tervetalo ilman muoveja

meillä on hirsitalossa pelkästään paperi yläpohjassa jossa suoraan ekovilla, eli ei edes lasivillaa ollenkaan. saunassa on folio eikä muoveja. lvi osuus kuparia ei sielläkään muoveja.
alapohja on rossi ja ekovilla, ei sielläkään styroksia. routasuojana harkkobetonista oleva kevytkivisoralanssi ympäriinsä, ei sielläkään muovia. lattiakaivo muovia sekä siitä lähtevät putket kyllä mutta ei vaikuta hengittämiseen. huopa katto ei aluskatteita koska umpilauta

Anonyymi kirjoitti:

meillä on hirsitalossa pelkästään paperi yläpohjassa jossa suoraan ekovilla, eli ei edes lasivillaa ollenkaan. saunassa on folio eikä muoveja. lvi osuus kuparia ei sielläkään muoveja.
alapohja on rossi ja ekovilla, ei sielläkään styroksia. routasuojana harkkobetonista oleva kevytkivisoralanssi ympäriinsä, ei sielläkään muovia. lattiakaivo muovia sekä siitä lähtevät putket kyllä mutta ei vaikuta hengittämiseen. huopa katto ei aluskatteita koska umpilauta

Lue lisää

Missä tahansa talossa voi käyttää höyrynsulkuna alumiinifoliopaperia. Ajaa aivan saman asian kuin yleisemmin käytetty höyrynsulkumuovi. Muuttuuko talo siitä jotenkin terveemmäksi?

Anonyymi kirjoitti:

meillä on hirsitalossa pelkästään paperi yläpohjassa jossa suoraan ekovilla, eli ei edes lasivillaa ollenkaan. saunassa on folio eikä muoveja. lvi osuus kuparia ei sielläkään muoveja.
alapohja on rossi ja ekovilla, ei sielläkään styroksia. routasuojana harkkobetonista oleva kevytkivisoralanssi ympäriinsä, ei sielläkään muovia. lattiakaivo muovia sekä siitä lähtevät putket kyllä mutta ei vaikuta hengittämiseen. huopa katto ei aluskatteita koska umpilauta

Lue lisää

"pelkästään paperi yläpohjassa"

Hatara talo jossa vesihöyryn annetaan virrata yläpohjaan.

Älä myy kenellekään. Kärsi itse

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Missä tahansa talossa voi käyttää höyrynsulkuna alumiinifoliopaperia. Ajaa aivan saman asian kuin yleisemmin käytetty höyrynsulkumuovi. Muuttuuko talo siitä jotenkin terveemmäksi?

Lue lisää

"Muuttuuko talo siitä jotenkin terveemmäksi?"

Ei muutu.
Mutta hänellä on hoitamaton muovifobia.
(tai hirsitalopaketteja myymättä)

-raksaaja(sh)

Katson juuri KOTOISA-ohjelmaa. Hirsitaloremonttia.


EKOVILLA Ilmansulkupaperi.


Toimiiko ? (sh)

Anonyymi kirjoitti:

"pelkästään paperi yläpohjassa"

Hatara talo jossa vesihöyryn annetaan virrata yläpohjaan.

Älä myy kenellekään. Kärsi itse

-raksaaja(sh)

Jos laittaa palan muovia paljaan betonin päälle ja antaa muovin olla siinä pari päivää niin et reunat on teipattu kiinni lattiaan.
Kun muovinpalan nostaa pois, on betoni muovin alla kostea ja muovissa näkyy kosteutta.
Miksi kosteutta nousee betonista ?

Anonyymi kirjoitti:

"pelkästään paperi yläpohjassa"

Hatara talo jossa vesihöyryn annetaan virrata yläpohjaan.

Älä myy kenellekään. Kärsi itse

-raksaaja(sh)

näin on rakennettu satoja vuosia kestäneitä terveitä taloja. toisin kuin muovilla

meillä korjataan homevaurioita johtuen plastiikista



_haksaaja(ga)

Anonyymi kirjoitti:

meillä korjataan homevaurioita johtuen plastiikista



_haksaaja(ga)

Missä kohtaa rakennetta muovi aiheuttaa homevaurioita? Itsekin juuri korjailen vaurioita rakenteesta, jossa oli höyrynsulku sekä sisällä että ulkona. Molemmat alumiinipaperia ja ulempi tiivimpi. Sen läheltä puurakenteet mätiä.

Onko 70-luvulla ollut joku harha laittaa höyrynsulku eristeiden ulkopuolelle vai onko tämä yksittäistapaus? Onneksi ongelma koski vain pientä ullakkokoppia. Yläpohjassa alumiinipaperi on oikeaoppisesti vain eristeiden sisäpuolella ja tuolla kaikki tervettä.

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohtaa rakennetta muovi aiheuttaa homevaurioita? Itsekin juuri korjailen vaurioita rakenteesta, jossa oli höyrynsulku sekä sisällä että ulkona. Molemmat alumiinipaperia ja ulempi tiivimpi. Sen läheltä puurakenteet mätiä.

Onko 70-luvulla ollut joku harha laittaa höyrynsulku eristeiden ulkopuolelle vai onko tämä yksittäistapaus? Onneksi ongelma koski vain pientä ullakkokoppia. Yläpohjassa alumiinipaperi on oikeaoppisesti vain eristeiden sisäpuolella ja tuolla kaikki tervettä.

Lue lisää

vastasit itse itselle, ok
t.hirsitalossa asuva(muoviton)

2010-luvulla purettiin Alajärvellä vanha hirsirakenteinen koulu homeen takia.

Anonyymi kirjoitti:

2010-luvulla purettiin Alajärvellä vanha hirsirakenteinen koulu homeen takia.

linkki väitteeseen muuten huuhaata

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohtaa rakennetta muovi aiheuttaa homevaurioita? Itsekin juuri korjailen vaurioita rakenteesta, jossa oli höyrynsulku sekä sisällä että ulkona. Molemmat alumiinipaperia ja ulempi tiivimpi. Sen läheltä puurakenteet mätiä.

Onko 70-luvulla ollut joku harha laittaa höyrynsulku eristeiden ulkopuolelle vai onko tämä yksittäistapaus? Onneksi ongelma koski vain pientä ullakkokoppia. Yläpohjassa alumiinipaperi on oikeaoppisesti vain eristeiden sisäpuolella ja tuolla kaikki tervettä.

Lue lisää

Noita tekivät 'fiksut' amatöörit.

Anonyymi kirjoitti:

2010-luvulla purettiin Alajärvellä vanha hirsirakenteinen koulu homeen takia.

Niitä on paljon tässä maassa.
Se johtuu ihan siitä ettei hirsi ole mikään ihmelääke.

Talon voi rakentaa pertsiilleen ja pilata hirren kanssa ja ilman.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Niitä on paljon tässä maassa.
Se johtuu ihan siitä ettei hirsi ole mikään ihmelääke.

