Laajakaista

Se tuli halvemmaksi. Ihmisiä työllistyi. Eli miksi oli onni, että se lopettiin ennenaikaisesti? Sinun mielestäsi, on parempi, että kunta on tappiollinen ja ihmiset työttömiä?

En voi käsittää, siis valokutiu kyyjärvelle... millaiseen hankkeeseen on lähdetty mukaan ja millaiset riskit siinä onkaan ollu, ja nyt se kaatuu päälle. Joku taho pitäisi saattaa vastuuseen tästä.

Miten liittymiä voi Kyyjärvelle tulla 2500 kpl, kun asukkaita on alle 1300 kpl?

Miten Kyyjärvellä voidaan puhua 2500 liittymästä, kun kunnan väkiluku on 1300? Haloo, ette todellakaan hallitse edes matematiikkaa ja tällaiset päättävät euroista.

Anonyymi kirjoitti:

Miten Kyyjärvellä voidaan puhua 2500 liittymästä, kun kunnan väkiluku on 1300? Haloo, ette todellakaan hallitse edes matematiikkaa ja tällaiset päättävät euroista.

Valokuituhanke kaatoi Kyyjärven .

Anonyymi kirjoitti:

Miten Kyyjärvellä voidaan puhua 2500 liittymästä, kun kunnan väkiluku on 1300? Haloo, ette todellakaan hallitse edes matematiikkaa ja tällaiset päättävät euroista.

Valokuituhanke kaatoi Kyyjärven .

Ja liian paljon.

Niinpä, Masa on aivan oikeassa.

Onhan sekä sillousen maakuntajohdon ja kuntien toiminnasta rikosilmoituksia näköjään jäsittelyssä . Katsopaaka netistä.

Kuntapäättäjät teitä KUSETETTIIN!Myöntäkää älkääkä syyttäkö Valtiota.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntapäättäjät teitä KUSETETTIIN!Myöntäkää älkääkä syyttäkö Valtiota.

Kukaan ei syytä ketään,Yksin kertaisesti ei olisi lähdetty ilman Valtiolta saatuja tukija
ja lisä tukija.Joku KUSETTI, ne jotka vaativat teknolokiaa Suomeen ja hyötyvät.
On niin pitkäle vietyä,ja laajalle suuniteltua toimintaa,ettei ite (ERKKIKÄÄN) ota selvää.
Ei ainakaan ilmaiseksi.euroja palaa jokisessa oikeudenkäynnissä.
Suomen valtion hallituksessa oli insinööri valta ja sitä johdettiin liikemies tasolta.
ideoimalla vain liikeideoita,ei siinä Kuntia kasvatettu,päin vastoin ajettiin liitoskuntiin.
Nyky hallitus jatkaa samaa linjaa/Korona virus saataa olla pelastus työllisyys tilastojen
kaunistamiseen, saataa Koranavirus vaikuttaa vähän muuhunkin.

Myyntipuheita pitivät myös entinen maakuntajohtaja silloisen avopuolisonsa kanssa. Kulkivat valtuuston kokouksissa puhumassa kuin Runebergit (Saarijärveltä kun ovat) ja paskaa puhuivat. Kumpikaan ei ymmärtänyt yritysasioista mitään. Saivatko he palkan lobbaamisesta. Tunnettuja lobbareita. Ei ihme että enää eivät yhdessä kehtaa kulkea eikä silmiään muille näyttää.

Kalmari taisi olla pahin lobbari, eikös hänellä olekin kolme kuitukaapelia? Mikä asiantuntija (edellämainittujen lisäksi) Kalmari kuituasioissa ja yritysasioissa on. Tietääkseni maanviljelijä.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei syytä ketään,Yksin kertaisesti ei olisi lähdetty ilman Valtiolta saatuja tukija
ja lisä tukija.Joku KUSETTI, ne jotka vaativat teknolokiaa Suomeen ja hyötyvät.
On niin pitkäle vietyä,ja laajalle suuniteltua toimintaa,ettei ite (ERKKIKÄÄN) ota selvää.
Ei ainakaan ilmaiseksi.euroja palaa jokisessa oikeudenkäynnissä.
Suomen valtion hallituksessa oli insinööri valta ja sitä johdettiin liikemies tasolta.
ideoimalla vain liikeideoita,ei siinä Kuntia kasvatettu,päin vastoin ajettiin liitoskuntiin.
Nyky hallitus jatkaa samaa linjaa/Korona virus saataa olla pelastus työllisyys tilastojen
kaunistamiseen, saataa Koranavirus vaikuttaa vähän muuhunkin.

