Satakunnan tulevaisuus

Väestön ikääntyminen sekä kuntien kehittåminen siirtää palvelut isompiin kuntiin,jotta matkat pitenisi ja apu haetaan kauempaa,kuten sairaala on Porissa ja Ulvilassa.Teollisuuden ja yritysten vähäisyys samaten koulutusmahdohollisuuden vetävät muualle,joten ikääntyneet jäävät,eikä tulevaisuutta näköpiirissä,kukapa sitten talot ja rakennukset sekä pellot metsineen hoitaa,joten tehtävää riittää.Luottamushenkilöitä vaikea löytää,joten kuntien päätösvaltakin murenee eikä ole näkemyksiä tulevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Väestön ikääntyminen sekä kuntien kehittåminen siirtää palvelut isompiin kuntiin,jotta matkat pitenisi ja apu haetaan kauempaa,kuten sairaala on Porissa ja Ulvilassa.Teollisuuden ja yritysten vähäisyys samaten koulutusmahdohollisuuden vetävät muualle,joten ikääntyneet jäävät,eikä tulevaisuutta näköpiirissä,kukapa sitten talot ja rakennukset sekä pellot metsineen hoitaa,joten tehtävää riittää.Luottamushenkilöitä vaikea löytää,joten kuntien päätösvaltakin murenee eikä ole näkemyksiä tulevaisuuteen.

Lue lisää

Uutsissa,että vanhempien ruuat tuodaan kaukaa jäähdytetynä,jotta lämmittää itse tai hoitaja lämmittää jos ehtii.Porissa on Satasairaala,Sotekeskus Länsi ja Noormarkun sairaalat.Teollisuus jo aikoja sitten lopetettu tai viety ulkomaille.Tarve työllistää vähentyy väki ikääntyy tai poistuu muualle.Mannut halpenee tai puretaan ellei sitten polteta,joista uutisistavoi lukea.Samat luottamushenkilöt päättävät työuran verran,eivät muut hallitse asioita niitä tehdään tällä tavalla.Uusia tuulia ei tarvita,joten muualla tarvitaan,jollei tuoni korjaa.Satakunta pienenee on autiotalo,josta Dingo laula...Työttömiä liian paljon,kuka pystyy asumaan ja elättämäänitsensä joillakin perhettäkin tai omaisia hoidettavana,jopa yli 80 v omaishoitajana.

Tuollainen jako olisi siitä helpompi, että ainakaan alustavasti yhtäkään nykymaakuntaa ei tarvitsisi jakaa eri lääneihin vaan jokaisen nykymaakunnan alue kuuluisi kokonaisuudessaan johonkin ehdotettuun lääniin. Toki jos ehdotettujen läänien rajamailla osa paikkakunnista kokisi luontevaksi kuulua uumoiltuun naapurilääniin, voitaisiin tiettyjä aluemuutoksia varmaankin tehdä. Etenkin suunnitteluvaiheessa tällaiset aluemuutokset olisivat kenties helposti toteutettavissa. Olennaisinta olisi kuitenkin saada mahdollisimman moni Suomen kolkka kuulumaan luontevimmaksi koettuun lääniin.

Mikäli näiden läänien sisäisiä yhteistöitä haluttaisiin entisestään tiivistää, voitaisiinkohan oikeusalueetkin jakaa läänien mukaan? Toki jos hovioikeuksien tilalle tulisivat lääninoikeudet ja käräjäoikeuksien tilalle vaikkapa seutukunnanoikeudet, kasvaisi siinä lääninoikeuksien määrä verrattuna hovioikeuksiin ja seutukunnanoikeuksien käräjäoikeuksiin. Sen puoleen käräjäoikeusalueet voitaisiinkin rakentaa läänien pohjalle, kun taas yhteen hovioikeusalueeseen voitaisiin koittaa saada vähintään kaksi lääneihin rakentuvaa käräjäoikeusaluetta. Mitä itse tosin koitin hahmotella, minkälaiset hovioikeusalueet voisivat tällöin olla, vaikutti hankalalta saada jokaiseen hovioikeusalueeseen luontevasti vähintään kaksi näihin lääneihin perustuvaa käräjäoikeusaluetta. Mutta tulipa vain tällainenkin ajatus mieleen.

Jos nyt aluejako olisi tuollainen, voisin antaa ehdotuksia näiden keskuskaupungeiksi:

Itä-Suomen keskuskaupunkina olisi Kuopio. Kyseessä olisi kuitenkin alueen suurin kaupunki, ja ainakin kolmikon maakuntakeskuksista on myös keskeisimmällä paikalla. Jokaiseen osa-alueeseen ei välttämättä tosin olisi ainakaan näin helppoa saada keskuskaupunkia niin keskeiselle paikalle, mutta kriteerinä voisi olla pääasiassa kaupunkien koot väkiluvun mukaan. Näin ollen Etelä-Hämeen keskuskaupunkina olisi Lahti. Vaikka kaupunki ei olisikaan alueen keskeisimmällä paikalla, kyseessä olisi kuitenkin osa-alueen suurin kaupunki.

