Tämä on kysymys ainakin miksuhille, mutta miksei muillekin, jotka tietävät asiasta jotain. Itselläni on yksi näkövammainen tuttu ja kiinnostaisi tietää kuinka linuxin käyttäminen onnistuu linuxissa. Onnistuuko puhuvan ruudunlukuohjelman ja pistenäytön käyttö? Onko tarvittavat apuohjelmat suoraan linuxissa vai pitääkö ne asentaa jostain netistä?
Linuxin käyttö näkövammaisena
Anonyymi
21
55
Vastaukset
- Anonyymi
Sido silmäsi ja käynnistä Ubuntu, niin tiedät. Toki vaadit alussa opastajaa. Kaikki kuitenkin on valmiiina.
- Anonyymi
Turhan tarkastihan tuon selitit, eli kaveri pistää silmät kiinni niin asia selviää hetkessä.
- Anonyymi
En kyllä ymmärrä miten kukaan sokea voi käyttää minkäänlaista tietokonetta.
- Anonyymi
Aika helposti, Ubuntussa ainakin on kaikki valmiina, myös näkövammaisille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika helposti, Ubuntussa ainakin on kaikki valmiina, myös näkövammaisille.
No miten muka ohjataan hiirtä kun ei edes näe kursoria?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No miten muka ohjataan hiirtä kun ei edes näe kursoria?
Suurin osa näkövammaisista ei käytäkään hiirtä vaan tietokoneen käyttö tapahtuu pelkästään näppikseltä näppäinkomentojen ja käyttöliittymien näppäimistönavigoinnin avulla. Näkövamman vakavuusaste on yksilöllinen. Osalla on vielä sen verta näköä jäljellä, että hiiren käyttö onnistuu vielä. Mutta hyvin suurella osalla näkövamma on vienyt näön niin ettei hiiren käyttö onnistu. Etenkin itseni kaltaisille sokeutuneille hiiren käyttö on käytännössä mahdotonta vaikka ruudunlukuohjelman saakin puhumaan hiiren kohdistimen alla olevan sisällön. Käytännössä jos ei näe niin hiiren käyttö on aivan toivotonta ja käytännössä mahdotonta. Sen takia näkövammaiset käyttävätkin tietokonetta näppikseltä, mikä itseasiassa toimii hienosti kunhan on oppinut näppiskomennot. Näppiskomentojen ja kymmensormijärjestelmän osaaminen onkin käytännössä välttämätöntä, jotta tietokoneen käytöstä tulisi jotain näkövammaisena ja etenkin sokeutuneena. Kymmensormijärjestelmän osaaminen on välttämätöntä, koska kun ei näe niin ei voi vilkkuilla näppistä tarkistaakseen, että missäs se nappi olikaan. Sujuvan tietokoneen käytön kannalta kymmensormijärjestelmä pitää osata. Näkövammaisten liiton järjestämillä ja Kelan maksamilla kuntoutusjaksoilla sekä näppiskomentoja, että kymmensormijärjestelmää voi tarvittaessa opetella. Suosittelen kuitenkin, että jokainen näkevä opettelee ajoissa käyttämään tietokonetta näppäinkomentojen ja kymmensormijärjestelmän avulla. Periaatteessa kuka tahansa voi menettää näkönsä ja jokaisen näkö ainakin heikkenee iän lisääntyessä. Jos pitäytyy pelkässä hiiren käytössä ja ei opettele kymmensormijärjestelmää, niin sitten on pulassa, jos menettää näkönsä. Sanon tämän omasta kokemuksestani. Itselläni on synnynnäinen näkövamma, mutta en ole aina ollut sokea. Sillon kuin sokeuduin se tapahtui suht nopeasti. Itse tein sen virheen, että käytin pääasiassa vain hiirtä ja kirjoitin näppikseltä omalla tyylilläni mikä sujuikin hyvin niin kauan kuin näin. Sitten kun sokeuduin tietokoneen käyttö pitikin käytännössä opetella uudestaan vaikka olin käyttänyt tietokoneita koko ikäni. Asiaa ei kannata siis vähätellä, vaan näppiskomennot ja kymmensormijärjestelmä kannattaa opetella mahdollisimman pian. Se on näkevänä paljon helpompaa kuin vasta sokeutumisen jälkeen.
