Mikä hyvänsä satunnainen asia voi muistuttaa menneistä ajoista, joihin liittyy mukavia muistoja ja rakkaita ihmisiä, joita ei enää ole. Miten sitä tuskaa saa lievitetyksi ? Miten sen saa torjuttua, ettei olo olisi niin haikea tai surullinen ?
Usein minulle tuottaa suurta tuskaa kaikki se mitä ei enää ole
Anonyymi
80
<50
Vastaukset
- Anonyymi
En usko, että voi tukahduttaa entisen elämän muistoja ja surua läheisten menetyksestä. Minulla on samanlaista, pitää vain kestää ja koettaa välillä saada ajatuksia muualle. Olen kokeillut masennuslääkkeitäkin, mutta ne turruttavat kaikki tunteet. Tsemppiä ja kevään valoa sinulle, kohtalotoveri.
- Anonyymi
Ensimmäisestä läheisen menetyksestä lähtien minunkaan elämäni
ole ollut enää ennallaan.
Se on kai se niin sanottu "ihmisen osa", pitää yrittää vaan kestää,
vaikka helppoa ei ole. Ikää myöten kun ei jaksa niin paljon enää touhuta,
tulee melkeinpä vaikeammaksi, kun ajatuksille jää enemmän tilaa.
Sympatiat kaikille haikeille ja surullisille ihmisille !
Nm. Jatkuva kaipaus Minussa taitaa olla optimistin vikaa.
Ajattelen niin päin, että on ihanaa, että on niin mukavia muistoja läheisistä. Tulee mieleen tapaamisia ja tapahtumia vanhoilta ajoilta, ja ne tuottavat hyvän mielen.
Sanotaanhan, ettei ihminen ole kuollut niin kauan kuin häntä muistetaan.
Mieheni kuoli yli 4 v. sitten, mutta ei mene päivääkään, etten häntä muistaisi. Tulee mieleen jokin pikku tapahtuma tai musiikki, ääni, linnut lintulaudalla, ruokalaji. Monet asiat muistuttavat, kuin terveisiä wanhoilta ajoilta.
En niistä masennu. Olen iloinen, että mukavia muistoja riittää, niin hänestä kuin muistakin poisnukkuneista.Samaa kaliperiä tunnun olevan Makriinan kanssa. Eivät muistot minuun satu, painvastoin, koen ne rikkaina kokemuksina.
Usein lastenlapset verestävät muistoja mökkiajoilta, jotka ilahduttavat vielä vuosien jälkeenkin. Joskus katselen videoita, jossa mieheni laulaa venäläisiä lauluja, saan niistä iloa ja voimaa.
Sainhan kokea kaikki edesmenneet, kiitollisuudella heitä muistelen.
- Anonyymi
Tietenkin minäkin muistan myös lämmöllä ja ilolla menneitä,
mutta surumielisyys vie herkästi voiton. Jos päälleni sopisi,
söisin mielialaa piristäviä lääkkeitä, ne auttoivat eräässä tilanteessa,
mutta veivät yöunet. Ei siis sovi, kun ei muutenkaan saa nukutuksi tarpeeksi.
Lämpimin ajatuksin
ap.Kyllä niitä mömmöjä minullekin tarjotiin,kun poikani itsarista yritin toipua.
Menin maanantaina töihin,tosin mustissa vaatteissa.
Yksi työkaveri tuli rienaamaan,että onko sulta joku kuollu,kun olet mokoman kaavun vetänyt yllesi?
Kerottuani ,että näin pääsi käymään,että nuorin poikani tappoi itsensä viikonloppuna.
Ei hän edes pyytänyt anteeksi käytöstään,saati esittänyt suruvalittelujaan.
Pomoni otti asian todella sivistyneesti,hän sanoi tee töitä mitä jaksat.
Olisin saanut sairauslomaa,mutta mitä se olisi auttanut,ei mitään.
- Anonyymi
Mua harmittaa ja tunnen suruaa, vihaaki ja kateutta jossain muodossa
kun kaikki ihanat ihmiset ovat kuolleen,
heitä ei enään ole,
on vain valokuvissa ja kenties filmeissä esiityvät kuin olisivat eläviä,
tuntuu pahalta,
siitä surusta haulisin päästä eroon,
en vaan ikinä pääse, suren aina vaan kaikkia pois nukkuneita,
mikään ei lohduta,
aina tekee sieluun kipettä kun muistaa ne on kuolleet, niitä ei enään ole,
elämä on lyhyt,,,- Anonyymi
Miksi niissä muistoissa sitten ryvet? Jos tosissasi haluat irti siitä, hakeudu elävien ihmisten iloiseen joukkoon.
Tosiasiassa taidat nauttia melankoliastasi!
Koska elämä tosiaan on lyhyt, älä suotta hukkaa elämääsi kuolleisiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi niissä muistoissa sitten ryvet? Jos tosissasi haluat irti siitä, hakeudu elävien ihmisten iloiseen joukkoon.
Tosiasiassa taidat nauttia melankoliastasi!
Koska elämä tosiaan on lyhyt, älä suotta hukkaa elämääsi kuolleisiin.Aika pahasti sanottu, että "miksi muistoissa ryvet".
Joskus suru on niin suuri, ettei se tahdo hellittää.
Olemme erilaisia, enemmän tai vähemmän herkempiä kukin
emmekä tiedä toistemme elämästä, miksi surukin voi olla
toiselle helpompaa kuin itsellemme.
Tuskin ihminen muistoistaan irti haluaa,
mutta etsii mielentilaa, jossa muistot eivät
iskisi suruna takaisin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi niissä muistoissa sitten ryvet? Jos tosissasi haluat irti siitä, hakeudu elävien ihmisten iloiseen joukkoon.
Tosiasiassa taidat nauttia melankoliastasi!
Koska elämä tosiaan on lyhyt, älä suotta hukkaa elämääsi kuolleisiin."Älä suotta hukkaa elämääsi kuolleisiin".
Erikoisesti sanottu.
Mitä on "elämän hukkaaminen kuolleisiin" ?
Ihminen kantaa koko historiaansa koko elämänsä mukanaan.
Siitä on vaikea heittää pois mukanakulkeneita.
He ovat osa itseämme, vaikka "poissa".
Tavallaan he elävät meissä.
