"Fossiilisille kyytiä! VTT kehittää pienreaktoria kaukolämpökäyttöön"
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/pienreaktori
VTT ilmoitti maanantaina 25.2.2020 että se ryhtyy kehittämään modulaarista pienreaktoria ydinvoimapohjaisen kaukolämmön tuotantoon. Sellaiselle olisi esimerkiksi Helsingissä kovasti tarvetta.
Tulee olemaan hupaisaa seurata tulevaa keskustelua Helsingin energiahuollosta kun vastakkain on Salmisaaren hiilivoimalan korvaavaa polttoainetta kuljettava tasainen rekkaralli kaupungin lävitse tai ydinvoima. Cityvihreän voi olla vaikeaa perustella äänestäjille sitä, miksi pakokaasujen hengittäminen olisi vähemmän vaarallista kuin pienreaktorin käyttäminen.
Ilta-Sanomissa on uutinen ja keskustelua aiheesta tänään.
VTT aloitti pienydinvoimalan kehityksen
Anonyymi
36
57
Vastaukset
- Anonyymi
Ovat varmaan saaneet jostain löysää tutkimusrahaa. Ihan toinen juttu, tuleeko koskaan valmista.
- Anonyymi
Ihan hyvä kohde ja toivottavasti toteutuu toimivaksi todellisessa käytössä. Varsinkin Helsingissä on sössitty pahasti energiatuotannossa viime vuosina. Mitään rekkarallia 24 h / vko ei todellakaan haluta. Samat jarruttajathan haluavat pitää puut metsissä, eikä energiatuotannossa.
- Anonyymi
Että ihan tuosta noin vain VTT kehittää toimivaksi todellisessa käytössä? Eli VTT onnistuu siinä, missä maailman johtavat ydintutkimusvaltiot, USA, Ranska, Venäjä tai Japanikaan eivät ole saaneet edes prototyyppiä valmiiksi.
VTT :llä jotkut yksittäiset tutkijat ovat toki voineet tehdä ansiokasta perustutkimusta, eikä VTT tyyppisen tutkimuslaitoksen tarkoituskaan ole olla sen enempää. Härskisti ilmaistuna VTT:ssä on melko paljon kyse veronmaksajien rahojen polttamisesta ilman tulosvastuuta.
Mutta tottakai tutkimusrahoitusta täytyy saalistaa yltiöpäisillä tavoitteella. Jälkeenpäin voidaan sitten todeta, että tutkimuksessa saavutettiiin merkittäviä edistysaskeleita. Ja sitten vaan etsimään uutta tutkimusrahaa.
- Anonyymi
VTT loisijat voidaan lomauttaa 10 vuodeksi, aivan surutta!
- Anonyymi
"Härskisti ilmaistuna VTT:ssä on melko paljon kyse veronmaksajien rahojen polttamisesta ilman tulosvastuuta."
Ei kuule taida olla enää niin, jos on koskaan ollutkaan. VTT:n toiminta on bisnesvetoista ja siellä on Suomen paras osaaminen ydintekniikasta. Jos joku Suomessa osaa suunnitella uuden reaktorityypin, niin se on kyllä VTT.
Ihmetyttää vain se, että miksi myös Lappeenrannassa mallinnetaan uutta reaktorimallia? Vai on tässä kyse yhteisestä projektista?
Toivottavasti mopo ei karkaa näiden pikkureaktoreiden kanssa. Oikeasti ne eivät ole mitään pikkumoduleita, vaan valtavia teräsbetonisia vedenkeittimiä, joissa on tietty ison katastrofin potentiaali jo sisäänrakennettuna. - Anonyymi
Sanoppa yksikään kaupalliseen käyttöön edennyt r&d hanke, joka olisi alusta lähtien VTT:n tekemä.
Yksi ongelma on siinäkin, että VTT :n tutkijavakanssit ovat koko työuran mittaisia. Kuukausipalkka kilahtaa tilille vähemmälläkin yrittämisellä. Toki tilaustutkimuksiakin tehdään, jos maksajia löytyy. - Anonyymi
"Sanoppa yksikään kaupalliseen käyttöön edennyt r&d hanke, joka olisi alusta lähtien VTT:n tekemä. "
Tietämättömyys ei ole tässä nyt hyvä argumentti. Eli jos sinä et tiedä yhtäkään VTT:n hanketta, se ei riitä todisteeksi. Itse toimin yritylsessä, joka käyttää jatkuvasti VTT:n palveluita ja tilaa sieltä tutkimuksia.