Lue lisää

Koko kuituhöpinät valtakunnassa sai aikaan keskustalainen Matti Vanhanen. Keskustan ideahan on tyhjentää valtion kassa, ei ymmärretä yrittäjyydestä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Myyntipuheita pitivät myös entinen maakuntajohtaja silloisen avopuolisonsa kanssa. Kulkivat valtuuston kokouksissa puhumassa kuin Runebergit (Saarijärveltä kun ovat) ja paskaa puhuivat. Kumpikaan ei ymmärtänyt yritysasioista mitään. Saivatko he palkan lobbaamisesta. Tunnettuja lobbareita. Ei ihme että enää eivät yhdessä kehtaa kulkea eikä silmiään muille näyttää.

Kalmari taisi olla pahin lobbari, eikös hänellä olekin kolme kuitukaapelia? Mikä asiantuntija (edellämainittujen lisäksi) Kalmari kuituasioissa ja yritysasioissa on. Tietääkseni maanviljelijä.

Lue lisää

Nuo ovat olleet pääjehuja. Kuinka paljon he vetivät puheistaan palkkaa. Maakuntakohtaja ja tämän ex professoripuoliso virkamiehn ä ja kivijärveläinen politikkona? Eihän virkamiehet noinsaa toimia, vai saako kepulaiset?

Ovatko olleet kaiken lisäksi lukutaidottomia, kun ei ole osattu hakemuksen ehtoja oikein lunea ja ymmärtää.

Ex-maakuntajohtaja oli pääpiruna ja hoiti tätä tehtävää amatöörimaisesti, ei elintarvikekemisti oikein istu tekniikkalajiin eikä yrityselämään. Etsisi vain niitä mikrobeja.

Anonyymi kirjoitti:

Ex-maakuntajohtaja oli pääpiruna ja hoiti tätä tehtävää amatöörimaisesti, ei elintarvikekemisti oikein istu tekniikkalajiin eikä yrityselämään. Etsisi vain niitä mikrobeja.

Lue lisää

Niin nyt exmaakuntasihteeri voikin etsiä niitä koronamikrobeja, sillä reilusti yli 70 : set pitää olla kotona. Nuorempi puoliso sensijaan voi liikkua missä haluttaa, eiks nii?

Viranomaisten tulisi tutkia koko laajakaista sotku läpikotaisin. Myös kuntapäättäjien henkilökohtainen vastuu taloudellisista vahingoista kunnan varallisuuteen tulisi käydä tarkoin läpi. Eihän tälläinen toiminta voi jäädä täydellisesti tutkimatta. Tämä olisi kaikkien osallistenkin oikeusturvankin takia tärkeää. Nyt tulikin sitten velkasaneeraus Ksvh:lle.

Hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa. Onko mahdollista saada luottamushenkilöt vastuuseen päätöksistä? Onkohan tehty tutkintapyyntöä viranomaisille täydellisen selvyyden aikaansaamiseksi? Ei kai tälläinen sotku voi jäädä tutkimatta perinpohjin, kun ainakin yksi kunta menee osaksi tämän takia konkurssiin?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa. Onko mahdollista saada luottamushenkilöt vastuuseen päätöksistä? Onkohan tehty tutkintapyyntöä viranomaisille täydellisen selvyyden aikaansaamiseksi? Ei kai tälläinen sotku voi jäädä tutkimatta perinpohjin, kun ainakin yksi kunta menee osaksi tämän takia konkurssiin?

Lue lisää

Löytyy onneksi näitä jotka kertovat asioista ,eivätkä syyttele valtiota!Kannattaa myös lukea
ISÄNTÄ KUSETTAA otsikon kirjoitukset Kyyjärven entisen kunnanjohtan totuudet!

Tyypillinen Ylä Suomalainen ei kussut siihen mihin kyykkyi!

Anonyymi kirjoitti:

Tyypillinen Ylä Suomalainen ei kussut siihen mihin kyykkyi!

OSA 1.

Olipa kerran laajakaistahanke

Matti Muukkonen 16.11.2010

Aluksi
Joulukuussa 2008 Suomen hallitus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan valtio luo mallin ja lähtee tukemaan laajakaistayhteyksien rakentamista sellaisille alueille, joille kaupallisesti laajakaistaa ei rakennettaisi. Tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä ”huippunopeat 100 Mbit/s yhteydet olisivat enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista.”

Vuoden 2010 alusta voimaan saatettiin laajakaistatukilaki, jossa tukipolitiikka määriteltiin. Valtio ja EU sekä kunnat osallistuisivat infran rakentamiseen. Lain 8 §:ssä määriteltiin kunnille maksuosuudet muun muassa taloudellisen tilanteen mukaan. Lain myötä kustannukset jaettiin siten, että operaattorit (tuen saaja) maksaisi hankkeen kustannuksista 34 %, kunta maksuosuutensa mukaisesti joko 33, 22 tai 8 prosenttia ja valtio/EU loput. Näin operaattoreille tulisi kannattavaksi rakentaa verkosto koko maahan.