Jos muistaa heitä onko se elämän hukkaamista kuolleisiin ? - Anonyymi
Mieti, haluaisivatko ne pois nukkuneet, että sinä vain surisit ja lakkaisit elämästä?
Eikö ole järkevämpää elää oma elämä ja pitää mukanaan muistot menneistä ajoista. Nyt on aika saada uusia kokemuksia ja muistettavaa. Itseäsi surkuttelemalla et saa takaisin menneitä aikoja, mutta heität hukkaan elämäsi tulevat päivät.
Mkr. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieti, haluaisivatko ne pois nukkuneet, että sinä vain surisit ja lakkaisit elämästä?
Eikö ole järkevämpää elää oma elämä ja pitää mukanaan muistot menneistä ajoista. Nyt on aika saada uusia kokemuksia ja muistettavaa. Itseäsi surkuttelemalla et saa takaisin menneitä aikoja, mutta heität hukkaan elämäsi tulevat päivät.
Mkr.En surkuttele itseäni. Suru se on, joka väkisin välillä painaa mieleni maahan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En surkuttele itseäni. Suru se on, joka väkisin välillä painaa mieleni maahan.
Täysin noin koen myös rakkaitten poistumisen keskuudestamme,
mutta
suru ei rajotu yksistään läheisiin rakkaisiin menetyksiin,
suren myös kaikki muitaki jotka jotenki on vaikuttanu elämän varrella elämääni
ja muihin koettuihin asioihin, kuten työkaverit ym.
suren jopa julkkiksia joita on tullu seurattua vuosien varrella
uutisten ja median kautta pitkin elämää,
surun kohteita niitä on paljon,
oma elämä on loppusuoralla,
suru johtuu siitä kun tajuaa elämän todellisen rajallisuuden
ja itse koittaa vähillä voimillaan vielä jatkaa elämää suppeammassa muodossa
kuin nuorena ja terveenä,
silloin elämän ympyrät oli laajemmat ja kaikki oli mahdollista,
ainaki tuntui silloin niin,
terv, palstalainen ,, jaksellaan vaikka ei jaksetakkaan, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Älä suotta hukkaa elämääsi kuolleisiin".
Erikoisesti sanottu.
Mitä on "elämän hukkaaminen kuolleisiin" ?
Ihminen kantaa koko historiaansa koko elämänsä mukanaan.
Siitä on vaikea heittää pois mukanakulkeneita.
He ovat osa itseämme, vaikka "poissa".
Tavallaan he elävät meissä.
Jos muistaa heitä onko se elämän hukkaamista kuolleisiin ?Tänään luin Kirkko ja kaupunki-lehteä ja mieleeni jäi artikkeli, jossa on lohduttava lause surusta. Kirjoittaja sanoo, että surun käsittely on kuin kasa hiekkaa, joka on kannettava pois paljain käsin.
Se on aika hyvin sanottu.
Hiekkakasa tuntuu toivottomalta. Käsiin mahtuu vain pieni määrä, kasa ei näytä pienentyvän. mutta ajan kuluessa huomaakin hiekan määrän vähentyneen, ja lopuksi on vain tasainen kohta jäljellä. Tiedät, missä hiekka oli, mutta nyt se on poissa. Siihen kohtaan voidaan istuttaa valkoinen ruusu.
Mkr. Mene kirkonsururyhmään ja käsittele suruasi ryhmässä.
Eihän se ole kenenkään mielenterveydelle hyväksi jäädä surunvangiksi.
Saatko jotain tyydytystä rypemällä itsesäälissä?
Oletettavasti et ole menettänyt lastasi viimeisenvuoden aikana,minä olen.
Ja vielä väkivaltaisesti,että kyllä surutyö jatkuu,mutta turhaa sitä on vierittää toisten ihmisten hartioille.
Kaikkea hyvää sinulle aloitteentekijälle ja tsemppiä ama
- Anonyymi
Kieltämättä minunkin muistoihin putkahtaa vähänväliä nuo entiset ajat ja kuolleetkin, mutta hyvin olen ne sivuuttanut. Kuollut miehenikään ei ole tullut uniini koskaan ja olen varma, jos hän tulisi, niin muistaisin, että kuollut olet, mene sinne, missä oletkin.
En esim. kuunetele mitään musiikkia, joka toisi mieleeni ne entiset ajat, mutta lukiessani kirjoja, niistä tulee mieleeni joskus jopa lapsuuden maisemat ja elämä sillon joskus, jota ei enää ole.
Nyt on lapseni penkonut meidän valokuva arkistoa ja haluaisi minut muistelemaan hänen kanssaan, mutta sitäkän en halua, koska niistä voi tulla alitajuntaisia painajaisia, kun muistaa kuvista sitä ennen elettyä elämää, jonka haluan unohtaa,.
Miksi panikoida menneissä muistoissa, koska se tuo vain surua, mutta en panikoi tuon uuden vitsauksen takiaakaan, joka on tuo koronavirus, josta kaikkien pitäisi ola huolissaan.
Ainakin ruokaa on kuukaudeksi ja vesi, jos on puhdasta kraanasta, niin sekin riittää.- Anonyymi
Joissakin uskonnoissa iloitaan ajatuksesta, että tapaamme koko perheemme tuonpuoleisessa ja saamme iäti elää yhdessä.
Olen monta kertaa ajatellut, miten suhtautuvat sellaiset henkilöt. joiden suhde perheenjäseniin on ollut kylmä ja etäinen. Jos perheessä on ollut raskasta elää, vanhempien osoittamaa väheksyntää, ehkä väkivaltaa tai painostusta, tai sillä uskonnolla uhkaamista, niin haluaisiko sitä olla ikuisuudessa näiden ihmisten kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joissakin uskonnoissa iloitaan ajatuksesta, että tapaamme koko perheemme tuonpuoleisessa ja saamme iäti elää yhdessä.
Olen monta kertaa ajatellut, miten suhtautuvat sellaiset henkilöt. joiden suhde perheenjäseniin on ollut kylmä ja etäinen. Jos perheessä on ollut raskasta elää, vanhempien osoittamaa väheksyntää, ehkä väkivaltaa tai painostusta, tai sillä uskonnolla uhkaamista, niin haluaisiko sitä olla ikuisuudessa näiden ihmisten kanssa.Minä hiljennyn rauhallisissa paikoissa, jotenkin tekee mieli olla vaan. Nauttia hiljaisuudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joissakin uskonnoissa iloitaan ajatuksesta, että tapaamme koko perheemme tuonpuoleisessa ja saamme iäti elää yhdessä.
