksessa perintöä ei kannataa siirtää lapsille, jos lasten toisella vanhemmalla on velkoja, luottotiedot menneet yms. Siitä on vain harmia ja huolta vielä tai etenkin silloin kun lapset täyttävät 18v. Lapsillamme oli tiedossa perintö toisaalta vuosikausia. Sitten kun se viimein jaettiin, lasten isä kärkkyi sitä heiltä. Vielä sekin kaiken muun isän tuottaman harmin lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

.........Moni lastenpsykologi pitää kahta viikkoa liian pitkänä välinä pienille lapsille....
Minun ja exän kotien väliä on vajaa kilometri. Lapset pääsevät kumpaakin kotiinsa vaikka joka päivä käymään, onhan heillä avaimet ja rakastavat vanhemmat jotka ottavat lapsensa vastaan avoimin sydämin olipa kumman viikko tahansa.
Minä teen ns. virastoaikaa, lapset käyvät monta kertaa luonani vaikka on ex-vaimon viikkovuoro. Samaten käyvät äitinsä luona silloin kun on mun viikot.

Ex reissaa paljon ulkomailla, joten muksut voivat olla mulla jopa 2 kk yhteen menoon. Toissa kesänä olivat koko koululaisten kesäloma-ajan etelässä, eikä lapsilla ollut mitään hätää. Whatsuppi toimii ympäri maailman.
Nyt korona-aikana molemmat lapset ovat olleet päivät mun luona kun olen etätöissä, mutta viettävät yöt äitinsä kanssa.
Ei meillä käännytetä lapsia ovelta, ettet nyt saa tulla, sulla on äiti tai isäviikko.

......Ei ole, mutta tekemällänne sopimuksella on paskapaperin arvo, jos jompi kumpi haluaa sen riitauttaa........
Erosimme täysin sovussa. Huoltajuuspaperia ei ole laadittu eikä tehty lastenvalvojalla, vaan asianajotoimistossa samalla kun sovimme exän kanssa omaisuuden jaosta ja mietimme lasten tulevaisuuden turvaamisen, lapsille jakaantuneen omaisuuden mm. toisen tai molempien vanhempien kuoleman tms. sattuessa. Kyseinen paperi on käräjäoikeuden vahvistama.
Ok. se sun mielestä siis paskapaperi. Rohkenen olla eri mieltä kanssasi.
Rupesin miettimään minkähän takia minä tai ex haluaisi ruveta riitelemään lastemme hyvinvoinnista? Eipä nyt tule mieleen yhtään syytä.

Lue lisää

Teillä on asiat hyvin ja onnea siitä. Sitten ei ole aihetta mihinkään muuhun.

Silti antaisin eroaville pariskunnalle ohjeen hoitaa asiat lastenvalvojan kautta.

Itse olin tehnyt kirjallisen sopimuksen exäni kanssa ja olimme jakaneet omaisuutemme siten, että en joutunut maksamaan elatusapua. Myöhemmin exäni kieltäytyikin noudattamasta sopimusta ja menimme lv:lle ja pääsin maksamaan myös elatusmaksua.

Yogamies kirjoitti:

Teillä on asiat hyvin ja onnea siitä. Sitten ei ole aihetta mihinkään muuhun.

Silti antaisin eroaville pariskunnalle ohjeen hoitaa asiat lastenvalvojan kautta.

Itse olin tehnyt kirjallisen sopimuksen exäni kanssa ja olimme jakaneet omaisuutemme siten, että en joutunut maksamaan elatusapua. Myöhemmin exäni kieltäytyikin noudattamasta sopimusta ja menimme lv:lle ja pääsin maksamaan myös elatusmaksua.

Lue lisää

Kyllä, ehdottomasti aina lastenvalvojan kautta. Kaikki eivät ole rikkaita ja pysty elämään leveästi.

Yogamies kirjoitti:

Teillä on asiat hyvin ja onnea siitä. Sitten ei ole aihetta mihinkään muuhun.

Silti antaisin eroaville pariskunnalle ohjeen hoitaa asiat lastenvalvojan kautta.

Itse olin tehnyt kirjallisen sopimuksen exäni kanssa ja olimme jakaneet omaisuutemme siten, että en joutunut maksamaan elatusapua. Myöhemmin exäni kieltäytyikin noudattamasta sopimusta ja menimme lv:lle ja pääsin maksamaan myös elatusmaksua.

Lue lisää

"Silti antaisin eroaville pariskunnalle ohjeen hoitaa asiat lastenvalvojan kautta."

Väärä neuvo. Lasten asioista tehtävät sopimukset voi vahvistaa myös tuomioistuimessa samassa yhtedyessä kun haetaan avioeroa. Silloin tuomioistuimen vahvistama sopimus on yhtä pätevä kuin lastenvalvojankin vahvistama sopimus.

Anonyymi kirjoitti:

"Silti antaisin eroaville pariskunnalle ohjeen hoitaa asiat lastenvalvojan kautta."

Väärä neuvo. Lasten asioista tehtävät sopimukset voi vahvistaa myös tuomioistuimessa samassa yhtedyessä kun haetaan avioeroa. Silloin tuomioistuimen vahvistama sopimus on yhtä pätevä kuin lastenvalvojankin vahvistama sopimus.

Lue lisää

No lastenvalvoja tekee sen ilmaiseksi.

Lisäksi lastenvalvoja on lastensuojeluasioiden ammattilainen, joten on todennäköisempää, että lapsen etu tulee paremmin otetuksi huomioon siinä.