Kirjojen koko kirjo ja mitä ne sinusta kertovat?

En kaipaa/tarvitse konkreettista kirjastostamme, metreittäin taidekirjoja 4 eri kielellä, muun joukossa, vaan oma eri ikäkausieni etsintä kirjastojen aarteista löysi kyllä mitä tarvitsi. Yhä luotan ajatukseen, missä ihmisen mieleen on tallentunut olennaisin kokemastaan/ lukemastaan. Valinnoistaan riippuen.

Kiitollinen olen monen ajattelijan halusta jakaa kokemaansa, nyt kun olen jo luopunut ylisuuresta asunnosta, kirjastoineenkin, halusin järjestää elämäni niin, ettei turhaan aikaani vie, kodinhoito ja hm,..pölyjen jahtaaminen 😊 ))
Viihdyn niin hyvin Book Storen e-kirjastossani, sisältää nyt n. 30 valittua teosta.

sini-sirkku kirjoitti:

En kaipaa/tarvitse konkreettista kirjastostamme, metreittäin taidekirjoja 4 eri kielellä, muun joukossa, vaan oma eri ikäkausieni etsintä kirjastojen aarteista löysi kyllä mitä tarvitsi. Yhä luotan ajatukseen, missä ihmisen mieleen on tallentunut olennaisin kokemastaan/ lukemastaan. Valinnoistaan riippuen.

Kiitollinen olen monen ajattelijan halusta jakaa kokemaansa, nyt kun olen jo luopunut ylisuuresta asunnosta, kirjastoineenkin, halusin järjestää elämäni niin, ettei turhaan aikaani vie, kodinhoito ja hm,..pölyjen jahtaaminen 😊 ))
Viihdyn niin hyvin Book Storen e-kirjastossani, sisältää nyt n. 30 valittua teosta.

Lue lisää

Asun kirjakauppiaalta hankitussa talossa. Kirjat eivät kuuluneet kauppaan. Kirjahyllyissäni on omat ja vanhempien kirjat, onneksi on osin sama maku lukemisen suhteen. Vähän tilapulaa.

Hyvä kommentti Tellukalta. Ottakaa opiksi.

Tellukka hyvä, kaikki negatiivisia ajatuksia?
Eikö tuttavillasi ole kirjoista kuin kielteisiä ajatuksia?
Kirjahyllyä katsoessa voi tulla mieleen jotain positiivistakin:
"Sinullako on tuo koko kirjasarja, olen lukenut pariinkin kertaan".
"Voinko lainata tuon hyväksi kehutun kirjan?"
"Mukavaa tavata ihminen joka pitää lukemisesta ja kirjoista."
Jne. Jne.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kommentti Tellukalta. Ottakaa opiksi.

"Ottakaa opiksi", en ota.

Meni saivarteluksi. Ei kannata pitää muita ihmisiä niin tyhminä,
että pitää "viisaudessaan" katsoa asiakseen ihmisille alkaa selittämään
itsestäänselviä asioita,
kuten että jokainen tekee johtopäätelmänsä omista lähtökohdistaan.

Kirjahyllyni sisältö muistuttaa lähinnä sillisalaattia.
Suurimman alan siitä vie arkisen työn pikkutarkka kuvaus, eli Päätalon koko tuotanto, ne kiinnosti ja koukutti 80 -luvulla, uudelleen en jaksa niitä lukea, mutten hävitäkään, niin kuin en mitään kirjojani.
Olen joskus tykännyt näköjään Eeva Joenpellosta, Alpo Ruutista, muutama Panu Rajalan kirjoittamia elämänkertoja ei Katri Helenasta, vaan Aila Meriluodosta mm., , Ville Kivimäen kirja, jota tosin en ole vielä edes lukenut, on Joonas Konstig in " Kaikki on sanottu", järkyttävä, ditten jaa sitten Guzel jahinan "Suleika avaa silmänsä", venäläisen kirjailijan kuvaus maansa järkyttävästä historiasta. On Sven Delbalc , Douglas Reeman, Orvokki Autio jne ., eli todella sekalaista " lukumakua" ilmentävä kaappi. Raamattu löytyy, vihki sellainen ja Täällä pohjan tähden alla myös löytyypi.
Tämä on vain pieni otos kirja kaappini sisällöstä, on siinä ylähylly myös rakkaitten kuvat, tietysti..mutta yhtään kippoa ja kynttilänjalkaa ei löydy, niille on oma lasikkonsa :)

Nimimerkki jäi pois.
Varastossani on joukko noita osamaksulla ostettuja tietosanan kirjan kokoisia kirjoja joita joskus harvoin luen, samanlaista asia tietoa ei tietsikasta löydy, on erä/luontoa, sotakrjallisuus tietosanan tapaisia kirjoja vinopino, ja muuta tietoa käsittelevää kirjallisuutta.
Väinölinnan tapaiset kirjasarjat annoin pois.
Harvoin romaaneja luen niin E-kirjoja tabletin kautta, nytkin yksi aloitettu, muutama sivua edenny.

Olen katsonut Täällä Pohjantähden alla sekä poikani että amerikanveljeni kanssa. Televisiosta. Tuntemattoman sotilaan samoin.
Merete Mazzarellaa en ole lukenut. Se on seuraavana lyhyellä listallani.
Ihastuttava kohtaus Loistavasta ystävästäni, Lilan ja Stefanon häistä; Pascuale ja Enzo tanssivat Lazzarellaa :
https://www.youtube.com/watch?v=EqiZRqLCsBM

Annyymi 06:58

Merete Mazzarella on kirjoittanut ihmisläheisistä aiheista
ajatuksia herättäviä ja hieman filosofisiakin kirjoja, essee-tyyppisiä kirjoituksia.
Minusta hän kirjoittaa hyvin pieniä kirjojaan,
joiden ei ole tarkoituskaan olla mitään "kaikenkattavaa",
vaan ne ovat hänen huomioitaan ja pohdiskelujaan elämästä, ihmisistä, suhteista, ikääntymisestä, identiteetistä, ilmiöistä jne.