Talon voi rakentaa pertsiilleen ja pilata hirren kanssa ja ilman.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

hirsi nimenomaan on ihmelääke, mm juttuja on monia joilla asta,hengitysoireet parantuivat kun muuttivat hirsitaloon.

Anonyymi kirjoitti:

hirsi nimenomaan on ihmelääke, mm juttuja on monia joilla asta,hengitysoireet parantuivat kun muuttivat hirsitaloon.

astma siis

jos nyt hirsimiehet näkisivät tämän kommenttin niin saattaisi tulla erimielisyyksiä :=)

Anonyymi kirjoitti:

linkki väitteeseen muuten huuhaata

No en ottanut valokuvaa purku työmaasta. Siellä se koulu on pesäpallokentän vieressä.
Katsio vanhoista valokuvista mikä osa on kadonnut.

Anonyymi kirjoitti:

vastasit itse itselle, ok
t.hirsitalossa asuva(muoviton)

Tavallaan, mutta siis tuossa minun tapauksessa höyrynsulku ei ole muovia JA se on aivan väärässä paikassa. Muovi ei ole siis ongelmaa aiheuttanut eikä normaalisti asennettu höyrynsulkukaan, vaan täysin väärään paikkaan asennettu höyrynsulku. Selkeistä rakennusvirheistä on turha syyttää muovia.

Anonyymi kirjoitti:

hirsi nimenomaan on ihmelääke, mm juttuja on monia joilla asta,hengitysoireet parantuivat kun muuttivat hirsitaloon.

Hirsitaloon vai ”hirsitaloon” eli lamellihirsitaloon? Lamellihirren kanssa menee ojasta allikkoon kun hengittelee liimahöyryjä.

Anonyymi kirjoitti:

Hirsitaloon vai ”hirsitaloon” eli lamellihirsitaloon? Lamellihirren kanssa menee ojasta allikkoon kun hengittelee liimahöyryjä.

Luulisi liiman olevan M1 kuokiteltua. Onko se?

Liimahöyryjä ei taida tulla ensimmäisen vuoden jälkeen.

-raksaaja(sh)

hirsitalot on vaan terveellisempiä ja parempi ilma kun ei ole muoveja, lueppas tutkimukset ja aiempia keskusteluja.
ei millään pahalla.
t.tervetalo

Anonyymi kirjoitti:

hirsitalot on vaan terveellisempiä ja parempi ilma kun ei ole muoveja, lueppas tutkimukset ja aiempia keskusteluja.
ei millään pahalla.
t.tervetalo

Tupajumit ja hevosmuurahaiset syövät hirsitalosi.

Anonyymi kirjoitti:

hirsitalot on vaan terveellisempiä ja parempi ilma kun ei ole muoveja, lueppas tutkimukset ja aiempia keskusteluja.
ei millään pahalla.
t.tervetalo

"lueppas tutkimukset"

Laita ihmeessä linkki jos on olemassa tutkimuksia jotka osoittavat hirsiseinän olevan muita terveellisempi ratkaisu.

Olen lukenut tutkimuksia jotka osoittavat ettei ulkoseinän hengittävyydellä ole mitään maininnan arvoista positiivista vaikutusta sisäilman terveellisyyteen.
(testeissä oli paljon hirsiseinää "hengittävämmät" ratkaisut kyseessä)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"lueppas tutkimukset"

Laita ihmeessä linkki jos on olemassa tutkimuksia jotka osoittavat hirsiseinän olevan muita terveellisempi ratkaisu.

Olen lukenut tutkimuksia jotka osoittavat ettei ulkoseinän hengittävyydellä ole mitään maininnan arvoista positiivista vaikutusta sisäilman terveellisyyteen.
(testeissä oli paljon hirsiseinää "hengittävämmät" ratkaisut kyseessä)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Ei löytynyt?

-raksaaja(sh)

Tuokin vaikuttaa aika asialliselta...
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130070/Kinnunen_Matti.pdf

Sieltä selviää missä ne ongelmat milloinkin on olleet.

rakennus on muoviton ja sillä silmällä pidetty. lattiakin oikeaa puuta joka öljyvahattu.hengittävyys on hirsitalossa se kaiken a ja o ja se toimii kun ei ole muovilavoja tai vääriä maaleja yms esteitä seinissä tai pohjissa.
sanon nyt vain että sisäilma vaan on todella parempi kuin muovipussitaloissa.

Anonyymi kirjoitti:

rakennus on muoviton ja sillä silmällä pidetty. lattiakin oikeaa puuta joka öljyvahattu.hengittävyys on hirsitalossa se kaiken a ja o ja se toimii kun ei ole muovilavoja tai vääriä maaleja yms esteitä seinissä tai pohjissa.
sanon nyt vain että sisäilma vaan on todella parempi kuin muovipussitaloissa.

Lue lisää

Kerroppa alapohjan,yläpohjan ja ulkoseinän rakennekerrokset, niin tiedetään millaisesta talosta puhutaan.

Anonyymi kirjoitti:

rakennus on muoviton ja sillä silmällä pidetty. lattiakin oikeaa puuta joka öljyvahattu.hengittävyys on hirsitalossa se kaiken a ja o ja se toimii kun ei ole muovilavoja tai vääriä maaleja yms esteitä seinissä tai pohjissa.
sanon nyt vain että sisäilma vaan on todella parempi kuin muovipussitaloissa.

Lue lisää

Mitenkä olet toteuttanut kosteuseristyksen suihkussa? Hanat suoraan hirressä kiinni ja lautalattia vahattuna sielläkin?

Anonyymi kirjoitti:

rakennus on muoviton ja sillä silmällä pidetty. lattiakin oikeaa puuta joka öljyvahattu.hengittävyys on hirsitalossa se kaiken a ja o ja se toimii kun ei ole muovilavoja tai vääriä maaleja yms esteitä seinissä tai pohjissa.
sanon nyt vain että sisäilma vaan on todella parempi kuin muovipussitaloissa.

Lue lisää

Kai se sisäilma kuitenkin tulee ilmanvaihdon kautta ulkoa eikä seinän läpi?

Anonyymi kirjoitti:

Kai se sisäilma kuitenkin tulee ilmanvaihdon kautta ulkoa eikä seinän läpi?

Hirsiladossa ilma vaihtuu ihan riittävästi jo ilmavuotoina. Ei pelkästään seinien läpi, vaan myös rossipohjasta sisään ja yläpohjasta ulos. Liiankin kanssa, mutta siinä on sitten se hyvä puoli, että huoneilman kosteuskaan nouse -> ei tule vaurioita sinne yläpohjaankaan.

Energiaa kyllä kuluu, joten villasukat ovat pakollinen varuste. Mutta sehän on myös tutkituta, ettei liian korkea huonelämpötila, etenkään makuuhuoneissa, terveyttä edistä.

Tosin koko valtakunnan tasolla iso määrä hirsilatoja olisi huono juttu, koska niiden energiankulutus on iso.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa alapohjan,yläpohjan ja ulkoseinän rakennekerrokset, niin tiedetään millaisesta talosta puhutaan.

