Kehitys on johtamassa siihen, että Suomessa kaadetaan yhä enemmän puuta ja siitä jää Suomeen yhä vähemmän rahaa. Paperin kysyntä laskee ja on ajan kysymys koska seuraava paperikone pysäytetään. Samalla (ainakin suunnitellaan) sellutehdasinvestointeja.
Paperiteollisuus on auringonlaskun ala ja ongelma on, että teollisuus on ollut kykenemötön tuottamaan mitään korvaavia tuotteita, joilla olisi taloudellista merkitystä. Vain puun polttaminen on vielä vähemmän lisäarvoa tuottava tapa tuhlata puuta kuin sellunkeitto.
Sellu on huomattavasti alhaisemman jalostusarvon tuote kuin paperi. Tutkijat ovat puhuneet uusista pakkausmateriaaleista, puuvillan korvaamisesta puukuidulla jne. Tutkimusta ja start-up pöhinää on, mutta isojen metsäyhtiöiden investoinneissa se ei näy. Suomalainen metsäteollisuus keskittyy bulkkiin. Ainoa muutos on, että uusia sellutehtaita on alettu kutsua "biotuotetehtaiksi".
Suomen kansantalouden kannalta tämä on ongelma. Valtavia hakkuumääriä puolustellaan muistikuvalla siitä, miten tärkeä paperiteollisuus Suomelle joskus oli. Tulevaisuus kuitenkin näyttää siltä, että Suomeen tulee yhä enemmän avohakkuuraiskioita ja siitä jää kansantalouteen yhä vähemmän rahaa.
Paperiteollisuus on auringonlaskun ala ja ongelma on, että teollisuus on ollut kykenemötön tuottamaan mitään korvaavia tuotteita, joilla olisi taloudellista merkitystä. Vain puun polttaminen on vielä vähemmän lisäarvoa tuottava tapa tuhlata puuta kuin sellunkeitto.
Sellu on huomattavasti alhaisemman jalostusarvon tuote kuin paperi. Tutkijat ovat puhuneet uusista pakkausmateriaaleista, puuvillan korvaamisesta puukuidulla jne. Tutkimusta ja start-up pöhinää on, mutta isojen metsäyhtiöiden investoinneissa se ei näy. Suomalainen metsäteollisuus keskittyy bulkkiin. Ainoa muutos on, että uusia sellutehtaita on alettu kutsua "biotuotetehtaiksi".
Suomen kansantalouden kannalta tämä on ongelma. Valtavia hakkuumääriä puolustellaan muistikuvalla siitä, miten tärkeä paperiteollisuus Suomelle joskus oli. Tulevaisuus kuitenkin näyttää siltä, että Suomeen tulee yhä enemmän avohakkuuraiskioita ja siitä jää kansantalouteen yhä vähemmän rahaa.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Vihervasemmiston metsäanarkia puree kuin veitsi kuumaan voihin.
Tuossa sinun jargoniassa nyt ei ole yksikään osa alue totta joten siihen ei jaksa edes puuttua.
Mitä metsiemme tilaan tulee täällä kasvaa noin puolet enemmän metsää kuin sata vuotta sitten. (unohtuu vihervasemmistolta mainita) Kasvusta johtuen metsät tuottavat reilusti kasvuvoittoa vuodessa vaikka hakkuitakin tehdään paljon.
Selluksi menee kuitu ei avohakkuu puun tukit paitsi latvat ja välien pienpuusto.
Tosin senhän sinä tiesitkin koska vihreiden ainoa provo keino on selitellä hakkuita vain aukkoina vaikka suurinosa hakkuista tehdään ilman päätehakkuuta.
Mutta kuva hakkuuaukeastahan myy. Ei harvennushakatusta metsästä tai kymmenen vuotta jo kasvaneesta taimikosta.
Vihreiden kasinaismoralistithan haluavat että suot ennallistetaan mutta hiilinielut on lisättävä. Tämä siis tarkoittaa sitä että suurinosa etelä ja keski-suomen ojitetuista soista jotka nyt kasvavat täyttä metsää pitäisi aukkohakata ja ojat tukkia. Näin ennallistetaan sitten suo. Puumäärähän perustuu siihen että täällä on ojitettu lähes kaikki suot lappia lukuunottamatta. Mikäli hiilinieluja haluttaisiin edelleen kasvattaa pitäisi siis kaikki lapin suot ja nevatkin ojittaa ja metsittää.