T. miksuh
- Anonyymi
Videoeditointi ja kuvankäsittely mahtaa olla sokealle melko mahdotonta.
- Anonyymi
Luulatavasti yhtä hankalaa palstalla mellastajille.
- Anonyymi
Valitettavasti :-) Arvaa ottaako päähän, että en ehtinyt leikellä kaikist töllöstä tietokoneella tallentamistani leffoista mainoksia pois ennen sokeutumistani :-)
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valitettavasti :-) Arvaa ottaako päähän, että en ehtinyt leikellä kaikist töllöstä tietokoneella tallentamistani leffoista mainoksia pois ennen sokeutumistani :-)
T. miksuhItselläni oli siis sillon vuosia sitten Debiania ajavassa pöytätietokoneessa kiinni jokin Hauppaugen USB -liitäntäinen televisioviritintikku ja käytin tietokonetta tallentavan digiboksin korvikkeena. TV-ohjelmistona oli VDR, joka löytyy edelleen Debianista ja useimmista muistakin yleisimmistä distroista varmasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itselläni oli siis sillon vuosia sitten Debiania ajavassa pöytätietokoneessa kiinni jokin Hauppaugen USB -liitäntäinen televisioviritintikku ja käytin tietokonetta tallentavan digiboksin korvikkeena. TV-ohjelmistona oli VDR, joka löytyy edelleen Debianista ja useimmista muistakin yleisimmistä distroista varmasti.
Tuon sanoin siis minä :-) Tullut tavaksi allekirjottaa omat viestit, mutta tuosta jäi se pois.
T. miksuh
- Anonyymi
Orca Screen Reader löytyy useimmista jakeluista.
https://help.gnome.org/users/orca/stable/
Tuolla ohjeita. - Anonyymi
Linuxin, ja erityisesti Debianin, käyttö onnistuu nykyään näkövammaisena hyvin, jopa täysin sokeutuneena. Mä itse olen käyttänyt Debiania jo pitkään sokeutuneena. En tosin ole ollut aina sokea. Mulla on kyllä synnynnäinen näkövamma, mutta sokea en ole aina ollut. Jokatapauksessa olen käyttänyt Debiania sokeanakin jo kauan, Debianin käytön alotin kesällä 1998.Tämäkin Itse käytän Debiania aivan kaikkeen päivittäin. Tällä läppärilläni on kyllä myös läppärin mukana tullut Windows 7 Debianin rinnalle asennettuna, mutta en käynnistä tietokonetta Windowsiin juuri koskaan, lähinnä vain sillon tällön asentaakseni Windowsin päivitykset. Tämäkin kommentti on siis kirjotettu Debianissa.
Linuxin käyttö onnistuu näkövammaisena sekä graafisen työpöydän, että tekstikonsolin kautta. Nykyisellään Gnome -työpöytä on näkövammaisen kannalta parhaiten toimiva ja niin on käytännössä ollut aina. Gnome toimii hyvin ruudunlukuohjelman ja pistenäytön kanssa. Näkövammaiset käyttävät yleensä tietokonetta pelkästään näppikseltä kokonaan ilman hiirtä. Etenkin sokeutuneille hiiren käyttö on käytännössä mahdotonta. Gnome -työpöydän kehittäjät ovat ottaneet hyvin huomioon sen, että työpöydän pitää olla käytettävä pelkän näppiksen avulla. Gnomessa onkin runsaasti näppiskomentoja ja lisää voi tehdä itse, ylipäätänsä Gnomen käyttöliittymää pystyy hyvin käyttämään pelkän näppiksen avulla, vaikka joissakin Gnome -ohjelmissakin toki olisi parantamisen varaa näkövammaisen kannalta ja joitain ongelmakohtia niissäkin on toki.