250mm massiivi hirsi sisältä ulos,ei mitään muita kommerverkkejä. alapohja rossi jossa ekovillat puru . yläpohja paneeli paperi puru ekovilla.huopakatto

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkä olet toteuttanut kosteuseristyksen suihkussa? Hanat suoraan hirressä kiinni ja lautalattia vahattuna sielläkin?

hirressä kyllä,betonilattia jossa ei eristystä .laatat kyllä. lattialämpö on.

Anonyymi kirjoitti:

Hirsiladossa ilma vaihtuu ihan riittävästi jo ilmavuotoina. Ei pelkästään seinien läpi, vaan myös rossipohjasta sisään ja yläpohjasta ulos. Liiankin kanssa, mutta siinä on sitten se hyvä puoli, että huoneilman kosteuskaan nouse -> ei tule vaurioita sinne yläpohjaankaan.

Energiaa kyllä kuluu, joten villasukat ovat pakollinen varuste. Mutta sehän on myös tutkituta, ettei liian korkea huonelämpötila, etenkään makuuhuoneissa, terveyttä edistä.

Tosin koko valtakunnan tasolla iso määrä hirsilatoja olisi huono juttu, koska niiden energiankulutus on iso.

Lue lisää

"vaan myös rossipohjasta sisään ja yläpohjasta ulos. Liiankin kanssa, mutta siinä on sitten se hyvä puoli, että huoneilman kosteuskaan nouse -> ei tule vaurioita sinne yläpohjaankaan."

Jos tuuletus on riittävä, voi yläpohja selvitä.
Mutta ainakin rinstuissa yläpohjan rakenteet on kaikki mustia kosteuden vaikutuksesta.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"vaan myös rossipohjasta sisään ja yläpohjasta ulos. Liiankin kanssa, mutta siinä on sitten se hyvä puoli, että huoneilman kosteuskaan nouse -> ei tule vaurioita sinne yläpohjaankaan."

Jos tuuletus on riittävä, voi yläpohja selvitä.
Mutta ainakin rinstuissa yläpohjan rakenteet on kaikki mustia kosteuden vaikutuksesta.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Laiton eilen sinulle viestin, toimiiko ekovilla ilmansulkupaperi, jota eilisessä "Kotoisa"-ohjelmassa käytettiin hirsitalon lämmöneristykseen.

Ekovilla ruiskutettiin seiniin, koolausten väliin.

Anonyymi kirjoitti:

Laiton eilen sinulle viestin, toimiiko ekovilla ilmansulkupaperi, jota eilisessä "Kotoisa"-ohjelmassa käytettiin hirsitalon lämmöneristykseen.

Ekovilla ruiskutettiin seiniin, koolausten väliin.

Lue lisää

>Laiton eilen sinulle viestin, toimiiko ekovilla ilmansulkupaperi, jota eilisessä "Kotoisa"-ohjelmassa käytettiin hirsitalon lämmöneristykseen.
>Ekovilla ruiskutettiin seiniin, koolausten väliin.

Eli ilmeisesti hirsiseinän sisäpuolella ekovilla ilmansulkupaperi sisäverhous.
Ei ulkopuolista eristystä eikä tuuletusrakoa.

Sisäilman kosteus tiivistyy hirsiseinän sisäpintaan, toisinaan ekovillaan.
Rakenne luultavasti selviytyy vahingoitta, koska ekovillassa on voimakkaat homeenesto"myrkyt".

(olen omassa talossa huomannut että kun normaalisti märkä puu saa homevauriot jo parissa viikossa, ekovillan sisällä oleva märkä puu ei kuitenkaan vaurioidu pinnaltaan pitkänkään ajan kuluessa, tiedä sitten alkaako lahoamaan sisäisesti)

Mutta kyseinen rakenne on mielestäni paha riskirakenne. vesihöyryä ei saisi päästää lämmöneristeeseen suomen olosuhteissa. Rakenne olisi turvallisempi ja terveellisempi jos sisäpinnassa olisi höyrynsulku.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>Laiton eilen sinulle viestin, toimiiko ekovilla ilmansulkupaperi, jota eilisessä "Kotoisa"-ohjelmassa käytettiin hirsitalon lämmöneristykseen.
>Ekovilla ruiskutettiin seiniin, koolausten väliin.

Eli ilmeisesti hirsiseinän sisäpuolella ekovilla ilmansulkupaperi sisäverhous.
Ei ulkopuolista eristystä eikä tuuletusrakoa.

Sisäilman kosteus tiivistyy hirsiseinän sisäpintaan, toisinaan ekovillaan.
Rakenne luultavasti selviytyy vahingoitta, koska ekovillassa on voimakkaat homeenesto"myrkyt".

(olen omassa talossa huomannut että kun normaalisti märkä puu saa homevauriot jo parissa viikossa, ekovillan sisällä oleva märkä puu ei kuitenkaan vaurioidu pinnaltaan pitkänkään ajan kuluessa, tiedä sitten alkaako lahoamaan sisäisesti)

Mutta kyseinen rakenne on mielestäni paha riskirakenne. vesihöyryä ei saisi päästää lämmöneristeeseen suomen olosuhteissa. Rakenne olisi turvallisempi ja terveellisempi jos sisäpinnassa olisi höyrynsulku.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Minne katosi simulointini/laskelmani tuosta tapauksesta?
Eikö tänne saa linkata kuvia pilvestä?

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Minne katosi simulointini/laskelmani tuosta tapauksesta?
Eikö tänne saa linkata kuvia pilvestä?

-raksaaja(sh)

Tarkistin vielä säännöt enkä keksi mitään syytä miksi postaukseni poistettiin.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Tarkistin vielä säännöt enkä keksi mitään syytä miksi postaukseni poistettiin.

-raksaaja(sh)

Ok. Liian faktapitoinen materiaali on kielletty.
Ei sitten.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Minne katosi simulointini/laskelmani tuosta tapauksesta?
Eikö tänne saa linkata kuvia pilvestä?

-raksaaja(sh)

Saa linkata, mutta viestit, joissa on lähinnä vain linkki tai ei-suomenkielistä tekstiä poistetaan automaattisesti. Siis pitää aina kirjoittaa muutakin kuin linkki samaan viestiin.

Anonyymi kirjoitti:

>Laiton eilen sinulle viestin, toimiiko ekovilla ilmansulkupaperi, jota eilisessä "Kotoisa"-ohjelmassa käytettiin hirsitalon lämmöneristykseen.
>Ekovilla ruiskutettiin seiniin, koolausten väliin.

Eli ilmeisesti hirsiseinän sisäpuolella ekovilla ilmansulkupaperi sisäverhous.
Ei ulkopuolista eristystä eikä tuuletusrakoa.

Sisäilman kosteus tiivistyy hirsiseinän sisäpintaan, toisinaan ekovillaan.
Rakenne luultavasti selviytyy vahingoitta, koska ekovillassa on voimakkaat homeenesto"myrkyt".