Siinä vähän faktaa viherpropakandalle. Tosin puolesi kun olet valinnut niin kohta alkaa sitten se sama tyhjänpäiväinen mesoaminen "hakkuut lopetettava ja tehtaat ulkomaille ja suomalaiset työttömiksi" joten en jatko provosointeihisi jaksa edes puuttua. Kiitos ja näkemiin. Menenkin tästä tekemään omaan metsääni ennakkoraivausta. Moto tulee kun kelit sallivat sitten myöhemmin. Pistetään puu jalostukseen;)
Tyypillistä kepupropagandaa.
Kepulaisena ehkä ymmärrät vertauksen, että sellun ja peperin ero on sama kuin jauholla ja leivällä. Jos myymme pelkkiä jauhoja niin rahaa jää suomeen paljon vähemmän kuin jos myisimme leipää. Taloustermein leivän jalostusarvo on korkeampi kuin jauhon. Eli sen hinnassa on enemmän suomalaista työtä.
"Mikäli+hiilinieluja+haluttaisiin+edelleen+kasvattaa+pitäisi+siis+kaikki+lapin+suot+ja+nevatkin+ojittaa+ja+metsittää."
Suomen metsät on (ojitustukien takia) täysin yliojitettu. Suomessa on kolmannes maailman metsäojista. On se kumma, että Suomi ainoana maana maailmassa on keksinyt miten hyvä bisnes se on. Vielä ihmeellisempää on, että jos ojien kaivuu on niin hirveän kannattavaa niin miksi valtion on pitänyt sitä tukea.
Mikä olisi metsäojituksen kannattavuus jos esimerkiksi järvien pilaamiselle laskettaisiin joku hinta?
Paperitehtaalle Abu Dhabin seutu on kuitenkin monella mittarilla kilpailukykyinen paikka.
Energia- ja työvoimakustannukset ovat erittäin edulliset, sellua saa laivoilla eri puolilta maailmaa. Vettä saadaan poistamalla merivedestä suola. Näinhän se menee
"Mikä olisi metsäojituksen kannattavuus jos esimerkiksi järvien pilaamiselle laskettaisiin joku hinta?"
Entäs jos lasketaan myös hiilinielun hinta? Nehän eivät juuri koskaan ole mitenkään taloudellisesti kannattavia, mutta kuulema tulevaisuuden kannalta tarpeen. Huonostikin metsää kasvavat suot sitovat hiiltä nopeammin kuin pelkkä suoturve, joka vielä tuottaa metaaniakin, mitä pahinta kasvihuonekaasua.
Suon ojittaminen keskimäärin vapauttaa hiiltä eikä sido sitä:
https://yle.fi/uutiset/3-10254026
Ojituksia suoritti VAPO ja syynä 50 - 60 luvulla oli suuret kevättulvat, jolloinka tulvavesi nousi maanomistajien viljapelloille huuhtoen ravinteet ja humuksen vesistöön. Metsänomistajat kiroilivat ojituksia koska niistä tuli vuosien/vuosien maksutaakka, eikä ojitettujen alueiden puunmyyntituloja tullut vuosikymmeniin. Suuria aapasoita ei juuri ojitettu koska ne toimivat pohjavesivarastoina.
Myöhemmin VAPO pakkolunasti soita turvetuotantoon
Ojituksia suoritti VAPO ja syynä 50 - 60 luvulla oli suuret kevättulvat, jolloinka tulvavesi nousi maanomistajien viljapelloille huuhtoen ravinteet ja humuksen vesistöön. Metsänomistajat kiroilivat ojituksia koska niistä tuli vuosien/vuosien maksutaakka, eikä ojitettujen alueiden puunmyyntituloja tullut vuosikymmeniin. Suuria aapasoita ei juuri ojitettu koska ne toimivat pohjavesivarastoina.