Hän osaa ajatella ja kirjoittaa. Eikö ajatteluun kykeneminen ole hyödyllisempi taito
kuin esim. polkupyörällä ajamisen osaaminen ?

En osaa nähdä Mazzarellaa siten negatiivisesti kuin kuvailet.
Hänen elämänsä on hänen omansa.
Kirjansa hän kirjoittanut kaikille, joita kiinnostaa niitä lukea.
Pidän hänen kirjoistaan. Hän kirjoittaa asioista, joita itse kukin elämänsä varrella pohdiskelee. On mielenkiintoista lukea toisen ihmisen näkökantoja.
Se voi selkeyttää omia ja jopa rohkaista.

Haaremi ? Moni mies/nainen on pitkässä elämässään löytänyt uuden kumppanin.

Anonyymi kirjoitti:

Annyymi 06:58

Merete Mazzarella on kirjoittanut ihmisläheisistä aiheista
ajatuksia herättäviä ja hieman filosofisiakin kirjoja, essee-tyyppisiä kirjoituksia.
Minusta hän kirjoittaa hyvin pieniä kirjojaan,
joiden ei ole tarkoituskaan olla mitään "kaikenkattavaa",
vaan ne ovat hänen huomioitaan ja pohdiskelujaan elämästä, ihmisistä, suhteista, ikääntymisestä, identiteetistä, ilmiöistä jne.

Hän osaa ajatella ja kirjoittaa. Eikö ajatteluun kykeneminen ole hyödyllisempi taito
kuin esim. polkupyörällä ajamisen osaaminen ?

En osaa nähdä Mazzarellaa siten negatiivisesti kuin kuvailet.
Hänen elämänsä on hänen omansa.
Kirjansa hän kirjoittanut kaikille, joita kiinnostaa niitä lukea.
Pidän hänen kirjoistaan. Hän kirjoittaa asioista, joita itse kukin elämänsä varrella pohdiskelee. On mielenkiintoista lukea toisen ihmisen näkökantoja.
Se voi selkeyttää omia ja jopa rohkaista.

Haaremi ? Moni mies/nainen on pitkässä elämässään löytänyt uuden kumppanin.

Lue lisää

nm. Miksu, 13:04 kommentti

Anonyymi kirjoitti:

nm. Miksu, 13:04 kommentti

Niin. Mazzarellaa ei pidä väheksyä..)) Kun Hesari listasi vuosia sitten kymmenen älymystöön kuuluvaa nimeä, Mazzarella oli joukossa. Ja niin oli Pentti Linkolakin..))

Mazzarellasta voi tietysti halutessaan löytää muitakin piirteitä, noiden Anonyymi 6.58 mainitsemien lisäksi. Muistan hänen erään oppilaansa hämmästelleen sitä rohkeutta millä hän kirjoittaa, koska tämän oppilaan mielestä hän oli hyvin säikky. Ja onhan hän itsekin kertonut ankarasta isästään, mutta so what ? Minusta näiden hyvin inhimillisten piirteitten tietäminen hänestä ei vähennä hänen - tai hänen tuotantonsa arvoa.

Sitäpaitsi sanotaan, että juuri ristiriita saa ihmisen kirjoittamaan, että kirjojen kautta kirjailija pystyy tavoittamaan itsestään sellaisen puolen, mitä ei muuten löytäisi tai rohkenisi ilmaista.

Ei kai sulla olekkaan kuin ne kaksi kirjaa, joita jaksat mainostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai sulla olekkaan kuin ne kaksi kirjaa, joita jaksat mainostaa.

Minulla on pahvilaatikoittain kirjoja ja osan olen joutunut jättämään taakseni kun matka on jatkunut. Sivurakennuksessa on ns. kesähuone, jossa on sänky ja sen lisäksi vain tuoli, vaatearkku ja kirjahyllyjä, täpötäynnä pokkareita ja muuta kesälukemista mitä on tullut kuljetettua mukana tai ostettua täältä. Kirjahyllyssä, ruokasalissa, jota emme tosin käytä kuin perheen ollessa koossa, on seinänpituinen kirjahylly, joka tuli mukana kun ostimme talon, enkä ole raskinut revittää sitä pois. Siinä on baarikaappi ja monta hyllyä sekä omia että perittyjä kirjoja ja siinä säilytän kirjoja joita tulee vieläkin silloin tällöin luettua.
(ne kaksi kirjaa joita ehkä tarkoitat on minulla e-kirjoina tabletille ladattuina. Kyllä voin "mainostaa" muitakin hiljakkoin lukemiani tai muuten ikuisiksi ajoiksi mieleeni jääneitä kirjoja aina tarpeen mukaan)

Paloma.se01 kirjoitti:

Minulla on pahvilaatikoittain kirjoja ja osan olen joutunut jättämään taakseni kun matka on jatkunut. Sivurakennuksessa on ns. kesähuone, jossa on sänky ja sen lisäksi vain tuoli, vaatearkku ja kirjahyllyjä, täpötäynnä pokkareita ja muuta kesälukemista mitä on tullut kuljetettua mukana tai ostettua täältä. Kirjahyllyssä, ruokasalissa, jota emme tosin käytä kuin perheen ollessa koossa, on seinänpituinen kirjahylly, joka tuli mukana kun ostimme talon, enkä ole raskinut revittää sitä pois. Siinä on baarikaappi ja monta hyllyä sekä omia että perittyjä kirjoja ja siinä säilytän kirjoja joita tulee vieläkin silloin tällöin luettua.
(ne kaksi kirjaa joita ehkä tarkoitat on minulla e-kirjoina tabletille ladattuina. Kyllä voin "mainostaa" muitakin hiljakkoin lukemiani tai muuten ikuisiksi ajoiksi mieleeni jääneitä kirjoja aina tarpeen mukaan)