Kaakkois-Suomen kohdalla asia lieneekin haastavampi. Mitä nyt Wikipediasta katsoin, Lappeenranta olisi kolmesta keskuskaupungista kaupunkialueena suurin, mutta Kouvola olisi kuitenkin väkiluvultaan suurin. Asia selittyy kenties merkittävillä kuntaliitoksilla. Tämän lisäksi Kymenlaakson maakunnalla on kaksi keskuskaupunkia, joista toinen on Kouvolan lisäksi Kotka. Tosin Kouvola olisi ainakin näistä kolmesta keskeisimmällä paikalla, joten se olisi sen puoleen helpointa valita näistä kolmesta Kaakkois-Suomen keskuskaupungiksi.

Timo Aron ehdotuksessa Seinäjoki ilmeisesti olisi kaavailtu Pohjanmaan keskuskaupungiksi. Vaasa on isompi kuin Seinäjoki ja Kokkola, minkä lisäksi Vaasaan olisi Kokkolasta lyhyempi matka kuin Seinäjoelle. Ainakin tällaiset seikat puoltaisivat mieluummin Vaasaa näistä kolmesta Pohjanmaasta yhdistyneen Pohjanmaan keskuskaupungiksi. Toki jos Seinäjoki koetaan muuten keskeisemmäksi sijainniltaan, voisi siinä olla perustetta tehdä Seinäjoki ehdotetun Pohjanmaan osa-alueen keskuskaupungiksi. Mutta muuten keskuskaupungiksi olisi varmaan helppo sopia jokaiselle osa-alueelle aina sen suurin kaupunki.

Melkoisia ehdotuksia on kyllä kummunnut. Voisihan sitä asettua ehdolle johonkin valtuustoon!

Toki sitten riskinä isommissa maakunnissa tms olisi, että palvelut karkaisivat vielä kauemmas mitä nyt ovat. Nytkin voi Pori tuntua kaukaiselta paikalta hakea joitain sairaalapalveluita, ja tässä mallissa näidenkin palveluiden siirtyminen Turkuun olisi varmaan todennäköisempää kuin nykyisin. Ja kun Satakunnasta helposti on pidempi matka Turkuun kuin Poriin. Ja sitten voisi käydä niinkin, että Turun sairaalapalvelut ruuhkautuisivat entisestään. Mutta tiedä sitten näistä!

Nyt kun hyvinvointialueet tulivat tai ovat tulossa, perusterveyskeskuspalvelutkin saattavat toki karata vähän kauemmas mihin on nyt totuttu. Palvelut kun siirrettiin Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueille - eli suunnilleen vastaaville alueille kuin nykyiset maakunnat vastaavat - saatettaisiin kotikunnasta totuttuja palveluja päätyä hakemaan jostain vähän kauempaa. Samalla pienemmät paikkakunnat eivät välttämättä saa ääntään tarpeeksi kuuluviin, etenkään jos haetaan palvelut isommasta paikasta. Mutta aika näyttää, miten käy!

Anonyymi kirjoitti:

Toki sitten riskinä isommissa maakunnissa tms olisi, että palvelut karkaisivat vielä kauemmas mitä nyt ovat. Nytkin voi Pori tuntua kaukaiselta paikalta hakea joitain sairaalapalveluita, ja tässä mallissa näidenkin palveluiden siirtyminen Turkuun olisi varmaan todennäköisempää kuin nykyisin. Ja kun Satakunnasta helposti on pidempi matka Turkuun kuin Poriin. Ja sitten voisi käydä niinkin, että Turun sairaalapalvelut ruuhkautuisivat entisestään. Mutta tiedä sitten näistä!

Nyt kun hyvinvointialueet tulivat tai ovat tulossa, perusterveyskeskuspalvelutkin saattavat toki karata vähän kauemmas mihin on nyt totuttu. Palvelut kun siirrettiin Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueille - eli suunnilleen vastaaville alueille kuin nykyiset maakunnat vastaavat - saatettaisiin kotikunnasta totuttuja palveluja päätyä hakemaan jostain vähän kauempaa. Samalla pienemmät paikkakunnat eivät välttämättä saa ääntään tarpeeksi kuuluviin, etenkään jos haetaan palvelut isommasta paikasta. Mutta aika näyttää, miten käy!

Lue lisää

Toki nyt nämä hallinnolliset nykymaakunnat, ELY-keskukset ja aluehallintovirastot voitaisiin korvata jollain yhdellä luontevammalla mallilla niin, että palvelut eivät karkaisi kohtuuttoman kauas. Hyvinvointialue tuntuisi ehkä jotenkin tekaistulta nimeltä, tosin joku uusi nimi kai piti keksiä kun ei vanhoista löytynyt kai sopivaa. Maakunta olisi voinut olla sopiva nimike. Mutta aika näyttää, miten käy ja mitä tuleman pitää!

Jos ehdotetunlainen Lounais-Suomen hallinnollinen alue olisi ollut sopivasti olemassa, voisi siihen toisaalta sisältyä myöskin Pyhäjärviseudun seutukunta! Toisena paikkakunta olisi voinut ollut nykyisenlainen Eura Kiukaisineen ja muineen, ja toisena Säkylän, Köyliön ja Yläneen muodostama paikkakunta. Eura ja Säkylä ovat vetäneet Pyhäjärven ympäryksiltä sen verran väkeä ostoksille, ja muutenkin alueella lienee ollut joskus yhteistyötäkin. Mutta näillä mennään, varmaan aika lonkalta heitetty toteamus!