Myöhemmin VAPO pakkolunasti soita turvetuotantoon
Pääomapiirit meillä on opetettu, että kaikki(myös uudet innovaatiot) tehdään osin veronmaksajan piikkiin. Siksi yritysten(pl. pk) investoinnit mihinkään toimintaan on kymmenen vuotta ollu lähes nolla ja voitot syydetty osinkoihin. Siksi puunjalostus meillä tulee jäämään ikuisesti bulkkiselluasteelle. Sellusta tuli hetkeksi hittituote ja rahhaa tuli ovista ja ikkunoista, kuis nyt? Johonki ne puut on mettänomistajien vaatimuksesta lykättävä. Kai niiden polttoa pitää lisätä haitoista huolimatta? :)
Porvarihallitukset voi syyttää itseään jatkuvista koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkaamisista joka tietenkin edesauttaa tilannetta.
Asiaa.
Kannattaa pitää ainakin useamman minuutin tauko ennenkuin vastaa itselleen :D
Niinkö...tehdäänkö sellaistekin ?
Sanoo luulotautinen persutti.
Niinhän innovaatiot usein tehdäänkin yliopistojen tutkimushankkeissa. Suomessakin on tehty "elmukelmumuovin" korvaajia selluloosasta ja monia muita märkää sietäviä paperituotteita eri tutkimushankkeista. Teollisuutta niistä ei kuitenkaan synny ilman tuotekehittelyä, investointeja ja markkinointia.
Suomalaiset metsäjätit ovat ilmeisen heikkoja tässä. Tehostaminen ja saneeraus osataan, mutta innovaatioita ja uusien liiketoiminta-alueiden kehittämistä ei niinkään.
Ihan selluloosassakin on kiinalaisille pahvintekijöille menevän bulkin lisäksi muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi lääketeollisuus käyttää mikrokiteistä selluloosaa (MCC), jonka hinta lasketaan per kilo, kun sellua myydään tonneittain. Laatutuotteen kate ja lisäarvo on tietenkin eri luokkaa.
Tavoite tulisi olla että jokainen Suomessa kaadettu puu jättäisi mahdollisimman paljon rahaa Suomen kansantalouteen. Tämä olisi pitkän päälle koko kansantalouden, metsänomistajien ja myös metsänsuojelun etu. "Kehitysmaa" mallin mukainen halvan bulkin tuottaminen mahdollisimman tehokkaasti ei vaurastuta Suomea.
Kato kun vihervasuri on oppinut uuden sanan (pulkki) jota ylimielisesti kylvää jokatoisessa lauseessaan:D
Sinulla ei sitten ollut mitään oikeaa asiaa? No kaikilla ei ole.
Haukkasit paskaa jutullasi. Muutokset koneilla maksavat miljoonia helposti. Paperi ja kartonkilaatuja on kymmeniä ja sitä tuotetaan mitä ostajat haluaa. Kiinalaisryhmiä kävi jo -70 luvulla tutustumassa pakkaus ja paperilaatuihin, joita paperiteollisuus tuotti. Kierrätyskuitu tuli jo -80 luvun alussa mukaan. Painomusteet pestään siistauksessa ja tuote menee uusiokäyttöön. Puulla on erilaisia ominaisuuksia jos käytetään Siperian kuusta tai mäntyä massan keitossa vaikka se olisi samoilta leveysasteilta lähtöisin. Ajojen muutokset maksavat.
Ei se ole mikään "innovaatio" että tehdään toisenlaista kartonkia. Se ei kasvata jalostusarvoa. Sitä paitsi pakkauskartongin tuotanto on siirtymässä Kiinaan, jossa sitä tehdään suomalaisesta selluloosasta. Suomi on raaka-aineen toimittava "kehitysmaa" ja Kiina on teollisuusmaa joka sen jalostaa.
Innovaatioita olisivat esimerkiksi puurakentamisen tuotteet, puuvillaa korvaavat tekstiilikuidut, muovin korvikkeet jne.
Tuotekehitys ei sovi kvarttaalitalouteen. Uudet sellutuotteet tuovat rahaa kolmen, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, mutta johtajien bonukset on kiinni tämän vuoden tuloksesta. Paskat tulevaisuudesta.