Olen monta kertaa ajatellut, miten suhtautuvat sellaiset henkilöt. joiden suhde perheenjäseniin on ollut kylmä ja etäinen. Jos perheessä on ollut raskasta elää, vanhempien osoittamaa väheksyntää, ehkä väkivaltaa tai painostusta, tai sillä uskonnolla uhkaamista, niin haluaisiko sitä olla ikuisuudessa näiden ihmisten kanssa.Jospa ikuisuudessa kaikki ihmiset ovat muuttuneet hyviksi ja riidat ja muut pahat asiat unohdettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jospa ikuisuudessa kaikki ihmiset ovat muuttuneet hyviksi ja riidat ja muut pahat asiat unohdettu.
Ikuisuuteen iloon pääsevät vain valitut. Miltä tuntuisi havaita, että omista läheisistä paikalla on vain muutama!
Voisiko iloita omasta puolestaan, jos rakkaimmat eivät olisi mukana ikuisessa onnelassa.
Voisiko tuntea puhdasta kiitollisuutta omasta pelastumisesta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikuisuuteen iloon pääsevät vain valitut. Miltä tuntuisi havaita, että omista läheisistä paikalla on vain muutama!
Voisiko iloita omasta puolestaan, jos rakkaimmat eivät olisi mukana ikuisessa onnelassa.
Voisiko tuntea puhdasta kiitollisuutta omasta pelastumisesta?Vai vain valitut pääsevät ikuiseen iloon ?
En usko tuohon pätkääkään.
Tekohurskasta ajattelua ainakin niiltä jotka uskovat olevansa niin hyviä
että juuri he pääsevät.
Koko ajatus ikuisesta ilosta on mieletön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai vain valitut pääsevät ikuiseen iloon ?
En usko tuohon pätkääkään.
Tekohurskasta ajattelua ainakin niiltä jotka uskovat olevansa niin hyviä
että juuri he pääsevät.
Koko ajatus ikuisesta ilosta on mieletön.Kyllä se elämä muuttuu ja romahtaakin täysin läheisen ja läheisten kuoleman jälkeen. Mikään ei palaa enää ennalleen.
Sisällä vain raastava ikävä joka ei hellitä. Hiljalleen pölyttyviä huoneita, hiljaista itkua. Huoneet täynnä surua,esineet kertovat poismenneestä.
Yöllä unissa tapaa poismenneet jälleen,kuinka lohduttavia ne ovatkaan. Hiljaisuus täyttää elämän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai vain valitut pääsevät ikuiseen iloon ?
En usko tuohon pätkääkään.
Tekohurskasta ajattelua ainakin niiltä jotka uskovat olevansa niin hyviä
että juuri he pääsevät.
Koko ajatus ikuisesta ilosta on mieletön.Jokainen uskokoon mihin haluaa.
- Anonyymi
Se on niin lopullista. Siitä seuraa syvä hiljaisuus.
Melkein kuin olisi itsekin kuollut tai omasta minästä lähtenyt paljon pois. - Anonyymi
Muistan äitini sanoneen ,että" Eteenpäi elävän mieli"!
Tarkoittaa, että jätetään vanha taakse, ja katse tulevaisuuteen!
Olemme jo niin paljon nähneet monenlaista ja koettaneet kuitenkin selviytyä eteenpäin, siksi antakaamme rauha itsellemme.
Sanotaan vaikka , Oletpa hyvin kaikista vastoinkäymisistä huolimatta selvinnyt!
Tämän voisi sanoa vaikka peilin edessä, olet tosi hyvä.
Kiitos kun olet jaksanut!- Anonyymi
Mukavia sanoja, kiitos !
- Anonyymi
Luin ohjeen
"Luota itseesi niin et pelkää".
Mutta jos ei luota itseensä . . .?
Mitä se tarkoittaa, että "luota itseesi",
sanoja vain.- Anonyymi
Jotenkin näin: "Luota elämään niin kuin lintu luottaa siipiinsä." Elämä kantaa sinua aivan samoin kuin siivet lintua. Lakkaat pelkäämästä ja alat opetella luottamaan. Jos et ymmärrä mitä se tarkoittaa, mikä mahtaa olla ikäsi. Mitä tulee ajatella aikuisesta ihmisestä joka pelkää? - Nm. Aikuisuus ei ole pelkkä ikä
- Anonyymi
Pitää löytää joku toivon kipinä. Toivo pitää yllä elämää ja elämänhalua.
Minä olen menettänyt kuolemalle kaksi poikaani,toinen tappoi itsensä ja toinen tapettiin viime keväänä.
Kasva ihmisenä äläkä jatkuvasti avaa noita nyyhkytarinoita.
Olet säälittävä.
Sinä haluat vain avata näitä sääliätuottavia aloituksia,koska näät,että voit kuljettaa niitä.
Lopeta jo mielikuvitusleikit!
Jos olet turhautunut elämääsi,niin älä leiki toisten tunteilla,jotka ovat todella kokeneet ne menetykset aivan kongreettiseti
Avoimin kortein ama ja kaikkea hyvää sinne pohjanmaalle- Anonyymi
Älä ala-arvioi toisten tunteita! Surullista, että pojillesi on noin käynyt, mutta älä ala-arvioi toisten menetyksiä ja suruja. Ne ovat asioita, joita ei toinen voi arvottaa; mikä on pahaa ja mikä vähemmän pahaa toisen ihmisen näkökulmasta. Koeta muistaa ama tämä.
Anonyymi kirjoitti:
Älä ala-arvioi toisten tunteita! Surullista, että pojillesi on noin käynyt, mutta älä ala-arvioi toisten menetyksiä ja suruja. Ne ovat asioita, joita ei toinen voi arvottaa; mikä on pahaa ja mikä vähemmän pahaa toisen ihmisen näkökulmasta. Koeta muistaa ama tämä.
Kiitos muistutuksesta!
Kyllä minä muistan ja kunnioitan teidän kaikkien tunteita.
Niiden itkettyjen öiden kyynelmäärää,sinä anonyymi 23:49 koskaan tulet tietämään.
Sinä anonyymi,joka lataat mielipiteesi sieltä piilosta,etkö uskalla paljastaa taustaasi?
