Maailman vahingollisin raja

Suomen kannalta se tosin tapahtui liian myöhään.

Itäpuolelle jäi 3 kaupunkia Vuoksen vesivoimalat 10 sellutehdasta ja valtavat metsävarat.

Suomen sodanaikainen johto myöskin osaltaan mahdollisti tämän, katso https://jput.fi/Suomi_pelasti_Venajan.htm

Tämän päivän johtavat suomalaiset poliitikot eivät myöskään näytä ymmärtävän näitä asioita paremmin, mikä näkyy siinäkin että Suomi on viimeiset 15 vuotta ollut ainoa entisen Neuvostoliiton eurooppalainen naapurimaa, joka ei ole NATO:n jäsen.

Anonyymi kirjoitti:

Itäpuolelle jäi 3 kaupunkia Vuoksen vesivoimalat 10 sellutehdasta ja valtavat metsävarat.

Harva taitaa tietää että Viipurin läänissä oli v. 1939 eniten asukkaita Suomessa. Menetettiin siis 'kruunun jalokivi'. Viipuri oli toiseksi suurin kaupunki heti Helsingin jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Harva taitaa tietää että Viipurin läänissä oli v. 1939 eniten asukkaita Suomessa. Menetettiin siis 'kruunun jalokivi'. Viipuri oli toiseksi suurin kaupunki heti Helsingin jälkeen.

Lue lisää

Viipurin lääni ei ole sama kuin Viipuri.
Viipurin lääni oli 35 768 km² suuruinen ja asukasluvultaan 620 838 as. v. 1939.
Läänin väestön määrä oli Suomen suurin.
Mutta v. 1939 Viipurissa oli 74 000 as. ja se oli pienempi kuin Tampere - yli 75 000 as.

Anonyymi kirjoitti:

Itäpuolelle jäi 3 kaupunkia Vuoksen vesivoimalat 10 sellutehdasta ja valtavat metsävarat.

Siis itärajan taakseko jäi 3 kaupunkia vai Suomelle?

Anonyymi kirjoitti:

Siis itärajan taakseko jäi 3 kaupunkia vai Suomelle?

Itä-Suomessa on ainakin 15 kaupunkia: E-Karjalassa Lappeenranta, Imatra; P-Karjalassa Joensuu, Lieksa, Outokumpu, Nurmes, Kitee; E-Savossa Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki; P-Savossa Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Suonenjoki. Yhteensä 53 kuntaa.

Anonyymi kirjoitti:

Itä-Suomessa on ainakin 15 kaupunkia: E-Karjalassa Lappeenranta, Imatra; P-Karjalassa Joensuu, Lieksa, Outokumpu, Nurmes, Kitee; E-Savossa Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki; P-Savossa Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Suonenjoki. Yhteensä 53 kuntaa.

Lue lisää

Itä-Suomesta löytyy tehtaita ja voimaloita ainakin 100 kpl, ja sen lisäksi runsas rakennusteollisuus.
Lappeenrannassa, Imatrassa, Kuopiossa on paljon teollisuutta. Joensuussa on vähemmän mutta sieltäkin löytyy vähintään 10 tehdasta ja voimalaa: Valio, John Deere, Abloy, UPM vaneritehdas, 1 fossiilivoimala, 50 km päässä Uimaharjun Stora Enso Enocellin tehdas, 4 vesivoimalaa (mm. Pamilon vesivoimala).

Kuntaliitosten vuoksi Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin ja monien muidenkin Suomen kaupunkien tämän päivän väkiluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 1940 väkilukujen kanssa. Vertailukelpoisten lukujen saamiseksi olisi vuoden 1940 väkiluvut muutettava tämän päivän aluejakoa vastaaviksi laskemalla yhteen näiden kaupunkien ja niihin myöhemmin liitettyjen maalaiskuntien (Lappeenrannan kohdalla myöskin Lauritsalan kauppalan) väkiluvut vuonna 1940. Tuolloin näiden kaupunkien todellinen väestönkasvu vuoteen 1940 verrattuna osoittautuisi huomattavasti maltillisemmaksi kuin yllä olevien lukujen perusteella näyttää.

