30-vuotiset vertailujaksot romukoppaan, sää = ilmasto !

Enää ei siis hoeta, että sää ja ilmasto ovat kaksi aivan eri asiaa, vaan aivan päivittäisetkin sääilmiöt/säätilat ovat ilmastoa tai vielä tarkemmin todisteita "ilmastonmuutoksesta" eli AGW:stä. Näin ilmoittavat tutkijat ilmastotieteen Vartiotornissa:
https://t.co/DdJTGaKBt2?amp=1

Kannattaisi kuitenkin huomata, että näin ollen vastaavasti kaikki jopa päiväkohtaiset sääilmiöt/säätilat voivat olla AGW:tä vastaan puhuvaa todistusaineistoa. Pandoran boxi on apposen avoimena.

28

69

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hösis.
      Jos ilma lämpenee, niin se johtuu jatkuvasta ja äärimmäisen nopeasta ilmastonmuutoksesta.
      Jos ilma viilenee, niin on kyse satunnaisesta säästä.

      • Anonyymi

        Höpsis!

        Jos ilma lämpenee se tarkoittaa, että on ollut viileämpää.
        Jos ilma viilenee se tarkoittaa, että on ollu lämpimämpää.
        Eli luonnontieteellistä luonnollista vaihtelua.
        Tällä hetkellä föhn tuuli tuo lämmintä ilmamassaa suomeen.
        Monessa muussa maassa on nyt keskimääräistä viileämpää ollut, co2 vaikutus on todella olematonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpsis!

        Jos ilma lämpenee se tarkoittaa, että on ollut viileämpää.
        Jos ilma viilenee se tarkoittaa, että on ollu lämpimämpää.
        Eli luonnontieteellistä luonnollista vaihtelua.
        Tällä hetkellä föhn tuuli tuo lämmintä ilmamassaa suomeen.
        Monessa muussa maassa on nyt keskimääräistä viileämpää ollut, co2 vaikutus on todella olematonta.

        Kyllä sen tuulen täytyy tuoda hiilidioksidiakin. Eihän täällä muuten lämpenisi. Sen tietävät kaikki ilmastonlämpenemistieteilijät.
        Vai väitätkö että hiilidioksidi ei liiku tuulen mukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sen tuulen täytyy tuoda hiilidioksidiakin. Eihän täällä muuten lämpenisi. Sen tietävät kaikki ilmastonlämpenemistieteilijät.
        Vai väitätkö että hiilidioksidi ei liiku tuulen mukana.

        Tilanne on sama kuin saunassa. Puita poltettaessa hiilidioksidi absorboi lämpösäteilyä ja valuu uuninluukusta ulos ja lämmittää saunan niinkuin kasvihuonekaasun kuuluukin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sen tuulen täytyy tuoda hiilidioksidiakin. Eihän täällä muuten lämpenisi. Sen tietävät kaikki ilmastonlämpenemistieteilijät.
        Vai väitätkö että hiilidioksidi ei liiku tuulen mukana.

        Seuraavan kerran kun pieraiset, niin kokeileppa paljonko lämpötila nousee siitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seuraavan kerran kun pieraiset, niin kokeileppa paljonko lämpötila nousee siitä?

        Jos peiton alla päästää kunnon metaanipierun niin ainakin vaimon ilmasto kuumenee kiihtyvästi ja välittömästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos peiton alla päästää kunnon metaanipierun niin ainakin vaimon ilmasto kuumenee kiihtyvästi ja välittömästi.