Ihmetellä kyllä täytyy tämä selkäänpuukotus.
Minä teen sen avoiminkortein,jospa sinäkin tekisit samoin.
Onhan se ihailtavaa ladata täyslaidallisia ja puukotaa selkään.
Vihollinen tulee edestä ja näyttää omanitsensä,mutta selkäänpuukottaja tulee takaa
Kaiketi sinun egosi sai nostetta ja voit röyhistellä rintaasi?
Minä todella yritin kannustaa ja ravistella hereille häntä aloitteentekijää.
Ei surunvangiksi pidä jäädä.
No sinä olet minut tuominnut ja minä tyydyn tuomioon.
Minä todella toivon,että sinun ei koskaan tarvitse kokea samaa,mitä minä olen kokenut.
Aivan aidosti ja avoimesti ama- Anonyymi
rituliini_38 kirjoitti:
Kiitos muistutuksesta!
Kyllä minä muistan ja kunnioitan teidän kaikkien tunteita.
Niiden itkettyjen öiden kyynelmäärää,sinä anonyymi 23:49 koskaan tulet tietämään.
Sinä anonyymi,joka lataat mielipiteesi sieltä piilosta,etkö uskalla paljastaa taustaasi?
Ihmetellä kyllä täytyy tämä selkäänpuukotus.
Minä teen sen avoiminkortein,jospa sinäkin tekisit samoin.
Onhan se ihailtavaa ladata täyslaidallisia ja puukotaa selkään.
Vihollinen tulee edestä ja näyttää omanitsensä,mutta selkäänpuukottaja tulee takaa
Kaiketi sinun egosi sai nostetta ja voit röyhistellä rintaasi?
Minä todella yritin kannustaa ja ravistella hereille häntä aloitteentekijää.
Ei surunvangiksi pidä jäädä.
No sinä olet minut tuominnut ja minä tyydyn tuomioon.
Minä todella toivon,että sinun ei koskaan tarvitse kokea samaa,mitä minä olen kokenut.
Aivan aidosti ja avoimesti amaKuulepa ama. Niinkuin tuossa kirjoitin, puskista, no se siitä, sanoin vain, että et voi koskaan tietää toisen ihmisen surua ja tuskaa. Näin ollen et voi ali-arvioida ketään oman menetyksesi vuoksi, joka on todella kamala sinulle ollut ja on edelleen.
Minä en tuomitse ketään, enkä myöskään selkäänpuukota, vaan sanon avoimesti minäkin, mitä ajattelen. Ketään ei voi toinen ravistella hereille surusta. Sen tekee aika ja suru kestää kullakin henkilöllä ihan oman aikansa persoonasta riippuen. - Anonyymi
Olet kokenut kovia, mutta niin moni muukin, joka ei ole surustaan toipunut
ja anteeksi mutta pitäisikö jokaisen aina ensin ajatella sinua ennenkuin kirjoittaa ?
Aloittaja ei ehkä tiennyt sinusta mitään
ja sai aikamoisen ryöpyn sinulta. - Anonyymi
rituliini_38 kirjoitti:
Kiitos muistutuksesta!
Kyllä minä muistan ja kunnioitan teidän kaikkien tunteita.
Niiden itkettyjen öiden kyynelmäärää,sinä anonyymi 23:49 koskaan tulet tietämään.
Sinä anonyymi,joka lataat mielipiteesi sieltä piilosta,etkö uskalla paljastaa taustaasi?
Ihmetellä kyllä täytyy tämä selkäänpuukotus.
Minä teen sen avoiminkortein,jospa sinäkin tekisit samoin.
Onhan se ihailtavaa ladata täyslaidallisia ja puukotaa selkään.
Vihollinen tulee edestä ja näyttää omanitsensä,mutta selkäänpuukottaja tulee takaa
Kaiketi sinun egosi sai nostetta ja voit röyhistellä rintaasi?
Minä todella yritin kannustaa ja ravistella hereille häntä aloitteentekijää.
Ei surunvangiksi pidä jäädä.
No sinä olet minut tuominnut ja minä tyydyn tuomioon.
Minä todella toivon,että sinun ei koskaan tarvitse kokea samaa,mitä minä olen kokenut.
Aivan aidosti ja avoimesti amaMiksi täällä pitäisi taustansa paljastaa ? Se ei voi olla vaatimus eikä pakko.
Eikä olekaan. Ajatuksia voi vaihtaa muutenkin.
Rekattuna oleminen ei aina mitenkään paranna kirjoituksen tasoa välttämättä,
kuten olemme saaneet huomata.
Esim. 70 palstalla pahimmat kiusaajat ovat neljä rekattua.
Anonyymit on asiallisempia, pois lukien rasistit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi täällä pitäisi taustansa paljastaa ? Se ei voi olla vaatimus eikä pakko.
Eikä olekaan. Ajatuksia voi vaihtaa muutenkin.
Rekattuna oleminen ei aina mitenkään paranna kirjoituksen tasoa välttämättä,
kuten olemme saaneet huomata.
Esim. 70 palstalla pahimmat kiusaajat ovat neljä rekattua.
Anonyymit on asiallisempia, pois lukien rasistit."Miksi täällä pitäisi taustansa paljastaa ?"
No mutta, sinähän kirjoitat aina "avoimin kortein"
Ei ole todellakaan tarpeelista ja ainakaan jokatoinen viikko muistuttaa, millaisen surun sinä olet kohdannut. Kertakin olisi riittänyt, mutta itselläsi on tietenkin jatkuva suru, jota ei tarvitse tänne jatkuvasti toitottaa.
Siksi olikin kirjoituksesi toisten surusta loukkaava. Kaikki ei tietenkään ole Niskavuoren emäntiä, joka totesi filmissä; "itseppähän suruni kannan". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi täällä pitäisi taustansa paljastaa ? Se ei voi olla vaatimus eikä pakko.
Eikä olekaan. Ajatuksia voi vaihtaa muutenkin.
Rekattuna oleminen ei aina mitenkään paranna kirjoituksen tasoa välttämättä,
kuten olemme saaneet huomata.
Esim. 70 palstalla pahimmat kiusaajat ovat neljä rekattua.
Anonyymit on asiallisempia, pois lukien rasistit."Miksi täällä pitäisi taustansa paljastaa ?"