Samanaikaisesti Digita, ähtävästi teleoperaattoreiden intressien seurauksena, ilmoitti loppukeväästä 2009 luopuvansa @450-dataverkon ylläpitämisestä. Digitan näkökulmasta kannattavuutta ei ollut löydettävissä verkolle, koska esimerkiksi päätelaitteita ei ollut saatavissa, vaikka niitä maahan oli tuotu riittävästi. Ne olivat kadonneet erään teleoperaattorin varastoihin. @450-verkon katoamisen myötä langaton massatekniikka tulisi ottamaan selvän askeleen taaksepäin. Toisaalta puhtaan dataverkon poistuminen markkinoilta ei kyseenalaistaisi ns. hybridiverkkojen (puhelin (primaari) / data) pohjalle rakentuvaa helpommin laskutettavaa ja kontrolloitavaa puhelinliikennettä ip-puheluiden yleistymisen muodossa.

Laajakaistahankkeen tuottamasta autuudesta
Laajakaista kaikille, nyk. Laajakaista 2015, -hanke rakentuu yksityisten ja julkisen vallan yhteistyömallin pohjalle, jossa valitettavasti yksityinen palvelutuotanto on hyötyjänä ja julkinen valta maksajana. On totta, ettei operaattoreille olisi välttämättä kannattavaa tehdä miljoonainvestointeja haja-asutusalueelle, koska yksittäisten asiakkaiden kuukausimaksut nousisivat liian korkeiksi, mikäli niillä pyrittäisiin kuolettamaan kustannukset. Toisaalta myöskään varmuutta siitä, että onko nykyisissä ”savuissa” vielä tulevaisuudessa savuja, ei kenelläkään ole. Haja-asutusalueen muuttotappioluvut kun ovat melko korkeaa luokkaa ja monikaan asunnoista ei ole enää seuraavalle asukkaalle asumiskelpoisessa kunnossa, vaikka laajakaista taloon tuotaisiin. On nimittäin muistettava, että Suomessa on edelleenkin taloja, joissa ei ole vettä tai sähköä, ainakaan julkisen infran tuottamana.

Moni ikääntynyt ei myöskään osaa käyttää laajakaistaa tai välttämättä edes omista tietokonetta. Myöskään kuntien palvelutuotanto ei ole niin kehittynyttä, että sitä olisi laajamittaisesti siirretty verkkoon. Toisaalta myöskään kuntien käsityksen mukaiset sähköiset palvelut eivät tarvitse kuin ehkä korkeintaan megan yhteyden siinä missä esimerkiksi YLE-areenan liikkuva kuva siirtyy helposti jo kahdella megalla. Nyt luotavana olevan palvelun kautta koteihin olisi toki lähetettävissä Full HD-tasoista kuvaa korkeampilaatuista Ultra HD-kuvaa, jota juurikaan ei ole vielä saavutettavissa kuin teknologiakeskuksissa.

Yhtenä perusteluna on myös käytetty maatalouden ja yritysten tarpeita. On totta, että jotkut yritykset joutuvat siirtämään suuriakin datamääriä paikkakunnalta toiselle, mutta pääosin tällaiset yhtiöt ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, jotka taas on rajattu laajakaistahankkeen ja tuen ulkopuolelle. Vastaavasti taas maataloudessa hakemusjärjestelmät ovat helposti käytettävissä muutaman megan yhteydellä, kun taas suuret nopeudet ja datamäärät olisivat yleensä tarpeellisia vain navetan ja tuvan välillä, jolloin selvittäisiin kustannuksiltaan pienemmillä investoinneilla.

Laajakaistahankkeen myötä alueille, jossa tarpeet ovat lähinnä sähköpostiin ja internetin peruskäyttöön liittyviä, ollaan nyt tarjoamassa Autobahn-tasoista verkostoa. On tietysti niinkin, ettei tältä osin maaseudun asukkaita pidä asettaa heikompaan asemaan suhteessa kaupunkilaisiin, mutta kun ongelmana on tällä hetkellä se, etteivät 384 kbs-yhteydet tai katvealueilla heikosti toimivat mokkulat toimi riittävässä määrin, ei kärpästä pitäisi tappaa härkäsellä. Niinpä esimerkiksi hyväksi todetun @450-verkon tai uuden lanseeratun satelliittilaajakaistan avulla olisi suuri osa väestöstä hoidettavissa huomattavasti huokeammilla kustannuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

OSA 1.

