Kieliaktiivi kysyy n. 20 kertaa päivässä saman kysymyksen ”Miksi vaaditte pakkoruotsia?”
Kysymys on minusta järjenvastainen, koska meillähän ruotsi ON pakollinen. Ei sitä tarvitse erikseen vaatia.
Kieliaktiivi on itse esittänyt englantia pakolliseksi. Oikea kysymys siis on ”Kieliaktiivi, miksi vaadit pakollista englantia, vaikka ajat kielivapautta?”
Kysymys on minusta järjenvastainen, koska meillähän ruotsi ON pakollinen. Ei sitä tarvitse erikseen vaatia.
Kieliaktiivi on itse esittänyt englantia pakolliseksi. Oikea kysymys siis on ”Kieliaktiivi, miksi vaadit pakollista englantia, vaikka ajat kielivapautta?”
Vastaukset 31
Vanhimmat
". Ei sitä tarvitse erikseen vaatia."
Tuhosit juuri RKP:n tarkoituksen olla olemassa :-)
Minusta tämä englannin vaatiminen pakolliseksi on vain kielifennomaanien kieroilua. Ei muuta. He haluavat estää valinnan, jotta ruotsi näyttäisi entistä ”pakollisemmalta”. Nyt ruotsia valitaan paljon A2-kieleksi ja tämähän on kielifennomaanille kauhistus.
Ruotsi on ihan sataprosenttisen pakollinen.
Ei+muuten+ole.+
En ole vaatinut englantia pakolliseksi, vaan olen selittänyt, miksi muissa Pohjoismaissa on valittu yhteinen aloittava englanti ja oltu siihen tyytyväisiä. Olen sanonut, että se malli, jota muuten myös Ahvenanmaalla käytetään, olisi meilläkin parempi samoista syistä, kuin se on muualla valittu.
Sinä sen sijaan et ole vastannut, miksi kannatat sitä, ettei ruotsin sijaan saisi valita toista kieltä.
Kerrataan vielä
Muissa Pohjoismaissa englannin merkitys tunnustetaan - ei synny aloitteita englannin poistamiseksi.
Englannin laaja käyttö ja useimmille helpohko rakenne tekevät siitä ihanteellisen aloituskielen myös maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden kannalta.
Kyse on myös siitä, että alkava yhteinen englanti takaa
- muuttomahdollisuuden mistä tahansa mihin tahansa, oppilas on aina samassa muitten kanssa
- materiaalit ja tuki ovat yhteneviä
- lukujärjestykset ovat helpompia ja oppilaan kannalta parempia, kun kieliaine on koko luokan tunti keskellä päivää eivätkä opettajat ja ryhmät ole sidoksissa toisiinsa (sidokset huonontavat paljon lukujärjestyksiä, nimim. vuosia lukkareita tehnyt)
...
Meillä Suomessa tehtiin tämä sama havainto jo 60 vuotta sitten, kun englanti tuli käytännön pakkokieleksi kaikille.
Olemme tässä ja monessa muussa asiaa Ruotsia aika paljon edellä. Meillä on mm. maailman paras peruskoulu.
Ruotsalaisia muuttaa tämän vuoksi Ahvenanmaalle ja suomalaiset opettajat viedään käsistä.
Ihme, että te pakkoruotsia pois ajavat ette tajua näitä kuvioita ollenkaan, vaan elätte jossain 70-luvun Suomessa, jossa englannin taito ehkä oli vielä meriitti.
Fennomaanit taitaa kuulua ikäryhmään 70-80 vuotiaat, se selittänee osaltaan jämähtäminen toiseen aikakauteen...
Peruskoulun parhautta ei tehty pakkoruotsilla.
Ahvenanmaalla ei ole edes pakkosuomea.
Miksi ruotsin pakollisuudesta ei voitaisi luopua? Mitä pahaa tapahtuisi, jos ruotsin sijaan lukisi vaikkapa espanjaa?
Kieliä voi valita eniten isoissa kaupungeissa. Ei sieltä yhtäkkiä muuteta maalle. Muuttoliike on koko ajan maalta kaupunkeihin.
Kielifennomaani väittää, että ’pakkoruotsi’ estää menestymisen ja muita kieliä ei voi ’pakkoruotsin’ takia oppia.
Jos näin olisi, niin peruskouluamme tuskin olisi maailman paras.
Ymmärrätkö logiikan, vai pitääkö (taas) vääntää rautalangasta?
Muuttoja tehdään monenlaisia ja moneen suuntaan. Harvinaisempi A1-kieli jatkuu, jos aina muutetaan sellaisen lähikoulun alueelle, missä on lapsen kielivalintaa vastaava A1-kieli. Tai ollaan valmiita kulkemaan pitkäkin matka kaupungin sisällä. Peruskoulussa sellainen on vielä ongelmallista.