No mutta, sinähän kirjoitat aina "avoimin kortein"
Ei ole todellakaan tarpeelista ja ainakaan jokatoinen viikko muistuttaa, millaisen surun sinä olet kohdannut. Kertakin olisi riittänyt, mutta itselläsi on tietenkin jatkuva suru, jota ei tarvitse tänne jatkuvasti toitottaa.
Siksi olikin kirjoituksesi toisten surusta loukkaava. Kaikki ei tietenkään ole Niskavuoren emäntiä, joka totesi filmissä; "itseppähän suruni kannan". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Miksi täällä pitäisi taustansa paljastaa ?"
No mutta, sinähän kirjoitat aina "avoimin kortein"
Ei ole todellakaan tarpeelista ja ainakaan jokatoinen viikko muistuttaa, millaisen surun sinä olet kohdannut. Kertakin olisi riittänyt, mutta itselläsi on tietenkin jatkuva suru, jota ei tarvitse tänne jatkuvasti toitottaa.
Siksi olikin kirjoituksesi toisten surusta loukkaava. Kaikki ei tietenkään ole Niskavuoren emäntiä, joka totesi filmissä; "itseppähän suruni kannan".En ole kyllä kirjoittanut mitään "avoimin kortein" kirjoittamisesta.
Sekoitat minut johonkin toiseen.
- Anonyymi
Säälittävää on sinun julma puheesi! Sitä varten nämä palstat on saatavilla, että
täällä voi lohduttaa ja tsempata kun on paha mieli.
Ei ryhtyä tuomaroimaan!
Kaikilla on joskus huono päivä, pienikin hyvä sana silloin voi olla kullan arvoinen!
Ollaan ihmisiksi toisillemme!- Anonyymi
Minä olen löytänyt rauhan ja lohdun hiljaisista paikoista,onneksi niitä löytyy. Luostareissa kävin viime kesänä, Lintula on hyvä paikka hiljentyä,varsinkin kirkko.
Omassa rauhassa on hyvä hiljentyä, elämän pauhu on poissa. Jäljellä vain muistot. Tietysti monet asiat kaduttaa jota on tullut tehtyä ja sanottua. Kai sitä kasvoi ihmisenä.11 v.omaishoitajana oli pitkä aika ja elämän muutos sitten suuri. Sopeutuminen oli vaikeaa uuteen olotilaan. Olo tuntui tosi yksinäiseltä tässä maailmassa.
Uusien asioiden oppiminen on hienoa, opiskelen teologiaa,historiaa,maantietoa ja merenkulkua. Netin kautta löytyy materiaalia samoin kirjastosta.
Maailmassa tapahtuu vaikka mitä, pahuutta on vaikea ymmärtää. Paha on vaan olemassa.
Kaikkea hyvää Teille.
- Anonyymi
Vain rituliininko suru täällä on sitä aitoa "avoimin kortein" ja toisten suru on noin mitätöitävissä?
Oli tosi loukkaava kirjoitus häneltä taas kerran. Sieltä ladeltiin taas moitteet puskille ja selkäänpuukottajille, mutta itse huitelee täällä toisia oikein vesurilla "avoimin kortein", kuten hän muistaa aina todeta.- Anonyymi
Suru kertoo ikävästä ja menetyksestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suru kertoo ikävästä ja menetyksestä.
juuu,
suru ei kuole koskaan,
se muuttaa muotoaan
pitemmänpäälle kaihoisaksi muistoiksi,
siitä huolimatta muisto saataa viiltää syvältä ja kipeesti,
siis suru ei kuole koskaan,
siitä huolimatta tänne jäävän elämä jatkuu suru-kokemuskia rikkaampana,
menetys opettaa ymmärtämään elämää ja elämän rajallisuutta
myös tajuamaan menetyksen suuruuden,
jota ei ehkä yhteisen eletyn elämän aikana vielä tajunnua,
menetyksen jälkee ihminen huomaa omat virheensä
sen huomatessaan suru viiltää vielä syvemmältä,
on tyhmää tuomia ketään ihmistä surun takia,
on myös tyhmää liian kevyesti sanottu surun kokeneelle
" älä piehtaroi surussa "
elä tätä päivää,
ota elämästä kiinni,
semmonen ihminen on kylmä, tunteeton joka noin voi sanoa toiselle ihmiselle,
ehkä ei koskaan ole kokenu rakkutta ketään kohtaan,
Usein unohdan kirjautua, kun kirjoitan viestini palstalle, Yleensä muistan kuitenkin allekirjoittaa, en aina. Mutta kun ja jos kirjoitan vakavalla mielellä, niin kyllä nimikirjoitus on varmasti mukana.
Katsoin tämän ketjun nimmarit. Suurin osa mielipiteensä kirjoittaneista ei ole uskaltanut tällaisenkaan ketjuun nimimerkkiään merkitä. Mutta jos ei lohdutuksen sävy miellytä, niin käydään anonyymisti kimppuun.
Se ei ole reilua.
Amalla on ollut raskas aika, Hän on käsitellyt sitä omalla tavallaan. Ja kertoo kuinka on selvinnyt.
Voimia, meille kaikille. Tarvitsemme jokainen tukea sinä päivänä, jolloin pahin on kestettävä.- Anonyymi
Minä en voi muuta kuin hiljentyä ja rukoilla tässä kovassa sekä pahassa maailmassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en voi muuta kuin hiljentyä ja rukoilla tässä kovassa sekä pahassa maailmassa.
Elämä ja maailmanmeno vetää hiljaiseksi. Tekee aika usein mieli vetäytyä omaan rauhaansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elämä ja maailmanmeno vetää hiljaiseksi. Tekee aika usein mieli vetäytyä omaan rauhaansa.
Samaa mieltä, onneksi saa olla hiljentyä ja lukea. Tänään luin Merja Merraksen kirjan:ortodoksinen elämäntapa.
- Anonyymi
Miten niin ei ole "uskaltanut" nimmaria laittaa ?
Siis jotain keksittyä nimmaria vai keksittyä rekattua nimmaria ?
Minulle on aivan sama, kun kommentoin, onko kommentin kirjoittanut kumpi vain.
Sillä ei ole mitään merkitystä mihinkään.
Molemmat on keksittyjä, harva haluaa paljastaa henkilöllisyytensä,
mikä on erittäin viisasta, koska voi joutua maalitauluksi.
