Agricola yhdistää eri kielten puhujat

Anonyymi

Juhlimme tänään Agricolan päivää. Agricola käänsi raamatun suomeksi ja suomen kirjakieli sai alkunsa.

On hyvä muistaa, että Agricolan omasta äidinkielestä ei ole täyttä varmuutta. Se on voinut olla yhtä hyvin suomi kuin ruotsikin. Agricola oli joka tapauksessa aikanansa poikkeuksellisen oppinut ja hallitsi 'kotimaisten' kielten lisäksi myös latinan, kreikan ja saksan.

Agricola on meidän kaikkien yhteinen 'kielimies'. Hän jos kuka osoittaa meille kielten osaamisen tärkeyden ja merkityksen.

Juhlistakaamme siis yhdessä hänen merkkipäiväänsä, äidinkielestämme riippumatta!

64

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kieliaktiiveille oiva esimerkki: Ei useamman kielen osaamisesta ole kuin hyötyä. Ja jos osaa ruotsia, voi (silti) oppia myös muita kieliä.

      • Anonyymi

        Epäilemättä - monenlaista voi oppia myös ilman ruotsia.

        Viron kirjakielen loivat saksalaispapit. Luterilaisen kirkon piirissä tehtiin sellaista. Raamatun lukeminen omalla kielellä oli niin tärkeää.

        Nyt voimmekin siirtyä juhlimaan pääsiäistä oman Raamattumme ääreen.


      • Anonyymi

        Jahas, postasit taas tuon PAKKOENGLANNIN ylistyksesi.


      • Nyt meille myytiin jätteenpolttolaitokselle sopivia hengityssuojaimia, koska meillä ei ole riittävästi Kiinan kaupan osaajia. Olemme elänneet uskossa että kyllä ruotsalaiset hankkivat meille tarvitsemiamme asioita pienellä omalla hyödyllä mutta nyt on käynnyt ilmi että emme voi tukeutua ruotsalaisiin kaikessa. Olisi jo aika nousta kansakunnaksi kansakuntien joukkoon ja ottaa vastuu itse oman maamme hallitsemisesta. 😂


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        Nyt meille myytiin jätteenpolttolaitokselle sopivia hengityssuojaimia, koska meillä ei ole riittävästi Kiinan kaupan osaajia. Olemme elänneet uskossa että kyllä ruotsalaiset hankkivat meille tarvitsemiamme asioita pienellä omalla hyödyllä mutta nyt on käynnyt ilmi että emme voi tukeutua ruotsalaisiin kaikessa. Olisi jo aika nousta kansakunnaksi kansakuntien joukkoon ja ottaa vastuu itse oman maamme hallitsemisesta. 😂

        Just det skulle ålänningarna ha gjort men det dög inte,hellre kriminella som talar rätt språk.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Just det skulle ålänningarna ha gjort men det dög inte,hellre kriminella som talar rätt språk.

        Affenat vapautettiin pakkosuomesta ja nyt siellä on aikaa opiskella vaikka kiinaa. Mantereella voisi tehdä saman ja vapauttaa opiskelijoiden aika ruotsia hyödyllempiin kieliin. 😂


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        Affenat vapautettiin pakkosuomesta ja nyt siellä on aikaa opiskella vaikka kiinaa. Mantereella voisi tehdä saman ja vapauttaa opiskelijoiden aika ruotsia hyödyllempiin kieliin. 😂

        Ei ole ,aikaa, pakkoenglanti on yhtäsuurena esteenä kuin täällä Mannersuomessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole ,aikaa, pakkoenglanti on yhtäsuurena esteenä kuin täällä Mannersuomessa.

        Paitsi että affenien ei tarvitse pakolla valita yhtä mikrokieltä opiskeltavaksi, vaan voivat keskittyä tärkeisiin kieliin. Englannilla ja Kiinalla alkaakin pallo olemaan aika hyvin katettu ja kauppa käy.


    • Anonyymi

      Nämä tietyt entisaikojen hemmot olivat aika päteviä tyyppejä. Samoin olivat entiset fennomaanit. He ajoivat suomen kielen asiaa, vaikka olivat useasti ruotsinkielisiä.

      Samaa ei voi sanoa nykypäivän "fennomaaneista". He ovat käpertyneet itseensä ja ajavat irvokkaasti kansallismielistä "suomalaisuutta", johon kuuluu vain tietyllä tavalla ajattelevat suomalaiset. Ruotsin kielestä ei saa tykätä, jos aikoo ryhtyä nykyajan "fennomaaniksi".

      • Anonyymi

        Hienoja ovat nämä "hemmot" kielestä riippumatta: Agricola, Runeberg, Lönnrot... he loivat kaikki uutta kulttuuria.


      • Einstein jäi jopa luokalle kertaalleen. Mitä jos Einsteinille olisi tämän päälle annettu vielä pakkoruotsi taakaksi? Olisiko niin että suhteellisuusteoria ja moni muu nykyfysiikan keksintö olisi jäännyt toteutumatta? Eli siis teoriassa on täysin mahdollista että pakkoruotsi olisi hidastanut fysiikan kehitystä sadalla vuodella. Se kannattaa teidän pakottajienkin muistaa😂


      • Sven-Håkan kirjoitti:

        Einstein jäi jopa luokalle kertaalleen. Mitä jos Einsteinille olisi tämän päälle annettu vielä pakkoruotsi taakaksi? Olisiko niin että suhteellisuusteoria ja moni muu nykyfysiikan keksintö olisi jäännyt toteutumatta? Eli siis teoriassa on täysin mahdollista että pakkoruotsi olisi hidastanut fysiikan kehitystä sadalla vuodella. Se kannattaa teidän pakottajienkin muistaa😂

        "Olisiko niin että suhteellisuusteoria ja moni muu nykyfysiikan keksintö olisi jäännyt toteutumatta?"


        Kyllä siinä jo maailmankaikkeuskin jo kaareutuu, ennen kuin ruotsi poistetaan pakollisten kielten listalta :-)))


      • räkäpää kirjoitti:

        "Olisiko niin että suhteellisuusteoria ja moni muu nykyfysiikan keksintö olisi jäännyt toteutumatta?"


        Kyllä siinä jo maailmankaikkeuskin jo kaareutuu, ennen kuin ruotsi poistetaan pakollisten kielten listalta :-)))

        Svekomaanit ja suhteellisuus eivät oikein muutenkaan toimi yhteen.