Jos olet lukutaitoinen, niin katsopa aloituksen artikkeliviite. VTT:n sovelluksia käytetään ympäri maailmaa. - Anonyymi
ok, sori jos mustamaalasin VTT:tä ilman parempaa tietoa.
"Leppäsen kehittämää Serpent-ohjelmaa käytetään reaktorimallinnukseen ja säteilyn kulkeutumiseen liittyviin sovelluksiin 250 yliopistossa ja tutkimusorganisaatiossa 44 maassa. "
Mutta se olennainen kysymys, vaikka pienoisydinreaktori saataisiinkin mallinnettua , onko pienoisydinreaktoreita koskaan taloudellisesti kannattavaa tai mielekästä ryhtyä valmistamaan? Venäjää lukuunottamatta, jossa kannattavuusselvitykseksi riittää ylemmän ( ylimmän) tason päätös.
T&K paukkujen kanssa kannattaisi ottaa huomioon vaihtoehtoisten fossiilivapaiden sähköntuotantomuotojen yllättävänkin nopea kehitys käytännössä ratkaisematon käytetyn ydinjätteen ongelma.
Ei tarvitse olla suurikaan visionääri jotta voi todeta ydinvoiman kuuluvan väistyviin energiantuotantotapoihin. Muissa Länsi-Euroopan maissa tämä asia on jo ymmärretty. Eli tässä mielessä VTT polttaa veronmaksajien rahoja tarpeettomaan ydinvoimatutkimukseen .Markkinasähköä tuottavan ydinvoimalan kannattavuus saattaa olla kyseenalaista. Kaukolämpövoimalan osalta lähtökohta on erilainen. Maksaapa uusi laitos mitä tahansa, se on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto korvata romutettavien voimalaitosten lämmöntuotanto. Muita vaihtoehtoja ei löydy riittävästi. Kannattavuudesta ei Helenin tarvitse olla huolissaan. Kaukolämmittäjien on pakko maksaa, mitä pyydetään.
- Anonyymi
"Mutta se olennainen kysymys, vaikka pienoisydinreaktori saataisiinkin mallinnettua , onko pienoisydinreaktoreita koskaan taloudellisesti kannattavaa tai mielekästä ryhtyä valmistamaan?"
Se jää nähtäväksi. Suomessa voisi olla muitakin mahhdollisuuksia, mutta joissakin maissa ydinvoima voidaan nähdä ainoaksi vaihtoehdoksi. Tosin kaukolämpöä on lähinnä vain pohjoisilla alueilla, joten ymmärettävää, että muualla satsataan ensisijaisesti sähköntuotantoon.
Itse en olisi tuosta hinnasta kovinkaan huollissani, koska olen sitä mieltä, että päästöjen vähentäminen voi myöskin vähän maksaa. Lähinnä huolestuttavaa on se, että pienimuotoinen ydinvoima vaatisi turvallisuussääntöjen muuttamista, lupien ja määräysten höllentämistä.- Anonyymi
Tällä hetkellä ydinvoimalta vaadittavat turvallisuussäännöt eivät ole suhteessa sen aiheuttamiin riskeihin. Sopii verrata esimerkiksi liikenteen, lääketieteen ja vaikkapa elintarvikkeiden turvallisuusmääräyksiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällä hetkellä ydinvoimalta vaadittavat turvallisuussäännöt eivät ole suhteessa sen aiheuttamiin riskeihin. Sopii verrata esimerkiksi liikenteen, lääketieteen ja vaikkapa elintarvikkeiden turvallisuusmääräyksiin.
Ydinvoimaloiden riskit ovat konkretisoituneet useammankin kerran , vaikka laitoksia on vain muutamia satoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ydinonnettomuuksista
Kun yleisenä trendinä on muutoinkin ympäristönormien tiukentuminen ( esimerkkinä vaikkapa KHO:n tuore päätös , joka estää Finnpulp sellutehtaan rakentamisen Kuopioon )
olisi aika erikoista, jos samaan aikaan ryhdyttäisiin höllentämään ydinvoimaloiden turvallisuusnormeja. Kehittyneissä maissa on aika yleisesti hyväksytty ajattelutapa että turvallisuus ja ympäristönsuojelu saakin maksaa.