Pohjois-karjalan läänin asukasluku on tippunut koko ajan 1960 - luvulta lähtien. Ensin tietysti saatiin väkeä evakoista ja myöhemmin maaltamuutosta, mutta kohta alkaa kasvu olla matujen varassa Joensuussa. Tämähän tietysti on kuin veden kantamista kaivoon...

Anonyymi kirjoitti:

Pohjois-karjalan läänin asukasluku on tippunut koko ajan 1960 - luvulta lähtien. Ensin tietysti saatiin väkeä evakoista ja myöhemmin maaltamuutosta, mutta kohta alkaa kasvu olla matujen varassa Joensuussa. Tämähän tietysti on kuin veden kantamista kaivoon...

Lue lisää

Kymenlaakson väkiluku on laskenut runsaat 10% ja Etelä-Karjalan noin 9% vuoteen 1980 verrattuna Wikipedian mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kymenlaakson väkiluku on laskenut runsaat 10% ja Etelä-Karjalan noin 9% vuoteen 1980 verrattuna Wikipedian mukaan.

Vertasin vahingossa vuoden 1980 ja vuoden 2015 väkilukuja keskenään. Verrattaessa vuosien 1980 ja 2019 väkilukuja keskenään on Etelä-Karjalan väkiluku vähentynyt noin 11% ja Kymenlaakson yli 13%.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntaliitosten vuoksi Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin ja monien muidenkin Suomen kaupunkien tämän päivän väkiluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 1940 väkilukujen kanssa. Vertailukelpoisten lukujen saamiseksi olisi vuoden 1940 väkiluvut muutettava tämän päivän aluejakoa vastaaviksi laskemalla yhteen näiden kaupunkien ja niihin myöhemmin liitettyjen maalaiskuntien (Lappeenrannan kohdalla myöskin Lauritsalan kauppalan) väkiluvut vuonna 1940. Tuolloin näiden kaupunkien todellinen väestönkasvu vuoteen 1940 verrattuna osoittautuisi huomattavasti maltillisemmaksi kuin yllä olevien lukujen perusteella näyttää.

Lue lisää

Itä-Suomen maakuntakeskuksien väestön määrä on helppo laskea ilman kuntaliitostenkin väestöä (wikistä löytyy kuntaliitokset väestöineen).

Esim. Joensuussa on nyt 77000 as. ja siitä kuntaliitosten väestö on vain 19 000 as (Kiihtelysvaara 2600, Tuupovaara 2100, Eno 6500, Pyhäselkä 7800).
Siis Joensuun kaupungin oma väestö on nyt 58 000 as ilman kuntaliitosten väestöä, mutta v. 1940 se oli vain 6000 – siis väestön luku kasvoi 9-10 kertaiseksi (!!)
Samoin Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä väestö kasvoi ilman kuntaliitoksia moninkertaiseksi.

Siis Itä-Suomessa maakuntakeskukset ovat kasvukeskuksia Viipurin menettämisen jälkeenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjois-karjalan läänin asukasluku on tippunut koko ajan 1960 - luvulta lähtien. Ensin tietysti saatiin väkeä evakoista ja myöhemmin maaltamuutosta, mutta kohta alkaa kasvu olla matujen varassa Joensuussa. Tämähän tietysti on kuin veden kantamista kaivoon...

Lue lisää

Itä-Suomessa on n. 690 000 as ja väestön määrä on säilynyt aika hyvin ilman mamuja.
Joensuussa ulkomaalaisten osuus väestöstä on 3%, Kuopiossa 2,6%, Mikkelissä 2,6%, Joensuun seutukunnassa on vain 2,4%, kun koko maassa osuus on 4,6 %.