        E=Mc2 Einsteinin ajattelu

        5%=95%-95%=5%=suomalainen demokratia
        Svekomaanin ajattelu 😂


      • Sven-Håkan kirjoitti:

        Svekomaanit ja suhteellisuus eivät oikein muutenkaan toimi yhteen.

        E=Mc2 Einsteinin ajattelu

        5%=95%-95%=5%=suomalainen demokratia
        Svekomaanin ajattelu 😂

        jäljelle jääneestä 5%sta 20% ei osaa suomea.

        Eli 20% 5%sta on 1%.

        --------> suhteellisesti ajatellen, prosenttijengi hallitsee Suomea :-)


      • räkäpää kirjoitti:

        jäljelle jääneestä 5%sta 20% ei osaa suomea.

        Eli 20% 5%sta on 1%.

        --------> suhteellisesti ajatellen, prosenttijengi hallitsee Suomea :-)

        Nyt alkaa olemaan jo liikaa numeroita svekoille. Ei viitsi tahallaan kiusata. 😂

        Sano vain - bättre folk, pappa betalar och Gruuundddlaaaag, menee paremmin perille 😂


      • Sven-Håkan kirjoitti:

        Nyt alkaa olemaan jo liikaa numeroita svekoille. Ei viitsi tahallaan kiusata. 😂

        Sano vain - bättre folk, pappa betalar och Gruuundddlaaaag, menee paremmin perille 😂

        Mutta kyllä maailman parhaan yliopiston käyneet nyt pari prosenttia ja lukua, varsinkin kun ovat 5% pienempiä, ymmärtänevät?


      • räkäpää kirjoitti:

        Mutta kyllä maailman parhaan yliopiston käyneet nyt pari prosenttia ja lukua, varsinkin kun ovat 5% pienempiä, ymmärtänevät?

        Ongelma vain on kun ruotsinkielisissä kouluissa vissiin ei opeteta prosenttilukuja ollenkaan.

        Jos vaikka sanot että viidessä prosentissa työpaikkoja tarvitsee ruotsia niin halutaan kuulla että paljonko niitä on absoluuttisesti. Tällöin luku on tietenkin vaikkapa 3000, joka kieltämättä on isompi luku kuin viisi mutta silti melko pieni luku verrattuna vaikkapa 5.5(5 500 000) miljoonaan.

        Jostain kumman syystä svekomaani hahmottaa näistä luvuista vain ja ainoastaan tuon 3000 joka on tietenkin syy opettaa ruotsia kaikille suomalaisille, koska silloin voi hakea noihin 3000 työpaikkaan, joka siis on ilmeisesti jollekkin iso luku.

        Tutkijat ovat todenneet että isolla osalla ihmisistä on vaikea hahmottaa lukuja joita eivät itse tarvitse, vaan hahmotuskyky on edelleen soveltuva homo sapiensille luonnolliselle noin 100 lauman jäsenelle. Eli yksi hirvi, 20 omenenaa, kilo polttopuita jne.

        Ongelma vain on että näiden ihmisten kyky toimia nykyisten kokoisissa valtioissa on pahasti puuttelinen koska syy ja seuraus suhteitten hahmottaminen oman kylän ulkopuolelle on niin pahasti puuttelinen.


      • Sven-Håkan kirjoitti:

        Ongelma vain on kun ruotsinkielisissä kouluissa vissiin ei opeteta prosenttilukuja ollenkaan.

        Jos vaikka sanot että viidessä prosentissa työpaikkoja tarvitsee ruotsia niin halutaan kuulla että paljonko niitä on absoluuttisesti. Tällöin luku on tietenkin vaikkapa 3000, joka kieltämättä on isompi luku kuin viisi mutta silti melko pieni luku verrattuna vaikkapa 5.5(5 500 000) miljoonaan.

        Jostain kumman syystä svekomaani hahmottaa näistä luvuista vain ja ainoastaan tuon 3000 joka on tietenkin syy opettaa ruotsia kaikille suomalaisille, koska silloin voi hakea noihin 3000 työpaikkaan, joka siis on ilmeisesti jollekkin iso luku.

        Tutkijat ovat todenneet että isolla osalla ihmisistä on vaikea hahmottaa lukuja joita eivät itse tarvitse, vaan hahmotuskyky on edelleen soveltuva homo sapiensille luonnolliselle noin 100 lauman jäsenelle. Eli yksi hirvi, 20 omenenaa, kilo polttopuita jne.

        Ongelma vain on että näiden ihmisten kyky toimia nykyisten kokoisissa valtioissa on pahasti puuttelinen koska syy ja seuraus suhteitten hahmottaminen oman kylän ulkopuolelle on niin pahasti puuttelinen.

        "Tutkijat ovat todenneet että isolla osalla ihmisistä on vaikea hahmottaa lukuja "

        Tämä ominaisuus pätee kyllä suomalaisiin ja ruotsalaisiin ja muihinkin kansoihin.
        Esimerkkinä voi pitää vaikka koronahyperventilaatiota.
        Tässäkin maassa tautiin on kuollut kai alle 100 ihmistä.
        Eli jtn 0,0018% väestöstä.
        Mutta se ei ole estänyt hurmoshenkistä sekoilua niin kauppajonossa, kuin hallituksessakin.

        Ei siis tarvitse olla Stubb ollakseen lukusokea.


      • Anonyymi

        Keräsit yhteen kaikki kaunasi suomenkielisiä vastaan ja perusteettoman solvauksesi suomenkielisten puolustajista.
        Tiedät hyvin että Kielipolitiikka-palstalla kukkii ruotsikiihko runsaammin Reinojen ja vastaavien toimesta.

        Ruotsinkieltä ei vastusteta, ainoastaan vastustetaan sen pakolla tuputtamista.
        Siihen on kaikilla tuputtamisen vastustajilla oikeus eikä kenelläkään ole oikeutta solvata heitä nimityksillä.
        Pakottaa saa vain itseään, ei asian perustellusti ja ymmärrettävällä tavalla näkeviä.


    • Anonyymi

      Suomi on ollut niin kiinteästi sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen, että on jopa vaikea sanoa jonkun äidinkielestä. Mielenkiintoinen esimerkki. Alue jossa Agricola kasvoi oli joka tapauksessa hyvin ruotsinkielinen, se oli länsirannikolla.