Anonyymi kirjoitti:

Toki sitten riskinä isommissa maakunnissa tms olisi, että palvelut karkaisivat vielä kauemmas mitä nyt ovat. Nytkin voi Pori tuntua kaukaiselta paikalta hakea joitain sairaalapalveluita, ja tässä mallissa näidenkin palveluiden siirtyminen Turkuun olisi varmaan todennäköisempää kuin nykyisin. Ja kun Satakunnasta helposti on pidempi matka Turkuun kuin Poriin. Ja sitten voisi käydä niinkin, että Turun sairaalapalvelut ruuhkautuisivat entisestään. Mutta tiedä sitten näistä!

Nyt kun hyvinvointialueet tulivat tai ovat tulossa, perusterveyskeskuspalvelutkin saattavat toki karata vähän kauemmas mihin on nyt totuttu. Palvelut kun siirrettiin Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueille - eli suunnilleen vastaaville alueille kuin nykyiset maakunnat vastaavat - saatettaisiin kotikunnasta totuttuja palveluja päätyä hakemaan jostain vähän kauempaa. Samalla pienemmät paikkakunnat eivät välttämättä saa ääntään tarpeeksi kuuluviin, etenkään jos haetaan palvelut isommasta paikasta. Mutta aika näyttää, miten käy!

Lue lisää

Sote on kupla , johtajia palkattu mutta missa käsiä tekevät työntekijät, tulosa lisää eläkkeelle lähtijöitä, muualle töihin muuttajia, työhön tulijoita tosi vähän Uusia seiniä rakennetaan ja ne seinät ovat tyhjillään kesällä pari kuukautta ja joulun aikoihin kuukauden.
Nuorison masennus ja huumeongelmat lisääntyvät, mutta lääkäreitä eikä osaavaa henkilökuntaa ei saada tarpeeksi . Terapiaa ei olemahdollisuutta ollenkaan vaan nuoret ovat seinien sisällä vahvoissa lääkkeissä ja jäävät loppu elämäkseen koukkuun.

Pelottaa että lähimmäiseni ei koskaan pääse pois eikä kuntoudu normaaliin elämään kun monta kuukautta on mennyt laitoksessa. Ei ole päässyt pois alueelta , ei omaan kotiinsa. Päiviä suljetussa huoneessa jopa välillä sidottuna. Elämän sisältön pelien pelaaminen, ruokaileminen, kiloja kertynyt kun ei ole liikuntaa tarpeeksi.Monesti on kielto ettei omaiset saa vierailla mikä minusta on aivan väärin, koska siinä tulee helposti sairaalle tunne välittämisen puutteesta.
Lääkkeitä on syötetty monia, mielestäni ei ole auttanut mihinkään. tämän kirjoitin 10.10.2021 nyt tänään 1.9.2022 tilanne aivan yhtä kauheaa nuori voi entistä huonommin sama peli jatkuu eristettynä huoneessaan edelleen, ulos pääsee satunnaisesti. ruokailu päivän kohokohta ja kiloja kertynyt 20kg, kaikki vaatteet jouduttu uusimaan,lääkkeiden määrää lisätään ja jos ei suostu ottamaan isketään piikki hoitohenkilökunnan pitäessä kiinni, eli on kakatus,rauhoittavat ja unilääkkeet päivittäin eikä mitään uutta ole keksitty toimintaan. Olen sanonut siellä että jos itse joutuisin viettämään murrosikäisenä sellaisessa paikassa tulisin hulluksi, itsetuhoiseksi ja vaaralliseksi kaksi vuotta pakkohoidossa. Erittäin surullista nuoren ihmisen elämää.

Jos nämä kymmenen ehdotettua hallintoaluetta tulisivat käyttöön, voisivat keskuskaupungit niissä jakautua vaikkapa seuraavasti:

Uudenmaan keskuskaupunkina olisi Helsinki. Alueen selvästi suurin kaupunki ainakin väestömäärältään ja muutenkin toiminee alueella merkittävänä keskuksena.

Ahvenanmaan keskuskaupunkina olisi Maarianhamina. Alueen ainoa kaupunki ja ainakin väestömäärältään alueen suurin paikkakunta. Samalla alueen yhteinen hallinto toiminee merkittävissä määrin nykyiselläänkin siellä.

Lapin keskuskaupunkina olisi Rovaniemi. Ainakin väestömäärältään alueen suurin kaupunki ja alueen yhteinen hallinto lienee nykyiselläänkin keskitetty pääosin sinne.

Lounais-Suomen keskuskaupunkina olisi Turku. Väestömäärältään alueen selvästi suurin kaupunki, minkä lisäksi yhteistyökuvioissa lienee toiminut muutenkin selvimpänä keskuskaupunkina. Maantieteellinen keskipiste sijoittunee maakuntien rajamaille Rauman, Pyhärannan, Laitilan, Euran ja Säkylän tienoille, mutta alueelta ei taida löytyä tarpeeksi rahkeita kattavaa paikkaa. Turku lienee luontevin.

Pohjois-Hämeen keskuskaupunkina olisi Tampere. Ainakin väkimäärältään alueen suurin kaupunki ja yhteistyökuvioissa taitaa nykyiselläänkin hallinto sijaita siellä. Yhteistyötä lienee ainakin poliisiasioissa ja pääpoliisiasema käsittääkseni sijaitsee Tampereella.

Etelä-Hämeen keskuskaupunkina olisi Lahti. Ainakin väkimäärältään alueen suurin kaupunki, mikä ainakin puoltaisi keskuskaupungin nimikkeen sijoittamista sinne.