Kommentoin nimenomaan kirjoitusta ja kirjoituksen sisältöä, en henkilöä.
Ei minun tarvitse tietää kuka kirjoittaja on
enkä haluakaan tietää.
Vaihdan aja-tuk-sia muitten kanssa, en henkilöllisyyttä.
Ei ole uskalluksesta kiinni. Neutraalius on hyvä asia.
Ei tule henkilökohtaisia skismoja, kuten nytkin on lähellä ollut.
Nimim. Neutraali - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin ei ole "uskaltanut" nimmaria laittaa ?
Siis jotain keksittyä nimmaria vai keksittyä rekattua nimmaria ?
Minulle on aivan sama, kun kommentoin, onko kommentin kirjoittanut kumpi vain.
Sillä ei ole mitään merkitystä mihinkään.
Molemmat on keksittyjä, harva haluaa paljastaa henkilöllisyytensä,
mikä on erittäin viisasta, koska voi joutua maalitauluksi.
Kommentoin nimenomaan kirjoitusta ja kirjoituksen sisältöä, en henkilöä.
Ei minun tarvitse tietää kuka kirjoittaja on
enkä haluakaan tietää.
Vaihdan aja-tuk-sia muitten kanssa, en henkilöllisyyttä.
Ei ole uskalluksesta kiinni. Neutraalius on hyvä asia.
Ei tule henkilökohtaisia skismoja, kuten nytkin on lähellä ollut.
Nimim. NeutraaliNeutraali hoi, äänestän sinua .
Keskustelu kulkee jos on kulkeakseen kirjoittipa sen kissa tai koira tai vaikkapa kana tai muna eikä laatu ole sen parempaa nimimerkin takana , vaikka jotkut niin väittävät.
En halua nimimerkkiläisiä häiritä menemällä heidän syömisiinsä ja saunoihinsa, ja tuttujen kanssa kommunikointi sujuu palstan ulkopuolella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin ei ole "uskaltanut" nimmaria laittaa ?
Siis jotain keksittyä nimmaria vai keksittyä rekattua nimmaria ?
Minulle on aivan sama, kun kommentoin, onko kommentin kirjoittanut kumpi vain.
Sillä ei ole mitään merkitystä mihinkään.
Molemmat on keksittyjä, harva haluaa paljastaa henkilöllisyytensä,
mikä on erittäin viisasta, koska voi joutua maalitauluksi.
Kommentoin nimenomaan kirjoitusta ja kirjoituksen sisältöä, en henkilöä.
Ei minun tarvitse tietää kuka kirjoittaja on
enkä haluakaan tietää.
Vaihdan aja-tuk-sia muitten kanssa, en henkilöllisyyttä.
Ei ole uskalluksesta kiinni. Neutraalius on hyvä asia.
Ei tule henkilökohtaisia skismoja, kuten nytkin on lähellä ollut.
Nimim. NeutraaliOlipa mukava komentti,
olen täysin samaa mieltä,
konentoin vain tekstiä en koskaan nimmimerkkiä,
asia asiana
konentoin aina anonyyminä jos asia kiinostaa,
mulloin ohitan tekstit komentoimatta, luen kyllä siitä huolimatta,
- Anonyymi
Minä luin "Oikean Paukun tarinan". Tasavallan takapiru Heikki Tavelan tarinan.
Se oli sattumalöytö kirjastosta. Vanha kirja. Tavela on poistunut keskuudestamme.
Ei ollut niin kummoinen kirja, ei ole korkeakirjallisuutta, mutta Tavelan värikäs elämä piti ajatukset kirjassa, ei tullut ajateltua maailman eikä omia murheita.
Sikäli se täytti tehtävänsä.
On hyvä tuulettaa aivojaan millä vaan, mikä on mukavaa ja millä pääsee irti arjestaan
vähäksi aikaa ja millä saa rauhan omilta ajatuksiltaan.- Anonyymi
Suunnaton,loputon suru. Lamaannus, kaikki muu jää pois. Muistoissa vaan elää, hiljennyn ja rukoilen .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suunnaton,loputon suru. Lamaannus, kaikki muu jää pois. Muistoissa vaan elää, hiljennyn ja rukoilen .
Eihän tuollaiseen tilaan ole normaalia jäädä! Viittaa riippuvuuteen, eikä taida edes hellittää toisen kuollessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän tuollaiseen tilaan ole normaalia jäädä! Viittaa riippuvuuteen, eikä taida edes hellittää toisen kuollessa.
Analyysisi on aika - ylimielinen . . . ? Ihminen ei päätä itse surussaan
millaiseen tilaan jää. Mikä on normaalia surussa ?
Suru voi vaikka murtaa ihmisen. Ei sille itse mahda mitään,
vaikka kuinka haluaisi.
Ei kaikki ole tunteettomia koviksia. Joitakin läheisen kuolema koskee kipeästi
ja kauan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Analyysisi on aika - ylimielinen . . . ? Ihminen ei päätä itse surussaan
millaiseen tilaan jää. Mikä on normaalia surussa ?
Suru voi vaikka murtaa ihmisen. Ei sille itse mahda mitään,
vaikka kuinka haluaisi.
Ei kaikki ole tunteettomia koviksia. Joitakin läheisen kuolema koskee kipeästi
ja kauan.Mitä hemmettiä höliset? Juuri ihminen itse päättää, sureeko hän ja miten hän sen tekee. Kuka muu sen sinun puolestasi voisi päättää?
Sitten kun ns. suru on niiin loputonta tuskaa, että lakkaa elämästä normia, se ei ole enää surua, vaan aivan jotain muuta mielen sekamelskaa, Siinä kohdassa tarvitaan ammattiapua. - Nm. Hae sitä
- Anonyymi
Lueskelin kerran erään psykiatrin/terapeutin kirjaa, joka totesi,
että yleensä kahden vuoden päästä vähän hellittää
ja jos torjuu surun alussa, se iskee myöhemmin kuitenkin.
Jokainen suree laillaan. Eikö se ole ihan sallittua ?
Joku on joutunut hakemaan apua terapeutilta.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä.
Läheisen kuolema on luokiteltu raskaimpiin ja traumaattisimpiin kokemuksiin,
joita ihminen kohtaa. Se voi laukaista sairauksiakin.
Unessa onni on ainoa, jonka muistan.