(olen omassa talossa huomannut että kun normaalisti märkä puu saa homevauriot jo parissa viikossa, ekovillan sisällä oleva märkä puu ei kuitenkaan vaurioidu pinnaltaan pitkänkään ajan kuluessa, tiedä sitten alkaako lahoamaan sisäisesti)

Mutta kyseinen rakenne on mielestäni paha riskirakenne. vesihöyryä ei saisi päästää lämmöneristeeseen suomen olosuhteissa. Rakenne olisi turvallisempi ja terveellisempi jos sisäpinnassa olisi höyrynsulku.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

(sh) Toivon , että sinulla on mahdollisuus katsoa tuo ohjelma, joka tulee uusintana monta kertaa. Hirsitalo on vanha rautatieläisten radanvarsitalo, jonka Ville kumppaneineen laittaa kuntoon. Ekovillamiehenä/asiantuntijana oli hiihtäjä Jari I.

Anonyymi kirjoitti:

Saa linkata, mutta viestit, joissa on lähinnä vain linkki tai ei-suomenkielistä tekstiä poistetaan automaattisesti. Siis pitää aina kirjoittaa muutakin kuin linkki samaan viestiin.

Lue lisää

Googledrive, weppisivu ja suora kuvalinkki kokeiltu, suomenkielisillä saatesanoilla.

"Toivon , että sinulla on mahdollisuus katsoa tuo ohjelma, "

Koetan vilkuilla jos sattuisi silmäkulmaan.

"Ekovillamiehenä/asiantuntijana oli hiihtäjä Jari I."
Voi ei, kasvuhormooni pilasi siltä uran lisäksi aivot.

(ekovilla -uskonnoista pitää rakentajien pysyä kaukana !
ekologisesti valmistettu eriste ja sietää vettä, mutta ei eristeitä yleensäkään saa mennä kastelemaan)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Googledrive, weppisivu ja suora kuvalinkki kokeiltu, suomenkielisillä saatesanoilla.

"Toivon , että sinulla on mahdollisuus katsoa tuo ohjelma, "

Koetan vilkuilla jos sattuisi silmäkulmaan.

"Ekovillamiehenä/asiantuntijana oli hiihtäjä Jari I."
Voi ei, kasvuhormooni pilasi siltä uran lisäksi aivot.

(ekovilla -uskonnoista pitää rakentajien pysyä kaukana !
ekologisesti valmistettu eriste ja sietää vettä, mutta ei eristeitä yleensäkään saa mennä kastelemaan)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Sanallisesti simulaationi...

Rakenne ulkoa sisäänpäin.
Maalaamaton 150mm hirsi 100mm villa ilmansulkupaperi.

Kun ulkona on -20 (RH90%) ja sisällä 20 (RH50%).

Vesi tiivistyy pisaroiksi alkaen noin 60mm syvyydessä sisältäpäin.
Noin 70mm:stä eteenpäin syntyy jäätä.
Käytännössä koko hirsirakenteen ilmankosteus ylittää yli 100%.

Ulkopinnan maalaaminen lisää sisäilman kostuttavaa vaikutusta koska ulkoilmaan tuulettuminen hieman vähenee, mutta viistosateen kasteleva vaikutus voi estyä maalin ansiosta. Hirsisaumoista sadevesi imeytynee puun sisään maalista huolimatta.

Sisäilman kosteus karkaa siis voimallisesti rakenteeseen ja sataa seinän sisään.

Huolellinen sisäpuolinen levytys ja sisäpinnan latex maalaus ehkä hivenen vähentää sisäilman liiallista kuivumista.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Sanallisesti simulaationi...

Rakenne ulkoa sisäänpäin.
Maalaamaton 150mm hirsi 100mm villa ilmansulkupaperi.

Kun ulkona on -20 (RH90%) ja sisällä 20 (RH50%).

Vesi tiivistyy pisaroiksi alkaen noin 60mm syvyydessä sisältäpäin.
Noin 70mm:stä eteenpäin syntyy jäätä.
Käytännössä koko hirsirakenteen ilmankosteus ylittää yli 100%.

Ulkopinnan maalaaminen lisää sisäilman kostuttavaa vaikutusta koska ulkoilmaan tuulettuminen hieman vähenee, mutta viistosateen kasteleva vaikutus voi estyä maalin ansiosta. Hirsisaumoista sadevesi imeytynee puun sisään maalista huolimatta.

Sisäilman kosteus karkaa siis voimallisesti rakenteeseen ja sataa seinän sisään.

Huolellinen sisäpuolinen levytys ja sisäpinnan latex maalaus ehkä hivenen vähentää sisäilman liiallista kuivumista.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Sisäilmayhdistys:
"Vesi on mikrobien kasvulle välttämätön. Jos ilman suhteellinen kosteus on alle 30 %, mikrobit eivät kasva. Jos ilman suhteellinen kosteus on yli 70 %, mikrobikasvu on todennäköinen. Rakennus- ja pintamateriaalien paikallisella kosteudella on huomattavasti suurempi merkitys mikrobikasvun kannalta kuin tilan yleisilman suhteellisella kosteudella.

Kosteusvaatimukset ovat mikrobikohtaisia, esimerkiksi homesienillä ja hiivoilla alin kasvun mahdollistava rakenteen huokosilman suhteellinen kosteus RHmin = 65 - 85 %, bakteereilla, mm. aktinobakteereilla RHmin = 95 % ja sinistäjä- ja lahottajasienillä RH > 95 %. Suotuisissa olosuhteissa mikrobikasvusto voi kehittyä muutamassa päivässä. Vaihtelevissa kosteus- ja lämpöolosuhteissa mikrobikasvu hidastuu."

Anonyymi kirjoitti:

250mm massiivi hirsi sisältä ulos,ei mitään muita kommerverkkejä. alapohja rossi jossa ekovillat puru . yläpohja paneeli paperi puru ekovilla.huopakatto

Rossipohja ei voi olla ekovilla ja puru.

"kotona hyvä ilma ja terve talo"

Sama fiilis kun palaan kotiin muovittomasta ja ilmanvaihdottomasta talosta.

-raksaaja(sh)

Miten hirsitalotehtaat rakentavat "lisäeristetyt" hirsitalot.
Ainakin kaksi tehdasta ko. taloja markkinoi.

Anonyymi kirjoitti:

Miten hirsitalotehtaat rakentavat "lisäeristetyt" hirsitalot.
Ainakin kaksi tehdasta ko. taloja markkinoi.

Riskillä?

Talotehtaan porukan ei ainakaan tarvitse asua myymässään talossa.
Mikäli eristeenä käytetään "homesuojattua" eristettä, talo voi säilyä terveenä.
Jos hirsiseinän sisäpuolella on villaa, hirsiseinälle jää lähinnä ulkoverhouspaneelin tehtävä ja tuuletusrako jää puuttumaan.
Siksi sisäpinnalle on syytä saada voimakas vesihöyryn vastus, esimerkiksi muovinen höyrynsulku.