      • Anonyymi

        Nykyisen Suomen alueella on Ruotsin vallan ajallakin aina ollut suomenkielisiä yli 80%.

        Vaikka ihailisi kuinka Ruotsia, sen kieltä ja historiaa, pitää muistaa, ettei se ole meitä yhdistävä asia vaan suomen kieli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyisen Suomen alueella on Ruotsin vallan ajallakin aina ollut suomenkielisiä yli 80%.

        Vaikka ihailisi kuinka Ruotsia, sen kieltä ja historiaa, pitää muistaa, ettei se ole meitä yhdistävä asia vaan suomen kieli.

        Suomalaisia ei yhdistä pelkästään suomen kieli nykyään, vaan oikeastaan ihan kaikki muu: tausta, asuinpaikka, synnyinpaikka, ikä, arvomaailma, maailmankatsomus, koulutustaso, lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ym. ym. Suomi on totta kai tärkeä kieli suomenkielisille ja ylipäänsä suomalaisille. Mutta ei siitä saa yhtä yhdistävää tekijää enää, maailma on niin moninainen. Kun suomen kieltä aikoinaan kehitettiin ja suorastaan luotiin, tilanne on ollut hyvin toisenlainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisia ei yhdistä pelkästään suomen kieli nykyään, vaan oikeastaan ihan kaikki muu: tausta, asuinpaikka, synnyinpaikka, ikä, arvomaailma, maailmankatsomus, koulutustaso, lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ym. ym. Suomi on totta kai tärkeä kieli suomenkielisille ja ylipäänsä suomalaisille. Mutta ei siitä saa yhtä yhdistävää tekijää enää, maailma on niin moninainen. Kun suomen kieltä aikoinaan kehitettiin ja suorastaan luotiin, tilanne on ollut hyvin toisenlainen.

        Ai ei suomen kielestä saa enää yhdistävää tekijää? Missähän mahdat asua? Minun ympärilläni on paljon maahanmuuttajia ja jopa heitä yhdistää suomen kieli.


      • Anonyymi

        Jag har alltid haft för mig att Agricola föddes i Pernå, östra Nyland ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jag har alltid haft för mig att Agricola föddes i Pernå, östra Nyland ?

        Olet oikeassa, Pernajassa hän on syntynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai ei suomen kielestä saa enää yhdistävää tekijää? Missähän mahdat asua? Minun ympärilläni on paljon maahanmuuttajia ja jopa heitä yhdistää suomen kieli.

        Kieli on kuitenkin myös vain kommunikoinnin väline, ei välttämättä muuta. Kielellä on eri merkitys eri tilanteissa. Kieli ei välttämättä yhdistä, ja nyt en tarkoita maahanmuuttajia, vaan ihan yleisesti ihmisiä. Jos en tunne mitään yhteyttä johonkin ihmiseen, siinä ei yhteinen kieli auta.


      • Anonyymi

        Senkö vuoksi Agricola joutui kääntämisistään Åbon säätyläistön parjauksen kohteeksi?
        Mitään tukea ei kuninkaalta tullut Uuden Testamentin painatusta varten.
        Siksi tämä viivästyi vuosikaupalla. Agricola joutui rahoittamaan painatuksen suomalaisten seurakuntien ennakkotilausmaksujen avulla.

        Ilkeitä panetteli Åbon säätyläistö kuninkaalle sillä seurauksella, että tämä nimitti ummikkoruotsikon Agricolan seuraajaksi Åbon piispana.
        Perinnettä suomenkielen tukahduttamistoimista löytyy siis ainakin noin 500 vuoden ajalta.
        Eikä katumusta tahdo löytyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Senkö vuoksi Agricola joutui kääntämisistään Åbon säätyläistön parjauksen kohteeksi?
        Mitään tukea ei kuninkaalta tullut Uuden Testamentin painatusta varten.
        Siksi tämä viivästyi vuosikaupalla. Agricola joutui rahoittamaan painatuksen suomalaisten seurakuntien ennakkotilausmaksujen avulla.

        Ilkeitä panetteli Åbon säätyläistö kuninkaalle sillä seurauksella, että tämä nimitti ummikkoruotsikon Agricolan seuraajaksi Åbon piispana.
        Perinnettä suomenkielen tukahduttamistoimista löytyy siis ainakin noin 500 vuoden ajalta.
        Eikä katumusta tahdo löytyä.

        "Eikä katumusta tahdo löytyä."

        Varför i hela fridens namn borde sådant existera? Se runtomkring dig.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Senkö vuoksi Agricola joutui kääntämisistään Åbon säätyläistön parjauksen kohteeksi?
        Mitään tukea ei kuninkaalta tullut Uuden Testamentin painatusta varten.
        Siksi tämä viivästyi vuosikaupalla. Agricola joutui rahoittamaan painatuksen suomalaisten seurakuntien ennakkotilausmaksujen avulla.

        Ilkeitä panetteli Åbon säätyläistö kuninkaalle sillä seurauksella, että tämä nimitti ummikkoruotsikon Agricolan seuraajaksi Åbon piispana.
        Perinnettä suomenkielen tukahduttamistoimista löytyy siis ainakin noin 500 vuoden ajalta.
        Eikä katumusta tahdo löytyä.

        Wau


      • Anonyymi kirjoitti:

        Senkö vuoksi Agricola joutui kääntämisistään Åbon säätyläistön parjauksen kohteeksi?
        Mitään tukea ei kuninkaalta tullut Uuden Testamentin painatusta varten.
        Siksi tämä viivästyi vuosikaupalla. Agricola joutui rahoittamaan painatuksen suomalaisten seurakuntien ennakkotilausmaksujen avulla.

        Ilkeitä panetteli Åbon säätyläistö kuninkaalle sillä seurauksella, että tämä nimitti ummikkoruotsikon Agricolan seuraajaksi Åbon piispana.
        Perinnettä suomenkielen tukahduttamistoimista löytyy siis ainakin noin 500 vuoden ajalta.
        Eikä katumusta tahdo löytyä.