Kuten totesin isoissa kunnissa voi aloittaa monella kielellä, mm. ”harvinaisella” ranskalla. Esität ongelman, jota käytännössä ei ole olemassa.
Eli vaadit ja ylistät pakkoenglantia.
Kysyisin mielummin:
Miksi puolustatte sitä, ettei ruotsin sijaan saa valita muuta kieltä?
Minusta ruotsi voisi olla alueellisesti pakollinen, pääkaupunkiseudulla ja länsirannikolla. Sitä kysytään paljon työelämässä.
Terv. helsinkiläinen
Ruotsin osaaminen on suuri etu esim. juuri pääkaupunkiseudulla. En tiedä pitääkö olla pakko vai ei, mutta tärkeä on. Itä-Suomessa varmaan sitten venäjä.
Usko ruotsin tarpeeseen näyttää täällä olevan suuri - kuitenkin käytännössä tarve ei tule useimpien kohdalla mitenkään esiin, ei kouluttusta vaativissa eikä perustason töissä.
Mutta mikäli ruotsi koetaan hyödylliseksi, sitä varmasti valitaan, kuten englantia nyt.
Miksei tähän luoteta?
Kysyisin mielummin:
Miksi puolustatte sitä, ettei englannin sijaan saa valita muuta kieltä?
Bra förslag men då borde de som bor på enspråkigt finska orter inte flytta hit där det på många arbetsplatser krävs kunskap i svenska.
Inte kan de sedan få särbehandling för att de inte studerat svenska.
Naturligtvis måste de få särbehandling och anställas trots att de inte kan svenska.
Sedan måste man anställa ännu en person som kan betjäna svenskspråkiga och förstås vid behov också finskspråkiga.
Miksiköhän joillain on tarve puhua jatkuvasti pakosta? Minä luin 4 vierasta kieltä, eikä sillä ollut merkitystä, oliko kieli pakollinen.
Niin, joku lukee neljä vierasta kieltä, opiskelee sekä fyysikoksi että lääkäriksi ja soittaa vielä neljää soitinta ja laulaa jazzia.
Mutta - suurin osa meistä joutuu valitsemaan tai saa valita. Ihmiset ovat erilaisia ja niin myös taidot, ammatit ja muut valinnat.
Miksi siis jumittua puolustamaan sitä, ettei ruotsin tilalle saa valita toista kieltä?
Miksi siis jumiudut puolustamaan sitä, ettei Englanin tilalle saa valita toista kieltä?
Englannin sijaan saa ja voi valita muun kielen.
Mutta pakkoruotsin sijaan ei voi.
Miksi siis jumittua puolustamaan sitä, ettei ruotsin tilalle saa valita toista kieltä?
Jumiudut taas puolustamaan sitä, ettei Englanin tilalle saa valita toista kieltä.
Meillä on käytännön pakkoenglanti, joka muuta väittää valehtee (lähinnä itselleeen)
"Niin, joku lukee neljä vierasta kieltä, opiskelee sekä fyysikoksi että lääkäriksi ja soittaa vielä neljää soitinta ja laulaa jazzia."
Tässä hyvä esimerkki keskustelun häirinnästä ja sen viemisestä tahallisesti toiseen äärilaitaan. Aivan kuin 4 kieltä lukevalla olisi jotkin tietyt muut ominaisuudet, ja voitaisiin aina ennustaa, että hänestä tulee isona "neropatti". Eli ei olisi olemassa kuin "neropatteja" ja "heikkolahjaisia" (jotka eivät opi mitään kieliä).
Tämä on juuri sitä mustavalkoista keskustelua, josta palstaa arvostellaan. Älä siis lisää sitä, vaan ole asiallinen.
Voin kertoa sinulle, että 80-luvulla oli hyvin tavallista lukea 3-4 kieltä. Silloin ei valitettu vaan oltiin iloisia erinomaisesta koulusysteemistä. Osa opiskeli lääkäriksi, osa taas teki jotain aivan muuta. Kielet eivät olleet mikään karsiva tai määräävä tekijä, vaan lähinnä ilon aihe.
Yksi ikävimmistä asioista tällä palstalla on äärimmäisen negatiivinen suhtautuminen kieliin.
Svenskspråkiga läser åtminstone två obligatoriska språk,finska och engelska (aldrig hört att någon fått befrielse från engelska)sedan har man förstås modersmålet och sedan något annat språk ofta tyska .
Totta, kaikki tuntemani ruotsinkieliset lukevat vähintään 3 vierasta kieltä.