Kaakkois-Suomessa ainakin linnunteitse keskeisimmällä sijainnilla olisi Lappeenranta, ainakin jos vertaillaan kolmea nykyistä keskuskaupunkia. Ja jos ei puhuta hallinnollisista kaupungeista vaan paikkakuntarajoista riippumattomista kaupunkialueista, Lappeenranta olisi kaupunkialueena kai suurin. Puoltaisi keskuskaupungin toimintojen keskittämistä sinne. Tosin hallinnollisina kaupunkeina Kouvola olisi väkiluvullisesti suurin ja lienee toiminut yhteistyökuvioissa keskuskaupunkina. Ja Kotkassakin lienee joitain keskukaupungin toimintoja ainakin Kymenlaakson maakunnan toimesta. Kuitenkin keskeisen sijainnin ja kaupunkialueen koon puolesta Lappeenranta olisi kenties sopivin vaihtoehto.

Itä-Suomen keskuskaupunkina olisi Kuopio, joka olisi väkimäärältään suurin ja ainakin kolmesta nykyisestä keskuskaupungista keskeisimmällä paikalla. Mikkeli on näistä keskuksista pienin ainakin väkimäärältään, ja on Joensuun tavoin syrjemmässä mainitun alueen sisällä.

Pohjanmaan keskuskaupungin suhteen lienee myös haastetta. Vaasa on kai väkimäärältään suurin ja siellä on ainakin ennen ollut yhteistyökuvioissa alueen keskus. Ja kun mietitään kolmen nykyisen keskuskaupungin kesken, Kokkolan ja Seinäjoen välinen etäisyys lienee pidempi kuin kummastakaan olisi matkaa Vaasaan. Tosin Etelä-Pohjanmaan laitamilta matkaa saataisi olla luontevampi matka naapurialueiden keskuksiin kuin Vaasaan. Sen kautta Seinäjoki voisi olla luontevin vaihtoehto. Eli todennäköisesti näistä kahdesta vaihtoehdosta pitäisi se luontevin valita.

Pohjois-Pohjanmaan keskuskaupunkina olisi Oulu, mikä on väestömäärältään suurin ja lienee toiminut alueen yhteistyöasioissa muutenkin keskuksena.

Koska Uusimaa on väkiluvullisesti ja Lappi pinta-alaltaan niin suuria, olisi perustellumpaa jättää nämä omiksi hallintoalueikseen liittämättä niitä naapurimaakuntien kanssa yhteiseen hallintoalueeseen. Ahvenanmaan osalta asiaa puoltaa autonomia, muuten se olisi ollut helppo liittää osaksi samaa hallintoaluetta nykyisen Varsinais-Suomen kanssa.

Lounais-Suomen ja Pohjois-Hämeen suhteen hankaluuksia aiheuttanee ainakin se, että kummastakin löytyy kaupunkeja, jotka ilman keskuskaupunki-nimikettä jäisivät väestömääriltään isommiksi kuin tiettyjen jäljelle jäävien alueiden keskuskaupungit. Porissa ja Jyväskylässä kun on molemmissa enempi asukkaita kuin vaikkapa Vaasassa, Seinäjoella tai Rovaniemellä. Puhumattakaan siitä, moniko ilman keskuskaupunki-nimikettä oleva kaupunki olisi Maarianhaminaa isompi. Mutta tulipa ajankuluksi tämmönen taas rustattua! Ei muuta kuin politiikkaan ajamaan näitä asioita läpi!

Toki jos Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan muodostamalle alueelle haluttaisiin löytää neutraalimpi nimi, yksi ehdotus voisi olla toisaalta Länsi-Suomi. Tällöin saataisiin nimien perusteella niin sanotut vastaparit: Lounais-Suomi ja Kaakkois-Suomi, sekä Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Tosin en tiedä kuulostaisiko Länsi-Suomi laajemmalta alueelta kuin tämä aluejako antaisi ymmärtää. Tai miellettäisiinkö Itä-Suomi vähän pohjoisemmaksi alueeksi kuin mainittu alue antaisi ymmärtää. Samalla voisi miettiä ehdotetulle Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle neutraalimpaa nimeä. Pohjois-Suomi ei sitä olisi, koska Suomea olisi kuitenkin vielä pohjoisempanakin Lapin muodossa. Mutta tässä nyt oli taas tämmöstä pohdintaa, millä ei liene mitään vaikutusta mihinkään. Annettakoot sellaisten kai sitten päättää keillä on tähän parhaiten vaikutusvaltaa.

Toki jos näitä hallinnollisia nykymaakuntia lähdettäisiin mainitulla tavalla yhdistelemään, korostuisi varmaan Timo Aron ehdottamaa toista mallia enemmän pidemmät etäisyydet oman läänin kuin naapuriläänin keskuskaupunkiin. Kenties pidempien etäisyyksien välttämiseski mahdollisimman hyvin oli taka-ajatuksena jakaa osa nykymaakunnista eri hallintoalueiden kesken. Eri asia tietenkin, kuinka luontevaksi etenkin asukkaat kokevat maakuntien jakautumisen uusien hallintoalueiden kesken. Selkeyttä varmasti toisi, jos hallinnollisten nykymaakuntien, ELY-keskusten, aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueiden sijaan Suomessa olisi valtiotason ja paikkakuntatason välillä vain yksi hallinnollinen aluejako vaikkapa lääneihin tai maakuntiin perustuen. Eri asia lienee, kuinka aluejako saataisiin luontevimmin toteutettua. Varsinkin, kun hyvinvointialueiden kehittämisestä on vielä sen verran vähän aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen jako olisi siitä helpompi, että ainakaan alustavasti yhtäkään nykymaakuntaa ei tarvitsisi jakaa eri lääneihin vaan jokaisen nykymaakunnan alue kuuluisi kokonaisuudessaan johonkin ehdotettuun lääniin. Toki jos ehdotettujen läänien rajamailla osa paikkakunnista kokisi luontevaksi kuulua uumoiltuun naapurilääniin, voitaisiin tiettyjä aluemuutoksia varmaankin tehdä. Etenkin suunnitteluvaiheessa tällaiset aluemuutokset olisivat kenties helposti toteutettavissa. Olennaisinta olisi kuitenkin saada mahdollisimman moni Suomen kolkka kuulumaan luontevimmaksi koettuun lääniin.