Uni voi olla unta, mutta todellisuuteen aina loppujen lopuksi herään.
Uusi päivä alkaa.
Elämä on sellaista. Vain epävarma on varmaa.- Anonyymi
Suru on tunne joka elää sisällä, muistoissa on hyvä elää tässä pahassa maailmassa.
Suru osoittaa rakkauden, kaikista tärkeimmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suru on tunne joka elää sisällä, muistoissa on hyvä elää tässä pahassa maailmassa.
Suru osoittaa rakkauden, kaikista tärkeimmän.Kiusaajille nyt mikään ei ole pyhää, en ole psykologi mutta hekin eivät välty elämän totuuksilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suru on tunne joka elää sisällä, muistoissa on hyvä elää tässä pahassa maailmassa.
Suru osoittaa rakkauden, kaikista tärkeimmän.Suruun ei missään nimessä saa jäädä muhimaan, se ei ole mitään elämistä eikä osoita mitään rakkauden määrää. Ainoastaan sen, että mielen puoli on kipeä ja se kaipaa apua ja hoitoa. - Nm. Ei junlauta
- Anonyymi
Se vaan on niin, että joittenkin ihmisten mielestä kaikkien pitäisi olla kuin he.
Muistatetaan kuitenkin, että jokaisella ihmisellä on oikeus iloita ja suruita
niin kuin parhaaksi näkee tai pystyy.
Monilla ei ole ollut ketään, jonka kanssa voisi suruaan purkaa ja puhua.
Hyvä että täällä voi, vaikka kaikki eivät sitä hyväksykään.
Eikä ole helppo puhua surusta, mutta se helpottaa.
Murheen kantaminen yksin voi tuntua siltä,
että se kasvattaa kuormaa. On helpottavaa saada sanoa,
miltä tuntuu, vaikka tänne "palsta-avaruuteen".
Sekin on parempi kuin seinät kotona,
jotka eivät mitään vastaa.
Aika parantaa haavat, mutta arvet jäävät.- Anonyymi
Teologian oppineille voi soittaa/käydä heidän luonaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teologian oppineille voi soittaa/käydä heidän luonaan.
Luuletko, että voi ? Siis papeilleko voi soittaa ? Vai kelle ? Ja käydä heidän luonaan ?
Tänään näytettiin tv.ssä muuten Helsingin "Hiljaisuuden kappelia",'
joka on Kampissa. Se on hyvä paikka käydä, istua hiljaisuudessa
menossa jonnekin tai tulossa jostakin.
Alkavat laajentaa sitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko, että voi ? Siis papeilleko voi soittaa ? Vai kelle ? Ja käydä heidän luonaan ?
Tänään näytettiin tv.ssä muuten Helsingin "Hiljaisuuden kappelia",'
joka on Kampissa. Se on hyvä paikka käydä, istua hiljaisuudessa
menossa jonnekin tai tulossa jostakin.
Alkavat laajentaa sitä.Jep, papeille.
- Anonyymi
Jassoo. Kiitos :)) Se on hyvä tieto kaikille, jotka haluavat papin kanssa keskustella.
Papit voivat jollekin henkilölle olla vähän kaukana todellisuudesta.
Ne tarjoavat vain sitä "herran armoa ja siunausta" kaikkeen.
Mikäs siinä. Sehän on heidän tehtävänsä,
mutta olisi mukavaa jutella joskus jonkun maallisemman ihmisen kanssa.
Mitä lohtua tai henkisesti arvokasta tietoa sinä olet löytänyt teologiasta ?
Minkälaiset lauseet niistä kirjoistasi rauhoittavat sinua ?
Kerro minulle/meille joku hyvä ajatus, joka antaa mielenrauhaa
ja auttaa sopeutumaan olevaan, yksinäiseen vanhuuteen.
En ihan helppoa kysynyt :))- Anonyymi
Olen löytäny oman elävän lähteen, siunauksen,
ja sielun rauhan
kuuntelemalla hyvin paljon raamtun sanaa
Batmos radiosta
radio DEIN ohjelmistosta,
sekä kirkonmenoja sunnuntaisin YLE radiosta,
olen kunnellut radiosta kirkonmenoja sunnuntaisin kymmeniä, kymmeniä vuosia,
raamatun sanasta on löytyny totuus itsestä ja koko maailman monimutkaiuudesta,
raamatun sana on hyvin selkeä ,
koko elämän kulku on turvallinen jumalan suojelma
kun elämän on perustanu totuuteen,
ihminen ei koskaan ole yksin, vaikka yksin onki
sillä luoja on aina jokahetki läsnä, vaikka ei sitä näekkään,
sen vaan jotenkin tuntee, vaistoaa,
kai se on sitä sielun rauhaa jota sinäki kaipaat,
jokaisella ihmislellä on suojelusenkeli
vaikka sitä ei välttämättä tiedostakaan,
se vaan on,
raamatun sana on totta,
raamatun sana on esm. usko tulee kuulemisesta,
se todellakin pitää paikkansa,
usko ihmiselle on lahja jumalalta, siis pelkästään lahja,
sitä ihminen ei koskaan ansaitse,
uskoa ei koskaan ihmen voi ansaita,
se on pelkästään täydellinen lahja ihmiselle jumalata,
kiittos luojalle,,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen löytäny oman elävän lähteen, siunauksen,
ja sielun rauhan
kuuntelemalla hyvin paljon raamtun sanaa
Batmos radiosta
radio DEIN ohjelmistosta,
sekä kirkonmenoja sunnuntaisin YLE radiosta,
olen kunnellut radiosta kirkonmenoja sunnuntaisin kymmeniä, kymmeniä vuosia,
raamatun sanasta on löytyny totuus itsestä ja koko maailman monimutkaiuudesta,
raamatun sana on hyvin selkeä ,
koko elämän kulku on turvallinen jumalan suojelma
kun elämän on perustanu totuuteen,
ihminen ei koskaan ole yksin, vaikka yksin onki
sillä luoja on aina jokahetki läsnä, vaikka ei sitä näekkään,
sen vaan jotenkin tuntee, vaistoaa,
kai se on sitä sielun rauhaa jota sinäki kaipaat,
jokaisella ihmislellä on suojelusenkeli
vaikka sitä ei välttämättä tiedostakaan,
se vaan on,
raamatun sana on totta,
raamatun sana on esm. usko tulee kuulemisesta,
se todellakin pitää paikkansa,
usko ihmiselle on lahja jumalalta, siis pelkästään lahja,
sitä ihminen ei koskaan ansaitse,
uskoa ei koskaan ihmen voi ansaita,
se on pelkästään täydellinen lahja ihmiselle jumalata,
kiittos luojalle,,,Kyllä usko Jumalaan on se voima, jolla pahimmatkin sudenkuopat on yli päästy!