Sama normien tiukentumistrendi koskee myös liikennettä, lääketiedettä tai elintarvikkeiden turvallisuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ydinvoimaloiden riskit ovat konkretisoituneet useammankin kerran , vaikka laitoksia on vain muutamia satoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ydinonnettomuuksista
Kun yleisenä trendinä on muutoinkin ympäristönormien tiukentuminen ( esimerkkinä vaikkapa KHO:n tuore päätös , joka estää Finnpulp sellutehtaan rakentamisen Kuopioon )
olisi aika erikoista, jos samaan aikaan ryhdyttäisiin höllentämään ydinvoimaloiden turvallisuusnormeja. Kehittyneissä maissa on aika yleisesti hyväksytty ajattelutapa että turvallisuus ja ympäristönsuojelu saakin maksaa.
Sama normien tiukentumistrendi koskee myös liikennettä, lääketiedettä tai elintarvikkeiden turvallisuutta.Silti ydinvoima on ollut ja on edelleen ylivoimaisesti turvallisin energian tuotantomuoto.
- Anonyymi
Tässä uutinen Majakin ydinonnettomuudesta v.1957 . Ydinvoimala on edelleen toiminnassa ja alueella asutaan , vaikka maaperä on saastunut . Majakin alueelle on viety meidänkin ydinjätteitä vuoteen 1986 saakka. Siitä, mitä Suomesta viedyille ydinjätteille tapahtui Majakissa , Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole koskaan antanut mitään tietoja.
Majakin alueella säteilyyn kuolleiden määrästä ei ole muuta tietoa kuin se, että heitä on paljon. Majakin alueen asukkaiden elinajanodote on nykyäänkin Venäjän alhaisin. Majak on yksi Venäjän ulkomaalaisilta suljetuista kaupungeista. Venäjän sisäinen muutto Majakiin ja sieltä pois vaativat Venäjän viranomaisten luvan.
Todettakoon vielä , että venäläiseen tapaan Tsernobylin onnettomuuden uhrien määrä on arvioitu reilusti alakanttiin.
Eli puheet siitä, että ydinvoima on vaatinut vähiten uhreja eri energiamuotoja koskevassa vertailussa voidaan lopettaa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709282200424913
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/kuvakokoelmat/ajankohtaista/kamera-lehden-artikkelit-2014/atomijuna-matkalla-itaan- Anonyymi
Miksi viitsit valehdella Majakin liittyneen jotenkin ydinvoiman tuotantoon? Kyseessä oli ydinpommitehdas.
Uutisessahan se sanottiin suoraan: "Laitoksessa valmistettiin Neuvostoliiton ydinaseita."
Myös Tshernobylin reaktorin rakenne oli onnettomuuksille herkkä siksi, että se oli suunniteltu ydinaseissa tarvittavan plutoniumin tuotannon mahdollistavaksi. Se on käytännössä ainoa syy miksi pitää olla mahdollisuus nostaa käynnissä olevasta reaktorista yksittäisiä polttoainenippuja ulos ja laittaa uusia tilalle.
Miksi (jo hajonneen) Neuvostoliiton ydinaseohjelman 60 vuotta sitten aiheuttama onnettomuus olisi millään tavalla relevantti tämän päivän länsimaisen ydinvoimalan riskejä arvioitaessa?
Kun oikeita riskejä ei löydy niin sitten ilmeisesti pitää yrittää valehdella kun kaikki keinot ovat sallittua ideologian nimissä.
- Anonyymi
Huomasin, että Helsingin kaukolämpötehot huitelevat huippukulutuksen aikaan lähes 3000 megawatissa. Jossakin oli arvio, että 200 megawatin pienvoimala voisi maksaa noin miljardin. Jos tässä on kyse sähköntuotantoon tarkoitetusta reaktorista, niin voisi olettaa, että pelkkä vedenkeitin(110 asteista kaukolämpövettä) olisi vain puolet tästä.
Hintalappu olisi vähintään 5 miljardia. Tämä on siis maallikon arvio. Ehkä kymmenen pienvoimalaa tarvittaisiin, sijoitettuna mahdollisimman lähelle taajamia. Tässäkin kannttaa muistaa se, että "pienvoimala" ei ole mikään rekalla paikalle tuotava moduli, vaan massiivinen teräsbetonirakennelma (vrt venäläinen kelluva laitos, teho 70 megawattia). Hype-mielikuva modulaarisista pikkuvoimaloista kannattaa pyyhkiä pois aivoista.
Kun aikoinaan suunniteltiin Loviisan kolmatta reaktoria, niin tehtiin jo valmiiksi hinta-arvio siitä, mitä sieltä tuleva Helsingin kaukolämpö maksaisi. Joku oli laskenut hinnaksi 2 miljardia. Tätäkin pidettiin kovana hintana, vaikka se ei ole edes realistinen arvio.- Anonyymi
"Tämä on siis maallikon arvio."