Lue lisää

Vastasin huruksille, sulla uskon olevan noin paljon kirjallisuutta :)

Anonyymi kirjoitti:

Vastasin huruksille, sulla uskon olevan noin paljon kirjallisuutta :)

Ok, minä olin taas liian hätäinen :)

Mutta hyvä huruxiukko,
ei kai se ole sinun lautaseltasi pois jos muutkin tekevät kirjallisuusaloituksia, etenkin koska sinun aloituksesi ovat niin mahdottoman älykkäitä että me tavallinen rahvas emme oikein osaa kommentoida niihin.
Mitä australialaisella kroolilla on tekemistä kirjoittamisen kanssa ei ole minulle ainakaan avautunut.
(anna kaikien kukkien kukkia :)

Paloma.se01 kirjoitti:

Mutta hyvä huruxiukko,
ei kai se ole sinun lautaseltasi pois jos muutkin tekevät kirjallisuusaloituksia, etenkin koska sinun aloituksesi ovat niin mahdottoman älykkäitä että me tavallinen rahvas emme oikein osaa kommentoida niihin.
Mitä australialaisella kroolilla on tekemistä kirjoittamisen kanssa ei ole minulle ainakaan avautunut.
(anna kaikien kukkien kukkia :)

Lue lisää

"Paloma.se01"

Ompas! Yhy! minä olin eka...yhy!
-
No ei sillee.
Harmillista, demeterkin masentui.
Mutta minä en osaa olla sillee...tavallinen :)
Rukoilevasta lirkuttelustasi huolimatta en avaa kroolia.
Kyllä se on sinun itse ansaittava.
Muista auttaa sitten demeteriäkin.
MVH

H.

Jos jostakin olen surullinen niin siitä, että lapset eivät lue, eikä heille lueta. Noin yleistäen, tilastoihinkin vedoten..))
Olisi ollut mieluista, jos omille lapsille rakkaat kirjat olisivat siirtyneet lastenlasten aarteiksi. Osa on siirtynyt ja hyvä niin, mutta kyllä vaikuttaa sieltä, että kuvallinen viestintä on se, mitä lapsille tarjotaan ja kirjat saavat väistyä, koska ne vaativat aikaa ja toisenlaista paneutumista.

demeter1 kirjoitti:

Jos jostakin olen surullinen niin siitä, että lapset eivät lue, eikä heille lueta. Noin yleistäen, tilastoihinkin vedoten..))
Olisi ollut mieluista, jos omille lapsille rakkaat kirjat olisivat siirtyneet lastenlasten aarteiksi. Osa on siirtynyt ja hyvä niin, mutta kyllä vaikuttaa sieltä, että kuvallinen viestintä on se, mitä lapsille tarjotaan ja kirjat saavat väistyä, koska ne vaativat aikaa ja toisenlaista paneutumista.

Lue lisää

Olen iloinen että lapsenlapsi on kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta, tullut äitiinsä.

Anonyymi kirjoitti:

Olen iloinen että lapsenlapsi on kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta, tullut äitiinsä.

Hienoa, Anonyymi 11.07. Minäkin uskon, että kodin "malli" siirtyy lapsiin - ja sitä kautta lapsenlapsiin. Ellei heti, niin myöhemmin.
Omat poikani vieraantuivat kirjoista murrosiässä, mutta löysivät ne myöhemmin ja toivon tietysti, että kiinnostus säilyy ja siirtyy lapsenlapsille, joiden huomiosta kyllä nyt selvästi kilpailee kuvallinen viestintä, ihan niinkuin kavereillakin...

Pläähhh ! Yksikin olisi riittänyt . Anteeksi.
Rna

Ramoonan luonnon(kin)tuntemus on ihailtava. Nolottaa tällaista luonnonsuojelijaksi profiloitutta, joka suojelee kovasti, vaikka ei tiedä mitä suojelee..))

No. Ehkä ei pidä väheksyä meitäkään, luonnonlapsia. Kai sekin on jotakin, että ymmärtää ja tunnustaa omien tietojensa vähäisyyden ja on valmis ottamaan vastaan, oppimaan muilta ?

demeter1 kirjoitti:

Ramoonan luonnon(kin)tuntemus on ihailtava. Nolottaa tällaista luonnonsuojelijaksi profiloitutta, joka suojelee kovasti, vaikka ei tiedä mitä suojelee..))

No. Ehkä ei pidä väheksyä meitäkään, luonnonlapsia. Kai sekin on jotakin, että ymmärtää ja tunnustaa omien tietojensa vähäisyyden ja on valmis ottamaan vastaan, oppimaan muilta ?

Lue lisää

"demeter1"

Minulla on tuolla luonnon-suojelu aloitus.
Sellainen Koronaarinen.
Hän on hyvä sinnekin.

H.

huruksz kirjoitti:

"demeter1"

Minulla on tuolla luonnon-suojelu aloitus.
Sellainen Koronaarinen.
Hän on hyvä sinnekin.

H.

Huomasin kyllä, huru, mutta oli liian korkealentoinen minulle. Ei se kyllä huonokaan ollut, pohdittavaksi. Vaan, ei tässä vanha nyt ihan joka paikkaan repeä..))