        Ruotsissa perustettiin jo totuuskomissio selvittämään näitä asioita. Sama pitäisi tehdä myös suomenruotsalaisten osalta niin näitä ei tarvitsisi selvittää yön pimeinä tunteina nakkikioskien jonoissa. Anteeksi kyllä voi saada kunhan ensin tajuaa pyyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Senkö vuoksi Agricola joutui kääntämisistään Åbon säätyläistön parjauksen kohteeksi?
        Mitään tukea ei kuninkaalta tullut Uuden Testamentin painatusta varten.
        Siksi tämä viivästyi vuosikaupalla. Agricola joutui rahoittamaan painatuksen suomalaisten seurakuntien ennakkotilausmaksujen avulla.

        Ilkeitä panetteli Åbon säätyläistö kuninkaalle sillä seurauksella, että tämä nimitti ummikkoruotsikon Agricolan seuraajaksi Åbon piispana.
        Perinnettä suomenkielen tukahduttamistoimista löytyy siis ainakin noin 500 vuoden ajalta.
        Eikä katumusta tahdo löytyä.

        "Senkö vuoksi Agricola joutui kääntämisistään Åbon säätyläistön parjauksen kohteeksi? "

        Mitä höpiset täällä - kuvitteletko, että Agricola itse oli köyhälistöön syntynyt? Tuohon aikaan vain varakkaat käytännössä kykenivät kouluttamaan lapsensa, koulutus oli hyvin harvinainen etuoikeus.


      • Anonyymi

        Mistä tiedät, että Pernaja olisi ollut kovinkaan ruotsinkielinen 1500-luvun alussa!?
        Minun Mercator-kartassani vuodelta 1595 nimi oli Perkala. Se on silkkaa suomea.
        Etelärannikko oli meidän hämäläisten kalavesiä. Pysyvästi emme siellä asuneet, koska kaikenlaisia roskaporukoita, ruotseja purjehti siitä ohitse.


    • Anonyymi

      Vaikea kuvitella tilannetta Suomessa, että meillä olisi ollut kielenä vain ruotsi, tai vain suomi. Kyllä nämä kielet ovat kulkeneet yhdessä pitkän matkan. Ja lopputuloksena meillä on hieno maa.

      • Anonyymi

        Ei ollenkaan vaikeaa. Päinvastoin - ruotsin asema olisi pitänyt määrittää vähemmistökieleksi jo itsenäistyessä - kuten ensimmäisissä perustuslakiversioissa tehtiinkin. Mutta kansalaissodan hävittämä maa ei pystynyt rikkaiden ruotsinkielisten painetta estämään.

        Koko satavuotinen kaksikielisyyspuhe, olisi pitänyt jättää sikseen.

        Ruotsi saa merkitä alle viiden prosentin vähemmistölle todella paljon - mutta keneltäkään muulta ei voida vaatia sitä, että ruotsilla olisi heille jokin kansallistunteeseen liittyvä merkitys.


      • Anonyymi

        Ett land två språk,nu också många andra språk förstås.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollenkaan vaikeaa. Päinvastoin - ruotsin asema olisi pitänyt määrittää vähemmistökieleksi jo itsenäistyessä - kuten ensimmäisissä perustuslakiversioissa tehtiinkin. Mutta kansalaissodan hävittämä maa ei pystynyt rikkaiden ruotsinkielisten painetta estämään.

        Koko satavuotinen kaksikielisyyspuhe, olisi pitänyt jättää sikseen.

        Ruotsi saa merkitä alle viiden prosentin vähemmistölle todella paljon - mutta keneltäkään muulta ei voida vaatia sitä, että ruotsilla olisi heille jokin kansallistunteeseen liittyvä merkitys.

        Ruotsi merkitsee myös meille suomenkielisille. Kolmen yliopiston tutkimuksessa tuli esiin, että ruotsin häviäminen Suomesta koettaisiin suureksi vahingoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi merkitsee myös meille suomenkielisille. Kolmen yliopiston tutkimuksessa tuli esiin, että ruotsin häviäminen Suomesta koettaisiin suureksi vahingoksi.

        Varmaan näin. Eivät suomenkieliset ole ruotsinkieltä vastaan.
        Vastustamme sen pakkosyöttämistä.
        Pakottamisenne ei estä kielenne kuivahtamista, vaan nopeuttaa sitä.

        Haluatte siis tukea suomenkielisiltä. Älkää siis haastako riitaa ja olko ylimielisiä suomenkielisiä kohtaan (ainakaan mantereella ja opettakaa ahvenoitakin kohtuuteen).
        Älkää olko tuputtajia. Tuputtamalla ei tule kauppoja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi merkitsee myös meille suomenkielisille. Kolmen yliopiston tutkimuksessa tuli esiin, että ruotsin häviäminen Suomesta koettaisiin suureksi vahingoksi.

        Myös saamen kielten katoaminen koettaisiin suureksi vahingoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös saamen kielten katoaminen koettaisiin suureksi vahingoksi.

        Totta. Kaikki nämä kielet kuuluvat Suomeen, ja siksi koemme, että ne eivät saa kadota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta. Kaikki nämä kielet kuuluvat Suomeen, ja siksi koemme, että ne eivät saa kadota.

        Eikä niillä saa pakottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä niillä saa pakottaa.

        Ei kenellekään pakoteta mitään. Koulussa luetaan kouluaineita, koska meillä on oppivelvollisuus. Ketään ei ajeta raipan kanssa oppitunneille, kyllä sinne kävellään ihan vapaaehtoisesti.

        Hyvää pääsiäistä sinullekin. Koeta päästä hetkeksi eroon ajatuksesta, että jokin on "pakkoa". Ei koululaiset koe asioita "pakkoina", vaan koulu on asia, joka kuuluu hoitaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kenellekään pakoteta mitään. Koulussa luetaan kouluaineita, koska meillä on oppivelvollisuus. Ketään ei ajeta raipan kanssa oppitunneille, kyllä sinne kävellään ihan vapaaehtoisesti.

        Hyvää pääsiäistä sinullekin. Koeta päästä hetkeksi eroon ajatuksesta, että jokin on "pakkoa". Ei koululaiset koe asioita "pakkoina", vaan koulu on asia, joka kuuluu hoitaa.

        Jos kouluaineelle ei ole laajaa hyväksyntää ja se ei ole oppilaan oman edun mukainen - kyse on pakkoaineesta, tarkemmin pakkokielestä.