Mikäli näiden läänien sisäisiä yhteistöitä haluttaisiin entisestään tiivistää, voitaisiinkohan oikeusalueetkin jakaa läänien mukaan? Toki jos hovioikeuksien tilalle tulisivat lääninoikeudet ja käräjäoikeuksien tilalle vaikkapa seutukunnanoikeudet, kasvaisi siinä lääninoikeuksien määrä verrattuna hovioikeuksiin ja seutukunnanoikeuksien käräjäoikeuksiin. Sen puoleen käräjäoikeusalueet voitaisiinkin rakentaa läänien pohjalle, kun taas yhteen hovioikeusalueeseen voitaisiin koittaa saada vähintään kaksi lääneihin rakentuvaa käräjäoikeusaluetta. Mitä itse tosin koitin hahmotella, minkälaiset hovioikeusalueet voisivat tällöin olla, vaikutti hankalalta saada jokaiseen hovioikeusalueeseen luontevasti vähintään kaksi näihin lääneihin perustuvaa käräjäoikeusaluetta. Mutta tulipa vain tällainenkin ajatus mieleen.

Lue lisää

Jos kyseinen läänijako lääninoikeuksineen ja seutukunnanoikeuksineen tulisi Suomessa käyttöön, olisi ehdotetun Lounais-Suomen kohdalla kolme vaihtoehtoa seutukunnanoikeuksien hallintopaikkojen suhteen. Turku, Pori, Rauma ja Salo ovat alueen asukasluvullisesti selkeästi suurimmat kaupungit sijaiten toisistaan sopivan etäällä, joten näillä neljällä olisi vahvimmat mahdollisuudet saada seutukunnanoikeuksien hallintopaikkoja itselleen. Näiden lisäksi Loimaan, Kankaanpään, Huittisten ja Uudenkaupungin kaupungit ovat pienemmistä paikkakunnista selkeimpiä alueellisia keskuksia ehdotetun Lounais-Suomen sisällä, joten näilläkin olisi ainakin neljän ensin mainitun lisäksi vahvimmat mahdollisuudet hallintopaikkojen saamiseen. Kuitenkin asukasluvullisesti pienempien paikkakuntien kohdalla maantieteelliset etäisyydet tulisivat varmaan isompia paikkoja tarkempaan syyniin. Esimerkiksi Huittisten ja Loimaan keskustaajamien etäisyys lienee sen verran pieni, mikä saattaisi kyseenalaistaa seutukunnanoikeuksien hallintopaikkojen sijoittamista molempiin. Loimaa olisi näistä kahdesta isompia kenties paremmin vahvoilla. Toisaalta Uudenkaupungin etäisyys Raumalle on myös sellainen, mikä voisi kyseenalaistaa seutukunnanoikeuden hallintopaikan sijoittamista Uuteenkaupunkiin. Kankaanpään kaupungistä lienee sen verran pidempi maantieteellinen etäisyys Porin, mikä voisi paremmin pelastaa Kankaanpään kaupungin mahdollisuuksia saada seutukunnanoikeuden hallintopaikka itselleen pienemmästä asukasluvusta huolimatta. Yksi vaihtoehto olisi, että kaikki kahdeksan ehdotettua kaupunkia saisivat seutukunnanoikeukisen keskuspaikat itselleen. Toinen vaihtoehto olisi, että Turun, Porin, Rauman, Salon, Loimaan ja Kankaanpään kaupungit saisivat ne itselleen. Kolmas vaihtoehto olisi etenkin mahdollisten säästörahojen selittelyllä sijoittaa nuo seutukunnanoikeuksien keskuspaikat Lounais-Suomessa vain sen neljään suurimpaan kaupunkiin eli Turkuun, Poriin, Raumalle ja Saloon.

Toki nuo alueet voisivat toimia maakuntinakin, lähinnä oli vain esimerkkisanana käytetty tuo lääni. Kun jossain vaiheessa löysin jonkun tuollaisen jutun minkä Timo Aro oli pistänyt liikkeelle, toin vain esille sen, kuinka tuo aluejako voitaisiin vielä enemmän tehdä nykyisten maakuntien pohjalta. Tosin tällaisella ei sinänsä ole mitään vaikutusta, kunhan vain tuli tuollainen aluejakoehdotus mieleen.