- Anonyymi
Elä tätä päivää. Paino sanalla e l ä . - Nm. Muistot muuta varten
- Anonyymi
Kuolema ei aina tuo jälkeenjääneille tunnetta suuresta menetyksestä. Vaikka kuolema onkin lopullinen, saattavat omaiset piankin päästä sen yli . On ihmisiä, joiden oma elämä on mennyt raiteiltaan, sairauden, mielenterveyden tai vaikka päihteiden takia. Muu perhe joutuu huolehtimaan, hankkimaan viranomaisten apua, terveydenhoitopalveluja, taistelemaan virastoissa ja huolehtimaan tästä läheisestä, joka raivoaa heille, syyttää kyttäämisestä, kieltäytyy hoidoista, saattaa olla väkivaltainen tai kadota päiviksi omille teilleen.
Tämä voi jatkua vuosia.
Voidaanko omaisia syyttää tunneköyhiksi, jos kuoleman tullessa tunnetaan helpotusta?
Näitäkin ihmiskohtaloita on paljon, ja tuntuu siltä, että ne vain lisääntyvät.
Surulla on monet kasvot. - Anonyymi
Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa kokea surua sen paremmin kuin iloakaan.
Ei siitä kannata alkaa peistä vääntämään.- Anonyymi
Teologia on avannut paljon uusia näkemyksiä.
- Anonyymi
Totta, jokainen suree tavallaan. Mutta se on ihan eri asia, jos jää muhimaan ja märisemään suruunsa eikä edes tahdo päästää siitä irti. - Nm. Jotain hukassa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, jokainen suree tavallaan. Mutta se on ihan eri asia, jos jää muhimaan ja märisemään suruunsa eikä edes tahdo päästää siitä irti. - Nm. Jotain hukassa
Usko jo, jokainen suree tavallaan !
Sekin on tapa, vaikka sinun mielestäsi jäisi märisemään
eikä pääsisi irti. En ole päässyt enkä ole silti epänormaali.
Se, joka kaikkea arvostelee on jonkun verran vinksahtanut.
Joku yksittäinen ihminenkö Suomessa määrää miten kuuluu surra !
Jo on aikoihin eletty ja suuret luulot ihmisellä itsestään.
Nm. Itselläsi on kaikki hukassa, on todettu ennenkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usko jo, jokainen suree tavallaan !
Sekin on tapa, vaikka sinun mielestäsi jäisi märisemään
eikä pääsisi irti. En ole päässyt enkä ole silti epänormaali.
Se, joka kaikkea arvostelee on jonkun verran vinksahtanut.
Joku yksittäinen ihminenkö Suomessa määrää miten kuuluu surra !
Jo on aikoihin eletty ja suuret luulot ihmisellä itsestään.
Nm. Itselläsi on kaikki hukassa, on todettu ennenkin.Niinhän siinä sanotaan. - Nm. Miksi möliset
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teologia on avannut paljon uusia näkemyksiä.
Kerro niistä uusista näkemyksistä jotain meidän iloksi ja lohduksi !
- Anonyymi
Mua taas häiritsee kaikki roina mitä on tullut elon aikana kerätty .- Autotallit , saunakammari , pesutupa , huoneet täynnä rojua .- Seinätkin tauluja täynnä , ei tillaa yhdelle lissää :(
- Anonyymi
Mua häiritsee kun en jaksa enään siivota,
haluisin muuttaa uuteen asuntoon
ja jättää koko roina taas entiseen asuntoon,
puuttuu vaan lottovoitto,
ku en halua muuttaa vuokralle
haluun aina oman uuden asunnon
jonka voi taas kalustaa helppohoitoiseksi tarpeelisilla tavaroilla,
kalsutaisin uuden asunnon helppohoitoiseksi,
vain tarpeelisia tavaroita ympärille,
harmi vaan ku eläkkellä ei pysty oikein rellestämään,
ja ku peli-helvetti vie kaiken pikkusenki ylimääräiset eurot,
köyhänä saa elää kittuuttaa tämän loppuelämän ellei voita lotosta päävoittoa,, heh senki teienki pelaisin RAY:n pelikoneisiin,
RAY: saisi maksaa kaikki munlääkärilaskut myös hautajaiskulut se on vieny multa ainaki sata-tuhatta euroa varmaan enemmänki varastanu ja houkutellu ittelleen joittenki miljonääri- sijottajien taskuun, mun heikon luonteen kustanuksella, ei ole kivaa,- Anonyymi
EI OLE KIVAA,,,
- Anonyymi
Suruahan seki on huomata oma typeryys, tyhmyys, kyvyttömyys,
tarttua enään elämänmenoon,
sen ole omalla kohdallani karvaasti huomannu,
elämä on täysin takanapäin,
tulevaisuutta ei ole
on vain avuttomuus, sairaus ja kuolema,
hyvästi ja kiitos elämä,,,,, - Anonyymi
meikä suree
ku olen köyhä , vanha ja pienellä eläkkeellä,
eikä raha riitä RAY:n koneisiin, - Anonyymi
Vidoinkin olen onnellinen ainaki jokinaikaa,
RAY sulkee kaikki helemäpelikoneet huomenna,
tänäänki sain tukittua pikkueläkeestäni rahojani sata euroo koneitten kitaan
seisoin ainaki kahdeksan tuntia raivo-hullun lailla naputtelemassa rahaa niihin,
ihanaa ......
nyt ne ovat jonkinaikaa täysin suljettuna,
vihdoinkin saa hetken hengähdystauon hulluuden kourista pelihimon kynsistä,
taitaa olla pelihimo helvetti pahempi tauti, sairaus,
kuin korona koskaan,
toivottavasti korona viirus löytää ja tapaa mut ei tarvi ruikuttaa eutanasia pillereitä,
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin579377Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh123709Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r313111Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht872386Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142080Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.3801917Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2421491FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01291Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu731118Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101115