Sisäilman kosteutta tasapainottamaan riittää hirsipaneeli höyrynsulun sisäpuolella.
(jopa "Panu Kailat" on samaa mieltä)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Riskillä?

Talotehtaan porukan ei ainakaan tarvitse asua myymässään talossa.
Mikäli eristeenä käytetään "homesuojattua" eristettä, talo voi säilyä terveenä.
Jos hirsiseinän sisäpuolella on villaa, hirsiseinälle jää lähinnä ulkoverhouspaneelin tehtävä ja tuuletusrako jää puuttumaan.
Siksi sisäpinnalle on syytä saada voimakas vesihöyryn vastus, esimerkiksi muovinen höyrynsulku.

Sisäilman kosteutta tasapainottamaan riittää hirsipaneeli höyrynsulun sisäpuolella.
(jopa "Panu Kailat" on samaa mieltä)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Sinänsä on harmi että suomessakin määräykset menee teollisuuden ohjeistuksen mukaan eikä esimerkiksi tutkitun tiedon varassa. Lopputuloksena on se että asuintalot on mitä sattuu ja tumpeloimiselle jää liikaa tilaa.

-raksaaja(sh)

onko viemäriputketkin sipoa? Entä routaeristeet????

ei ole muovitonta taloa. Toki höyrynsulutonhan toi täyssipotalo on, mutta ei muoviton.

onko viemäriputketkin sipoa? Entä routaeristeet????

ei ole muovitonta taloa. Toki höyrynsulutonhan toi täyssipotalo on, mutta ei muoviton.

Anonyymi kirjoitti:

onko viemäriputketkin sipoa? Entä routaeristeet????

ei ole muovitonta taloa. Toki höyrynsulutonhan toi täyssipotalo on, mutta ei muoviton.

Kyselee nim. URPO.., siis tuo edellinen

Vakuutuin, tv-ohjelmassa käytetyn , ruiskutetun puukuidun käytöstä. Jotenkin niin uskottavsti entinen kilpahiihtäjä asiasta kertoi.

Anonyymi kirjoitti:

Vakuutuin, tv-ohjelmassa käytetyn , ruiskutetun puukuidun käytöstä. Jotenkin niin uskottavsti entinen kilpahiihtäjä asiasta kertoi.

Puukuitueriste on varmaankin hyvä. Meilläkin sitä on ainakin 50 kuutiota.

Pysyykö se ruiskutettuna paikallaan painumatta kymmeniä vuosia?
(vapaasti puhallettuna se ainakin painuu rajusti)

Onko tutkimustuloksia jossain?

Eristeen valinta ei kuitenkaan vaikuta fysiikan lakeihin. Lämmöneristeen läpi matkaava veshihöyry tiivistyy jossain kohtaa vedeksi ja jääksi. Esimerkiksi sisäilmayhdistys sanoo ettei höyrynsuluttomia eristettyjä rakenteita saisi rakentaa asuintaloiksi koska rakenteeseen tiivistyvä vesi on aina riski.

Kilpahiihtäjästä huomautan että hän käytti kiellettyjä aineita kilpailuissa, valehteli siitä ja jäi kiinni. Hän on siis valehtelija. Miksi uskot valehtelijaa?

-raksaaja(sh)

Muovi tosiaan estää hengittämisen, esimerkiksi jos muovipussin vetää päähänsä.
Muovi kuitenkin estää kastumista, siksi sitä käytetään usein vedeltä suojaamisessa,

Vedeltä suojaaminen on sen käyttötarkoitus myöskin asuinrakentamisessa eikä se negatiivisesti vaikuta sisäilman laatuun. Mitattuna ulkoseinän hengittävyydellä ei ole mitään mainittavaa positiivista vaikutusta, päin vastoin, se altistaa sisäilman liialliselle kuivumiselle ja voi lisätä homevaurion riskiä.

Muovi myös estää epäpuhtauksien ja homeitiöiden pääsyn rakenteisiin ja elastisuudestaan johtuen se kestää myös hyvin.

Homeitiöitä sinänsä on puhtaassa ulkoilmassa 1000kpl per kuutio terveellistä ulkoilmaa, niistä ei ole ihmiselle haittaa. Mutta niidenkin määrä vähenee kun taloon sisälle otetaan korvausilma koneellisesti suodatettuna.

Homeitiöt eivät ala kasvaa homeeksi mikäli sille ei anneta kylliksi vettä eikä ruokaa. Parhaiten homeitiöt elävät orgaanisessa aineessa, kuten puupölyssä ja puun pinnalla, kunhan kosteutta on riittävästi. (ekovilla sisältää booria joka on tehokas myrkky hometta vastaan, se ei kuitenkaan ole terveellistä hengitettäväksi)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Muovi tosiaan estää hengittämisen, esimerkiksi jos muovipussin vetää päähänsä.
Muovi kuitenkin estää kastumista, siksi sitä käytetään usein vedeltä suojaamisessa,

Vedeltä suojaaminen on sen käyttötarkoitus myöskin asuinrakentamisessa eikä se negatiivisesti vaikuta sisäilman laatuun. Mitattuna ulkoseinän hengittävyydellä ei ole mitään mainittavaa positiivista vaikutusta, päin vastoin, se altistaa sisäilman liialliselle kuivumiselle ja voi lisätä homevaurion riskiä.

Muovi myös estää epäpuhtauksien ja homeitiöiden pääsyn rakenteisiin ja elastisuudestaan johtuen se kestää myös hyvin.

Homeitiöitä sinänsä on puhtaassa ulkoilmassa 1000kpl per kuutio terveellistä ulkoilmaa, niistä ei ole ihmiselle haittaa. Mutta niidenkin määrä vähenee kun taloon sisälle otetaan korvausilma koneellisesti suodatettuna.

Homeitiöt eivät ala kasvaa homeeksi mikäli sille ei anneta kylliksi vettä eikä ruokaa. Parhaiten homeitiöt elävät orgaanisessa aineessa, kuten puupölyssä ja puun pinnalla, kunhan kosteutta on riittävästi. (ekovilla sisältää booria joka on tehokas myrkky hometta vastaan, se ei kuitenkaan ole terveellistä hengitettäväksi)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Nykyisin tiedetään että eristetyt rakenteet toimii parhaiten kun ne on ulospäin harvenevia, tällöin ei kosteus pääse kertymään rakenteeseen.

Kaikkein typerintä on tehdä vanha "kastelli" -rakenne, jossa höyrynsulku on lämmöneristeen sisällä. Sitä ei kai edelleenkään ole lailla kielletty, vaikka sen pitäisi olla riskirakenteena kielletty. (kastellitkin voi pysyä terveenä kunhan kosteus kerkiää haihtua aina ennen homeen syntyä, ikävimmillään talo pilataan jo rakennusaikana)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin tiedetään että eristetyt rakenteet toimii parhaiten kun ne on ulospäin harvenevia, tällöin ei kosteus pääse kertymään rakenteeseen.