Olipa kerran laajakaistahanke

Matti Muukkonen 16.11.2010

Aluksi
Joulukuussa 2008 Suomen hallitus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan valtio luo mallin ja lähtee tukemaan laajakaistayhteyksien rakentamista sellaisille alueille, joille kaupallisesti laajakaistaa ei rakennettaisi. Tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä ”huippunopeat 100 Mbit/s yhteydet olisivat enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista.”

Vuoden 2010 alusta voimaan saatettiin laajakaistatukilaki, jossa tukipolitiikka määriteltiin. Valtio ja EU sekä kunnat osallistuisivat infran rakentamiseen. Lain 8 §:ssä määriteltiin kunnille maksuosuudet muun muassa taloudellisen tilanteen mukaan. Lain myötä kustannukset jaettiin siten, että operaattorit (tuen saaja) maksaisi hankkeen kustannuksista 34 %, kunta maksuosuutensa mukaisesti joko 33, 22 tai 8 prosenttia ja valtio/EU loput. Näin operaattoreille tulisi kannattavaksi rakentaa verkosto koko maahan.

Samanaikaisesti Digita, ähtävästi teleoperaattoreiden intressien seurauksena, ilmoitti loppukeväästä 2009 luopuvansa @450-dataverkon ylläpitämisestä. Digitan näkökulmasta kannattavuutta ei ollut löydettävissä verkolle, koska esimerkiksi päätelaitteita ei ollut saatavissa, vaikka niitä maahan oli tuotu riittävästi. Ne olivat kadonneet erään teleoperaattorin varastoihin. @450-verkon katoamisen myötä langaton massatekniikka tulisi ottamaan selvän askeleen taaksepäin. Toisaalta puhtaan dataverkon poistuminen markkinoilta ei kyseenalaistaisi ns. hybridiverkkojen (puhelin (primaari) / data) pohjalle rakentuvaa helpommin laskutettavaa ja kontrolloitavaa puhelinliikennettä ip-puheluiden yleistymisen muodossa.

Laajakaistahankkeen tuottamasta autuudesta
Laajakaista kaikille, nyk. Laajakaista 2015, -hanke rakentuu yksityisten ja julkisen vallan yhteistyömallin pohjalle, jossa valitettavasti yksityinen palvelutuotanto on hyötyjänä ja julkinen valta maksajana. On totta, ettei operaattoreille olisi välttämättä kannattavaa tehdä miljoonainvestointeja haja-asutusalueelle, koska yksittäisten asiakkaiden kuukausimaksut nousisivat liian korkeiksi, mikäli niillä pyrittäisiin kuolettamaan kustannukset. Toisaalta myöskään varmuutta siitä, että onko nykyisissä ”savuissa” vielä tulevaisuudessa savuja, ei kenelläkään ole. Haja-asutusalueen muuttotappioluvut kun ovat melko korkeaa luokkaa ja monikaan asunnoista ei ole enää seuraavalle asukkaalle asumiskelpoisessa kunnossa, vaikka laajakaista taloon tuotaisiin. On nimittäin muistettava, että Suomessa on edelleenkin taloja, joissa ei ole vettä tai sähköä, ainakaan julkisen infran tuottamana.

Moni ikääntynyt ei myöskään osaa käyttää laajakaistaa tai välttämättä edes omista tietokonetta. Myöskään kuntien palvelutuotanto ei ole niin kehittynyttä, että sitä olisi laajamittaisesti siirretty verkkoon. Toisaalta myöskään kuntien käsityksen mukaiset sähköiset palvelut eivät tarvitse kuin ehkä korkeintaan megan yhteyden siinä missä esimerkiksi YLE-areenan liikkuva kuva siirtyy helposti jo kahdella megalla. Nyt luotavana olevan palvelun kautta koteihin olisi toki lähetettävissä Full HD-tasoista kuvaa korkeampilaatuista Ultra HD-kuvaa, jota juurikaan ei ole vielä saavutettavissa kuin teknologiakeskuksissa.

Yhtenä perusteluna on myös käytetty maatalouden ja yritysten tarpeita. On totta, että jotkut yritykset joutuvat siirtämään suuriakin datamääriä paikkakunnalta toiselle, mutta pääosin tällaiset yhtiöt ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, jotka taas on rajattu laajakaistahankkeen ja tuen ulkopuolelle. Vastaavasti taas maataloudessa hakemusjärjestelmät ovat helposti käytettävissä muutaman megan yhteydellä, kun taas suuret nopeudet ja datamäärät olisivat yleensä tarpeellisia vain navetan ja tuvan välillä, jolloin selvittäisiin kustannuksiltaan pienemmillä investoinneilla.