Ystävän neuvo Maallikkolle; kommentoi jostain muusta kuin ydinvoimasta, mistä et mitään ymmärrä, jookosta ? - Anonyymi
Tuo "huitelu" 3000 MW:n kaukolämpötehoilla Helsingin lämmöntarpeessa on todellakin huiteluarvio, siinä on tonnin verran huideltu yli todellisuuden ja 900- 1300 MW on normi pikkupakkastalvipäivän teho!
Ja siitä ajatellusta pienydinvoimalasta, se siis olisi vain ja ainoastaan lämmöntuotantoon, ei sähkön. Se tarkoittaisi käytännössä valtavan paljon yksinkertaisempia ja kevyempiä rakenteita ja ylipäätään vähemmän niitä rakenteita kun esim. painavaa höyryturbiinia, generaattoria ja lauhdutinta ei ollenkaan olisi. Kaikki mitoitukset voitaisiin tehdä silmälläpitäen vain noin 10-15 bar käyttöpainetta kun höyrynpaineet nykyisissä ydinvoimaloissa ovat minimissäänkin luokkaa 60 bar. Eikä tässä edes höyrystettäisi vettä, vettä vain lämmitettäisiin ja nykyisin esim. Helsingin kaukolämpöverkon ns. lähtevän veden lämpötilat ovat reilusta 80 asteesta noin 100 asteeseen, hieman yli 100 asteen saatetaan mennä aivan äärimmäisillä pakkasilla, sellaisiakaan ei ole koettu vuosiin.
Vertailu vaikka Venäjällä tehtyyn kelluvaan voimalaan on ontuvaa sillä se on nimen omaan sähköntuotantoon suunniteltu ja tehty. On myös ymmärrettävä että tuon kelluvan laitoksen hyötysuhde sähköntuotannossa on noin max 35 %, lämmöntuotannossa kun kaikki lämpö saataisiin hyödyksi, kuten muuten tapahtuu nykyisillä vain kaukolämpöä tuottavilla kaasu- ja öljykäyttöisillä kattiloilla, hyötysuhde olisi helposti yli 90 %. Se tarkoittaa että jos ko. kelluvan ydinvoimalan reaktoriteho olisi suunniteltu ja rakennettu kaukolämmön tuotantoon, hyödyksi saatava teho olisi nykyisen noin 70 MW sijaan noin 200 MW!
Olisi täysin mahdollista suunnitella ja rakentaa 100- 200 MW ydinreaktorilämpövoimala sellaisiin mittoihin ja painoihin että se olisi nykyisellä kuljetuskalustolla siirrettävissä, siitä asia ei ole kiinni.
- Anonyymi
"Miksi viitsit valehdella Majakin liittyneen jotenkin ydinvoiman tuotantoon?"
Majakissa on tälläkin hetkellä toiminnassa oleva ydinvoimala. Ja sen lisäksi Majak säilyttää ja käsittelee sekä sotilaallisessa että sähköntuotantokäytössä olevien/olleiden ydinvoimaloiden jätteitä. Ja jos ( ja jos ) Fennovoima joskus tulevaisuudessa käynnistetään , polttoainesauvat tulevat Rosatomn ja Fenoivman tekemän sopmusen mkaan ensimmäiset 10 vuotta Majakista. ( Majak lienee Venäjän ainoa sotilaallis-kaupallinen ydinpolttoaineen tuotantolaitos ? ). Käytettyjä polttoainesauvoja voidaan käyttää uusien polttoainesauvojen valmistukseen ( MOX ) , joita käytetään paitsi Venäjän myös monien muiden maiden ydinvoimaloissa. MOX soveltuu käytettäväksi myös OL 3:ssa.
Sotilaallinen ja rauhanomainen käyttö Majakissa tukevat toinen toisiaan. Koska ydinaseita on jo valmiina kunnioitusta herättävä määrä, sotilaalliseen käyttöön tarvittavan plutoniumin tarve on vähänen.
