Teemu Keskisarjan kolumni: Liikkumisrajoitukset ja sisäänlämpiävä kyhjötys synnyttivät suomalaisen kulttuurin"
"Pimeissä pirteissä ilman mitään rahoitusta virisi kaikkien aikojen kulttuuriprojekti, kirjoittaa historioitsija Teemu Keskisarja."
"Kustaa Vaasa moitti suomalaisia laiskureiksi, jotka eivät talvisin viitsineet edes avantoja hakata kalastusta varten. Kuningas oli tuskin itse kokeillut huhkimista ryysyisessä koltussa, hirmupakkasessa ja vyötärönvahvuisessa hangessa. Rahvas tiesi, että äärioloissa harva työ tuotti ravintoa enemmän kuin kulutti.
Paukut kannatti säästää kevääseen, vaikka aika kävi pitkäksi viheliäisissä sisätiloissa.
PERUSIHMISET asuivat 1800-luvulle saakka savutuvissa, joissa valaistus ei ollut prioriteetti.
Puiset seinäluukut pysyivät kiinni, jottei lämpö karannut harakoille. Sisäänlämpiävää uunia oli vaikea säätää. Asukkaat hikoilivat ilkosillaan ja hetkeksi jäähtyivät käydessään tarpeilla ovensuussa. Keuhkokuumeet ja ”slaageiksi” merkityt kuolinsyyt johtuivat usein pätsin ja syväjäädytyksen välisistä hyppäyksistä.
Ahdasta oli ja likaista siitäkin syystä, että elikoita otettiin viereen eläviksi pattereiksi.
Kasvitieteilijä Carl von Linné havaitsi 1700-luvulla, että monet suomalaiset hoipparoivat katkuisesta sisäilmasta ja silmäpasko-sairaudesta sokeutuneina. Perusterveys ei muutenkaan edistynyt savutuvissa. Kyhjöttäjillä oli ruskea iho ja ”sienimäisen” löysä keho.
SÄÄN säätämien liikkumisrajoitusten puitteissa ja maha tyhjänä hoidettiin karja, polttopuut ja käsityöt. Mitään ylimääräistä ei kannattanut yritellä ennen kantohankia. Miten suomalaiset käyttivät monen kuukauden pimeän luppoaikansa?
Puhumalla, runoilemalla, laulamalla, lausumalla, keksimällä satuja, arvoituksia, ennustuksia ja kaskuja sekä kertomalla merkillisiä tositapauksia.
SELVIÄISIKÖHÄN kukaan korona-erakko tästä haasteesta: Viihdytä kivulloista äijää tai muijaa ja viittä jalkineetonta mukulaa 15 neliön huoneessa 15 tuntia vuorokaudessa pelkällä äänelläsi! Kun ihmiset kuuntelivat loputtomiin toistensa juttuja, niiden piti olla hyviä, ainakin välillä. Muuten joka talvi olisi sattunut satoja kirvesmurhia.
Luonnon pakkolomauttamilla sisäänlämpiävillä metsäläisillä oli sana hallussaan. Sen tajusivat myöhemmät kirjoitustaitoiset sukupolvet. Suomen kirjallisuus ei perustu lainoihin ns. sivistyskansoilta vaan kotoperäisiin talvi-iltain tarinoihin. Nimenomaan suullisesta perinteestä ammensivat parhaat kirjailijat Elias Lönnrotista ja Aleksis Kivestä alkaen.
RAHVAAN sanataide oli kustannustehokkainta kulttuuria, viihdettä ja mielenterveystyötä, se ei maksanut kenellekään mitään. Vaikea sitä oli verottaa tai leikatakaan.
Joskus esivalta tuskastui sisäänlämpiämisen talousvaikutuksiin. Suomalaiset vain makoilivat uuninpankolla ja tuhlasivat polttopuuta. Elämäntapa heikensi Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin valtakunnan huoltovarmuutta.
Siitä syystä Turun Akatemian kaunopuheisuuden ja pyhien kielten professori Israel Nesselius vaati Suomeen saunomiskieltoa."
Oi se vanha hyvä Ruotsin aika 😂
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006465672.html
Koronanan vaikutukset vievät meidän samanlaisiin oloihin kuin Ruotsin vallan aikana
3
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Huippututkijan mielenkiintoinen kirjoitus. Näitä helmiä kannattaa lukea kokonaan.
- Anonyymi
Niin? Melkoista suomalaishalveksuntaa tuo teksti on. Koska se oli hyvin yleistävää ja leimaavaa.
Keksi-ajalla ei eri maiden rahvaat paljoa toisistaan eronnut. Toki suomalaist olivat heikossa asemassa Ruotsin sorron ja riiston takia.- Anonyymi
Suomalaisten heikot olosuhteet johtuivat valloittajien väkivallasta ja riistosta. Kustaa Vaasa ja seuraaja kannustivat verohelpotuksilla suomalaisia asuttamaan mm. Pohjois-Savoa. Kasket kaadettiin ja pellot raivattiin. Sen jälkeen talonpoikia ajettiin skotlantilaisten palkkasotilaiden avulla ulos kodeistaan, jopa yötä myöten hangille.
Maat ja pellot annettiin aatelisille.
Sittemmin näitä tilattomia tarvittiin ryöstetyille tiluksille rengeiksi, piioiksi, torppareiksi, mäkitupalaisiksi ja lampuodeiksi. Olot olivat usein kurjat. Syntyi myös loisväen ongelma.
Samanlaista kehitystä oli muuallakin, myös Etelä- ja Varsinais-Suomessa, mutta olot olivat kurjimmat valtakunnan syrjäisimmissä kolkissa.
Etelä- ja Keskipohjanmaa selvisivät paremmin johtuen kanssakäymisestä, sukulaissuhteista ja lyhyemmästä etäisyydestä emomaahan. Talonpojat olivat itsellisiä ja vauraampia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1113617
- 663257
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4342724- 832543
- 852458
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422154- 972113
Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil501792Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan221730- 121716