Kaikkein typerintä on tehdä vanha "kastelli" -rakenne, jossa höyrynsulku on lämmöneristeen sisällä. Sitä ei kai edelleenkään ole lailla kielletty, vaikka sen pitäisi olla riskirakenteena kielletty. (kastellitkin voi pysyä terveenä kunhan kosteus kerkiää haihtua aina ennen homeen syntyä, ikävimmillään talo pilataan jo rakennusaikana)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

runkorakenteeltaan yksiaineinen on paras ja riskittömin ratkaisu. En tiedä yhtään homehtunutta täystiilitaloa (siis sellaista jossa ei ole villaa seinissä) vaikka olen toiminut rakennustarkastustehtävissä jo 30-vuotta. Myös sipotalot ovat kaikki olleet todella terveitä rungoiltaan vaikka vanhimmat niistä ovat kohta 100-vuotiaita.

Anonyymi kirjoitti:

runkorakenteeltaan yksiaineinen on paras ja riskittömin ratkaisu. En tiedä yhtään homehtunutta täystiilitaloa (siis sellaista jossa ei ole villaa seinissä) vaikka olen toiminut rakennustarkastustehtävissä jo 30-vuotta. Myös sipotalot ovat kaikki olleet todella terveitä rungoiltaan vaikka vanhimmat niistä ovat kohta 100-vuotiaita.

Lue lisää

Silloin kun käytetään lahoamatonta materiaalia, suljetaan osa riskeistä pois.
Siksi kosteissa tiloissa ja kellareissa suositaan betonia.

"yhtään homehtunutta täystiilitaloa (siis sellaista jossa ei ole villaa seinissä)"

Taitavat olla aika harvinaisia suomessa? Jos eristeenä on ilmatila tiilien välissä, riskit on vastaavat kuin eristeellisissäkin.
Kennotiili on turvallinen, kunhan sisä ja ulkopinnat on ilmatiiviitä ja sisäpinnalle maalattu suurempi vesihöyryn vastus kuin ulkopinnalla.

Nykyisin energia on kuitenkin kallista ja energiantuotannon CO2 kuormitus on tunnistettu ongelmaksi, siksi lämmöneristeille on tullut tarve ja vanhoihin kivitaloihinkin on jouduttu eristeitä lisäämään jälkikäteen. Mikäli se on tehty väärin, on jälleen saatu aikaan homevaurio.

Yksiaineisissakin on syytä noudattaa samaa periaatetta kuin kaikissa muissakin. Tiivein pinta sisälle ja harvenpi pinta ulos.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Silloin kun käytetään lahoamatonta materiaalia, suljetaan osa riskeistä pois.
Siksi kosteissa tiloissa ja kellareissa suositaan betonia.

"yhtään homehtunutta täystiilitaloa (siis sellaista jossa ei ole villaa seinissä)"

Taitavat olla aika harvinaisia suomessa? Jos eristeenä on ilmatila tiilien välissä, riskit on vastaavat kuin eristeellisissäkin.
Kennotiili on turvallinen, kunhan sisä ja ulkopinnat on ilmatiiviitä ja sisäpinnalle maalattu suurempi vesihöyryn vastus kuin ulkopinnalla.

Nykyisin energia on kuitenkin kallista ja energiantuotannon CO2 kuormitus on tunnistettu ongelmaksi, siksi lämmöneristeille on tullut tarve ja vanhoihin kivitaloihinkin on jouduttu eristeitä lisäämään jälkikäteen. Mikäli se on tehty väärin, on jälleen saatu aikaan homevaurio.

Yksiaineisissakin on syytä noudattaa samaa periaatetta kuin kaikissa muissakin. Tiivein pinta sisälle ja harvenpi pinta ulos.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

no meillä on yksiaineinen seinärunko siposta. Energialuokka A (2019)... eikä harvene ulospäin vaan 500mm samaa kamaa... Aivan helkutin tyytyväinen olen valintaani.

Jaha.. Lammimyyjä on aamutuimaan kaivanut argumenttivihostaan fiksuimman kommentin minkä hätäpäissään löysi.

Laitanpa popparit mikroon

eewehehehhejjejejejehhhheeeee

Anonyymi kirjoitti:

no meillä on yksiaineinen seinärunko siposta. Energialuokka A (2019)... eikä harvene ulospäin vaan 500mm samaa kamaa... Aivan helkutin tyytyväinen olen valintaani.

Sisäpinta on luultavasti maalattu ja ulkopinta on rapattu.
Tällöin rakenne on ulospäin harveneva, joskin pieni määrä vettä voi silti viitistyä seinässä sisällä.

Tuollaisissa paksuissa rakenteissa kylmyys korostuu aukkojen pielissä koska eristys on siinä vähäinen. Mutta ei varmaankaan näy juurikaan kokonaisuudessa.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Sisäpinta on luultavasti maalattu ja ulkopinta on rapattu.
Tällöin rakenne on ulospäin harveneva, joskin pieni määrä vettä voi silti viitistyä seinässä sisällä.

Tuollaisissa paksuissa rakenteissa kylmyys korostuu aukkojen pielissä koska eristys on siinä vähäinen. Mutta ei varmaankaan näy juurikaan kokonaisuudessa.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

höpön höpö höö... niin että alle 1milli maalia, 500milliä kevytbetonia ja alle 10milliä rappausta on mielestäsi sisältä ulospäin harveneva rakenne..? ja tiedoksesi, että kevytbetoni on eriste itsessään eikä mitään kylmyyksien korostumisia tapahdu... Lammimyyjien höpöjuttuja jotka jättäisi omaan arvoonsa jos rakentamisesta jotain tietäisi.

Anonyymi kirjoitti:

höpön höpö höö... niin että alle 1milli maalia, 500milliä kevytbetonia ja alle 10milliä rappausta on mielestäsi sisältä ulospäin harveneva rakenne..? ja tiedoksesi, että kevytbetoni on eriste itsessään eikä mitään kylmyyksien korostumisia tapahdu... Lammimyyjien höpöjuttuja jotka jättäisi omaan arvoonsa jos rakentamisesta jotain tietäisi.

Lue lisää

Kyllä.
Sisäpinnan latex maalaus ja ulkopinnan rappaus tekee rakenteesta ulospäin harvenevan.

Maalin tiiveys ratkaisee kuinka paljon vettä tiivistyy siporex seinän sisään talven aikana.

Sama kaikilla harkoilla joissa vesihöyryä läpäisevä eriste.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä.
Sisäpinnan latex maalaus ja ulkopinnan rappaus tekee rakenteesta ulospäin harvenevan.

Maalin tiiveys ratkaisee kuinka paljon vettä tiivistyy siporex seinän sisään talven aikana.