Mate, joka perustuu vanhempaan Gnome 2.x -työpöytään, on toinen mitä näkövammaiset käyttää, mutta Gnome on se, joka toimii parhaiten. Muut työpöytäympäristöt on nykyisellään valitettavasti käyttökelvottomia näkövammaisille.
Linuxille on olemassa puhuva Orca -ruudunlukuohjelma, pistenäyttöä ohjaava brltty -systeemi ja joukko puhesyntetisaattoreita. Debianissa on sekä Orca, että brltty sekä joukko puhesyntetisaattoreita, joista espeak on yleisimmin käytetty. Orca on tarkotettu käytettäväksi graafisella työpöydällä ja sen sisäänkirjautumisruudussa. Debianissa on lisäksi muutama tekstikonsoliin tarkoitettu ruudunlukuohjelma, joten käyttö onnistuu sekä graafisella työpöydällä, että tekstikonsolissa. Brltty toimii sekä työpöydällä, että tekstikonsolissa.
Debianin pystyy asentamaan itsenäisesti ilman näkevän apua jopa täysin sokeana. Debianin asennusohjelma tunnistaa automaattisesti USB -liitäntäiset pistenäytöt ja asennusohjelma mahdollistaa Debianin asentamisen sekä pistenäyttöä, että puhuvaa ruudunlukuohjelmaa käyttäen. Jos Debian asennetaan ruudunlukuohjelmaa käyttäen niin myös asennetussa Debianissa on heti alusta alkaen Orca -ruudunlukuohjelma asennettuna ja käytössä sekä työpöydällä, että sisäänkirjautumisruudussa. Käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään sen käyttöön ottamiseksi. Sama koskee pistenäyttöä. Jos Debian asennettiin pistenäyttöä apuna käyttäen niin pistenäyttö toimii heti myös asennetussa Debianissa. Pistenäytön käyttäminen Bluetoothin kautta vaatii toki pistenäytön parittamisen tietokoneen kanssa ja lisäksi jos Debian asennettiin englanninkielisenä, niin asennuksen jälkeen brltty:n asetuksissa pitää valita kieleksi suomi,. Jos Debian asennettiin suomenkielisenä, niin mitään kielivalintaa ei sillon tarvitse tehdä.
Espeak puhesyntetisaattori on yleisimmin käytetty puhesyntetisaattori ja se on oletuksena käytössä Debianissa. Espeakissa on myös suomenkielen tuki Debianissa on myös joukko muita puhesyntetisaattoreita, mutta ne ei suomenkielen puhumiseen espeak on paras vaikka onkin robottimainen. Yleisesti linuxille on kyllä myös hyvälaatuisia ihmismäisiä puhesyntetisaattoreita etenkin kaupallisina, mutta suomenkielistä hyvälaatuista ihmismäistä puhesyntetisaattoria ei pitkään ollut saatavilla. Nyt äskettäin joulun tienoilla linuxille tuli kuitenkin saatavilla kaupalliset Vocalizer -puhesyntetisaattoriäänet, jotka on aivan samoja kuin Androidissa. Eli nyt pitkästä aikaa on saatavilla myös ihmismäinen suonekielinen puhesyntetisaattori. Englanninkielisiä on ollut saatavilla jo kauan eri valmistajilta, esimerkiksi Cepstral -äänet. Vocalizer ääniä voi ostaa linuxille netistä ja ne toimii Orca -ruudunlukuohjelman kanssa.