        Eläimiä kuollut 500 miljoona yhdessä maassaq palojen seuraamuksissa ja luonto muutenkin. Lisää tässä. https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/luonto-katastrofin-partaalla-lähes-puoli-miljardia-eläintä-menehtynyt-australian-rajuissa-maastopaloissa-–-palot-ovat-pyyhkäisseet-pois-kokonaisia-lajeja/ar-BBYyjSq?ocid=crossfi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eläimiä kuollut 500 miljoona yhdessä maassaq palojen seuraamuksissa ja luonto muutenkin. Lisää tässä. https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/luonto-katastrofin-partaalla-lähes-puoli-miljardia-eläintä-menehtynyt-australian-rajuissa-maastopaloissa-–-palot-ovat-pyyhkäisseet-pois-kokonaisia-lajeja/ar-BBYyjSq?ocid=crossfi

        Eipä vaikuta kovin kummalliselta. Wikipedian mukaan yhden ihmisen suolistossa on eläimiä monituhatkertainen määrä.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilanne on sama kuin saunassa. Puita poltettaessa hiilidioksidi absorboi lämpösäteilyä ja valuu uuninluukusta ulos ja lämmittää saunan niinkuin kasvihuonekaasun kuuluukin.

        Ilmassa joka uunissa lämpenee on 78 % typpeä, 21% happea, 1% argonia ja 0,04% hiilidioksidia, ja ne kaikki lämpenevät uunissa ja siirtyessään huoneen puolelle lämmittävät sitä. Siis sen merkitys, että Suomeen saapuvassa lämpimässä olisi vaikkapa 0,05% hiilidioksidia taikka 0,1%hiilidioksidia, on hyvin olematon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ilmassa joka uunissa lämpenee on 78 % typpeä, 21% happea, 1% argonia ja 0,04% hiilidioksidia, ja ne kaikki lämpenevät uunissa ja siirtyessään huoneen puolelle lämmittävät sitä. Siis sen merkitys, että Suomeen saapuvassa lämpimässä olisi vaikkapa 0,05% hiilidioksidia taikka 0,1%hiilidioksidia, on hyvin olematon.

        Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

        Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

        Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

        Saunan lattian raoista nousevan ja varsinkin tulipesästä vuotavan ihmisen tuprautteleman hiilidioksidin merkitys on saunan lämmityksessä ensiarvoisen tärkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saunan lattian raoista nousevan ja varsinkin tulipesästä vuotavan ihmisen tuprautteleman hiilidioksidin merkitys on saunan lämmityksessä ensiarvoisen tärkeä.

        On denialistisetä mennyt näköjään saunaan jossa pelti on laitettu kiinni liian aikaisin


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

        Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

        Kuinka iso? on arveltu sen syyksi n. 0.2C asteen vaikutuksen, ehkä?


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

        Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

        Joko jonssi taas rakentelee takaisinsäteilyuunia?
        Vai lämmitätkö saunasi jo pelkästään hiilidioksidilla ja sen takaisinsäteilyllä?


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Maasta ja merenpinnasta ylöspäin lähtevän lämpösäteilyn absorption osalta hiilidioksidilla on iso merkitys.

        Kannattaa tutustua ilmastonmuutoksen perusteisiin ennen kuin tulee lässyttämään tälle tiede-palstalle.

        Voisit ottaa selvää asioista ennen kirjoitteluasi, etkä vain esittäisi uskomuksiasi.
        Hiilidioksidilla ei ole isoa merkitystä IR-säteilyn absorptiossa, vaan vain vähäinen osa.
        Tämän lisäksi ainoastaan denialistien ym, julkisuteen levittämä käsitys esittää sen vaikuttavan ilmaston lämmittävästi, vaikka tiedeyhteisö ja valistuneet päättäjät painiskelevat ongelman kanssa, että vaikuttaako hiilidioksidi mitätöimällä osuudellaan lainkaan ilmastoon, ja kumpaan suuntaan.


    • Anonyymi

      Artikkelin otsikko kuuluu suomennettuna näin:

      "Ilmastonmuutos nyt havaittavissa minkä tahansa yksittäisen vuorokauden globaalista säästä"

      Kirjoittajat siis esittävat hypoteesinaan sen että ilmaston muutoksen merkit ovat vuodesta 1999 alkaen olleet havaittavissa yhden vuoden globaalien säätilastojen perusteella ja vuodesta 2012 alkaen vastaavasti jo yhden vuorokauden säätilastoista. Huomaa: Yhden vuorokauden säätilastoista vaan ei suoraan yhden vuorokauden säätilastojen keskiarvosta.