Objekiivisen , kattavan tiedon löytäminen Majakista on haasteelista. Tässä pari linkkiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Majak
https://www.po-mayak.ru/en/ - Anonyymi
"Miksi (jo hajonneen) Neuvostoliiton ydinaseohjelman 60 vuotta sitten aiheuttama onnettomuus olisi millään tavalla relevantti tämän päivän länsimaisen ydinvoimalan riskejä arvioitaessa? "
Ehkä paikallaan todeta, että nyky Venäjä on tällä hetkellä maailman johtava valtio ydinteknologiassa. Käytännössä ainoa valtio, joka pystyy rakentamaan 5-6 vuodessa valmiin laitoksen tuottamaan sähköä , VVER laitosten ydinturvallisuus on korkein mahdollinen, edellyttäen tietysti, että suojakuori ym turvalisuusratkaisut tehdään noudattaen länsimaissa käytössä olevia normeja.
Tähän pitää lisätä vielä, että ydinturvallisuudessa laitoksen käyttöhenkilökunnan osaaminen ja ohjeiden noudattaminen on tietysti avainasemassa ydinturvallisuuden kannalta.
Vanhenevissa laitoksissa on haasteita vanhentuneen automaation päivittämisessä. Vanhentuneet ohajusjärjestelmät eivät välttämättä ole turvallisuusriski mutta ydinsähkön tuotanhintaan sillä on oma vaikutuksensa.
Sitten on vielä odottamattomien luonnonolosuhteiden riski, joka konkretisoitui Fukushimassa. Siellä vahinkoja lisäsi japanilaisesta johtamiskulttuurista aiheutuneet, tiedonkululliset ongelmat.
Kokonaisuutena ydinvoima-alan tulevaisuuden näkymät Venäjän ulkopuolella näyttävät epävarmoilta. Vakavia ydinonnettomuuksia on sattunut kaikista ydinturvallisuuten tehdyistä toimenpiteistä huolimatta suunnilleen 10 -15 vuoden välein eikä ole mitään varmuutta siitä, etteikö jotain voisi sattua vastaisuudessa. Ydinsähkön tuotantokustannus on noussut samaan aikaan kuin muilla tavoilla tuotetun sähkön hinta on alentunut . Sähkönkäytön energiatehokkuuden parantuminen on kääntänyt sähkön kulutukseen laskuun monissa Euroopan maissa.
Ydinvoima-alan tarttuminen ilmastonmuutoskeskusteluun voisi verrata "hukkuvan tarttumiseen oljenkorteen " ei epätoivoiseksi perusteluksi pelastaa hiljalleen hiipuva tuotannonala. Kysymys on siitäkin , mitä olemme valmiit maksamaan.
Fennovoima tarvitsisi vielä 6-7 miljardia rahoitusta ennen kuin se olisi tuotannossa.
Tuolla rahasummalla saisi rakennettua Suomen tuulivoimayhdistyksen nettisivun tietojen mukaan 4000 MW tuulivoimaa ( rakennuskustannus 1,5 miljoonaa / MW ) joka olisi tuotannossa 2-4 vuodessa . 4000 MW tehon tuulioimaliden sähkön vuosituotto lienee samaa suuruusluokkaa 1200 MW VVER laitoksen kanssa ( ? ). - Anonyymi
"4000 MW tehon tuulioimaliden sähkön vuosituotto lienee samaa suuruusluokkaa 1200 MW VVER laitoksen kanssa ( ? )."
Ja sitten kolikon toinen puoli;
4000 MW tuulivoimaloiden tuotantoteho vaihtelisi ajallisesti niin, että vuodessa olisi tunteja, jolloin tuulivoimaloiden kokonaisteho olisi alle 500 MW, ja toisaalta tunteja, jolloin kokonaisteho olisi yli 3000 MW.
4000 MW tuulivoimaloiden tuotannon vaihteluista johtuen, sähkön tuontia Suomeen pitäisi välillä lisätä rajusti ja välillä syntyisi tuulisähköä, jolle ei ole tarvetta.- Anonyymi
Suomen tuulivoimaloiden yhteisnimellisteho on jo nyt noin 2000 MW ja ne ovat olleet monina päivinä tuotannossa yli 1900 MW:n teholla. Siis olemme tilanteessa jossa tuulivoiman teho vaihtelee alle 200 MW:sta noin 2000 MW:n eikä tästä suurempia ongelmia ole toistaiskesi koitunut. Tehonvaihteluja ei suinkaan tasata vain tuontisähkän tehoja muuttelemalla, nopea ja hyvä säätövoima on esim. vesivoima ja ylipäätään kaikki voimalat osallistuvat tarvittaessa säätöön. Jos seurasitte tässä tämän alkuvuoden tuulisina viikonloppuöinä tehojen säätöä, huomasitte varmaan että myös tuulivoiman tehoja säädettiin alaspäin, käytännössä tuulivoiman tehoja pudotettiin öisin sieltä yli 1900 MW:sta noin 1100 MW:n ja muutamaan otteeseen myös esim. ydinvoimaloiden tehoja laskettiin.