Siis mamujen määrien vuoksi Suomen kaupunkien tämän päivän väkiluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska ei voi sanoa kuinka paljon väestön määrä olisi tippunut ilman mamuja:
tilaston Kuntien avainluvut mukaan "Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä" esim. Helsinki 9,6%, Turku 6,6%, Kotka 6%, Tampere 4,7%,
Lappeenranta 4,5%, Joensuu 3%, Kuopio 2,6%, Mikkeli 2,6%.

Anonyymi kirjoitti:

Itä-Suomen maakuntakeskuksien väestön määrä on helppo laskea ilman kuntaliitostenkin väestöä (wikistä löytyy kuntaliitokset väestöineen).

Esim. Joensuussa on nyt 77000 as. ja siitä kuntaliitosten väestö on vain 19 000 as (Kiihtelysvaara 2600, Tuupovaara 2100, Eno 6500, Pyhäselkä 7800).
Siis Joensuun kaupungin oma väestö on nyt 58 000 as ilman kuntaliitosten väestöä, mutta v. 1940 se oli vain 6000 – siis väestön luku kasvoi 9-10 kertaiseksi (!!)
Samoin Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä väestö kasvoi ilman kuntaliitoksia moninkertaiseksi.

Siis Itä-Suomessa maakuntakeskukset ovat kasvukeskuksia Viipurin menettämisen jälkeenkin.

Lue lisää

Unohdit Pielisensuun, joka liitettiin Joensuuhun vuonna 1954, katso https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pielisensuu

Kuopio on kieltämättä kasvanut aika paljon ilman kuntaliitoksiakin mutta oma osuutensa sen kasvuun on ollut kuntaliitoksillakin. Mutta Kuopio on toisaalta aika kaukana Viipurista.

Sekä Kymenlaakso että Etelä-Karjala, jotka sijaitsevat lähinnä Viipuria, ovat menettäneet yli 10% väestöltään sitten 1980.

Lappeenrannan vuoden 1940 väkiluku olisi luultavasti ainakin noin 40 000 jos siihen myöhemmin liitetyt Lappee, Lauritsala, Joutseno, Nuijamaa ja Ylämaa laskettaisiin mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdit Pielisensuun, joka liitettiin Joensuuhun vuonna 1954, katso https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pielisensuu

Kuopio on kieltämättä kasvanut aika paljon ilman kuntaliitoksiakin mutta oma osuutensa sen kasvuun on ollut kuntaliitoksillakin. Mutta Kuopio on toisaalta aika kaukana Viipurista.

Sekä Kymenlaakso että Etelä-Karjala, jotka sijaitsevat lähinnä Viipuria, ovat menettäneet yli 10% väestöltään sitten 1980.

Lappeenrannan vuoden 1940 väkiluku olisi luultavasti ainakin noin 40 000 jos siihen myöhemmin liitetyt Lappee, Lauritsala, Joutseno, Nuijamaa ja Ylämaa laskettaisiin mukaan.

Lue lisää

Pielisensuun alue on ollut jo kauan varsinainen Joensuun kaupunkialue. Joensuun väestön kehityksessä ne pitää laskea yhteen: v. 1939 Joensuu 5971 as Pielisensuu 6924 as = 12 895 as.
Nyt Joensuussa on 77000 as (josta kuntaliitosten väestö on 19 000 as/Kiihtelysvaara 2600 Tuupovaara 2100 Eno 6500 Pyhäselkä 7800). Joensuun kaupungin (Pielisensuun kanssa) oma väestö on nyt 58 000 as ja v. 1939 oli 12 895 as.
Siis Joensuun kaupungin (Pielisensuun kanssa) väkiluku kasvoi 4,5 kertaiseksi!!