Ploma tarkoittaa että hänellä on lievä adhd tms. joten keskittyminen on työn takana ja opinnotkin piti Turussa jättää ja lähteä hipiksi ja mutta kulttuurijano on jäänyt tyydyttämättä ja vain kovenee

Anonyymi kirjoitti:

Ploma tarkoittaa että hänellä on lievä adhd tms. joten keskittyminen on työn takana ja opinnotkin piti Turussa jättää ja lähteä hipiksi ja mutta kulttuurijano on jäänyt tyydyttämättä ja vain kovenee

Lue lisää

Jaa, Anonyymi 12.31. En tunne Paloman historiaa noin tarkasti ja tuo ADHD-diagnoosi on helppo heittää jokaiselle, joka suhtautuu elämään avoimesti, tahtoo kokea ja oppia uutta.
Ja voihan olla, että se Aspergerin voittaa..))

Hyvä huomautus demeter. Paloma vetää aina esiin tuon monikulttuurinsa, kun on ulkomailla asunut ja jotain osaa lukea vierailla kielillä. Ei tulisi mieleenkään vetää päätelmää monesta ihmisestä, jos on eri kielisiä ja eri aiheisia kirjoja.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä huomautus demeter. Paloma vetää aina esiin tuon monikulttuurinsa, kun on ulkomailla asunut ja jotain osaa lukea vierailla kielillä. Ei tulisi mieleenkään vetää päätelmää monesta ihmisestä, jos on eri kielisiä ja eri aiheisia kirjoja.

Lue lisää

Tarkoitin kyllä nyt lähinnä sitä, että kirjani ovat niin kovin eri "tasoisia", eri tyylejä suloisessa sekamelskassa, viihteestä palkittuun kaunokirjallisuuteen, klassikoista fantasiaan, elämänkerroista historiaan, sanakirjoista sarjakuviin. Mutta on totta että kirjahyllyssäni ei mikään yksi kieli dominoi.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä huomautus demeter. Paloma vetää aina esiin tuon monikulttuurinsa, kun on ulkomailla asunut ja jotain osaa lukea vierailla kielillä. Ei tulisi mieleenkään vetää päätelmää monesta ihmisestä, jos on eri kielisiä ja eri aiheisia kirjoja.

Lue lisää

Ketjun aloittaja näyttää ADHD -tapaukselta. Päivittäinen tuntimääränsä netissä kertoo myös paljon .

Paloma.se01 kirjoitti:

Tarkoitin kyllä nyt lähinnä sitä, että kirjani ovat niin kovin eri "tasoisia", eri tyylejä suloisessa sekamelskassa, viihteestä palkittuun kaunokirjallisuuteen, klassikoista fantasiaan, elämänkerroista historiaan, sanakirjoista sarjakuviin. Mutta on totta että kirjahyllyssäni ei mikään yksi kieli dominoi.

Lue lisää

"Paloma.se01"

Toijalan rannan hiekka oli kuumaa.
Olin levoton, odotin vierasta Ruotsista.
Hän tuli rannalle äitinsä kanssa.
Varoen laskin pyyhkeeni vierelleen.
Tarttuessani tytön käteen hänen äitinsä katseli toisaalle.
Laskin kätemme hiekalle.
Kahden Muurahais-Leijonan kuoppien päälle.
Rakkaani vavahti kahdesti.
Minä vavahdin kerran.
Jos...niinku...tehtäs yhteinen kirja?

H.

Anonyymi kirjoitti:

Ketjun aloittaja näyttää ADHD -tapaukselta. Päivittäinen tuntimääränsä netissä kertoo myös paljon .

"Päivittäinen tuntimääränsä netissä kertoo myös paljon ."
Minun tuntieni määrän netissä tietää vain joku joka on itse aina linjoilla.

Paloma.se01 kirjoitti:

"Päivittäinen tuntimääränsä netissä kertoo myös paljon ."
Minun tuntieni määrän netissä tietää vain joku joka on itse aina linjoilla.

Kerrohan miten tuo on mahdollista?

Vaikka olisin koko vuorokauden netissä, niin en todellakaan tietäisi kuka muu siellä on.

Heh, tuota en ole keksinytkään, Anonyymi 11.58, että vessaankin voisi laittaa kirjahyllyn..)) Silloin pitäisi ehkä myös muuttaa se vessan toinen nimitys "käymälä", nimeksi "viipylä", Kari Suomalainen sitä aikanaan ehdottikin..))

Tuosta WC-kirjallisuudesta muistuu mieleen parin kirjailijan kertomat, vähän roisitkin jutut:

Satu Hassi oli kuulemma laittanut WC-lukemiseksi Erno Paasilinnan "Vittu"-nimisen novellin.
Tuo novelli oli minunkin mielestäni ratkihauska, eikä mitenkään karkea, vaikka nimi voisi luvata muuta.
Teuvo Saavalainen taas oli - kertomansa mukaan - teipannut vessan seinään "aforismin":
"parempi pyyhkiä p..se kuin nuolla"... Kirjailijan vapautta ?
Saa paheksua vapaasti..))

demeter1 kirjoitti:

Heh, tuota en ole keksinytkään, Anonyymi 11.58, että vessaankin voisi laittaa kirjahyllyn..)) Silloin pitäisi ehkä myös muuttaa se vessan toinen nimitys "käymälä", nimeksi "viipylä", Kari Suomalainen sitä aikanaan ehdottikin..))

Tuosta WC-kirjallisuudesta muistuu mieleen parin kirjailijan kertomat, vähän roisitkin jutut:

Satu Hassi oli kuulemma laittanut WC-lukemiseksi Erno Paasilinnan "Vittu"-nimisen novellin.
Tuo novelli oli minunkin mielestäni ratkihauska, eikä mitenkään karkea, vaikka nimi voisi luvata muuta.
Teuvo Saavalainen taas oli - kertomansa mukaan - teipannut vessan seinään "aforismin":
"parempi pyyhkiä p..se kuin nuolla"... Kirjailijan vapautta ?
Saa paheksua vapaasti..))

Lue lisää

Saavalaiselta suoraan ja reippaasti sanottu ja ihan ok !