Toisaalta, eikö siinä sitten löydy päällekkäisiä ja allekkaisia virkoja, kun nykymallissa on käytössä hallinnolliset nykymaakunnat, ELY-keskukset ja aluehallintovirastot? Sen puoleen näiden tilalle voitaisiin perustaa vaikkapa osa-alueiden nimellä toimivat vastuualueet, esimerkiksi yllä ehdotetulla aluejaolla.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta, eikö siinä sitten löydy päällekkäisiä ja allekkaisia virkoja, kun nykymallissa on käytössä hallinnolliset nykymaakunnat, ELY-keskukset ja aluehallintovirastot? Sen puoleen näiden tilalle voitaisiin perustaa vaikkapa osa-alueiden nimellä toimivat vastuualueet, esimerkiksi yllä ehdotetulla aluejaolla.

Lue lisää

Olkoon instanssin nimi mikä tahansa, niin ajatus on kannatettava. Ei julkinen sektori suoriudu enää kaikista sille sälytetyistä tehtävistä, koska rahat ei yksinkertaisesti riitä.
Elyt, Avit, maakunta ym. hallintohimmelit kuuta kiertävälle radalle ja yksi päällekkäisistä pesteistä ja jonnin joutavista pesteistä tiisuttu toimija tilalle! Uuden Soten voi myös haudata saman tien, koska siinä ei toteudu enää mikään muu alkuperäissuunnitelmasta kuin kaikkien hallintohimmeleiden äiti, maakunnat..

Anonyymi kirjoitti:

Olkoon instanssin nimi mikä tahansa, niin ajatus on kannatettava. Ei julkinen sektori suoriudu enää kaikista sille sälytetyistä tehtävistä, koska rahat ei yksinkertaisesti riitä.
Elyt, Avit, maakunta ym. hallintohimmelit kuuta kiertävälle radalle ja yksi päällekkäisistä pesteistä ja jonnin joutavista pesteistä tiisuttu toimija tilalle! Uuden Soten voi myös haudata saman tien, koska siinä ei toteudu enää mikään muu alkuperäissuunnitelmasta kuin kaikkien hallintohimmeleiden äiti, maakunnat..

Lue lisää

Älä ny tollai san. Kyl soteäitin tarttee saar runsaha voitelus ku kerts o persettäns kulutellu tappii asti kaikis b-luaka soteistunnois vaik olis seisonnois ollu palj mukavembaa.
No kaik yhres koos. Yks kaks koli neli

Anonyymi kirjoitti:

Olkoon instanssin nimi mikä tahansa, niin ajatus on kannatettava. Ei julkinen sektori suoriudu enää kaikista sille sälytetyistä tehtävistä, koska rahat ei yksinkertaisesti riitä.
Elyt, Avit, maakunta ym. hallintohimmelit kuuta kiertävälle radalle ja yksi päällekkäisistä pesteistä ja jonnin joutavista pesteistä tiisuttu toimija tilalle! Uuden Soten voi myös haudata saman tien, koska siinä ei toteudu enää mikään muu alkuperäissuunnitelmasta kuin kaikkien hallintohimmeleiden äiti, maakunnat..

Lue lisää

Taitaa vaan mennä entistä sekavammaksi, kun nyt ovat nämä hyvinvointialueet niin pinnalla ja niilläkin täytyy olla omat valtuustot tms. Eikös hallinnollisilla nykymaakunnillakin ole joku hallitus tai vastaava? Ja kun on toisaan nämä ELY:t ja AVI:t kaiken kukkuraksi, niin tietysti niilläkin täytyy olla jotkut päättäjät jotka käsittelevät näille hallintoelimille määriteltyjä asioita. Mistä näitä virkailijoita riittää? Ja mistä niille riittää palkat? Verot kasvuun (hups, sanoin sen ääneen), jotta saadaan näille virkailijoille palkat maksettua?

Nimikkeitä liittovaltio ja osavaltio jotenkin ehkä vieroksun, tuntuu kuin osavaltioilla toisaalta olisi omat lait mutta ei sitten kuitenkaan. Toki sitten muuten voisi olla selkeämpää, jos hallinnolliset ja yhteistyölliset asiat keskitettäisiin mahdollisimman samojen hallintoalueiden keskelle. Esimerkiksi Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat aikojen saatossa muodostaneet maantieteellisesti useinkin keskenään yhteistyöllisen ja hallinnollisen alueen, mutta niiden käräjäoikeudet kuuluvat keskenään eri hovioikeuksiin. Ja vastaavasti Keski-Suomen maakunnallakin on ainakin nykyään Pirkanmaan maakunnan kanssa jonkin verran yhteistyökuvioita, mutta kyseiset maakunnat ilmeisesti on jaettu eri yliopistollisten keskussairaaloiden piiriin. Ilmeisesti myös Kanta-Hämettä ja Päijät-Hämettä on kärjistetysti sanottuna riepoteltu Pirkanmaan ja Uudenmaan kesken hallinnollisissa ja yhteistyöllisissä asioissa. Ainakin näiden esimerkkien pohjalta voisi olla selkeyttävää, jos Suomi pystyttäisiin hallinnollisissa ja yhteistyöllisissä asioissa selkeämmin jakaa eri maantieteellisten alueiden kesken. Tosin en tiedä miten tämmöinen käytännön tasolla toimisi, mutta tulipahan mieleen!