      Kun ilmasto eli säätilastojen keskiarvo muuttuu niin sään satunnaisvaihtelu vastaavasti siirtyy tapahtumaan tuon uuden keskiarvon ympärillä. Tutkimuksessa ei lasketa yhden vuorokauden keskiarvoa vaan lämpeneminen havaitaan monimutkaisemmalla tavalla käyttäen "sormenjälkiä". Havaintoja tehtäessä painotetaan niitä Maapallon pinnan alueita, joissa tilastojen perusteella on muuta maailmaa vähemmän satunnaisvaihtelua säässä eli joissa lämpeneminen parhaiten erottuu satunnaiskohinasta.

      Tuossa ei siis väitetä, että yhden vuorokauden säästä saisi suoraan keskiarvoistamalla näkyville ilmaston lämpenemisen.

      • Anonyymi

        Aina ihmeellisemmiksi menee alarmistien selitykset. Tuostahan ei ota selvää erkkikään. Tarkoititko, että etsitään vain merkkejä lämpenemisestä ja jätetään huomioimatta merkit viilenemisestä. Hienoa. Unohdetaan lämpötilan mittaukset ja aletaan vaan etsimään "sormenjälkiä" lämpenemisestä.


      • Mikäli ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoksi, niin mistä tulee tarve nykertää ja nysvätä jotain muuta? Itse asiassa, jos ilmastollinen vertailujakso on esim. 1981-2010, niin seuraava on tuon määritelmän mukaan tietenkin 2011-2040, ei siis 1991-2020. Ilmaston muutoksen ( ei ilmastonmuutoksen, jolla tarkoitetaan AGW:tä) havainnointi on siten hyvin puuduttavaa ja pitkäveteistä: tutkija, joka aloitti uransa 25-vuotiaana vuonna 1995 ja jää eläkkeelle 68-vuotiaana 2038 ei pääse edes todistamaan nyt meneillään olevan 30-vuotisen jakson loppua. Näin, jos todella noudatetaan määritelmää, mutta kun on pakottava tarve ryntäillä asioiden edelle, niin kyllähän kekseliäisyyttä riittää vaikka minkälaiseen kiemurteluun. Yhteinen nimittäjä taustalla on tarkoitushakuisuus.

        Itse asiassa tuo tarkoitushakuisuus tulee vastaan, kun on puhe säähavaintoasemien sijainnista. Eräästäkin mittauspisteestä mainittiin, ettei se edusta alueelleen tyypillistä lämpötilaa. Kyseessä paikka, jossa mitataan huomattavan alhaisia lämpötiloja verrattuna kaikkiin muihin pisteisiin lähialueella. Tuon mittauspisteen, jonka historia on kymmeniä vuosia, lakkauttaminen sillä perusteella, ettei se edusta alueensa tyypillistä lämpötilaa, olisi täysin käsittämätöntä. Mutta tuo edellä mainittu tarkoitushakuisuus eli suomeksi sanottuna tarve saada korkeampia lukemia ja näyttöä lämpötilojen noususta on hyvin vahva vaikutin.

        Täytyy tietenkin mainita vielä se, että me, jotka emme pitäydy määritelmässä, jonka mukaan ilmasto on 30 vuoden säätilastojen keskiarvo, olemme vapaita käyttämään monia muun pituisia jaksoja sikäli kuin katsomme niistä voitavan tehdä ilmastollisia johtopäätöksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina ihmeellisemmiksi menee alarmistien selitykset. Tuostahan ei ota selvää erkkikään. Tarkoititko, että etsitään vain merkkejä lämpenemisestä ja jätetään huomioimatta merkit viilenemisestä. Hienoa. Unohdetaan lämpötilan mittaukset ja aletaan vaan etsimään "sormenjälkiä" lämpenemisestä.

        Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

        Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

        Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

        Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

        Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

        Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

        Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

        Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

        Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

        Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

        Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

        Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

        Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

        Väite ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi nuo mainitut myrskyt eivät ole lisääntyneet, ei meillä eikä maailmalla. Itse asiassa Suomessa myrskypäiviä on viime vuosina ollut vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten, ylipäätään tuulisuudessa on jo pitkään ollut havaittavissa hienoinen laskeva trendi. Ukkosetkin alkavat olla etenkin eteläisessä Suomessa katoavaa kansanperinnettä, mikäli viime vuosien suuntaus jatkuu. Ja mitä hellepäiviin tulee, niin Kuopiossahan tehtiin pari kesää sitten helle-ennätys: ensimmäiset nollahelteet eli ei ainuttakaan hellepäivää koko kesänä sutten 60-luvun alussa aloitetun tilastoinnin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

        Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

        Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

        Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

        Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

        Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

        Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

        Aiheuttaako nykyinen pieni lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen lustoissa muutoksia? Selitykseksi on tarjottu vain 2-3n kuukauden puunkasvukautta Keskiajan lämpökauden todisteiden mitätöintiin.
        Totta kai pitääkin olla lämpimällä kaudella lämpenemistä. Sitähän luonto juuri tekeekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Denialisti on denialisti vaikka voissa paistaisi.

        Kuulostat ihan samalta kuin asunotojen hinnat -palstalla 2 vuosikymmentä hintojen rommausta julistaneet tuhnut. Heillekään ei mene jakeluun se, ettei pidä verrata esim. asuntojen myyntimääriä keväällä ja keskikesällä. Lomakaudella tuppaa olemaan hiljaisempaa -> sehän on aina varma todiste alkaneesta rommauksesta. Pitää verrata samalla lailla eli esim. kesä 2019 vs. kesä 2018 tai 2017. Samalla periaatteella voi verrata myös sääolojen muuttumista.

        Ja muuttuneethan ne ovat. Ilmatieteenlaitokselta pääsee nykyään ilmaiseksi katselemaan mittaustuloksia viimeisten 60 vuoden ajalta. 2000 luvun kuumat kesät ovat olleet paljon kuumenpia kuin ennen, kun mittarina käytetään esim. hellepäivien lukumäärää. Toinen, tyhmille denialisteille/persuille vaikeampi suure on kastepistelämpötila. Yli 20 C kastepiste on ollut harvinainen & hetkellinen ilmiö, mutta 2018 tahkottiin välillä toista vuorokautta näissä lukemissa.

        Talvikin on lyhentynyt selvästi. Enää ei jännitetä, saadaanko pysyvää lumipeitettä etelä-Suomessa jouluksi, vaan että tuleeko talvi ollenkaan. Joulukuun keskilämpötila on tavannut olla pakkasen puolella, mutta viimeiset 5-6 vuotta on muistaakseni olleet plussalla. Tammikuun keskilämpötilan pitäisi etelässä olla -7 ja ennen 90-luvua oli tapana, että ainakin kertaalleen käväistiin liki -30. Nyt on aika fyfty-fyfty, että onko tammikuunkin keskilämpötila plussalla vai miinuksella ja joinain talvina ei mene -20 edes hetkellisesti rikki. Myös helmikuussa alkaa pakkaset olla vähemmistönä.

        Keväät eivät ole lämmenneet/aikastuneet yhtä paljon vaihtelua on edelleen, joten denialistien päivä aina pelastettu, kun sattuu vähän kylmempi jakso. Denialisti, kuten tuhnulkin, valikoi ainoastaan omaa agendaansa tukevat uutiset.