Laajakaistahankkeen myötä alueille, jossa tarpeet ovat lähinnä sähköpostiin ja internetin peruskäyttöön liittyviä, ollaan nyt tarjoamassa Autobahn-tasoista verkostoa. On tietysti niinkin, ettei tältä osin maaseudun asukkaita pidä asettaa heikompaan asemaan suhteessa kaupunkilaisiin, mutta kun ongelmana on tällä hetkellä se, etteivät 384 kbs-yhteydet tai katvealueilla heikosti toimivat mokkulat toimi riittävässä määrin, ei kärpästä pitäisi tappaa härkäsellä. Niinpä esimerkiksi hyväksi todetun @450-verkon tai uuden lanseeratun satelliittilaajakaistan avulla olisi suuri osa väestöstä hoidettavissa huomattavasti huokeammilla kustannuksilla.

Lue lisää

OSA 2

Hankkeen kustannukset
Osassa kunnista kuntalaisille on luvattu jo, että nyt rakennetaan laajakaistat kaikille. Tämä lupaus on tehty sillä tiedolla, mitä kuntien kustannuksiksi alkuvaiheessa saatiin. Tällöin havaittiin, että hankkeessa kuntaosuudet esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa olisivat noin 300 000 – 400 000 euron tienoolla, joka kuntien taloustilanteesta huolimatta ei olisi mahdottomuus, vaikka kuntien keskimääräiset investointibudjetit vuosittain ovat noin 700 000 euroa per vuosi, kun kysymys on noin 1 500 asukkaan kunnista.

Kuntien maksuosuus ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan hanketta on tarkasteltava laajemmin. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Kyyjärven kunta, jonka tunnen luonnollisesti parhaiten. Kyyjärvellä laadittiin suunnitelma tai pikemminkin selvitys, jossa muodostettiin kirkonkylän ympäristöön ns. markkinaehtoinen alue. Yhteensä runkoverkkoa havaittiin tarvittavan 103 kilometriä, josta luonnollisesti osa voidaan korvata maassa jo olevalla kuntien omistamalla seutuverkolla. Tämän verkotuksen avulla päästäisiin suoraan seinään, vaaditun enintään kahden kilometrin etäisyyteen sijaan, potentiaalisissa 338 kiinteistössä. Näin runkoverkon ja liittymien rakentamisen kokonaiskustannuksiksi tulisi 1 771 600 euroa, josta kunnan (22 %:n maksuosuusluokka) kustannukseksi tulisi 389 752 euroa. Valtio ja EU maksaisivat hankkeesta 44 %:a eli 779 504 euroa ja operaattori 34 % eli 602 344 euroa. Ei kuulosta mahdottomalta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Kuntien, valtion ja Eu:n sekä operaattorin kustannusten lisäksi tai paremminkin operaattorin kustannusten kattamiseksi asiakas olisi velvollinen maksamaan arvonlisäverottomana 1 100 euroa liittymismaksua (1 353 euroa sis. alv. 23 %), mikäli liittyminen tapahtuu runkoverkon rakentamisen yhteydessä. Sen sijaan myöhempi liittyminen maksaisi 2 200 euroa arvonlisäverottomana (2 706 euroa sis. alv. 23 %) sekä 17,20 euroa jokaiselta metriltä joka ylittää 100 metrin etäisyyden runkoverkosta. Näillä maksuilla luonnollisesti operaattori rahoittaisi oman osuutensa kustannusten kattamista.

Julkisella investoinnilla ja yksityisten omalla liittymismaksulla oltaisiin kuitenkin vasta tilanteessa, jossa valokuitupiuha tulisi rakennuksen seinään ja sen läpi. Edelleen investointi aiheuttaisi liittyjälle kustannuksen perusmaksun muodossa, joka olisi 36 euroa kuukaudessa. Tälläkään ei sinänsä vielä tulisi mitään sisältöä, vaan 10 megabitin yhteydestä kuukausimaksu olisi 16 euroa tai paljon puhutusta 100 megan yhteydestä 22 euroa, jolloin taloon tulisi internet-palvelu. Paljon puhutut ip-tv-palvelut maksaisivat maksuttomien kanavien osalta 5 euroa kuukaudessa ja luonnollisesti maksukanavat sekä esimerkiksi elokuvatilaukset vielä päälle. 100 megan yhteydestä ja ip-tv:n maksuttomista kanavista tulisi kotitaloudelle siten 63 euron kuukausimaksu. Hinnat arvonlisäverollisia.
63 euroa ei sinänsä kuulosta kovinkaan suurelta maksulta, mikäli ei tarkastella tämän alueen kotitalouksien taloustilannetta. Keskimäärin jokainen kyyjärveläinen tienaa nimittäin vain noin 750 euroa bruttona kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 650 euron nettotuloja, josta laajakaistan osuus olisi melkoisen suuri kun vielä huomioidaan asumiskustannusten vievän summasta yli puolet. Varsinkin yksinasuville laajakaistan ottaminen olisi siten täysin mahdotonta taloudellisesti. Meidän ihmisillä ei kerta kaikkiaan vain ole varaa tällaiseen ”palveluun” tilanteessa, jossa työttömyys on vakava ongelma ja ikääntymisen myötä kunnat joutuvat aloittamaan massiiviset leikkaukset.
Myöskään kunnille hankkeen kustannukset eivät jäisi muutaman sadan tuhannen investointiin, sillä rakentaminen edellyttää kunnilta takaussitoumusta operaattorin osuuteen. Tämän vastineeksi on neuvoteltavissa vakuutena luonnollisesti verkko, mutta pahimmassa tilanteessa reilun 600 000 euron takausvastuu voisi realisoituessaan horjuttaa jo kunnan taloutta, sillä on muistettava, että yhden veroäyrin tuotto tällä on noin 185 000 euroa.