Lappeenrannan väestö oli myös pieni - vain 13 333 as v. 1939, katso ”Väestösuhteet vuonna 1939” (sivu 24 ”Laskettu väkiluku joulukuun 31 p:nä 1939 seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain”)

Anonyymi kirjoitti:

Pielisensuun alue on ollut jo kauan varsinainen Joensuun kaupunkialue. Joensuun väestön kehityksessä ne pitää laskea yhteen: v. 1939 Joensuu 5971 as Pielisensuu 6924 as = 12 895 as.
Nyt Joensuussa on 77000 as (josta kuntaliitosten väestö on 19 000 as/Kiihtelysvaara 2600 Tuupovaara 2100 Eno 6500 Pyhäselkä 7800). Joensuun kaupungin (Pielisensuun kanssa) oma väestö on nyt 58 000 as ja v. 1939 oli 12 895 as.
Siis Joensuun kaupungin (Pielisensuun kanssa) väkiluku kasvoi 4,5 kertaiseksi!!

Lappeenrannan väestö oli myös pieni - vain 13 333 as v. 1939, katso ”Väestösuhteet vuonna 1939” (sivu 24 ”Laskettu väkiluku joulukuun 31 p:nä 1939 seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain”)

Lue lisää

Joensuun kasvusta huolimatta koko Pohjois-Karjalan väkiluku on laskenut noin 9% vuoteen 1995 verrattuna, katso https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjalan_maakunta

Lappeenrannan osalta on vuoden 1940 väkilukuun lisättävä Lappeenrantaan myöhemmin liitetyt Lappee, Lauritsala, Joutseno, Nuijamaa ja Ylämaa jotta saataisiin tämän päivän väkiluvun kanssa vertailukelpoinen väkiluku.

Joka tapuksessa niin Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan kuin Kymenlaaksonkin väkiluvut ovat laskeneet viime vuosikymmeninä samaan aikaan kun koko Suomen väkiluku on kasvanut.

Anonyymi kirjoitti:

Joensuun kasvusta huolimatta koko Pohjois-Karjalan väkiluku on laskenut noin 9% vuoteen 1995 verrattuna, katso https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjalan_maakunta

Lappeenrannan osalta on vuoden 1940 väkilukuun lisättävä Lappeenrantaan myöhemmin liitetyt Lappee, Lauritsala, Joutseno, Nuijamaa ja Ylämaa jotta saataisiin tämän päivän väkiluvun kanssa vertailukelpoinen väkiluku.

Joka tapuksessa niin Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan kuin Kymenlaaksonkin väkiluvut ovat laskeneet viime vuosikymmeninä samaan aikaan kun koko Suomen väkiluku on kasvanut.

Lue lisää

Koko Suomen väkiluku olisi laskenut viime vuosina ilman maahanmuuttoa: tilaston mukaan esim. v.2018 syntyvyys oli 47 577, kuolleisuus 54 527 ja 11 965 nettomaahanmuutto henkeä. Kuten kaikissa teollisuusmaissa Suomessa syntyneiden enemmyys on laskenut 1950-luvulta ja viime vuosina syntyvyys on ollut matalampi kuin kuolleisuus.
14 maakunnassa väkiluku laski.
Miksi puhut vain noista kolmesta??
Suomessa on 19 maakuntaa ja 15 maakunnassa väkiluku laski, koska syntyvyys on ollut matalampi kuin kuolleisuus - katso tilasto ”Väestötietoja maakunnittain 2018”:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

V. 2018 P-Karjalassa väkiluku laskee matalan syntyvyyden takia, mutta kokonaisnettomuutto on plussapuolella (eli maakuntaan tulee enemmän kuin lähtee pois). 11 maakunnassa kokonaisnettomuutto on ollut miinuspuolella, 14 maakunnassa väkiluku laski.

Anonyymi kirjoitti:

Koko Suomen väkiluku olisi laskenut viime vuosina ilman maahanmuuttoa: tilaston mukaan esim. v.2018 syntyvyys oli 47 577, kuolleisuus 54 527 ja 11 965 nettomaahanmuutto henkeä. Kuten kaikissa teollisuusmaissa Suomessa syntyneiden enemmyys on laskenut 1950-luvulta ja viime vuosina syntyvyys on ollut matalampi kuin kuolleisuus.
14 maakunnassa väkiluku laski.
Miksi puhut vain noista kolmesta??
Suomessa on 19 maakuntaa ja 15 maakunnassa väkiluku laski, koska syntyvyys on ollut matalampi kuin kuolleisuus - katso tilasto ”Väestötietoja maakunnittain 2018”:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

V. 2018 P-Karjalassa väkiluku laskee matalan syntyvyyden takia, mutta kokonaisnettomuutto on plussapuolella (eli maakuntaan tulee enemmän kuin lähtee pois). 11 maakunnassa kokonaisnettomuutto on ollut miinuspuolella, 14 maakunnassa väkiluku laski.