        Ilmastonmuutoksen tärkein ominaisuus on ilmastonmuutos. Ei lämpeneminen. Muutos. Sääolot muuttuvat. Pääpiirre on ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen. Enemmän myrskyjä, mutta myös enemmän kaikenlaista muuta outoa. Sellaiset jutut, minkä pitäisi olla tyyliin "esiintyy kerran 10, 30 tai 50 vuodessa" tuntuvat muuttuneet aika arkipäiväisiksi, muutaman vuoden välein toistuviksi. Esim. vanhoja kesän max. lämpöennätyksiä / hellepäivien max. määriä on joko pistetty uusiksi tai ainakin vanhoja ennätyksiä on sivuttu jo monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Toisaalta kauaa ei ole siitäkään, kun vedeltiin pakkasen suhteen uudet max. lukemat tauluun ja yhtenä vuotena oli lähellä, että olisi saatu *saman vuoden aikana* aikaan sekä uusi pakkas- että helle-ennätys. Sää tuntuu menevän enemmän "laidasta laitaan" ja nopeampaan tahtiin kuin ennen. Semmoinen normi lauha (lue: noin 20 °C) kesäkeli tai pikkupakkanen ei enää tunnu olevan valikoimissa lainkaan, vaan aina vedetään nupit kaakossa, talvella on joko 3.. 7 °C (kuten nyt ja itseasiassa useimpina talvina viimeisten 10 vuoden aikana) tai -26 (kuten helmikuussa 2018).

        Talvi on lyhentynt 3 kuukaudesta 3 viikkoon. Syksy sateisine keleineen on pidentynyt -> rakennusten säärasitus on kasvanut. Tulosta on tullun mm. vanhojen koulujen ja päiväkotien homeongelmien suhteen. Ruotsissa on havaittu, että samaa vaivaa on suuressa mittakaavassa myös pientaloissa, mutta Suomessa denialismi on tämänkin suhteen voitolla - ei meidän talossa, ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä! Tämän suhteen tulee vielä ns. osumaan paska tuulettimeen oikein kunnolla.

        Väitätkö ihan tosissasi, että pieni hiilidioksidimäärän lisäys aiheuttaa kaikki nuo mainitsemasi ja kuvittelemasi ilmiöt On se ihme aine kun se tekee sateita, kuivuutta, kylmää ja kuumaa ja vielä nopealla vaihtelulla.

        Mikähän oli hiilidioksidin määrä aiheutti esimerkiksi tämän: "Tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta Tukholmassa kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä. Monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7 päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty. Runsas lumentulo aiheutti lisäksi keväällä valtavat tulvat. Kylvöt myöhästyivät ja kesällä satoi kaatamalla. Paha halla iski jo 19. elokuuta."

        Eli on ne säät vaihdelleet ennenkin


      • Anonyymi
        PierreReview kirjoitti:

        Mikäli ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoksi, niin mistä tulee tarve nykertää ja nysvätä jotain muuta? Itse asiassa, jos ilmastollinen vertailujakso on esim. 1981-2010, niin seuraava on tuon määritelmän mukaan tietenkin 2011-2040, ei siis 1991-2020. Ilmaston muutoksen ( ei ilmastonmuutoksen, jolla tarkoitetaan AGW:tä) havainnointi on siten hyvin puuduttavaa ja pitkäveteistä: tutkija, joka aloitti uransa 25-vuotiaana vuonna 1995 ja jää eläkkeelle 68-vuotiaana 2038 ei pääse edes todistamaan nyt meneillään olevan 30-vuotisen jakson loppua. Näin, jos todella noudatetaan määritelmää, mutta kun on pakottava tarve ryntäillä asioiden edelle, niin kyllähän kekseliäisyyttä riittää vaikka minkälaiseen kiemurteluun. Yhteinen nimittäjä taustalla on tarkoitushakuisuus.

        Itse asiassa tuo tarkoitushakuisuus tulee vastaan, kun on puhe säähavaintoasemien sijainnista. Eräästäkin mittauspisteestä mainittiin, ettei se edusta alueelleen tyypillistä lämpötilaa. Kyseessä paikka, jossa mitataan huomattavan alhaisia lämpötiloja verrattuna kaikkiin muihin pisteisiin lähialueella. Tuon mittauspisteen, jonka historia on kymmeniä vuosia, lakkauttaminen sillä perusteella, ettei se edusta alueensa tyypillistä lämpötilaa, olisi täysin käsittämätöntä. Mutta tuo edellä mainittu tarkoitushakuisuus eli suomeksi sanottuna tarve saada korkeampia lukemia ja näyttöä lämpötilojen noususta on hyvin vahva vaikutin.