Sama kaikilla harkoilla joissa vesihöyryä läpäisevä eriste.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

jep jep... ja sitten se kosteus pitää kaivaa lusikalla sieltä siposta pois. Näitä juttujahan riittää... eehehehee.... nanolateksia joka päästää kosteutta vaan yhteen suuntaan...eeeehehehheheeee... poppareita lisää kun muovieristeporukkaa hauskuuttaa!!!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä.
Sisäpinnan latex maalaus ja ulkopinnan rappaus tekee rakenteesta ulospäin harvenevan.

Maalin tiiveys ratkaisee kuinka paljon vettä tiivistyy siporex seinän sisään talven aikana.

Sama kaikilla harkoilla joissa vesihöyryä läpäisevä eriste.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Kyseessä ei olekkaan harva siporex.

Luin. Tuulinen paikka, levyt yläkerran makuuhuoneisiin, sisäpuolelle.
Onko markkinoilla ohuempaa kuin 40mm.

Anonyymi kirjoitti:

Luin. Tuulinen paikka, levyt yläkerran makuuhuoneisiin, sisäpuolelle.
Onko markkinoilla ohuempaa kuin 40mm.

Koko hirsitaloon sisäpuolelle 50mm eristyslevy. Ei tarvita kahta ilmalämpöpumppua hurisemaan talon kulmalle.

miksi kosteus pitää päästää rakenteeseen?

Anonyymi kirjoitti:

miksi kosteus pitää päästää rakenteeseen?

kyse on siitä, että JOS kosteutta pääsee rakenteeseen, niin mikä rakenne sen kestää... vain hengittävä rakenne sen kestää. Esim. jos ruuvaa ruuvin seinän höyrynsulusta läpi = alkava kosteusvaurio pullotalossa...

Anonyymi kirjoitti:

kyse on siitä, että JOS kosteutta pääsee rakenteeseen, niin mikä rakenne sen kestää... vain hengittävä rakenne sen kestää. Esim. jos ruuvaa ruuvin seinän höyrynsulusta läpi = alkava kosteusvaurio pullotalossa...

Lue lisää

LOL!

Myös höyrynsulullisen talon voi rakentaa hengittävillä eristeillä yms.

Erona on se että vaikka ruuvaa miljoona cyprock ruuvvia läpi höyrynsulun, rakenne on edelleen turvallisempi ja terveellisempi kuin ilmansulkupaperilla toteutettu.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

LOL!

Myös höyrynsulullisen talon voi rakentaa hengittävillä eristeillä yms.

Erona on se että vaikka ruuvaa miljoona cyprock ruuvvia läpi höyrynsulun, rakenne on edelleen turvallisempi ja terveellisempi kuin ilmansulkupaperilla toteutettu.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

LOL ... öö... ympärivuotiseen käyttöön suunniteltua taloa ei pysty vaadittavien eristevahvuuksien takia toteuttaa hengittävillä viilaeristeillä ilman homehtumisriskiä...joo.. jotkut on koittaneet ja perästä on kuulunut. Lautalatojen aika on ohi!

Anonyymi kirjoitti:

LOL ... öö... ympärivuotiseen käyttöön suunniteltua taloa ei pysty vaadittavien eristevahvuuksien takia toteuttaa hengittävillä viilaeristeillä ilman homehtumisriskiä...joo.. jotkut on koittaneet ja perästä on kuulunut. Lautalatojen aika on ohi!

Lue lisää

Höpöhöpö.

Hirsitalotehtaanne tulevat kaikki menemään konkurssiin. Turha sitä on kitistä tänne.

"Talonrakennustekniikan Labrassa on tutkittu diffuusion määriä ja jos oikein osaan lukea niin höyrynsuluton seinä päästää 1160 g/m2 ulos ja ottaa sisään 120g/m2. Höyrynsulullinen päästää ulos 290 g/m2 ja ottaa 270 g/m2. Edit: Lukemat koskevat kalenterivuotta."

Eli litran verran vettä menee seinän sisään vuodessa ellei höyrynsulkua oli.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"Talonrakennustekniikan Labrassa on tutkittu diffuusion määriä ja jos oikein osaan lukea niin höyrynsuluton seinä päästää 1160 g/m2 ulos ja ottaa sisään 120g/m2. Höyrynsulullinen päästää ulos 290 g/m2 ja ottaa 270 g/m2. Edit: Lukemat koskevat kalenterivuotta."

Eli litran verran vettä menee seinän sisään vuodessa ellei höyrynsulkua oli.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

^ "hauskaahan" tuossa on sekin, että höyrysuluttomassa on sisäilma talvella kuivempaa, kun sisäilman kosteuden jämätkin karkaavat seinien läpi ulos.

Toimii siis täysin päinvastoin kuin henkittävyysuskoavat kailottavat.

Jatkoa edelliseen...
Pihapiirissä hirsirakennus joka rakennettu 1700 luvun puolivälissä.
Siinäkään ei ole käytetty muovia rakenteissa.
Ainoat ongelmat ovat talon ulkopuolella ulkoseinien alaosissa joihin talvisin on kerääntynyt lunta joka sitten sulaessaan on aiheuttanut vaurioita.
On kuitenkin korjattavissa, mikä tehdään perineisellä tavalla.
Tiilikatto on 1800 luvulta ja vaatii jossain vaiheesa remonttia, ei kuitenkaan vuoda vielä ja on ryhdissään. On vain käyttöikä tullut vastaan.
Tulisijat on uusittu jokuseen kertaan 300 vuoden aikana mitä rakennus on ollut paikalla.
Ensimmäisen kerran jo 1700 luvun lopulla talossa olevien kertomusten mukaan.
Oletettavaa on että nykyinen päärakennus kestää ilman sen kummempia vielä pari-kolmesataa vuotta kuten tuo toinenkin, varsinkin jos tässä asutaan koko ajan.
Asumattomat talot yleensä rapistuu aika pian.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa edelliseen...
Pihapiirissä hirsirakennus joka rakennettu 1700 luvun puolivälissä.
Siinäkään ei ole käytetty muovia rakenteissa.
Ainoat ongelmat ovat talon ulkopuolella ulkoseinien alaosissa joihin talvisin on kerääntynyt lunta joka sitten sulaessaan on aiheuttanut vaurioita.
On kuitenkin korjattavissa, mikä tehdään perineisellä tavalla.
Tiilikatto on 1800 luvulta ja vaatii jossain vaiheesa remonttia, ei kuitenkaan vuoda vielä ja on ryhdissään. On vain käyttöikä tullut vastaan.
Tulisijat on uusittu jokuseen kertaan 300 vuoden aikana mitä rakennus on ollut paikalla.
Ensimmäisen kerran jo 1700 luvun lopulla talossa olevien kertomusten mukaan.
Oletettavaa on että nykyinen päärakennus kestää ilman sen kummempia vielä pari-kolmesataa vuotta kuten tuo toinenkin, varsinkin jos tässä asutaan koko ajan.
Asumattomat talot yleensä rapistuu aika pian.