        Muille oppiaineille on hyvä perusteet ja aineet kehittyvät ajan mukana. Esimerkiksi liikunnanopetus on ulkosen paineen myötä kokenut melkoisen mullistuksen. Uskonto on oppiaine, joka on jakaantunut eri ryhmille - pian se saattaa taas muovautua yhdeksi yhteiseksi uskontotiedoksi.

        Pakkoruotsille ei ole yhteistä hyväksyntää. Kaikissa gallupeissa enemmistö, iso enemmistö sen poistaisi.


      • Anonyymi
        RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

        Jos kouluaineelle ei ole laajaa hyväksyntää ja se ei ole oppilaan oman edun mukainen - kyse on pakkoaineesta, tarkemmin pakkokielestä.

        Muille oppiaineille on hyvä perusteet ja aineet kehittyvät ajan mukana. Esimerkiksi liikunnanopetus on ulkosen paineen myötä kokenut melkoisen mullistuksen. Uskonto on oppiaine, joka on jakaantunut eri ryhmille - pian se saattaa taas muovautua yhdeksi yhteiseksi uskontotiedoksi.

        Pakkoruotsille ei ole yhteistä hyväksyntää. Kaikissa gallupeissa enemmistö, iso enemmistö sen poistaisi.

        Jos kouluaineelle ei ole laajaa hyväksyntää ja se ei ole oppilaan oman edun mukainen - kyse on pakkoaineesta, tarkemmin pakkokielestä, kuten on laita englannin kohdalla-

        Muille oppiaineille on hyvä perusteet ja aineet kehittyvät ajan mukana. Esimerkiksi liikunnanopetus on ulkosen paineen myötä kokenut melkoisen mullistuksen. Uskonto on oppiaine, joka on jakaantunut eri ryhmille - pian se saattaa taas muovautua yhdeksi yhteiseksi uskontotiedoksi.

        Pakkoenglanille ei ole yhteistä hyväksyntää. Kaikissa gallupeissa enemmistö, iso enemmistö sen poistaisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kouluaineelle ei ole laajaa hyväksyntää ja se ei ole oppilaan oman edun mukainen - kyse on pakkoaineesta, tarkemmin pakkokielestä, kuten on laita englannin kohdalla-

        Muille oppiaineille on hyvä perusteet ja aineet kehittyvät ajan mukana. Esimerkiksi liikunnanopetus on ulkosen paineen myötä kokenut melkoisen mullistuksen. Uskonto on oppiaine, joka on jakaantunut eri ryhmille - pian se saattaa taas muovautua yhdeksi yhteiseksi uskontotiedoksi.

        Pakkoenglanille ei ole yhteistä hyväksyntää. Kaikissa gallupeissa enemmistö, iso enemmistö sen poistaisi.

        Paitsi että englanti on valinnaiskieli.
        Ja englannin pakollisuudelle löytyisi yleinen hyväksyntä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että englanti on valinnaiskieli.
        Ja englannin pakollisuudelle löytyisi yleinen hyväksyntä.

        Ainoa valinnaisuus englannissa on aloitusajan kohta, tosin nykyään sen tuputus alkaa jo kehdossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että englanti on valinnaiskieli.
        Ja englannin pakollisuudelle löytyisi yleinen hyväksyntä.

        Onko tämä sinun pakkoenglannin olemassaolon kieltäminen sinulle jokinlainen henkinen suojakeino?


    • Kaisa Häkkisen mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena. Suomen ja ruotsin lisäksi Agricola saavutti erinomaisen taidon myös saksassa ja latinassa.

      Minusta on mielenkiintoista, että näistä asioista tiedetään niin vähän ja ihmiset luovat omaa identiteettiään luottaen siihen, että hänen kielensä oli ruotsi. Vastikään olen keskustellut myös Lönnrotin ja Kiven kotikielestä (suomi, toisin kuin oletettiin).

      Minun on vaikea ajatella, että viron kieli olisi jonkin ei-virolaisen kielikunnan luomus vain, koska baltiansaksalaiset munkit ottivat asiakseen ensimmäisen kerran kirjata sillä kristinuskon opinkappaleita. Miksi sitten suomi olisi ruotsinkielisten luomus?

      • Suomea on kyllä kirjoitettu jo ennen Agricolaa, joten ei Agricola lähtenyt nollasta liikkellee. Agricola vain dokumentoi ja muokkasi kirjoitukselle yhteiset säännöt.

        Arvokas työ toki sekin.

        Novgorodissa tunnettiin kirjoitustaito ja siellä asui myös suomensukuisia, olisi kovin outoa jos vain slaavit olisivat osanneet kirjoittaa mutta ei yksikään suomensukuinen samassa maassa.


      • Anonyymi

        "Minusta on mielenkiintoista, että näistä asioista tiedetään niin vähän ja ihmiset luovat omaa identiteettiään luottaen siihen, että hänen kielensä oli ruotsi. "

        KUKA luo "omaa identiteettiään" Agricolaan perustuen ?! Tämä on ehkä hulluinta, mitä ole tältä palstalta lukenut.

        Siitä olen samaa mieltä, että harmillista on, että historian henkilöistä tiedetään usein liian vähän.


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        Suomea on kyllä kirjoitettu jo ennen Agricolaa, joten ei Agricola lähtenyt nollasta liikkellee. Agricola vain dokumentoi ja muokkasi kirjoitukselle yhteiset säännöt.

        Arvokas työ toki sekin.

        Novgorodissa tunnettiin kirjoitustaito ja siellä asui myös suomensukuisia, olisi kovin outoa jos vain slaavit olisivat osanneet kirjoittaa mutta ei yksikään suomensukuinen samassa maassa.

        No ei oikeastaan, kirjoitustaito oli harvojen ja valittujen hupia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No ei oikeastaan, kirjoitustaito oli harvojen ja valittujen hupia.

        Oli, edes suuresta ja mahtavasta Ruotsista ei ole juurikaan kirjallista aineistoa ennen kirjapainon keksimistä. 😂


      • Anonyymi kirjoitti:

        No ei oikeastaan, kirjoitustaito oli harvojen ja valittujen hupia.