        Täytyy tietenkin mainita vielä se, että me, jotka emme pitäydy määritelmässä, jonka mukaan ilmasto on 30 vuoden säätilastojen keskiarvo, olemme vapaita käyttämään monia muun pituisia jaksoja sikäli kuin katsomme niistä voitavan tehdä ilmastollisia johtopäätöksiä.

        "Mikäli ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoksi, niin mistä tulee tarve nykertää ja nysvätä jotain muuta?"

        Tutkijat nyt vaan ovat luonteeltaan sellaisia että yrittävät saada mahdollisimman paljon uutta tietoa esille käyttäen niitä havaintoja joita jo on tehty. Sellaisesta saa tiedemaailmassa kunniaa ja mainetta.

        Olisihan se hienoa jos tuota kautta päästäisiin näkemään entistä nopeamman aikaskaalan todellisia globaalin keskilämpötilan muutoksia. Silloin olisi mahdollista nopeammin ja tarkemmin testata esimerkiksi hypoteeseja Auringon jaksojen ja muiden vastaavien ilmiöiden osuudesta ilmaston muutoksessa.

        Ymmärrän harmituksesi sen suhteen, että tuo(kin) julkaisu tukee väitteitä ilmaston lämpenemisestä. Minusta tiedon lisääntyminen on kuitenkin hyvä asia. Silloin voidaan tehdä päätöksiä perustuen tunteen sijaan tietoon.


    • Anonyymi

      Ilmastomuutosta pitää katsoa avaruudesta. Säätä voi tarkkailla vaikkapa perunakellarin ikkunasta.

      Avaruudesta katsotaan onko pallolta lähtevän lämpösäteilyn keskimääräisessä tehossa tapahtunut muutoksia. Auringosta tulevan säteilyn tehohan on hyvin vakaa, kuten tiedetään.

      CO2 lisäys vähentää ensin karkaavan lämpösäteilyn tehoa, mutta pitkän päälle tilanne vähitellen tasoittuu, kun lämpötila hieman nousee ja "menot" asettuvat taas tassapainoon "tulojen" kanssa.

      • Anonyymi

        Pilvisyys vaikuttaa sekä tulopuolella että menopuolella. Pilvisyyden muutosten arvioiminen on haastavaa. Siksi siitä harvemmin kuulee puhuttava.


    • Anonyymi

      Globaalin keskilämpötilan vuosimuutosten hajonta ilomoitetusta historiadatasta laskettuna on 0.1 C. Jos otetaan 30 vuoden liukuva keskiarvo, niin sen hajonta on 0.02 C verran. Kahdella hajonnalla eli 0.04 C saadaan 97.5 % varmuustaso.

      Nykymenolla lämpötilan väitetään nousevan noin 0.008 C vuodessa eli 30 v nousu on 0.24 C. Tähän sitten suhteutetaan tuo /- 0.04 C epävarmuus. Kyllä tuollainen suodatus jo riittää nousun näkemiseen. Nousun aiheuttajat on sitten oma lukunsa.

      • Anonyymi

        Alle kymmenen vuoden keskiarvoissa muutosta on vaikea nähdä "kohinasta" hyvällä varmuudella.

        Kärsivällisyyttä vaaditaan. Ei ihme, että yritetään keksiä menettelyjä, joilla jo päivittäisistä säätilamuutoksista voitaisiin tehdä johtopäätöksiä. Kysyntä on kova.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      4955
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      31
      3134
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1807
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1760
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1625
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1491
    7. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1247
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1243
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1217
    10. Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.

      Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H
      Maailman menoa
      17
      1207
    Aihe