Anonyymi kirjoitti:

OSA 2

Hankkeen kustannukset
Osassa kunnista kuntalaisille on luvattu jo, että nyt rakennetaan laajakaistat kaikille. Tämä lupaus on tehty sillä tiedolla, mitä kuntien kustannuksiksi alkuvaiheessa saatiin. Tällöin havaittiin, että hankkeessa kuntaosuudet esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa olisivat noin 300 000 – 400 000 euron tienoolla, joka kuntien taloustilanteesta huolimatta ei olisi mahdottomuus, vaikka kuntien keskimääräiset investointibudjetit vuosittain ovat noin 700 000 euroa per vuosi, kun kysymys on noin 1 500 asukkaan kunnista.

Kuntien maksuosuus ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan hanketta on tarkasteltava laajemmin. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Kyyjärven kunta, jonka tunnen luonnollisesti parhaiten. Kyyjärvellä laadittiin suunnitelma tai pikemminkin selvitys, jossa muodostettiin kirkonkylän ympäristöön ns. markkinaehtoinen alue. Yhteensä runkoverkkoa havaittiin tarvittavan 103 kilometriä, josta luonnollisesti osa voidaan korvata maassa jo olevalla kuntien omistamalla seutuverkolla. Tämän verkotuksen avulla päästäisiin suoraan seinään, vaaditun enintään kahden kilometrin etäisyyteen sijaan, potentiaalisissa 338 kiinteistössä. Näin runkoverkon ja liittymien rakentamisen kokonaiskustannuksiksi tulisi 1 771 600 euroa, josta kunnan (22 %:n maksuosuusluokka) kustannukseksi tulisi 389 752 euroa. Valtio ja EU maksaisivat hankkeesta 44 %:a eli 779 504 euroa ja operaattori 34 % eli 602 344 euroa. Ei kuulosta mahdottomalta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Kuntien, valtion ja Eu:n sekä operaattorin kustannusten lisäksi tai paremminkin operaattorin kustannusten kattamiseksi asiakas olisi velvollinen maksamaan arvonlisäverottomana 1 100 euroa liittymismaksua (1 353 euroa sis. alv. 23 %), mikäli liittyminen tapahtuu runkoverkon rakentamisen yhteydessä. Sen sijaan myöhempi liittyminen maksaisi 2 200 euroa arvonlisäverottomana (2 706 euroa sis. alv. 23 %) sekä 17,20 euroa jokaiselta metriltä joka ylittää 100 metrin etäisyyden runkoverkosta. Näillä maksuilla luonnollisesti operaattori rahoittaisi oman osuutensa kustannusten kattamista.