        "Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä muistiinpanoja ja luetteloita ja historiallisia merkintöjä. Osan tuohikirjeistä ovat kirjoittaneet suhteellisen sivistyneet ja vapaat yläluokkaiset tai kauppiasluokan naiset. Tuohikirjeissä kerrotaan myös tunteista ja ystävyydestä – joukossa on jopa rakkauskirjeitä ja ystävyyden vakuuttamista. Tuohikirjeistä on päätelty, että keskiajalla Novgorodin seudulla ja ehkä laajemminkin Koillis-Euroopassa naiset (lukuun ottamatta ehkä maatalousväestöä) olisivat olleet vapaampia ja koulutetumpia kuin Keski-Euroopan naiset. Kirjeissä on myös joitakin historiallisia merkintöjä, joita on pidetty luotettavina; ne liittyvät muun muassa sotiin.

        Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna itämerensuomalaisena kirjoituksena. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta.

        Itämerensuomalaista kieltä on myös eräässä kirjeessä oleva sanaluettelo. Myös muissa tuohikirjeissä esiintyy itämerensuomalaisia sanoja, esimerkiksi vanhoja henkilönnimiä, kuten Valit (Valittu), Melit (Mielitty), Vel'jut ja Veljakaz (kaksi viimeistä yhdistetään vilja-sanaan), sekä paikannimiä, kuten Kjulolakši (Kulolahti) ja Kurola.

        Martti Haavion mukaan suomalaisen kansanperinteen tuntemat tuohiraamatut liittyvät näiden kaltaisiin tuohikirjoituksiin. Slaavilaisten kronikoiden mukaan kokonaisia kirjoja oli kirjoitettu tuohelle. Sellaisia ei kuitenkaan ole löydetty. Löydetyt tuohet ovat kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on luultavasti käytön jälkeen vain hylätty maahan. Tämä on kuitenkin ollut niiden pelastus, sillä maassa ne ovat säilyneet hyvin. Löydetyt tekstit edustanevat vähiten arvokkaina pidettyjä tuohikirjoituksia. Säilytyksen arvoisiksi katsotut kirjoitukset, kuten väitetyt tuohikirjat, on ilmeisesti säilytetty sisällä, ja ne ovat tuhoutuneet esimerkiksi tulipaloissa."

        Toisaalta Novgorodissa kirjoitettiin melko arkisista asioista ja näitä kirjoituksia on säilynyt paljon enemmän kuin ruotsalaisia vastaavia. Tästä voisi päätellä että kirjoitustaito oli Novgorodissa useampien hallussa kuin Ruotsissa.

        " Latinalaiset kirjaimet olivat käytössä, kun 1200-luvulla alettiin merkitä muistiin ruotsiksi maakuntalakeja, jotka olivat suullisen tradition kautta siirtyneet sukupolvelta toiselle. Sen vuoksi näissä varhaisimmissa teksteissä on selviä suullisesti käytetyn kielen piirteitä. Vanhin tunnettu ruotsiksi latinalaisin kirjaimin kirjoitettu teksti on erään maakuntalain katkelma. Vähitellen syntyi eurooppalaisen kulttuurin innoittamana muutakin ruotsinkielistä kirjallisuutta kuin lakitekstiä, esimerkiksi legendoja (useimmiten latinasta tai alasaksasta käännettyinä) ja ritarirunoutta. Ruotsiksi kirjoitettiin myös asiakirjoja ja kaupunkien ylläpitämiä kirjoja, joihin merkittiin muistiin kaupunkia koskevia tärkeitä asioita (tänkebok). Näin laskettiin vähitellen perusta kirjakielelle, jonka ilmaisut eivät enää yksinomaan perustuneet suulliseen kielenkäyttöön ja jossa voi havaita erilaisia tyylitasoja."

        Eli Ruotsissa kirjoitti virkamiehet ja papisto kun taas Novgorodissa ihmiset kirjoittivat aivan tyhjänpäiväisistä asioista.


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        "Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä muistiinpanoja ja luetteloita ja historiallisia merkintöjä. Osan tuohikirjeistä ovat kirjoittaneet suhteellisen sivistyneet ja vapaat yläluokkaiset tai kauppiasluokan naiset. Tuohikirjeissä kerrotaan myös tunteista ja ystävyydestä – joukossa on jopa rakkauskirjeitä ja ystävyyden vakuuttamista. Tuohikirjeistä on päätelty, että keskiajalla Novgorodin seudulla ja ehkä laajemminkin Koillis-Euroopassa naiset (lukuun ottamatta ehkä maatalousväestöä) olisivat olleet vapaampia ja koulutetumpia kuin Keski-Euroopan naiset. Kirjeissä on myös joitakin historiallisia merkintöjä, joita on pidetty luotettavina; ne liittyvät muun muassa sotiin.

        Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna itämerensuomalaisena kirjoituksena. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta.

        Itämerensuomalaista kieltä on myös eräässä kirjeessä oleva sanaluettelo. Myös muissa tuohikirjeissä esiintyy itämerensuomalaisia sanoja, esimerkiksi vanhoja henkilönnimiä, kuten Valit (Valittu), Melit (Mielitty), Vel'jut ja Veljakaz (kaksi viimeistä yhdistetään vilja-sanaan), sekä paikannimiä, kuten Kjulolakši (Kulolahti) ja Kurola.

        Martti Haavion mukaan suomalaisen kansanperinteen tuntemat tuohiraamatut liittyvät näiden kaltaisiin tuohikirjoituksiin. Slaavilaisten kronikoiden mukaan kokonaisia kirjoja oli kirjoitettu tuohelle. Sellaisia ei kuitenkaan ole löydetty. Löydetyt tuohet ovat kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on luultavasti käytön jälkeen vain hylätty maahan. Tämä on kuitenkin ollut niiden pelastus, sillä maassa ne ovat säilyneet hyvin. Löydetyt tekstit edustanevat vähiten arvokkaina pidettyjä tuohikirjoituksia. Säilytyksen arvoisiksi katsotut kirjoitukset, kuten väitetyt tuohikirjat, on ilmeisesti säilytetty sisällä, ja ne ovat tuhoutuneet esimerkiksi tulipaloissa."

        Toisaalta Novgorodissa kirjoitettiin melko arkisista asioista ja näitä kirjoituksia on säilynyt paljon enemmän kuin ruotsalaisia vastaavia. Tästä voisi päätellä että kirjoitustaito oli Novgorodissa useampien hallussa kuin Ruotsissa.