Anonyymi kirjoitti:

Nimikkeitä liittovaltio ja osavaltio jotenkin ehkä vieroksun, tuntuu kuin osavaltioilla toisaalta olisi omat lait mutta ei sitten kuitenkaan. Toki sitten muuten voisi olla selkeämpää, jos hallinnolliset ja yhteistyölliset asiat keskitettäisiin mahdollisimman samojen hallintoalueiden keskelle. Esimerkiksi Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat aikojen saatossa muodostaneet maantieteellisesti useinkin keskenään yhteistyöllisen ja hallinnollisen alueen, mutta niiden käräjäoikeudet kuuluvat keskenään eri hovioikeuksiin. Ja vastaavasti Keski-Suomen maakunnallakin on ainakin nykyään Pirkanmaan maakunnan kanssa jonkin verran yhteistyökuvioita, mutta kyseiset maakunnat ilmeisesti on jaettu eri yliopistollisten keskussairaaloiden piiriin. Ilmeisesti myös Kanta-Hämettä ja Päijät-Hämettä on kärjistetysti sanottuna riepoteltu Pirkanmaan ja Uudenmaan kesken hallinnollisissa ja yhteistyöllisissä asioissa. Ainakin näiden esimerkkien pohjalta voisi olla selkeyttävää, jos Suomi pystyttäisiin hallinnollisissa ja yhteistyöllisissä asioissa selkeämmin jakaa eri maantieteellisten alueiden kesken. Tosin en tiedä miten tämmöinen käytännön tasolla toimisi, mutta tulipahan mieleen!

Lue lisää

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueet suurilta osin kuuluvat eri yliopistollisten sairaaloiden piiriin. Pirkanmaahan kuuluva Punkalaidun puolestaan kuuluu eri yliopistollisen sairaalan piiriin kuin muu Pirkanmaa. Samalla niiden käräjäoikeudet kuuluvat keskenään eri hovioikeuksiin. Kanta-Häme ja Päijät-Häme ovat kai muuten muodostaneet melko yhtenäisen alueen maakuntarajasta huolimatta, mutta niidenkin käräjäoikeudet kuuluvat kai keskenään eri hovioikeuksiin. Samalla nämäkin maakunnat kuuluvat keskenään eri yliopistollisten sairaaloiden piiriin. En tiedä, kuinka selkeästi esimerkiksi nämä alueet jaettiin ennen vuoden 1997 aikana toteutettua lääniuudistusta. Nimikkeet osavaltio ja liittovaltio voisivat edelleen jäädä toteutumatta sekä käytännöllisesti että myöskin nimellisesti. Muuten voisi olla ehkä paikallaan, jos näitä yhteistyöllisiä ja hallinnollisia alueita selkeytettäisiin nykyisestä. En tiedä, minkä verran asioihin vaikuttavat näitä lukevat tai onko näillä asioilla kuinka suuri vaikutus ihmisten arkeen. Ainakin oletusarvoisesti voisi ainakin kuvitella olevan selkeämpää, jos alueet olisivat esimerkiksi yhteistyöllisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman selkeitä.

https://ls24.fi/uutiset/satakunnan-te-palveluita-valmistellaan-kahden-alueen-mallilla-rauman-kanssa-kimppaan-nelja-muuta-kuntaa

Ilmeisesti entistä harvemmaksi menevät TE-palvelut kivijalkatasolla, tosin nykyäänhän nuo asiat ovat hoituneen hyvin pitkälti puhelimitse ja netitse. Nykyisellään Satakunta olisi toisaalta helppo mieltää jaettavaksi neljään alueeseen, joiden keskuksina olisivat Pori, Rauma, Huittinen ja koillismaakunnan Kankaanpää. Eura ehkä on voinut tuntua Pyhäjärviseudun keskukselta ja Harjavalta Keski-Satakunnan keskukselta. Mutta jotenkin ehkä nämä kaksi viimeksi mainittua ovat tuntuneet hiipuneen pois listalta, kun puhutaan paikkakuntarajat ylittävistä asiointialueista. Mutta aika näyttää miten käy, jos TE-toimistojen asiointi hoituu entiseen tapaan lähinnä puhelimitse ja netitse, kenties muutos ei ainakaan asiakkaiden asioinneissa tunnu ainakaan niin paljoa. Pääasia tietenkin on että väelle löydetään sopivat työpaikat.

Jos välttämättä pitäisi mennä neljällä SOTE-keskuksella Satakunnassa, Porin, Rauman ja Koillis-Satakunnan Kankaanpään lisäksi yksi voitaisiin sijoittaa Säkylään. Liikenneyhteyksiltään olisi Kaakkois-Satakunnassa keskeisemmällä paikalla, jos samalla alueella haluttaisiin ottaa huomioon kyseisen paikkakunnan lisäksi myös Eura, Huittinen ja Kokemäki. Tosin Säkylä vaatisi muuten niin suuria satsauksia saadakseen paikkakuntarajat ylittävä sote-keskus itselleen, joten luontevinta olisi sijoittaa Kaakkois-Satakunnan sote-keskukset sekä Huittisiin että Euraan. Näin ei tulisi läheskään niin suuria haasteita välimatkojen luontevuuksien osalta. Harjavallasta löytyisikin valinnanvaraa sen suhteen, asioitaisiinko Porissa, Eurassa tai miksi ei vaikkapa Huittisissakin! Kokemäeltä suurimmalta osin Huittinen olisi luontevin asiointisuunta, pohjoisosista tosin Poriin olisi näppärin matka. Säkylästä nyt suurilta osin Eura olisi näppärimmän matkan päässä, mutta viimeistään Köyliö-liitoksen jälkeen on tullut alueita, mistä katsottuna Huittinen olisi luontevimman matkan päässä.