Debianissa on myös joitakin työkaluohjelmia, joista on apua ja hyötyä näkövammaisille. Esimerkiksi skannerin kanssa toimivia OCR -tekstintunnistusohjelmistoja löytyy suoraan Debianin ohjelmalähteestä. Samaten esimerkiksi elektronisten kirjojen lukemiseen tarvittavia ohjelmia. Debianissa on myös esimerkiksi Daisy -soitin näkövammaisten Daisy -muotoisten äänikirjojen kuunteluun. Suomalaisilla näkövammaisilla on käytettävissään Celia kirjasto, josta voi lainata näkövammaisille ja muille lukemisesteisille tehtyjä äänikirjoja. Niitä voi kuunnella mm. tuota edellä mainittua soitinta käyttäen.
jatkuu seuraavassa viestissäni...
T. miksuh - Anonyymi
Jatkoa edellliseen viestiini:
Debian on suurista distroista ylivoimaisesti käytetyin näkövammaisten parissa ja siihen on hyvä syy. Suurin osa suomalaisistakin näkövammaisista käyttää nimenomaan Debiania. Debianin kehittäjät ovat oikeasti panostaneet siihen, että distro on käytettävä myös näkövammaisille. Samaa ei voi sanoa muista distroista. Lisäksi Debianin kehittäjät ottavat vakavasti näkövammaisten mahdolliset bugiraportit ja mahdollisia ongelmia oikeasti pyritään korjaamaan kun niitä raportoidaan Debianille. Debian on suosittu näkövammaisten parissa myös siksi, että Debian on hyvin tstattu, luotettava ja hyvin toimiva distro. Etenkin näkövammaisille on erittäin tärkeää, että käyttis ja sen ohjelmat toimii kunnolla ja ongelmitta. Debian on vakaa ja luotettava kuin kallio mikä on seurausta hyvin tehdystä testauksesta. Näkövamma tekee itsessään tietokoneen käytön ihan tarpeeksi vaikeaksi siihen ei enää tarvita lisäksi bugittavaa käyttistä tai ongelmia. Se ei ole hyväksyttävää, että käyttis tai sen ohjelmat saattaa hajota varoittamatta puutteellisen testauksen takia ja pahimmillaan sitten ruudunlukuohjelma tai pistenäyttö lakkaa toimimsta ja käyttis päätyy jonkin bugin takia käyttökelvottomaan tilaan. Tietokonetta pitää pystyä käyttämään ilman, että tarvitsee olla vähän väliä huutamassa jotain näkevää apuun ratkomaan ongelmia. Juuri tuon takia esimerkiksi Ubuntua ei voi suositella etenkään näkövammaisille. Ubuntu on aivan liian buginen. Debian on paljon paremmin testattu ja paljon paremmin toimiva ja siksi se onkin suosittu näkövammaisten parissa. Ubuntun käyttöönotto ja asentaminen ei myöskään ole näkövammaisena yhtä helppoa kuin Debianin. Siinä missä Debianin pystyy asentamaan ja ottamaan käyttöön täysin sokeana Ubuntun tapauksessa näkevän apu on tarpeen. Tiedän kyllä, että suomalaisista näkövammaisista jotkut käyttää Ubuntua, mutta suurimmalla osalla suomalaisista näkövammaisista on käytössä Debian sen perusteella mitä näkövammaisten keskustelualuilla jne on ollut puhetta. Samat apuohjelmat on toki ainakin enimmäkseen saatavilla kaikille yleisimmille distroille. Valitettavasti vain useimmat distrot ei juuri panosta distron toimivuuteen näkövammaisten kannalta aivan samoin kuin se, että lähinnä työpöytäympäristöistä lähinnä Gnome on panostanut työpöydän toimivuuteen apuvälineiden kanssa. Näkeviltä jää turhan helposti näkövammaiset ottamatta huomioon mikä on valitettavaa. Gnomenkin kohdalla on välillä saanut huomata, että käyttöliittymää uudistettaessa on unohdettu testaus näkövammaisten apuvälineiden kanssa tai on unohdettu se, että käyttöliittymän pitäisi toimia pelkästään näppikseltä käytettynä. Pääasiassa homma toimii kuitenkin nykyään hyvin Gnomessa. Kyse ei ole välttämättä piittaamattomuudesta, vaikka sitäkin kyllä on, vaan usein näkevät ei vain osaa ottaa huomioon niitä vaikeuksia joita näkövamma tietokoneen käyttöön aiheuttaa. Ihan sama ongelma on myös Windowsin puolella, ei vain Linuxissa. Yleisesti kuitenkin voi sanoa, että jos käyttöliittymät suunniteltaisiin niin, että ne olisi käytettäviä näkövammaisten kannalta se hyödyttäisi kaikkia, myös näkeviä.