        " Latinalaiset kirjaimet olivat käytössä, kun 1200-luvulla alettiin merkitä muistiin ruotsiksi maakuntalakeja, jotka olivat suullisen tradition kautta siirtyneet sukupolvelta toiselle. Sen vuoksi näissä varhaisimmissa teksteissä on selviä suullisesti käytetyn kielen piirteitä. Vanhin tunnettu ruotsiksi latinalaisin kirjaimin kirjoitettu teksti on erään maakuntalain katkelma. Vähitellen syntyi eurooppalaisen kulttuurin innoittamana muutakin ruotsinkielistä kirjallisuutta kuin lakitekstiä, esimerkiksi legendoja (useimmiten latinasta tai alasaksasta käännettyinä) ja ritarirunoutta. Ruotsiksi kirjoitettiin myös asiakirjoja ja kaupunkien ylläpitämiä kirjoja, joihin merkittiin muistiin kaupunkia koskevia tärkeitä asioita (tänkebok). Näin laskettiin vähitellen perusta kirjakielelle, jonka ilmaisut eivät enää yksinomaan perustuneet suulliseen kielenkäyttöön ja jossa voi havaita erilaisia tyylitasoja."

        Eli Ruotsissa kirjoitti virkamiehet ja papisto kun taas Novgorodissa ihmiset kirjoittivat aivan tyhjänpäiväisistä asioista.

        Novgorod oli suomalaisen ja slaavilais kansojen harmoniaan perustuva oman aikansa edistynyt ja vauras valtio, on harmillista että Moskovalaisuus pilasi tämän Iivana Julman opeilla. Ruotsi oli talibaani valtio verrattuna Novgorodiin, siksi onkin harmillista että Novgorodin historiaa tutkitaan niin vähän vaikka on ilmeistä että siellä oli laajaa kirjoitustaitoa rahvaan piirissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Novgorod oli suomalaisen ja slaavilais kansojen harmoniaan perustuva oman aikansa edistynyt ja vauras valtio, on harmillista että Moskovalaisuus pilasi tämän Iivana Julman opeilla. Ruotsi oli talibaani valtio verrattuna Novgorodiin, siksi onkin harmillista että Novgorodin historiaa tutkitaan niin vähän vaikka on ilmeistä että siellä oli laajaa kirjoitustaitoa rahvaan piirissä.

        Mielenkiintoista! Kiitos sinulle, joka toit tuohikirjeet ja Novgorodin palstalle!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Novgorod oli suomalaisen ja slaavilais kansojen harmoniaan perustuva oman aikansa edistynyt ja vauras valtio, on harmillista että Moskovalaisuus pilasi tämän Iivana Julman opeilla. Ruotsi oli talibaani valtio verrattuna Novgorodiin, siksi onkin harmillista että Novgorodin historiaa tutkitaan niin vähän vaikka on ilmeistä että siellä oli laajaa kirjoitustaitoa rahvaan piirissä.

        Jos olisimme olleet Ruotsin sijaan Venäjän vallan alla, olisimme kaikki maaorjien jälkeläisiä.

        Meille kävi siis lopulta todella hyvin ja säilyimme monelta pahalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olisimme olleet Ruotsin sijaan Venäjän vallan alla, olisimme kaikki maaorjien jälkeläisiä.

        Meille kävi siis lopulta todella hyvin ja säilyimme monelta pahalta.

        Niin, ruotsalaisissa saimme vähemmän ikävän herrakansan kuin esim. Balttian saksalaisista olisimme saaneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ruotsalaisissa saimme vähemmän ikävän herrakansan kuin esim. Balttian saksalaisista olisimme saaneet.

        Onneksi Virolaiset ovat ottaneet opikseen että nöyristely ei johda mihinkään, olisi noloa peesata entisiä sortajiaan. Germaani tai slaavi, samanlaisia kusipäitä olivat, jakoivat euroopankin vuonna 1939 aiheuttaen vuosikausien kärsimykset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi Virolaiset ovat ottaneet opikseen että nöyristely ei johda mihinkään, olisi noloa peesata entisiä sortajiaan. Germaani tai slaavi, samanlaisia kusipäitä olivat, jakoivat euroopankin vuonna 1939 aiheuttaen vuosikausien kärsimykset.

        Ei täällä kukaan muu nöyristele kuin kielifennomaani. Kielifennomaani alistuu ruotsin kielelle ja Ruotsin valtiolle päivittäin.

        Me muut suhtaudumme neutraalisti historiaamme. Olemme ylpeitä Suomen itsenäisyydestä ja siitä, että vaikka meillä oli vaikeaa, selvisimme silti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos olisimme olleet Ruotsin sijaan Venäjän vallan alla, olisimme kaikki maaorjien jälkeläisiä.

        Meille kävi siis lopulta todella hyvin ja säilyimme monelta pahalta.

        Ja olisimme yhtä huonossa asemassa kuin seuraavien alueiden kansalaiset:

        Bretagne: 900-luku
        Skotlanti: 1300-luku, perinnölliset maaorjat säilyivät vuoteen 1747 asti.

        Englanti ja Wales: 1400-1500-luvulla
        Savoiji: 1771
        Itävalta: 1781
        Böömi: 1781
        Baden: 1783
        Tanska: 1788
        Ranska: 1789
        Helvetian tasavalta: 1798
        Batavian tasavalta: 1798 (käytännössä vuonna 1811 Code Civilin lain mukaisesti)

        Schleswig-Holstein: 1804
        Ruotsin Pommeri: 1806
        Varsovan suurherttuakunta: 1807
        Preussi: 1807
        Mecklenburg: 1807
        Baijeri: 1808
        Nassaun herttuakunta: 1812
        Argentiina: 1813
        Viron kuvernementti: 1816
        Kuurinmaan kuvernementti: 1817
        Württemberg: 1817
        Liivinmaan kuvernementti:1819
        Hannover: 1831
        Saksi: 1832
        Unkarin kuningaskunta: 1848
        Kroatia: 1780–1785.
        Itävalta: 1848
        Bulgaria: 1858 (de jure Ottomaanivaltakunnan toimesta) mutta de facto 1880
        Venäjä: 1861
        Havaiji:1835
        Kongressi-Puola: 1864
        Georgia: 1864–1871
        Kalmukia:1892
        Islanti: 1894

        Kyllä näillä ihmisillä on ollut karmea kohtalo 😂


      • Sven-Håkan kirjoitti:

        Ja olisimme yhtä huonossa asemassa kuin seuraavien alueiden kansalaiset:

        Bretagne: 900-luku
        Skotlanti: 1300-luku, perinnölliset maaorjat säilyivät vuoteen 1747 asti.