Suomalaiset teollisuusjohtajat ovat huonoja ottamaan riskejä ja innovoimaan. Nokia oli hetken poikkeus ja sekin vain siksi, että NMT:n myötä julkinen valta loi paikalliset markkinat joille Nokia pääsi harjoittelemaan ennen GSM:ää. Kun GSM:ssä tuli ensimmäinen iso teknologiasukupolven vaihdos Nokia tippui kuin eno veneestä.
Metsäteollisuus osaa tehdä vain sellua ja paperia. Kun paperia ei enää niin paljon kysytä tehdään enemmän sellua. Excel-miesten näköalattomuutta.
Näinhän se on, kapitalismi ei kannusta innovatiivisuuteen vaan ainoastaan lyhytnäköiseen voiton tavoitteluun.
Onko puu ja energia liian halpaa metsäteollisuudelle?
Vanhan talousviisauden mukaan ajattelu alkaa vasta kun rahat loppuu.
Metsänomistajalle ei ole mitään väliä sillä, meneekö puu selluksi vain puusepänteollisuudelle. Kun hinta on mitä on, eli olematon, sitä puuta on myytävä suuremmat määrät että edes jotain jäisi käteen. Herrojen persiiseen menee rahat Suomessa.
Valtio rosvoaa myös ison siivun puun hinnasta. Käytännössä puun hinnasta vain puolet jää myyjälle. Hullua, hullua.
Verottaja kiittää herrojen metkuista. Kyllä lakkokenraalien ja pöllifirman johtajien kelpaa...rypeä tuohessa.
Metsänhakkuut ovat nykyään kuitupuuvetoisia ja kuitupuusta ei makseta kuten tukkipuusta. Totta kai raaka-aineen hintaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa se minkälaisen jalostusarvon ostaja pystyy puulla saamaan aikaan.
Kyllä tuontikuidulle maksaavat kaksin, jopa kolmin kertaisia taksoja... 50€ kahta puolin.
Minulle mestänomistajana sopisi vallan hyvin jos puun hinta olisi tuplasti parempi, niin ei tarvitsisi myydä niin paljon sitä puuta ja metsää säästyisi. Hyvä olisi jos kaikki puu menisi huonekaluihin, mutta tarvitaan sitä paperiakin. Tämä ei käy metsäteollisuuden pirtaan, jonka ahneus on suunnaton.
Paskapaperia joo tarvitaan. Ja sitähän ne TE-toimiston työttömillekin lähettämät paperit ovat.
Metät nurin että kiinalaisilla on paperia mihin pyyhkiä. Kiina kun on suojellut omat metsänsä. Eihän kiinalaisetkaan niin tyhmiä ole että kaataisivat kauniit metsänsä paskapaperiksi.
Eipä niitä paperimies Lindströmin maalailemia kuvia uusista tuotteista, mistään reaalimaailmassa saa.
Aukkohakkuut määräsi Metsähallitus, syväauraukset ja taimetukset. Jos ei noudattanut Metsähallituksen herrojen ohjeita, metsänomistajat joutui 10 vuoden hakkuukieltoon metsän hävityksestä, vaikka asia oli toisin Metsänomistajia jotka vastustivat aukkohakkuita joutui mielisairaalaan Poliisin toimesta, kun hävisivät oikeudessa juttunsa Metsähallitusta vastaan. Vasta vuosikymmenien jälkeen joutui Metsähallituksen herrat antamaan periksi vastustajille, mutta tätähän sinä et tiedä muuta kuin räkytät ja mustamaalaat milloin mitäkin tahoa.
Suomen metsäpolitiikkaa on johdettu sellunkeiton ehdoilla.
Esimerkiksi Lontoossa rakennetaan puukerrostaloja ja Ruotsissakin se on paljon Suomea yleisempää. Suomessa tehdään puusta sellua ja myydään se Kiinaan, joka on muuten itse suojellut suurimman osan metsistään, vaikka Kiinan metsäala koko ajan laajenee.
Kaikki sellun valmistuksessa käytetty puu ei ole peräisin Suomesta. Koivua tulee paljon itärajan takaa Enocellille Uimaharjuun junilla, jopa Länsi-Suomeen asti. Eucalyptusta tulee Brasiliasta laivoilla. Saimaan kanavaa pitkin tulee puuta Varkauteen ja Lappeenrantaan, Imatralle tulee puutavara-autoilla. Parikkalaan tulee suoraan rajan takaa puutavara-autot. Pellosniemelle tulee kuusitukkia rajan takaa vanerin valmistukseen.