Linux kuten mikä tahansa käyttis vaatii tottakai oman opettelunsa janäkövammaisille uuden opettelu on aina vaikeampaa kuin näkevälle. Linuxin käyttö on kuitenkin nykyään huomattavan helppoa ja alkuun kyllä pääsee suhteellisen helposti näkövammaisenakin. Lisäksi suomalaisilla näkövammaisilla on käytettävissään Näkövammaisten liiton ylläpitämät sähköpostilistakeskustelualueet, joilta löytyy myös linux -aiheinen sähköpostilista. Sieltä saa tarvittaessa apua. Itse olen tuolla keskustelualueella ja luen sitä päivittäin. Autan siellä mielelläni tarpeen mukaan.
Mikään käyttis ei valitettavasti ole ongelmaton näkövammaisten kannalta, ei linuxikaan, mutta itse olen ollut erittäin tyytyväinen Debianiin. Itselläni toki on auttanut se, että olen käyttänyt Debiania myös näkevänä ennen sokeutumistani. Mutta kyllä tämä sokeutuneenakin sujuu varsin mukavasti.
T. miksuh- Anonyymi
Höm... :-D Kun sanoin, että suurin osa suomalaisista näkövammaisista käyttää Debiania tarkoitin tietenkin niitä näkövammaisia, jotka ylipäätänsä käyttää Linuxia :-) Olisi tietty kiva, jos tuo pätisi kaikkiin näkövammaisiin, mutta Windows on toistaiseksi hiukan yleisempi :-P Mutta kukapa tietää miten asia on tulevaisuudessa :-)
T. miksuh
- Anonyymi
Eli siis käytännössä ei ole muuta tietokoneen käyttötapaa sokealle kuin kirjoittaminen. Sitäähän se suurimmaksi osaksi kyllä on muillekin. Eli näpyttelyä.
- Anonyymi
Niin siis tietokoneen käyttö tapahtuu näppikseltä kokonaan ilman hiirtä. Graafisen työpöydän ja ohjelmienkäyttöliittymää käytetään näppikseltä näppäimistönavigoinnin ja näppäimistökomentojen avulla. Käyttöliittymien nappeja, listoja, valikoita jne jne pystyy käyttämään näppikseltä eikä hiireen tarvitse koskea. Käyttöliittymissä voi liikkua esimerkiksi nuolinäppäinten, tabulaatorin, F10, F6 jne jne nääppäinten avulla sekä käyttämällä työpöytäympäristön ja ohjelmien erilaisista näppäinyhdistelmistä muodostuvia näppäinkomentoja. Gnome -työpöydässä on paljon erilaisia näppäinkomentoja, joiden avulla työpöydän eri osiin pääsee käsiksi, sama koskeesovellusohjelmia. Myös Orca ruudunlukuohjelmassa on paljon hyödyllisiä käyttöä helpottavia näppäinkomentoja. Lisäksi Orca -ruudunlukuohjelmassa on eriliaisia navigointi toimintoja, joita käytetään näppäimistön oikean reunan numeronäppäimistöltä. Tiettyä kohtaa ohjelmien käyttöliittymässä voi myös hakea näppikseltä ruudunlukuohjelman hakutoiminnon avulla ja ruudunlukuohjelman avulla voi tehdä ohjelmien käyttöliittymiin "kirjanmerkkejä" joihin voi hypätä näppiskomennolla. jne jne jne. Työpöytäympäristön ja ohjelmien käyttöliittymiä ja eri toimintoja pystyy siis käyttämään näppikseltä kokonaan ilman hiirtä.