Petteri Orpo kun on syrjäseudulta niin päinvastoin ajaa vain isompien keskuksien asioiden puolesta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta autoon ja vaikka muuten olisi, tarpeeksi sairastuneena tuskin pystyy itse kuskaamaan itseään lääkärin luokse. Ja vaikka apua pystyisi joku muu soittamaan mahdollisen kohtauksen johdosta, niin avun saapuminen pitkittyy entistä todennäköisemmin liian kohtalokkaasti. Eikä kaikista oireista ole varmastikaan helppo kertoa puhelimitse tai muulla etäyhteydellä. Terveyspalvelut kuuluvat kuitenkin niihin peruspalveluihin, joita pitäisi ehdotusta useammalla paikalla olla ehdottomasti saatavilla.

Nyt on hyväksytty Etelä-Satakunnan työllistymisalue, johon lukeutuisivat vetokaupunki Rauman lisäksi Eurajoki, Eura, Säkylä ja Huittinen. Ilmeisesti Pohjois-Satakunnan alueeseen kuuluisivat Satakunnan muut kunnat ja kaupungit. Kahden alueen sijaan Satakunta olisi mielestäni luontevampaa jakaa ennemmin neljään eri asiointialueeseen. Porin kanssa samaan alueeseen sijoittuisivat Merikarvia, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta. Rauman kanssa samaan alueeseen sijoittuisivat Eurajoki ja Eura, tosin Hinnerjoelta ja Honkilahdelta asiointi olisi haastavampaa, jos tarkoitus olisi kivijalkatasolla asioida. Tosin netin ja puhelimien välityksellä noita TE-asioita on nykyään pitkälti hoidettu, mutta niiden puute toisi mainitun haasteen enemmän esille. Huittisten kanssa samaan alueeseen sijoittuisivat Kokemäki ja Säkylä, tosin Kolvaalta varsinkin asiointi olisi haastavampaa kivijalkatasolla. Koillis-Satakunnan Kankaanpään kanssa samaan alueeseen sijoittuisivat Jämijärvi, Karvia, Siikainen ja Pomarrku. Kaksi ensin mainittuahan olisivatkin täysin läpihuutojuttuja varsinkin silloin, jos maakuntarajoja ei haluta lähteä muokkaamaan. Kaksi viimeksi mainittua olisivat ainkain sikäli täysin läpihuutojuttuja, kun halutaan tasapainoittaa Porin kanssa samaan alueeseen menevien määrää. Mutta täytyy ainakin hartaasti toivoa, että jonkinlainen selkeys asioihin löytyisi!

Huittisista ilmeisesti on poistumassa röntgen, jota varten huittislaisten tarvitsisi varata tarvittaessa aikaa Eurasta tai Harjavallasta. Kun puhutaan liikenteellisistä tavoitettavuuksista, palveluiden keskittäminen ennemmin Huittisiin kuin Harjavaltaan olisi luontevampaa. Huittisista riittää paikka paikoin sen verran enemmän liikenteellistä mutkaa verrattuna siihen, kuinka näppärästi puolestaan Harjavallasta pääsisi Euraan tai Poriin, tai vaihtoehtoisesti vastapäin Huittisiin. Samalla etenkin Säkylässä riittäisi paremmin valinnanvaraa valita Euran ja Huittisten välillä. Vaikka suurimmasta osasta Säkylää onkin näppärämpi matka Euraan, osasta Säkylää olisi luontevampi reitti Huittisiin. Suurimmasta osasta Kokemäkeä Huittinen olisi tässä ehdotuksessa luontevimman matkan päässä, tosin pohjoisimasta osasta Kokemäkeä Poriin.

Eräänlainen kompromissi voisi olla siinä, että Huittisten ja Harjavallan sijaan yksi asiointikeskus sijoitettaisiin niiden väliin Kokemäelle. Toisaalta röntgenin poistumista Huittisista ja sen säilyttämistä Harjavallassa on kai perusteltu sillä, että Huittisista kalusto on vanhentunut tms. Sinänsä toki luontevampaa hyödyntää jäljellä olevia samoilla sijoillaan siinä määrin kuin mahdollista verrattuna siihen, että niitä lähdettäisiin siirtelemään. Mutta jonkinlainen ajatusten purkaus tuli vain mieleen asiaan liittyen.

Liittyen Satakunnan jakamiseen neljän tai viiden keskuksen yhteistyöalueisiin, niin eipä Harjavallasta olisi toisaalta niin monen mutkan takainen reitti Huittisiinkaan. Toisinpäin Huittisista voidaan sanoa puolestaan olevan enemmän mutkaa Harjavaltaan. Esimerkiksi Vampulasta olisi sen verran mutkaa Euraan ja Harjavaltaan. Samalla kun jatketaan Lauttakylästä ainakin Punkalaitumen tai Vammalan suuntaan, olisi näiltäkin seuduilta enemmän mutkaa Satakunnan muihin ehdotettuihin keskuksiin. Harjavallasta kun olisi valinnanvaraa paremmin, olisi Huittisten valitseminen yhdeksi keskukseksi perustellumpaa. Mutta eipä siinä, tuskinpa näillä kirjoituksilla mitään vaikutusta on mihinkään, mutta onpahan tullut taas mieleen tämmöstäkin asiaa!