Tuotantotehoja on jouduttu säätämään niin kauan kuin sähköä on tehty, ennen kuin yhtään tuulivoimalaa oli verkkoon kytkettynä, ei tämä säätäminen aivan uutta ole...
Eivät edes tuulivoimalat voi toimia omavaltaisesti, jos verkonhaltija toteaa että jakeluverkon taajuus ja jännitteet uhkaavat heilua liikaa juuri tuulivoimaloiden tehojen heilumisen seurauksena, he yksinkertaisesti käskyttävät tuulivoimatuotannon vähentämään tehoaan ja juuri niin tapahtui em. kertomassani tapauksissa. Siis verkonhaltija määrittelee paljonko tuulivoimaa milloinkin siedetään ilman että siitä aiheutuisi ongelmia, ei ole merkitystä sillä paljonko on maamme tuulivoimaloiden nimelliskokonaisteho!
Pitää myös huomata miten poikkeuksellinen tämä talvi on ollut, suurin osa maata ja nimen omaan suurimman väestönosan asuttama osa maasta on köllöttänyt leudossa ilmassa koko talven, eli sähkön tarve on ollut alhaisimmillaan noin keskimäärillä mitattuna kai vastaavaan vuodenaikaan kymmeniin vuosiin. Sen sijaan on ollut tuulista ja tuulivoima on voinut tuottaa hyvin sähköä. Ollaan siis oltu erikoisessakin tilanteessa kulutuksen ollessa matala ja tuulivoimatuotannon korkea. Normitalvina tilanne on aivan päinvastainen: On paljon korkeapaineita, jopa kuukausien mittaisia korkeapainejaksoja ja pakkaskausia, tällöin sähkön kulutus on suuri mutta tuulettomilla keleillä tuulivoima ei tuota juuri mitään. Siis juuri tänä talvena tuulivoiman mahdolliset muun tuotannon säätöä aiheuttavat tekijät ovat tulleet hyvin esiin ja asian kanssa on kyetty elämään.
Hyvin yksinkertaista. Helsinki omistaa nykyisiä fossiilisia voimaloita, joten niillä kannattaa tuottaa energiaa. Jos niillä ei tuoteta energiaa, kaupunki häviää rahaa...
Nyt mitataan sitten vihreiden selkärangan suoruutta. Tai no, sanoin nyt. Ehkä 30 vuoden päästä... :)- Anonyymi
"..olemme tilanteessa jossa tuulivoiman teho vaihtelee alle 200 MW:sta noin 2000 MW:n eikä tästä suurempia ongelmia ole toistaiskesi koitunut. "
Suurempia ongelmia ei ole toistaiseksi koitunut, koska tuulissähkön osuus Suomessa on vielä pieni, noin kymmenesosa sähkön tuotannosta. Tuulisähkön tuotannon vaihtelut on voitu hoitaa pääosin vesivoimalla.
Saksa ja Tanska ovat esimerkkejä siitä, miten käy, jos tuulivoiman osuus kasvaa suureksi. Tuulisähkön tuotannon vaihteluiden vuoksi tarvitaan vara- ja säätövoimaksi paljon fossiilivoima (hiili, maakaasu). Niinpä Saksan ja Tanskan sähköntuotannon CO2-päästöt per tuotettu kWh ovat noin nelinkertaiset Suomeen verraten.- Anonyymi
Tuulivoiman osuus maan koko sähkön vuosituotannosta on noin kymmenesosa, ok, mutta kun siitä ei ollenkaan ole kyse kun pohditaan tuulivoiman vaihtelun mahdollisia verkon tasapainon ylläpidolle aiheuttamia ongelmia!
Kuten on voitu ihan kuluvan talvikauden aikana havaita, ollaan usein oltu tilanteessa jossa Suomen kulutus on varsinkin yöaikaan painunut niinkin alas kuin noin 9000 MW:n tuntumaan ja samanaikaisesti tuulivoima on toiminut nimellistehollaan eli inan vaille 2000 MW:n teholla. Kun kulutus on ollut tuo reilut 9000 MW ja kun samanaikaisesti tuontia rajojen yli on ollut 1300- 1500 MW enemmän kuin vientiä, kotimainen kokonaistuotanto on silloin toiminut teholla noin 7500- 7700 MW. Tästä osuudesta tuulivoiman lähes 2000 MW teho onkin jotain muuta kuin se kymmenesosa, tästähän on kyse, se on nimittäin ko. tilanteessa 25- 26 % se osuus.