Anonyymi kirjoitti:

Saavalaiselta suoraan ja reippaasti sanottu ja ihan ok !

Niin aina. Hiiteen turha kursailu, Anonyymi 13.09..))

demeter1 kirjoitti:

Niin aina. Hiiteen turha kursailu, Anonyymi 13.09..))

Näin on, mitä suotta kursailemaan.
Enempi oli aikakausilehti painotteista tuo huussitarjonta, kun pitemmät lukutuokiot tiedettiin peräpäälle turmioksi.
Mutta tuosta kursailu-sanasta tulee mieleen myös, ennen vieraitten maanittelu kahvipöytään.
Monesti piti emännän pyytää jopa useampaan kertaan kursailevia ihmisiä pöydän ääreen.
Niin, oli myös eräänlainen nokkimisjärjestys tai paremmin arvokkuus (seuroissa pappi).

Anonyymi kirjoitti:

Näin on, mitä suotta kursailemaan.
Enempi oli aikakausilehti painotteista tuo huussitarjonta, kun pitemmät lukutuokiot tiedettiin peräpäälle turmioksi.
Mutta tuosta kursailu-sanasta tulee mieleen myös, ennen vieraitten maanittelu kahvipöytään.
Monesti piti emännän pyytää jopa useampaan kertaan kursailevia ihmisiä pöydän ääreen.
Niin, oli myös eräänlainen nokkimisjärjestys tai paremmin arvokkuus (seuroissa pappi).

Lue lisää

Näinhän se oli, Anonyymi 15.27. Aikakauslehtiä vietiin ulkohuussiin ja niihin saattoi sitten sopivamman paperin puutteessa pyyhkiä pyllynsäkin.
Markkinoilla on muuten ihan kunnon huussikirjakin, jonka kannessa lukee: "Perästä kuuluu"..)) Ehkä moni sen tunteekin.
Juu. Kursailu oli oikeastaan aika mukavaa. Säilyi se passeli arvojärjestys kun jokainen tiesi paikkansa. Ei ollut niinkuin nyt: röyhkein menee ensin..))

Ei vaineskaan. Kyllä tämä tasa-arvokin ihan mukavaa on, rentoa ainakin,

demeter1 kirjoitti:

Heh, tuota en ole keksinytkään, Anonyymi 11.58, että vessaankin voisi laittaa kirjahyllyn..)) Silloin pitäisi ehkä myös muuttaa se vessan toinen nimitys "käymälä", nimeksi "viipylä", Kari Suomalainen sitä aikanaan ehdottikin..))

Tuosta WC-kirjallisuudesta muistuu mieleen parin kirjailijan kertomat, vähän roisitkin jutut:

Satu Hassi oli kuulemma laittanut WC-lukemiseksi Erno Paasilinnan "Vittu"-nimisen novellin.
Tuo novelli oli minunkin mielestäni ratkihauska, eikä mitenkään karkea, vaikka nimi voisi luvata muuta.
Teuvo Saavalainen taas oli - kertomansa mukaan - teipannut vessan seinään "aforismin":
"parempi pyyhkiä p..se kuin nuolla"... Kirjailijan vapautta ?
Saa paheksua vapaasti..))

Lue lisää

Kerro minulle mitä luet vessan pöntöllä istuessasi niin minä kerron sinulle kuka olet :) :) :)
Meillä joskus takavuosina jenkkilässä asuessani oli vino pino National Geographic-lehtiä hyllyssä pöntön vieressä. (Poika luki niitä) Mitään v:ltä alkavia kirjoja en laittaisi koska aihe koskettaisi liian läheltä ja Das Kapital saisi minut todennäköisesti hankkimaan peräpukamia. Mies ratkoo sudokuja vessassa, minä mietin päivän ruokalistaa. Joskus vien kännykkäni vessaan ja luen keskusteluketjuja suomi 24:stä :)

Mitä tämä lentävä hollantilainen teki töikseen, kun on lukumiehiä?

Onhan tuokin jotain, kun tiedät Arto Paasilinnan nimen. Utrio menikin pieleen. Nyhverö kaveri sinulla kun ei ole mihinkään miesten töihin. Hankalaa Suomessa löytää lukemista kun ei kieltä osaa. Tilaako hollannista kirjoja ja lehtiä ? Useimmat ihmiset kyllä suunnittelee ja suorittaa, mutta myös lukee. Harva lukemalla ja "tietämällä paljon" pärjää tässä maailmassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tämä lentävä hollantilainen teki töikseen, kun on lukumiehiä?

Kasvatustieteiden maisteri, oli erikoistunut vammaisiin lapsiin, opetti ja johti erityiskoulua.

Kupposet tasapainossa. Mies on tietävä ja sinä et tiedä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kupposet tasapainossa. Mies on tietävä ja sinä et tiedä mitään.

Uskon, että ortopedagoki pystyy arvioimaan tietämiseni paremmin kuin sinä ; )

korppis kirjoitti:

Kasvatustieteiden maisteri, oli erikoistunut vammaisiin lapsiin, opetti ja johti erityiskoulua.

Huonosti palkattu ala, koska on naisvaltainen. Ei koulun johtaminenkaan hyvin palkattua ole, vähän enemmän kuin riviopettajilla. Jos olisi ollut laskelmoiva , olisi valinnut lääketieteen tai tekniikan. Mutta hyvin kunnioitettavaa, varsinkin pojat tarvitsee miehen mallia koulussa, kun melkein kaikki opettajat ja kasvattajat on naisia. Maistereita sinänsä koulutetaan nykyisin ihan liikaa, on paljon työttöminä .

Anonyymi kirjoitti:

Uskon, että ortopedagoki pystyy arvioimaan tietämiseni paremmin kuin sinä ; )

Niin, sinähän tiedät kaksi kirjailijaakin, Arto Paasilinnan ja "Kaarin" Utrion.