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin siis tietokoneen käyttö tapahtuu näppikseltä kokonaan ilman hiirtä. Graafisen työpöydän ja ohjelmienkäyttöliittymää käytetään näppikseltä näppäimistönavigoinnin ja näppäimistökomentojen avulla. Käyttöliittymien nappeja, listoja, valikoita jne jne pystyy käyttämään näppikseltä eikä hiireen tarvitse koskea. Käyttöliittymissä voi liikkua esimerkiksi nuolinäppäinten, tabulaatorin, F10, F6 jne jne nääppäinten avulla sekä käyttämällä työpöytäympäristön ja ohjelmien erilaisista näppäinyhdistelmistä muodostuvia näppäinkomentoja. Gnome -työpöydässä on paljon erilaisia näppäinkomentoja, joiden avulla työpöydän eri osiin pääsee käsiksi, sama koskeesovellusohjelmia. Myös Orca ruudunlukuohjelmassa on paljon hyödyllisiä käyttöä helpottavia näppäinkomentoja. Lisäksi Orca -ruudunlukuohjelmassa on eriliaisia navigointi toimintoja, joita käytetään näppäimistön oikean reunan numeronäppäimistöltä. Tiettyä kohtaa ohjelmien käyttöliittymässä voi myös hakea näppikseltä ruudunlukuohjelman hakutoiminnon avulla ja ruudunlukuohjelman avulla voi tehdä ohjelmien käyttöliittymiin "kirjanmerkkejä" joihin voi hypätä näppiskomennolla. jne jne jne. Työpöytäympäristön ja ohjelmien käyttöliittymiä ja eri toimintoja pystyy siis käyttämään näppikseltä kokonaan ilman hiirtä.
T. miksuhKiitoksia, Miksuh, tuhdista tietoiskusta Linux:in (ja erityisesti Debianin ja Gnomen) käytettävyydestä myös huonostinäkeville ja näkövammaisille!
Millaiset laitteet ovat käytössäsi, jotka siis erityisesti toimivat Linux-ympäristössäsi?
Siis siinä, missä kymmensormijärjestelmä kannattaa opetella, lienee myös paikallaan
(ja erityisesti) opetella pistekirjoitus?
Kauhulla katselin pistenäyttöjen hintoja. Saavathan tuollaisia käyttöönsä henkilöt, jotka
noita tarvitsevat myös vapaa-ajan käyttöön? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitoksia, Miksuh, tuhdista tietoiskusta Linux:in (ja erityisesti Debianin ja Gnomen) käytettävyydestä myös huonostinäkeville ja näkövammaisille!
Millaiset laitteet ovat käytössäsi, jotka siis erityisesti toimivat Linux-ympäristössäsi?
Siis siinä, missä kymmensormijärjestelmä kannattaa opetella, lienee myös paikallaan
(ja erityisesti) opetella pistekirjoitus?
Kauhulla katselin pistenäyttöjen hintoja. Saavathan tuollaisia käyttöönsä henkilöt, jotka
noita tarvitsevat myös vapaa-ajan käyttöön?Itselläni on pistenäyttönä Freedom Scientific Focus 40 Blue. Kyseessä on 40 merkkiä rivillä kerralla näyttävä pistenäyttö, jossa on sekä USB -liitäntä, että Bluetooth pistenäytön langatonta käyttöä varten. Pistenäytössä on myös pistekirjoitusnäppäimistö, jolla voi kirjoittaa pistekirjoitusta käyttäen. Pistenäytössä on myös joukko erilaisia navigointi- ja toimintonäppäimiä. Tuo pistenäyttö on toiminut hyvin Debianissa brltty -ohjelmiston avulla.