Ja kuten asiaa seuranneet ovat voineet havaita, myös tuulivoiman tehoja on meillä verkonhaltijan käskyttämänä muutamana yönä alennettu yli 1900 MW:sta noin 1150- 1200 MW:n. Vaikka tuulivoimaa olisi rakennettuna 5000 MW nimellistehon edestä, ei asia ole ongelma koska tehoja voidaan tilanteen niin vaatiessa rajoittaa. Vaikka tuulivoiman omistajat luonnollisesti haluaisivat maksimoida tukieurojen määrän, on heidänkin taivuttava jos valtakunnanverkon valvoja määrää rajoittamaan tehoja ja tätä on siis jo tapahtunut! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuulivoiman osuus maan koko sähkön vuosituotannosta on noin kymmenesosa, ok, mutta kun siitä ei ollenkaan ole kyse kun pohditaan tuulivoiman vaihtelun mahdollisia verkon tasapainon ylläpidolle aiheuttamia ongelmia!
Kuten on voitu ihan kuluvan talvikauden aikana havaita, ollaan usein oltu tilanteessa jossa Suomen kulutus on varsinkin yöaikaan painunut niinkin alas kuin noin 9000 MW:n tuntumaan ja samanaikaisesti tuulivoima on toiminut nimellistehollaan eli inan vaille 2000 MW:n teholla. Kun kulutus on ollut tuo reilut 9000 MW ja kun samanaikaisesti tuontia rajojen yli on ollut 1300- 1500 MW enemmän kuin vientiä, kotimainen kokonaistuotanto on silloin toiminut teholla noin 7500- 7700 MW. Tästä osuudesta tuulivoiman lähes 2000 MW teho onkin jotain muuta kuin se kymmenesosa, tästähän on kyse, se on nimittäin ko. tilanteessa 25- 26 % se osuus.
Ja kuten asiaa seuranneet ovat voineet havaita, myös tuulivoiman tehoja on meillä verkonhaltijan käskyttämänä muutamana yönä alennettu yli 1900 MW:sta noin 1150- 1200 MW:n. Vaikka tuulivoimaa olisi rakennettuna 5000 MW nimellistehon edestä, ei asia ole ongelma koska tehoja voidaan tilanteen niin vaatiessa rajoittaa. Vaikka tuulivoiman omistajat luonnollisesti haluaisivat maksimoida tukieurojen määrän, on heidänkin taivuttava jos valtakunnanverkon valvoja määrää rajoittamaan tehoja ja tätä on siis jo tapahtunut!"Vaikka tuulivoimaa olisi rakennettuna 5000 MW nimellistehon edestä, ei asia ole ongelma koska tehoja voidaan tilanteen niin vaatiessa rajoittaa"
Mitä enemmän tuulivoimaa tulee käyttöön, sitä suuremmat tuotannon vaihtelut ja vaihteluista aiheutuvat ongelmat !
Esimerkki; Jos tuulivoiman nimellisteho on 5000 MW, teho vaihtelee jossain alle 500 MW ja yli 4500 MW välillä. Kun tuulivoiman tuotantoteho on pieni, tarvitaan runsaasti varavoimaa, kun tuotantoteho on suuri tuotantoa on leikattava. Tuotannon leikkaus merkitsee tekemättä jäänyttä sähköntuotantoa eli alentaa väistämättä tuulisähkön käyttöastetta ja vuosituotantoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vaikka tuulivoimaa olisi rakennettuna 5000 MW nimellistehon edestä, ei asia ole ongelma koska tehoja voidaan tilanteen niin vaatiessa rajoittaa"
Mitä enemmän tuulivoimaa tulee käyttöön, sitä suuremmat tuotannon vaihtelut ja vaihteluista aiheutuvat ongelmat !
Esimerkki; Jos tuulivoiman nimellisteho on 5000 MW, teho vaihtelee jossain alle 500 MW ja yli 4500 MW välillä. Kun tuulivoiman tuotantoteho on pieni, tarvitaan runsaasti varavoimaa, kun tuotantoteho on suuri tuotantoa on leikattava. Tuotannon leikkaus merkitsee tekemättä jäänyttä sähköntuotantoa eli alentaa väistämättä tuulisähkön käyttöastetta ja vuosituotantoa.Tuotannon leikkaus merkitsee tekemättä jäänyttä sähköntuotantoa...Niinhän se tietysti on, mutta niin on ollut aina myös perinteisempien voimaloiden tilanne, ne ovat joutuneet säätämään tehojaan tarpeen mukaan, emme ole sen asian kanssa mitenkään uudessa tilanteessa.