Vuosien kuluessa on kirjoja kertynyt useita hyllymetrejä. Monenlaista teosta, keltaista kirjastoa, henkilöhistoriaa, romaaneja ja sulassa sovussa: Mannerheim, Hitler ja Stalin kirjat sekä venäläisiä klassikoita.
Siinä sitä olisi peilattavaa.

Hei, on sääli ainakaan hävittää harvinaisia kirjoja.
Bibliofiilinä, kirjojen ystävänä, ajattelen että se on suorastaan "synti".
Ne voivat olla jollekin toisellekin aarre. Minullakin on muutamia sellaisia
enkä ole keksinyt muuta kuin lahjoittaa ne kirjastolle.

Olen itse saanut pari kertaa kirjastosta luettavaksi kirjoja, jossa on "lahja"-leima.
Ne eivät vielä olleet kovin vanhojakaan,
mutta niistä on saattanut olla painos loppu eikä uutta tule enää koskaan.
Ainoa mahdollisuus on löytää niitä kirjatoista.

Suomen historian "kertausvaiheessani" tilasin äskettäin uudestaan 30 vuotta sitten lukemani Sigrid Schaumanin kirjan "Veljeni Eugen Schauman".
Eugen Schaumanin merkitys Suomen historialle on suuri.
Teemu Keskisarja viime viikon TV-ohjelmassa totesi, että se on suurempi kuin
kenenkään vuosien 1917-1918 henkilön.
Hänen elämänsä ja kohtalonsa on "vavahduttava".
Kyseisen kirjan viiteluettelosta löysin toisen kirjan hänestä,
historioitsija Bernh. Estlanderin kirjan
"Eugen Schauman, eräs henkilökuva Suomen taistelusta Venäjää vastaan",
mutta se oli painettu jo 1924
joten huokaisin etukäteen pettyneenä, että sitä en varmaankaan mistään enää saa.
Suureksi ilokseni se oli Helsingin kaupunginkirjastosta lainattavissa.
Olen vaikuttunut kirjasta, sen sisällöstä, ei autenttisempaa kuvaa juuri voi saada
Neuvostoliiton Suomen venäläistämispyrkimyksistä ja sorrosta.
Nyt lukien kauhistuttaa kuinka Suomelle olisi voinut käydä.

Eugen Schauman henkensä uhraamalla vaikutti siihen, ettei pahin tapahtunut.
Tapahtui ratkaiseva käänne.
Molemmat kirjat kannattaa historiasta kiinnostuneen lukea.
Menin hiljaisiin mietteisiini moneksi päiväksi luettuani Estlanderin kirjan.
Eugen Schaumanin kuolema ja sen jälkeiset tapahtumat siihen asti,
kun hän pääsi vihdoin viimeisimpään lepopaikkaansa, olivat koskettavinta luettavaa.
Venäläiset suurinpiirtein kuseskelivat (anteeksi brutaaliuteni) Malmilla hänen
ensimmäisen hautapaikkansa päälle omaisten silmien edessä.
Sisaren kirjoittama kirja kannatta lukea ensimmäisenä, jos aihe kiinnostaa.

Mutta miksi jaarittelin tästä ?

Tämän kerroin sinulle (ja muille) siksi, että kirjasi
voivat olla arvokkaita jollekin kuten minäkin olen tehnyt löytöjä.

En tietenkää pysty arvioimaan kirjojen immateraalisia arvoja,
mutta voisikohan joidenkin kirjojesi suhteen ottaa yhteyttä
esim. Kansalliskirjastoon
(ent. Yliopiston kirjasto, nykyään tieteellinen kirjasto, Helsinki, Unioninkatu)
ja ehkä kysyä josko saa lähettää listan sähköpostitse onko heillä
kiinnostusta ko. kirjoihin tai saada neuvon mihin kirjoja kannattaisi tarjota ?
Toivon, että harvinaiset kirjasi säilyvät jälkipolville.

Helsingin kaupunginkirjasto ilmeisesti ainakin ottaa kirjalahjoja vastaan,
kirjasi/kirjanne voivat olla aarteita, joita joku suurella kiinnostuksella lukisi.

Olen itse saanut olla onnekas harvinaisten kirjojen lukija.

nm. Miksu

Anonyymi kirjoitti:

Hei, on sääli ainakaan hävittää harvinaisia kirjoja.
Bibliofiilinä, kirjojen ystävänä, ajattelen että se on suorastaan "synti".
Ne voivat olla jollekin toisellekin aarre. Minullakin on muutamia sellaisia
enkä ole keksinyt muuta kuin lahjoittaa ne kirjastolle.

Olen itse saanut pari kertaa kirjastosta luettavaksi kirjoja, jossa on "lahja"-leima.
Ne eivät vielä olleet kovin vanhojakaan,
mutta niistä on saattanut olla painos loppu eikä uutta tule enää koskaan.
Ainoa mahdollisuus on löytää niitä kirjatoista.

Suomen historian "kertausvaiheessani" tilasin äskettäin uudestaan 30 vuotta sitten lukemani Sigrid Schaumanin kirjan "Veljeni Eugen Schauman".
Eugen Schaumanin merkitys Suomen historialle on suuri.
Teemu Keskisarja viime viikon TV-ohjelmassa totesi, että se on suurempi kuin
kenenkään vuosien 1917-1918 henkilön.
Hänen elämänsä ja kohtalonsa on "vavahduttava".
Kyseisen kirjan viiteluettelosta löysin toisen kirjan hänestä,
historioitsija Bernh. Estlanderin kirjan
"Eugen Schauman, eräs henkilökuva Suomen taistelusta Venäjää vastaan",
mutta se oli painettu jo 1924
joten huokaisin etukäteen pettyneenä, että sitä en varmaankaan mistään enää saa.
Suureksi ilokseni se oli Helsingin kaupunginkirjastosta lainattavissa.
Olen vaikuttunut kirjasta, sen sisällöstä, ei autenttisempaa kuvaa juuri voi saada
Neuvostoliiton Suomen venäläistämispyrkimyksistä ja sorrosta.
Nyt lukien kauhistuttaa kuinka Suomelle olisi voinut käydä.