Lue lisää

Syntyvyys on koko Suomessa laskenut kuolleisuuden alapuolelle vasta vuoden 2015 jälkeen mutta Pohjois-Karjalan väkiluku on laskenut tasaisesti jo vuodesta 1995. Olet oikeassa siinä että Pohjois-Karjalalla oli muuttovoittoa vuonna 2018 mutta Pohjois-Karjalan maan keskiarvoa alhaisempi syntyvyys on toisaalta seurausta aikaisemmasta muuttotappiosta osittain jo 1960-luvulla. Toisaalta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat ainoat Etelä-Suomen maakunnat, jotka kärsivät muuttotappiosta ja niissä molemmissa väestö on vähentynyt tasaisesti ainakin vuodesta 1980 alkaen ja pudotusta vuoden 1980 väkilukuun verrattuna on kummassakin yli 10%. Nämä ovat myöskin ne Suomen maakunnat, jotka maantieteellisesti sijaitsevat kaikkein lähimpänä Viipuria.

Anonyymi kirjoitti:

Syntyvyys on koko Suomessa laskenut kuolleisuuden alapuolelle vasta vuoden 2015 jälkeen mutta Pohjois-Karjalan väkiluku on laskenut tasaisesti jo vuodesta 1995. Olet oikeassa siinä että Pohjois-Karjalalla oli muuttovoittoa vuonna 2018 mutta Pohjois-Karjalan maan keskiarvoa alhaisempi syntyvyys on toisaalta seurausta aikaisemmasta muuttotappiosta osittain jo 1960-luvulla. Toisaalta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat ainoat Etelä-Suomen maakunnat, jotka kärsivät muuttotappiosta ja niissä molemmissa väestö on vähentynyt tasaisesti ainakin vuodesta 1980 alkaen ja pudotusta vuoden 1980 väkilukuun verrattuna on kummassakin yli 10%. Nämä ovat myöskin ne Suomen maakunnat, jotka maantieteellisesti sijaitsevat kaikkein lähimpänä Viipuria.

Lue lisää

Syntyvyys 11 maakunnassa oli kuolleisuuden alapuolella jo ennen 2015.
P-Karjalassa se oli alapuolella jatkuvasti v. 1996-2018, sen takia väkiluku on laskenut.
Mutta P-Karjalassa oli muuttovoitto v. 1991, 1992, 1993, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2018.
9 maakunnassa väkiluku on laskenut tasaisesti jo 1990-luvulta: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Lappi, Kainuu, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, P-Karjala.
Niistä Satakunta, Kainuu, Lappi ja Kymenlaakso on muuttotappion maakuntia, joissa jatkuvasti 1990-luvulta kokonaismuutos on ollut miinuksella.
Mutta Itä-Suomen maakunnissa on ollut muuttovoittoa.
Siis Itä-Suomeen ihmisiä tulee enemmän eikä jatkuvasti vaan tipu ulos - se on keskustelun yhteydessä oleellista.
Katso kokonaisnettomuutto tilastoista ”12au -- Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2018”

Anonyymi kirjoitti:

Syntyvyys 11 maakunnassa oli kuolleisuuden alapuolella jo ennen 2015.
P-Karjalassa se oli alapuolella jatkuvasti v. 1996-2018, sen takia väkiluku on laskenut.
Mutta P-Karjalassa oli muuttovoitto v. 1991, 1992, 1993, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2018.
9 maakunnassa väkiluku on laskenut tasaisesti jo 1990-luvulta: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Lappi, Kainuu, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, P-Karjala.
Niistä Satakunta, Kainuu, Lappi ja Kymenlaakso on muuttotappion maakuntia, joissa jatkuvasti 1990-luvulta kokonaismuutos on ollut miinuksella.
Mutta Itä-Suomen maakunnissa on ollut muuttovoittoa.
Siis Itä-Suomeen ihmisiä tulee enemmän eikä jatkuvasti vaan tipu ulos - se on keskustelun yhteydessä oleellista.
Katso kokonaisnettomuutto tilastoista ”12au -- Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2018”

Lue lisää

Kopioin tilaston "12au -- Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2018” Excelille ja laskin pivottaulukon avulla jokaisen maakunnan yhteenlasketun kokonaisnettomuuton koko ajanjaksona 1990-2018. Tässä tulos:

KOKO MAA 282828
MA1 MANNER-SUOMI 278446
MA2 AHVENANMAA 4382
MK01 Uusimaa 254928
MK02 Varsinais-Suomi 46932
MK04 Satakunta -15269
MK05 Kanta-Häme 10696
MK06 Pirkanmaa 68780
MK07 Päijät-Häme 6651
MK08 Kymenlaakso -7314
MK09 Etelä-Karjala -1948
MK10 Etelä-Savo -13142
MK11 Pohjois-Savo -8680
MK12 Pohjois-Karjala -7817
MK13 Keski-Suomi 10128
MK14 Etelä-Pohjanmaa -13054
MK15 Pohjanmaa -1098
MK16 Keski-Pohjanmaa -6980
MK17 Pohjois-Pohjanmaa -2208
MK18 Kainuu -16490
MK19 Lappi -25669
MK21 Ahvenanmaa 4382
Totalsumma 848484

Yo. luvut osoittavat että kaikki Itä-Suomen maakunnat ovat olleet muuttotappioalueita kun tarkastellaan koko ajanjaksoa 1990-2018, ei yksittäisiä vuosia.

Joo, jos kaupunki olisi pysynyt Suomella, olisi se isompi kuin Tampere jossa on 270 000 asukasta. Viipurissa olisi nykyään pitkän matkaa yli 300 000.
Nykyään ryssän Vyborgissa 80 000 asukasta eli sama määrä kuin v. 1939!

”Itä-Suomessa on yhtä paljon asukkaita kuin koko Suomessa 1700-luvun lopussa.”

Tämä on seurausta aikaisemmasta väestönkasvusta 1800-luvulla ja osittain myöskin 1900-luvulla (erityisesti 1900-luvun alkupuolella) eikä siten kerro kovinkaan paljon tämän päivän eikä viime vuosikymmenten trendeistä.

Juutalaiset palasivat omaan maahansa ja perustivat Israelin valtion uudelleen 1878 vuotta Jerusalemin hävityksen (70 j.Kr.) jälkeen.

Ja niin onkin hyvä että hiipuu, elävät tässä maailmassa toivovat ja suunnittelevat tulevaista. Eivät kuolleet eivätkä heitin jälkeenjääneet siipiveikkonsa. -Eiks näin?

Anonyymi kirjoitti:

Juutalaiset palasivat omaan maahansa ja perustivat Israelin valtion uudelleen 1878 vuotta Jerusalemin hävityksen (70 j.Kr.) jälkeen.

Vertauksesi ontuu pahasti, suosittelen siulle historian kävelykeppejä ja zemppiä kuntoutukseen. :))

Anonyymi kirjoitti:

Vertauksesi ontuu pahasti, suosittelen siulle historian kävelykeppejä ja zemppiä kuntoutukseen. :))

Millä tavalla vertauksesi ontuu? Voitko selittää? En oikein ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja niin onkin hyvä että hiipuu, elävät tässä maailmassa toivovat ja suunnittelevat tulevaista. Eivät kuolleet eivätkä heitin jälkeenjääneet siipiveikkonsa. -Eiks näin?

Sinä tietenkin toivot sitä. Ei sinulta oikein muuta voi odottaakaan.