On aivan vissi että verkonhaltija ei tule missään tilanteessa antamaan lupaa tuulivoimaloille tehdä sähköä niin paljon että verkon vakaus uhkaa häiriintyä, alentakoot se sitten tuulisähkön käyttöastetta ja vuosituotantoa miten paljon hyvänsä.
Jotta ns. valtakunnanverkkoa syöttävät suurimmat voimalat ylipäätään pysyisivät tuotannossa, kulutuksen ja tuotannon ja sen seurauksena esim. jännitteen ja taajuuden on oltava tietyissä aika ahtaissa rajoissa pysyviä ja tätä valvoo se verkonhaltija, ei se itke sitä jääkö jotain tekemättä, se huolehtii siitä että verkko pysyy pystyssä ja sähkönjakelu toimii ja jatkuu...
- Anonyymi
"Viime talvena kylmä ajankohta ajoittui loppiaiseen, ja Helsingin hetkellinen kaukolämpöteho saavutti uuden ennätyksen 2650 MW."
Näin siis 2017, Helenin itsensä kertomaa.
https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2017/riittaako-lampo-pakkasilla
Jätin tietoisesti ottamatta huomioon kaukolämpövoimalan ja sähkövoimalan välisen "hyötysuhde-eron", koska sellaisia kaukolämpövoimaloita ei tiettävästi ole olemassakaan. Eikä niille kukaan ole esittänyt minkäälaista hintalappua.
Okei, kaukolämmöstä pieni osa on jo nyt hiilivapaata, mutta tulevien suunnitemien suhteen suhteen kaikki on vielä auki, joten sekään suhteen ei ole varmoja arvioita
Todennäköistä on että ydinvoimalla tuotettu kaukolämpö olisi selkeästi edullisempaa, kuin ydinvoimalla tuotettu sähkövoima Itse laitoin hintalapuksi puolet halvemman hinnan ihan arvaamalla.
Aika näyttää. Hiilivapaa vaihtoehto joka tapauksessa tässä nyt on haussa.- Anonyymi
Esim. Helsingissä on kymmenkunta kaukolämpövoimalaa, siis vain ja ainoastaan kaukolämpöä tekevää voimalaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esim. Helsingissä on kymmenkunta kaukolämpövoimalaa, siis vain ja ainoastaan kaukolämpöä tekevää voimalaa!
Tässä oli puhe ydinkaukolämpövoimaloista.
- Anonyymi
Hakusanaksi nuclear district heating.
Esimerkkinä ydinkaukolämmöstä vaikkapa Sveitsissä tehty ratkaisu:
https://www.oecd-nea.org/ndd/workshops/nucogen/presentations/5_Schmidiger_Experience-Operating-Nuclear-Swi.pdf
Pääasiallinen hidaste ydinvoiman käyttämiseen kaukolämmön lähteenä on ollut vihreiden harrastama ydinvoimavastainen painostus. Kiitokset hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöistä kuuluvat heille.
- Anonyymi
Samansuuntaista toimintaa tapahtuu myös muualla.
https://singularityhub.com/2020/03/02/the-worlds-first-open-source-nuclear-reactor-blueprint-is-coming-online/
Tuossa on tavoitteena julkaista 100 MW ydinvoimalan piirrustukset vapaasti netissä. Saas nähdä kaatuuko omaan mahdottomuteensa vai tuleeko tuosta ensimmäinen "vapaan lähdekoodin" voimala. Vai käykö niin että kun piirrustukset ja suunnitelmat on jo kertaalleen julkaistu ei rahoitusta enää löydykään muille hankkeille. - Anonyymi
Vissiin helpompi kohde terroristeille kuin isommat laitokset?
- Anonyymi
Maailmassa on kuinka monta ydinvoimalaa?
Niistä terroristien iskujen tai edes yritysten kohteeksi on joutnunut kuinka monta?
Valitettavasti infrastruktuurissa on paljon ydinlaitoksia haavoittuvampia kohteita.
- Anonyymi
Eivät ne Otaniemen aiemmatkaan romut ole olleet kuin menoeriä.
- Anonyymi
Siinä on vain yksi ylipääsemätön este, STUKin virkailijat.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676539
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274223Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2702627Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262030MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301558- 971397
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041107Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551101Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.771056Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391031