Julkisella investoinnilla ja yksityisten omalla liittymismaksulla oltaisiin kuitenkin vasta tilanteessa, jossa valokuitupiuha tulisi rakennuksen seinään ja sen läpi. Edelleen investointi aiheuttaisi liittyjälle kustannuksen perusmaksun muodossa, joka olisi 36 euroa kuukaudessa. Tälläkään ei sinänsä vielä tulisi mitään sisältöä, vaan 10 megabitin yhteydestä kuukausimaksu olisi 16 euroa tai paljon puhutusta 100 megan yhteydestä 22 euroa, jolloin taloon tulisi internet-palvelu. Paljon puhutut ip-tv-palvelut maksaisivat maksuttomien kanavien osalta 5 euroa kuukaudessa ja luonnollisesti maksukanavat sekä esimerkiksi elokuvatilaukset vielä päälle. 100 megan yhteydestä ja ip-tv:n maksuttomista kanavista tulisi kotitaloudelle siten 63 euron kuukausimaksu. Hinnat arvonlisäverollisia.
63 euroa ei sinänsä kuulosta kovinkaan suurelta maksulta, mikäli ei tarkastella tämän alueen kotitalouksien taloustilannetta. Keskimäärin jokainen kyyjärveläinen tienaa nimittäin vain noin 750 euroa bruttona kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 650 euron nettotuloja, josta laajakaistan osuus olisi melkoisen suuri kun vielä huomioidaan asumiskustannusten vievän summasta yli puolet. Varsinkin yksinasuville laajakaistan ottaminen olisi siten täysin mahdotonta taloudellisesti. Meidän ihmisillä ei kerta kaikkiaan vain ole varaa tällaiseen ”palveluun” tilanteessa, jossa työttömyys on vakava ongelma ja ikääntymisen myötä kunnat joutuvat aloittamaan massiiviset leikkaukset.
Myöskään kunnille hankkeen kustannukset eivät jäisi muutaman sadan tuhannen investointiin, sillä rakentaminen edellyttää kunnilta takaussitoumusta operaattorin osuuteen. Tämän vastineeksi on neuvoteltavissa vakuutena luonnollisesti verkko, mutta pahimmassa tilanteessa reilun 600 000 euron takausvastuu voisi realisoituessaan horjuttaa jo kunnan taloutta, sillä on muistettava, että yhden veroäyrin tuotto tällä on noin 185 000 euroa.

Lue lisää

OSA 3

Eikä takausvastuut jää tähän. On nimittäin niinkin, että valtion tuettu hanke koskee nimenomaan vain haja-asutusaluetta. Kaupallinen alue ja mökit jäävät tämän tuen ulkopuolelle. Tätä aluetta esimerkiksi Kyyjärvellä olisi jopa 609 kilometriä, joka taas olisi kustannuksiltaan lähes 10,5 miljoonan euron urakka. Koska kysymys ei kuitenkaan ole aidosti kaupallisesta alueesta, tarvittaisiin tässäkin kuntia apuun nimenomaan takausten muodossa. Mikäli kaikki kaupallisen alueen kiinteistöt (583 kpl) ja mökit (136 kpl) saataisiin laajakaistaverkon piiriin, syntyisi siitä kunnalle noin 9,5 miljoonan takausvastuu, joka ylittäisi miljoonalla jo kunnan vuotuisen budjetin. Jos taas tyydyttäisiin 60 %:n kaupallisesta alueesta ja 20 %:n mökeistä, pienenisi takausvastuu noin 2,6 miljoonaan, joka vastaisi enää kunnan vuotuista sivistystoimen ja keskushallinnon budjettia. Olipa takaus 2,6 miljoonaa, 10,5 miljoonaa tai jotain siltä väliltä, olisi se kohtalokas kunnalle vaikka kuoletus tehtäisiin useampivuotiseksi.

Hyvä idea, hankala toteutus
Laajakaista kaikille hanke on sinänsä loistava idea. On totta, että Suomi on tippunut tietoyhteiskuntakehityksessä kehitysmaaksi puuttuvien verkkojen vuoksi. Toisaalta kuitenkin olisi syytä tutkia joustavampia malleja, joilla kustannuksia voitaisiin saada pienemmiksi. Lisäksi myöskään 100 megan yhteys ei aina ole tarpeellinen, vaan verkko voitaisiin toteuttaa pienemmin nopeuksin ja langattomuutta hyödyntäen. Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. Valitettavaa on nimittäin se, että tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee mönkään. Se pitäisi kaikkien tiedostaa.

Yhtenä tekijänä voisi olla kuntien takausvastuiden lieventäminen valtiontakauksilla. Tällöin vastuut kuitenkin ovat melko suuret, kun jo pelkästään osa Keski-Suomea tekisi takausvastuita 190 – 702 miljoonaa euroa (koko Suomen takausvastuut nousisivat useisiin miljardeihin). Toisaalta kuitenkin olisi pohdittava myös sitä onko tämä hanke nyt missään määrin järkevä toteuttaa suunnitellulla tavalla. Tämä jääköön pohdittavaksi. Nyt realiteetit on ainakin kerrottu julki.


https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattimuukkonen/52072-olipa-kerran-laajakaistahanke/

Anonyymi kirjoitti:

Tyypillinen Ylä Suomalainen ei kussut siihen mihin kyykkyi!

Matti taitaa kuitenkin olla lähtöisin pohojanmaalta.

Anonyymi kirjoitti:

Tyypillinen Ylä Suomalainen ei kussut siihen mihin kyykkyi!

Ei ole Savosta, vaanpohjanmaalta.

OSA 2.