        Englanti ja Wales: 1400-1500-luvulla
        Savoiji: 1771
        Itävalta: 1781
        Böömi: 1781
        Baden: 1783
        Tanska: 1788
        Ranska: 1789
        Helvetian tasavalta: 1798
        Batavian tasavalta: 1798 (käytännössä vuonna 1811 Code Civilin lain mukaisesti)

        Schleswig-Holstein: 1804
        Ruotsin Pommeri: 1806
        Varsovan suurherttuakunta: 1807
        Preussi: 1807
        Mecklenburg: 1807
        Baijeri: 1808
        Nassaun herttuakunta: 1812
        Argentiina: 1813
        Viron kuvernementti: 1816
        Kuurinmaan kuvernementti: 1817
        Württemberg: 1817
        Liivinmaan kuvernementti:1819
        Hannover: 1831
        Saksi: 1832
        Unkarin kuningaskunta: 1848
        Kroatia: 1780–1785.
        Itävalta: 1848
        Bulgaria: 1858 (de jure Ottomaanivaltakunnan toimesta) mutta de facto 1880
        Venäjä: 1861
        Havaiji:1835
        Kongressi-Puola: 1864
        Georgia: 1864–1871
        Kalmukia:1892
        Islanti: 1894

        Kyllä näillä ihmisillä on ollut karmea kohtalo 😂

        Oliko Suomessa sittenkin maaorjia?

        "Kandidaatin tutkielmani autenttinen lähde, rälssikartanon torpparin maanvuokrasopimus vuodelta 1879, sekä ajan sääty-yhteiskunta, elinkeinorakenne, kirkon opetus ja vallitseva lainsäädäntö näyttävät johtavan minut kysymään, oliko kyseinen torppari tosiasiassa maaorja vai mikä? Mikä hänet oleellisesti erottaisi maaorjasta? Mutta Ruotsissahan (eikä siten Suomessakaan aina vuoteen 1809 asti) ei ollut maaorjuutta – paitsi Ruotsin balttilaisissa valloitusmaissa? Tanskassa oli ja siten myös Norjassa. Samoin Baltian maissa ja Venäjällä maaorjuus oli normaali käytäntö. Mutta ei Suomessa? Näkökulmani valossa voin mielestäni hyvinkin epäillä, että ainakaan kartanotorpparit eivät poikenneet mitenkään oleellisesti niistä maaorjista, joita oli kaikkialla ympärillämme. ”Vapaita talonpoikiahan” kartanotorpparit eivät myöskään missään tapauksessa olleet."

        https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=5864

        Siinä vähän pohdittavaa 😂


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        Oliko Suomessa sittenkin maaorjia?

        "Kandidaatin tutkielmani autenttinen lähde, rälssikartanon torpparin maanvuokrasopimus vuodelta 1879, sekä ajan sääty-yhteiskunta, elinkeinorakenne, kirkon opetus ja vallitseva lainsäädäntö näyttävät johtavan minut kysymään, oliko kyseinen torppari tosiasiassa maaorja vai mikä? Mikä hänet oleellisesti erottaisi maaorjasta? Mutta Ruotsissahan (eikä siten Suomessakaan aina vuoteen 1809 asti) ei ollut maaorjuutta – paitsi Ruotsin balttilaisissa valloitusmaissa? Tanskassa oli ja siten myös Norjassa. Samoin Baltian maissa ja Venäjällä maaorjuus oli normaali käytäntö. Mutta ei Suomessa? Näkökulmani valossa voin mielestäni hyvinkin epäillä, että ainakaan kartanotorpparit eivät poikenneet mitenkään oleellisesti niistä maaorjista, joita oli kaikkialla ympärillämme. ”Vapaita talonpoikiahan” kartanotorpparit eivät myöskään missään tapauksessa olleet."

        https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=5864

        Siinä vähän pohdittavaa 😂

        Ruotsi erosi merkittävästi Venäjästä esim. juuri orjuuden kohdalla. Ruotsissa ei ollut orjuutta, Venäjällä oli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei täällä kukaan muu nöyristele kuin kielifennomaani. Kielifennomaani alistuu ruotsin kielelle ja Ruotsin valtiolle päivittäin.

        Me muut suhtaudumme neutraalisti historiaamme. Olemme ylpeitä Suomen itsenäisyydestä ja siitä, että vaikka meillä oli vaikeaa, selvisimme silti.

        Paljastit että et itse suhtaudu neutraalisti historiaamme, kun jopa tällaisessa yhteydessä täytyy solvausmielessä puhua "kielifennomaaneista".

        Ylpeitä ei kuulu olla, vaan oman arvomme tuntevia, vaikka olimme itsenäistymiseemme asti ruotsikiihkoisen eliitin haittaama.

        Mutta vielä on työ kesken pakkoruotsin vuoksi.
        Kun tämä on korjattu voimme edellyttää, että suomen- ja ruotsinkieliset suomalaiset elävät toisiaan kunnioittaen, ei komennellen yhteisessä synnyinmaassamme.

        Toivomme että silloin viimeisetkin suomenruotsalaiset ovat vihdoinkin muuttuneet ruotsinkielisiksi suomalaisiksi


    • Niin siis tässähän pohditaan juuri että erosiko Suomi merkittävästi, eikä toistella vanhoja hokemia missä vain todetaan että Suomi erosi merkittävästi maaoejuudesta. Kannattaa ehkä tutustua keskusteluun eikä vain todeta vanhoja kliseitä.

      • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      25
      2396
    2. paras asia kaivatussasi?

      ❤️‍🔥
      Ikävä
      113
      2011
    3. Vihaan sua todella paljon.

      Tiedoksi vaan 🙃
      Ikävä
      113
      1647
    4. Syitä välttelyyn

      En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?
      Ikävä
      42
      1503
    5. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      9
      1447
    6. Miksi kaivattunne

      ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo
      Ikävä
      90
      1055
    7. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      120
      976
    8. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      35
      937
    9. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      87
      935
    10. Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu

      Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu
      Ikävä
      15
      929
    Aihe