Eugen Schauman henkensä uhraamalla vaikutti siihen, ettei pahin tapahtunut.
Tapahtui ratkaiseva käänne.
Molemmat kirjat kannattaa historiasta kiinnostuneen lukea.
Menin hiljaisiin mietteisiini moneksi päiväksi luettuani Estlanderin kirjan.
Eugen Schaumanin kuolema ja sen jälkeiset tapahtumat siihen asti,
kun hän pääsi vihdoin viimeisimpään lepopaikkaansa, olivat koskettavinta luettavaa.
Venäläiset suurinpiirtein kuseskelivat (anteeksi brutaaliuteni) Malmilla hänen
ensimmäisen hautapaikkansa päälle omaisten silmien edessä.
Sisaren kirjoittama kirja kannatta lukea ensimmäisenä, jos aihe kiinnostaa.

Mutta miksi jaarittelin tästä ?

Tämän kerroin sinulle (ja muille) siksi, että kirjasi
voivat olla arvokkaita jollekin kuten minäkin olen tehnyt löytöjä.

En tietenkää pysty arvioimaan kirjojen immateraalisia arvoja,
mutta voisikohan joidenkin kirjojesi suhteen ottaa yhteyttä
esim. Kansalliskirjastoon
(ent. Yliopiston kirjasto, nykyään tieteellinen kirjasto, Helsinki, Unioninkatu)
ja ehkä kysyä josko saa lähettää listan sähköpostitse onko heillä
kiinnostusta ko. kirjoihin tai saada neuvon mihin kirjoja kannattaisi tarjota ?
Toivon, että harvinaiset kirjasi säilyvät jälkipolville.

Helsingin kaupunginkirjasto ilmeisesti ainakin ottaa kirjalahjoja vastaan,
kirjasi/kirjanne voivat olla aarteita, joita joku suurella kiinnostuksella lukisi.

Olen itse saanut olla onnekas harvinaisten kirjojen lukija.

nm. Miksu

Lue lisää

Minä löysin meidän vintiltä kasan vanhoja kirjoja.
Yhdessä oikein vanhassa Raamatussa oli sivut hyvässä kunnossa ja kansikin ehjä.
Ajattelin viedä sen myytäväksi, mutta heitin kuitenkin roskikseen.
Joku halvatun Martti Luther oli riipustellut omia muistiinpanojaan sivujen laidoille ja pilannut koko teoksen.

Hiukan harmitti tuollainen ajattelemattomuus!

Anonyymi kirjoitti:

Hei, on sääli ainakaan hävittää harvinaisia kirjoja.
Bibliofiilinä, kirjojen ystävänä, ajattelen että se on suorastaan "synti".
Ne voivat olla jollekin toisellekin aarre. Minullakin on muutamia sellaisia
enkä ole keksinyt muuta kuin lahjoittaa ne kirjastolle.

Olen itse saanut pari kertaa kirjastosta luettavaksi kirjoja, jossa on "lahja"-leima.
Ne eivät vielä olleet kovin vanhojakaan,
mutta niistä on saattanut olla painos loppu eikä uutta tule enää koskaan.
Ainoa mahdollisuus on löytää niitä kirjatoista.

Suomen historian "kertausvaiheessani" tilasin äskettäin uudestaan 30 vuotta sitten lukemani Sigrid Schaumanin kirjan "Veljeni Eugen Schauman".
Eugen Schaumanin merkitys Suomen historialle on suuri.
Teemu Keskisarja viime viikon TV-ohjelmassa totesi, että se on suurempi kuin
kenenkään vuosien 1917-1918 henkilön.
Hänen elämänsä ja kohtalonsa on "vavahduttava".
Kyseisen kirjan viiteluettelosta löysin toisen kirjan hänestä,
historioitsija Bernh. Estlanderin kirjan
"Eugen Schauman, eräs henkilökuva Suomen taistelusta Venäjää vastaan",
mutta se oli painettu jo 1924
joten huokaisin etukäteen pettyneenä, että sitä en varmaankaan mistään enää saa.
Suureksi ilokseni se oli Helsingin kaupunginkirjastosta lainattavissa.
Olen vaikuttunut kirjasta, sen sisällöstä, ei autenttisempaa kuvaa juuri voi saada
Neuvostoliiton Suomen venäläistämispyrkimyksistä ja sorrosta.
Nyt lukien kauhistuttaa kuinka Suomelle olisi voinut käydä.

Eugen Schauman henkensä uhraamalla vaikutti siihen, ettei pahin tapahtunut.
Tapahtui ratkaiseva käänne.
Molemmat kirjat kannattaa historiasta kiinnostuneen lukea.
Menin hiljaisiin mietteisiini moneksi päiväksi luettuani Estlanderin kirjan.
Eugen Schaumanin kuolema ja sen jälkeiset tapahtumat siihen asti,
kun hän pääsi vihdoin viimeisimpään lepopaikkaansa, olivat koskettavinta luettavaa.
Venäläiset suurinpiirtein kuseskelivat (anteeksi brutaaliuteni) Malmilla hänen
ensimmäisen hautapaikkansa päälle omaisten silmien edessä.
Sisaren kirjoittama kirja kannatta lukea ensimmäisenä, jos aihe kiinnostaa.

Mutta miksi jaarittelin tästä ?

Tämän kerroin sinulle (ja muille) siksi, että kirjasi
voivat olla arvokkaita jollekin kuten minäkin olen tehnyt löytöjä.