Brltty tukee suurta määrää pistenäyttöjä monelta eri valmistajalta. Täydellinen lista on pitkä ja se löytyy Brltty -ohjelmiston sivuilta.
Joo pistenäytöt on aivan järjettömän hintaisia, ei niitä juuri kukaan pystyisi omasta pussista maksamaan. Tyypillisesti 40 merkkiä rivillä näyttävä pistenäyttö maksaa 3000 - 5000 euroa. 80 merkkiä rivillä näyttävä pistenäyttö maksaakin sitten helposti 10000 euroa. Apuvälineeksihän noita tosin myönnetäänkin. Kela myöntää pistenäyttöjä opiskelua ja työntekoa varten, vapaa-ajan tarpeisiin pistenäyttöä voi hakea sairaanhoitopiireiltä. Käytännössä yleensä vapaa-ajan käyttöön voi saada 40 merkkiä kerralla näyttävän pistenäytön, opiskelua ja työntekoa varten voi olla mahdollista saada 80 merkkiä kerralla rivillä näyttävä pistenäyttö, joka on työntekoa ajatellen parempi. Pistenäyttöjen kovan hinnan takia yleensä pistenäytön saamisen edellytyksenä on se, että hakija osaa jo pistekirjoitusta suht hyvin. Eli ensin pitää opetella pistekirjoitus minkä jälkeen pistenäyttöä voi hakea.
Pistenäyttöjen kova hinta selittyy ensinnäkin sillä, että pistenäytön tapaiset apuvälineet ei ole samanlaisia massatuotteita kuin moni muu elektroniikka. Toisaalta pistenäytöt on mekaanisesti aika monimutkaisia, mikä nostaa hintaa. Jokainen kirjainsolu koostuu 8 pisteestä ja kun kirjainsoluja on pistenäytössä 40 tai 80, niin se tekee aikapaljon liikkuvia pikkuruisia osia, joiden pitää liikkua nopeasti ja luotettavasti. Suurin syy on silti varmaankin suht pienet valmistus- ja myyntimäärät suhteessa massatuotteisiin.
T. Mika
T. miksuh
T. Mika - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itselläni on pistenäyttönä Freedom Scientific Focus 40 Blue. Kyseessä on 40 merkkiä rivillä kerralla näyttävä pistenäyttö, jossa on sekä USB -liitäntä, että Bluetooth pistenäytön langatonta käyttöä varten. Pistenäytössä on myös pistekirjoitusnäppäimistö, jolla voi kirjoittaa pistekirjoitusta käyttäen. Pistenäytössä on myös joukko erilaisia navigointi- ja toimintonäppäimiä. Tuo pistenäyttö on toiminut hyvin Debianissa brltty -ohjelmiston avulla.
Brltty tukee suurta määrää pistenäyttöjä monelta eri valmistajalta. Täydellinen lista on pitkä ja se löytyy Brltty -ohjelmiston sivuilta.
Joo pistenäytöt on aivan järjettömän hintaisia, ei niitä juuri kukaan pystyisi omasta pussista maksamaan. Tyypillisesti 40 merkkiä rivillä näyttävä pistenäyttö maksaa 3000 - 5000 euroa. 80 merkkiä rivillä näyttävä pistenäyttö maksaakin sitten helposti 10000 euroa. Apuvälineeksihän noita tosin myönnetäänkin. Kela myöntää pistenäyttöjä opiskelua ja työntekoa varten, vapaa-ajan tarpeisiin pistenäyttöä voi hakea sairaanhoitopiireiltä. Käytännössä yleensä vapaa-ajan käyttöön voi saada 40 merkkiä kerralla näyttävän pistenäytön, opiskelua ja työntekoa varten voi olla mahdollista saada 80 merkkiä kerralla rivillä näyttävä pistenäyttö, joka on työntekoa ajatellen parempi. Pistenäyttöjen kovan hinnan takia yleensä pistenäytön saamisen edellytyksenä on se, että hakija osaa jo pistekirjoitusta suht hyvin. Eli ensin pitää opetella pistekirjoitus minkä jälkeen pistenäyttöä voi hakea.