Suomessa Korkeakosken paperikone Karhulassa teki kondensaattoripaperia, mutta toiminta hiipui kun kysyntä loppui.
Suomen puutalorakentamista rajoittaa rakennusmääräykset, sillä huoneistojen välillä on oltava palo-osastointi, palokatkoseinät, jotka useimmiten betonia. Palokatkot on oltava vesikattoon saakka.
Lähi-Idässä puutavara on kallista, sille olisi menekkiä, mutta sotatilanne sotkii markkinat.
Leivät kääritään leipomoissa Kairossa ilmestyneisiin vanhoihin sanomalehtiin.
Kyllä näkee että sinä ja komppaavat kumppanisi (ellet vastaa itsellesi) metsätietous on hysteriajohdannaista mutua. Faktaa niissä ei ole pätkän vertaa.
Yksinkertainen vinkki. Silloin jos itse olet aivan varma uskomuksistasi mutta esität kysymyksiä kuitenkaan odottamatta niihin eriäviä vastauksia ei silloin koko dialogilla ole niin rakentavaa kuin muutakaan merkitystä.
Missäs+on+sinun+faktasi?
Kaltaisesi vihervasemmistot toivovatkin tehtaiden sulkemista suomeen ja työttömyyden rajua kasvua, joten edellä kuvattiin asia hyvin. Et ole suomalaisen asialla, vaan anarkian ja yhteiskuntavastaisuuden.
Voidaanhan täältä vaikka joka ainoa kauppakeskuskin sulkea heti sillä varjolla, että ehkä kymmenen vuoden päästä jokainen tilaa tuotteensa kotiovelle.
Suomalaisilla tehdasjäteillä on kyllä omia tehtaita muuallakin kuten Indonesiassa. Uruguay on yksi, jonka suomalaiset hyvin tuntee takavuosien kapinoinneista.
Paikalliset lyhytkuituiset puulajit eivät sovellu paperin valmistukseen sellaisenaan, vaan siihen on oltava pitkäkuituista keittomassaa sekaan. Se tekee siitä SELLUSTA HALUTUN ja sillä on ollut myös hyvä hinta. Lisäksi paperilla on oltava tietyt sähköiset ominaisuudet jotta se on painokelpoista.
Suomalaisilla tehdasjäteillä on kyllä omia tehtaita muuallakin kuten Indonesiassa. Uruguay on yksi, jonka suomalaiset hyvin tuntee takavuosien kapinoinneista.
Paikalliset lyhytkuituiset puulajit eivät sovellu paperin valmistukseen sellaisenaan, vaan siihen on oltava pitkäkuituista keittomassaa sekaan. Se tekee siitä SELLUSTA HALUTUN ja sillä on ollut myös hyvä hinta. Lisäksi paperilla on oltava tietyt sähköiset ominaisuudet jotta se on painokelpoista.
Kun paperin valmistuksesta siirrytään yhä enemmän pelkän sellun keittoon, niin työpaikat ja Suomeen tuleva vientitulo per hakattu kiintokuutiometri laskee.
Jos olisit lukenut avaukseni ja ymmärtänyt mitä siinä lukee, niin peräänkuulutin juuri jalostusarvon kasvattamista eli sitä että puuta ei myytäisi selluna, vaan että se jatkojalostettaisiin pitemmälle Suomessa. Vähiten arvoa tuottava tapa käyttää puuta on sen polttaminen. Toiseksi vähiten arvoa tuottaa sen keittäminen selluksi.
Tavoitteen tulisi olla kaadettavan puun jalostusarvon maksimointi eikä se, että hakataan maudollisimman paljon.
Kyse ei ollut siitä meneekö sellu selluna kaupaksi, vaan siitä, että kun puusta tehdäään yhä enemmän sellua eikä paperia tai vielä korkeamman jalostusarvon tuotteita, niin kaadetust metsästä jää entistä vähemmän rahaa Suomeen.