Edellä on puhuttu kunnan velkataakasta. Kyyjärvi on kuitenkin poikkeuksellinen kunta, sillä se omaa merkittävän sijoitussalkun Keski-Suomen Valon myynnin jäljiltä. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä sijoitussalkku oli kooltaan 5,5 miljoonaa euroa. Kun tämä summa vähennettäisiin veloista, tippuisi määrä lähes puoleen. Jos Paletti olisi aikanaan myyty, puhuttaisiin enää muutamien miljoonien veloista. Ilman laajakaistahanketta tilanne olisi vieläkin parempi.

Kyyjärven suuri ongelma on ollut se, että kunnassa on kyllä virkajohto vaihtunut ja tuonut uusia ajatuksia, mutta koko sen ajan, kun kunnassa on kunnanjohtaja 1970-luvulta alkaen ollut, on luottamushenkilöjohtajana (kunnanhallituksen puheenjohtaja) toiminut yhtä kaksivuotista kautta lukuun ottamatta vain kaksi miestä. Ensimmäinen oli noin 30 vuotta johdossa, jonka jälkeen toinen on jatkanut. Oma kokemukseni on, että tässä on suuri ongelma, joka on näkynyt luulona siitä, että asiat tiedetään paremmin. Tämä toki taisi olla yleisempääkin, sillä joskus valtuustossa, kun kerroin väestöennusteista, kyseltiin siitä, että noinkohan nuo ennusteet ovat noin toteutuneet koskaan... Jouduin vastaamaan, että eivät olleetkaan, sillä ne olivat siihen mennessä aina toteutuneet pahempina.

Se miksi kirjoitan tämän jutun, on harmitukseni siihen, että monista asioista syytetään valtiota. On kyllä niin, että kuntatalous on heikentynyt mm. valtionosuusleikkausten johdosta, mutta paljon hallaa tekevät myös kunnat itse. Kenenkään etu ei ole se, että rahaa kaadetaan heikosti toimiviin rakenteisiin tai se, etteivät toimijat joudu koskaan vastuuseen. Hyvänä esimerkkinä vastuusta on myös se, ettei Kyyjärvelläkään kukaan saanut minkään näköistä sanktiota siitä, että hyvin toimineen työllisyysprojektin lopulta kumoon ajaneen valtuuston päätöksen vastaisesta takaussitoumuksesta allekirjoittajat selvisivät kuin koirat veräjästä. Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa voida käydä.


Kirjoittaja on kuntaoikeuden tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut Kyyjärven lisäksi myös Suomenniemen ja Pyhärannan kunnanjohtajana sekä muissa kunta-alan johtotehtävissä. Hänellä on kokemusta myös yksityiseltä sektorilta.

Matti Muukkonen
On vuonna -82 syntynyt hallintotieteiden tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri ja Master of Arts in Law. Nykyisin työskentelen Itä-Suomen yliopistossa kuntaoikeuden tutkijatohtorina. Aiemmin työurallani toiminut muun muassa Riihimäen muutosjohtajana, Mikkelin Puhelin Oyj:n (MPY) liiketoiminnan kehityspäällikkönä, vastuualueenani uudet digitaalisen liiketoiminnan innovaatiot sekä Agens'n toimitusjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi olen toiminut mm. kunnanjohtajana Kyyjärvellä, Pyhärannassa ja Suomenniemellä, Joensuun yliopistossa eri opetus- ja tutkimustehtävissä sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistoinnin ja digipalvelujen tutkimusjohtajana. Tässä blogissa ilmaisemani ajatukset ovat yksin minun ja yksityishenkilönä esitettyjä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattimuukkonen/tapaus-kyyjarvi/

100*24/124. -ei kovin helppo pääsälasku

Muukkosen jälkeen velanotto on kasvanut valtavasti. Sieltä ne velanottajat löytyy kunnan valtuutetuista ja kunnanhallituksesta. No nyt koetaan mitä näillä päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten elämään. Toivottavasti tehdään viranomaisten taholta tutkimus perusteellisesti.

Huonot kunnanjohtajat hallitusten sekä valtuuston jäsenet kuuntelivat myös isomekkoista maakuntasihteeri Anita Mikkosta, joka komenteli valtuustoja käymällä valtuuston kokouksissa ja huutamassa Järviradiodsa aiheesta. Kitisevä ääni sai kaiken kuulostamaan negatiiviselta. Hyi, mikä ämmä !!! Onneksi on nyt koronakaranteenissa eikä ole aikoihin maakunnan hallinnossa saanut olla.

Niin muutama Kyyjärven valtuutettu nosti mukavat eurot laajakaistalta

Anonyymi kirjoitti:

Niin muutama Kyyjärven valtuutettu nosti mukavat eurot laajakaistalta

Ostiko rahoilla pajukkoa tuulivoima-alueelta?