Pistenäyttöjen kova hinta selittyy ensinnäkin sillä, että pistenäytön tapaiset apuvälineet ei ole samanlaisia massatuotteita kuin moni muu elektroniikka. Toisaalta pistenäytöt on mekaanisesti aika monimutkaisia, mikä nostaa hintaa. Jokainen kirjainsolu koostuu 8 pisteestä ja kun kirjainsoluja on pistenäytössä 40 tai 80, niin se tekee aikapaljon liikkuvia pikkuruisia osia, joiden pitää liikkua nopeasti ja luotettavasti. Suurin syy on silti varmaankin suht pienet valmistus- ja myyntimäärät suhteessa massatuotteisiin.
T. Mika
T. miksuh
T. MikaNiinpä - erikoislaitteitahan nuo pistenäytöt ovat, joten tuotantokustannukset ovat korkeat. Sopiikos vielä udella, käytätkö viestityksiin (sujuvaa) 10-sormikirjoitusta vain sopiiko
myös pistekirjoitusnäppäimistö (kevyeen) sujuvaan viestitykseen?
Kiinnostukseni aiheeseen perustuu vuosien takaisesta yhteistyöstä Celian ja aiemmin Näkövammaisten Keskusliiton kanssa. Mutta tieto tuosta näkövammaisten tietotekniikan
käytöstä on ollut kovin vähäistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä - erikoislaitteitahan nuo pistenäytöt ovat, joten tuotantokustannukset ovat korkeat. Sopiikos vielä udella, käytätkö viestityksiin (sujuvaa) 10-sormikirjoitusta vain sopiiko
myös pistekirjoitusnäppäimistö (kevyeen) sujuvaan viestitykseen?
Kiinnostukseni aiheeseen perustuu vuosien takaisesta yhteistyöstä Celian ja aiemmin Näkövammaisten Keskusliiton kanssa. Mutta tieto tuosta näkövammaisten tietotekniikan
käytöstä on ollut kovin vähäistä.Ensisijaisesti kirjoitan toki kymmensormijärjestelmää käyttäen läppärin näppikseltä. Mutta kyllä pistenäyttöä tulee sitäkin käytettyä säännöllisesti kirjoittamiseen. Pistenäytöltä voi myös ohjata tietokoneen toimintaa, koska näppiskomentojen antaminen on mahdollista. Pistenäyttö on myös useamman kerran pelastanut päivän kun olen säätänyt jotain ja olen vahingossa saanut ruudunlukuohjelman puheen mykistymään. Ilman pistenäyttöä olisi joutunut huutamaan apuuva! näkevälee kaverille. Aivan korvaamaton apu tuo on. Toki pitempiä tekstejä on helpompi ja mukavampi kirjoittaa läppärin näppikseltä kymmensormijärjestelmää käyttäen, mutta kyllä nykyään pistekirjoituksella kirjoittaminen sujuu varsin nopeasti. Tuota pistenäyttöä voi käyttää myös puhelimen kanssa ja kirjoitankin yleensä tekstiviestit pistenäytöltä, koska se on valtavan paljon helpompaa kuin kosketusnäyttönäppiksen käyttö sokkona. Kirjoitan paljon nopeammin pistenäytön pistekirjoitusnäppikseltä verrattuna kosketusnäyttönäppiksen käyttöön.
T. Mika
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2722733En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e741460- 401433
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan311211Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change71164En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o271163Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej451151- 91151
Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(431099- 101080