Lue lisää

"Ainoat ongelmat ovat talon ulkopuolella ulkoseinien alaosissa joihin talvisin on kerääntynyt lunta joka sitten sulaessaan on aiheuttanut vaurioita."

Höpsis.
Se ei johdu lumesta.
Kovimmalle kosteusrasitukselle joutuu kivijalkaa vasten olevat puuosat koska kivi pitää ne kylminä ja silloin ne ei koskaan kuivu. (kastuisivat vähemmän jos asumisaikana ois ollut höyrynsulku sisäpinnassa)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"Ainoat ongelmat ovat talon ulkopuolella ulkoseinien alaosissa joihin talvisin on kerääntynyt lunta joka sitten sulaessaan on aiheuttanut vaurioita."

Höpsis.
Se ei johdu lumesta.
Kovimmalle kosteusrasitukselle joutuu kivijalkaa vasten olevat puuosat koska kivi pitää ne kylminä ja silloin ne ei koskaan kuivu. (kastuisivat vähemmän jos asumisaikana ois ollut höyrynsulku sisäpinnassa)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Kiitos hyvistä kommentista raksaajalle ; )

Nuo kivijalkaa vasten olevat hirret ovat kuivia ja niissä ei ole havaittu ongelmia kun kuntotarkastus on tehty. Ensin ostaessa ja toisen kerran kun taloon tehtiin vesikaton muutostöitä. Hirsien ja kivijalkojen välissä on jonkinlainen piki, tms?
Seinähirsi runko on n. 250mm paksu. Sen läpi tuli porattua läpivienti kaapelille toissa kesänä ja uusi poranterä ei oikein meinannut mennä puusta läpi. Oli tosi kovaa puuta. Samaa hirttä näkyy myös sisällä, joissakin kohdissa taloa.
Eli itse seinärakenne on hyvässä kunnossa.
Pintaan on rakennusvaiheessa lisätty ulkoverhouspanelointi n. 30mm ilmaraolla.
Julkisivupaneli on joistakin kohdista, kivijalan läheltä saanut kosteutta ja maalipinta on vaurioitunut.
Panelia irroitettu pari kpl ja alla oleva hirsiseinä hyväkuntoinen. Vain panelit ovat kärsineet.
Saimme talossa aiemmin 40 vuotta aiemmin asuneelta nyt tietää että kohdassa on ollut jokin pensas tms. mikä on ollut vauriokohdassa ollut seinässä kiinni useita vuosikymmeniä, juuri siinä kohdassa missä parin panelin vauriot ovat.
Pensas on poistettu vähän ennen kuin muutettiin taloon joten itse ei siitä tiedetty.
Kivijalka on ko. kohdassa noin 60cm korkea maanpinnasta ja pensas on maannut puuseinää seinää vasten. Kivijalan päällä oleva alajuoksu on kovaa puuta mutta sen yläpuolella olevat 2 paneelia ovat menettäneet maalin ja niissä näkyy selviä jälkiä entisen pensaan seudulla. Paneelit vaihdetaan kun saadaan samalla profiililla tehdyt uudet höyläämöstä. Ovat n. 38mm paksua ja 180mm leveää tavaraa joissa muotoilu.
Talomaalari veikkasi myös sellaista että talossa on erilaista maalia kerroksittain ja tuossa kohdassa on laitettu väärää maalia entisen päälle kun hilseilee?
Muualla vaurioita ei ole löydetty. Ikkunoita on kuitenkin vaihdettu jokusen kerran myös viime vuosisadalla. Nykyiset 3-lasiset on tehty/teetetty kokopuusta kun samanlaisia koristeellisia ei oikein tahtonut löytyä muuten. Ovat laitettu vuonna 2002 ja vaativat muutaman vuoden välein huoltoa, toisin kuin esim. alumiiniset. Mutta aluumiiniset eivät entisenkään omistajan mielestä oikein sopineet vanhaan taloon.

Oletko sinä hirsitalokauppias vai joku muu populisti?

https://www.rakennuslehti.fi/2014/10/kumpi-on-terveellisempi-hengittava-vai-pullotalo/

”Näistä uskonnoista pitäisi päästä eroon. Hengittävyys-ismi ja pullotalo-ismi ovat populistisia eikä niitä ole mitenkään määritelty”

-raksaaja(sh)

Kerrytät tietomäärääsi ; )
Eli opit asioita.

Sori, oli tarkoitus aloittaa uusi ketju eikä vastata tähän!

Minullakin on kotimainen puukuitueriste paperi. Satsattiin ikkunoihin ja oviin, jotka maksoivat noin 30% enemmän kuin tavalliset, rahaa meni 10000€. Kaihtimet valmiina ja tehtaanmiesten asentamina.

Anonyymi kirjoitti:

Minullakin on kotimainen puukuitueriste paperi. Satsattiin ikkunoihin ja oviin, jotka maksoivat noin 30% enemmän kuin tavalliset, rahaa meni 10000€. Kaihtimet valmiina ja tehtaanmiesten asentamina.

Lue lisää

Teit oikean ratkaisun eristeen osalta, mutta tuo ovi/ikkunajuttu on hirsitalorakentamisessa maailman tärkein asia. Isot, seinän korkuiset ikkunat PITÄÄ OLLA huippuhyviä, muuten tulee vilu, kova sellainen ja kaksi ilmalämpöpumppua huutaa hoosiannaa. Menkää ikkunatehtaan sivuille ja tutkikaa, kysykää tehtaalta minne voitte mennä paikanpäälle kyselemään asennetuista ikkunoista. Sieltä löytyy totuus.

Anonyymi kirjoitti:

Teit oikean ratkaisun eristeen osalta, mutta tuo ovi/ikkunajuttu on hirsitalorakentamisessa maailman tärkein asia. Isot, seinän korkuiset ikkunat PITÄÄ OLLA huippuhyviä, muuten tulee vilu, kova sellainen ja kaksi ilmalämpöpumppua huutaa hoosiannaa. Menkää ikkunatehtaan sivuille ja tutkikaa, kysykää tehtaalta minne voitte mennä paikanpäälle kyselemään asennetuista ikkunoista. Sieltä löytyy totuus.

Lue lisää

Ikkunoiden pitää olla nimenomaan isoja koska niiden läpi ei puhalla kylmä ilma sisään, kuten hirsiseinien läpi tapahtuu. Hyvät ikkunat myös eristävät paremmin kuin hirsiseinä.

Anonyymi kirjoitti:

Ikkunoiden pitää olla nimenomaan isoja koska niiden läpi ei puhalla kylmä ilma sisään, kuten hirsiseinien läpi tapahtuu. Hyvät ikkunat myös eristävät paremmin kuin hirsiseinä.

Lue lisää

Juuri noin. Se laulaja (ei arkkitehti )kuka teki taloja julkkiksille oli oivaltanut tämän ikkuna-asian. Isoja ikkunoita, mustia taloja ja tasakattoja tai ainakin melkein.
Hyvin näyttävät toimivan.

moovi ei vaan henkitä, hirsi henkittää