En tietenkää pysty arvioimaan kirjojen immateraalisia arvoja,
mutta voisikohan joidenkin kirjojesi suhteen ottaa yhteyttä
esim. Kansalliskirjastoon
(ent. Yliopiston kirjasto, nykyään tieteellinen kirjasto, Helsinki, Unioninkatu)
ja ehkä kysyä josko saa lähettää listan sähköpostitse onko heillä
kiinnostusta ko. kirjoihin tai saada neuvon mihin kirjoja kannattaisi tarjota ?
Toivon, että harvinaiset kirjasi säilyvät jälkipolville.

Helsingin kaupunginkirjasto ilmeisesti ainakin ottaa kirjalahjoja vastaan,
kirjasi/kirjanne voivat olla aarteita, joita joku suurella kiinnostuksella lukisi.

Olen itse saanut olla onnekas harvinaisten kirjojen lukija.

nm. Miksu

Lue lisää

Leiriniekalle on siis vastaukseni 19:43
nm. Miksu

Anonyymi kirjoitti:

Leiriniekalle on siis vastaukseni 19:43
nm. Miksu

- Sine libris cella, sine anima corpus est.
- Kirjaton huone on kuin sieluton ruumis.

Ajankohtainen on aihe meillä tuo kirjojen vähentäminen, mikä kyllä hyvin
takellellen edistyy, kun yhteisymmärrystä ei synny tarvitsemmeko valtamerien
purjehdusoppaita, karttakirjoja tai edes lukuisia sankirjoja enää
Aloitin tyhjennyssuunnitelmani nähtävästi väärältä hyllyltä.

Ihminen joka haluaa, keksii keinot.
Ihminen joka ei halua, keksii selitykset.

näin se on.....isoäiti_

Vanha urbaanilegenda.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha urbaanilegenda.

"Vanha urbaanilegenda"

rysävaroitus. päivystävä desantti

Kuka muu tässä on kirjoista puhunut sisustuksena kuin sinä ? Saahan niitä pelkkiä selkämyksiäkin, pääset paheksumaan ja itseäsi nostamaan !
Kyllä niitä kirjoja löytyy kaikilla kodeista sieltä missä niitä luetaan, ei vaan siitä yhdestä hyllystä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka muu tässä on kirjoista puhunut sisustuksena kuin sinä ? Saahan niitä pelkkiä selkämyksiäkin, pääset paheksumaan ja itseäsi nostamaan !
Kyllä niitä kirjoja löytyy kaikilla kodeista sieltä missä niitä luetaan, ei vaan siitä yhdestä hyllystä.

Lue lisää

Hei kuules Anonyymi tää on mun ketju ja aloitus ja kirjoitan mitä itse halua ja en tarvitse sun arvosteluja ja kritiikkiä.
Olen vieraillut lukemattomissa kodeissa, sekä Suomessa että maailmalla, missä kirjat ovat olleet sisustusyksityiskohta, taidekirja olohuoneen sohvapöydällä tai ruokasalin pöydällä ei koskaan tarkoitettu selattavaksi, vaan osoitukseksi talonväen hyvästä mausta ja niissä kodeissa harvoin luetaan mitään kirjaa.
Lapsille luetaan toivottavasti vieläkin ja hyllyllinen lasten-ja nuortenkirjallisuutta lasten huoneissa on joka päivä harvinaisempi (ja arvostetumpi näky).
***
Mikähän sinua oikein riivaa kun et pysty tulkitsemaan (tai sitten itsepäisesti et vain halua) kommenttieni kertojaprofiilia? Missä vaiheessa olen sanonut että minun kotini olisi jotenkin parempi kuin sinun vain siksi että minulla on kirjahyllyjä lähes joka huoneessa? Jos olisi mahdollista, sisustaisin yhden huoneen kirjastoksi jossa olisi kirjahyllyjä lattiasta kattoon ja englantilaistyyliset nahkasohvat ja tuolit ja takka. Minä VAIN KERRON omassa ketjussani omasta suhtautumisestani kirjoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka muu tässä on kirjoista puhunut sisustuksena kuin sinä ? Saahan niitä pelkkiä selkämyksiäkin, pääset paheksumaan ja itseäsi nostamaan !
Kyllä niitä kirjoja löytyy kaikilla kodeista sieltä missä niitä luetaan, ei vaan siitä yhdestä hyllystä.

Lue lisää

Anna nyt mummon luetteloida kaikki kirjansa.
Vastahan hän on alkuun päässyt. Jotain puuhaa karanteenissa ollessa.
Onhan tuo luettelojen lukeminen vähän niinkuin Lempeitä Tuulia lukisi, mutta voihan ne hypätä ylikin.

Tellukka kirjoitti:

Anna nyt mummon luetteloida kaikki kirjansa.
Vastahan hän on alkuun päässyt. Jotain puuhaa karanteenissa ollessa.
Onhan tuo luettelojen lukeminen vähän niinkuin Lempeitä Tuulia lukisi, mutta voihan ne hypätä ylikin.

Lue lisää

Lempeistä tuulista vain sen verran, että koska kirja oli alun perin tarkoitettu lukijoille, jotka tuntevat tai ovat käyneet sen aikaisessa kotikaupungissani, niin alussa kuvasin kohtalaisen seikkaperäisesti miltä kaupunki näytti ja miten se oli levittäytynyt silloin ja se voi sinusta tuntua luettelomaiselta. Asian voi nähdä toisin kun lapseni tai lapsenlapseni palaavat Caliin ja näkevät sen vuosikymmenien jälkeen.
Laita osoitteesi niin lähetän sinulle Lempeät tuulet iltalukemiseksi niin et tarvitse unilääkettä.
MVH/P

Paloma.se01 kirjoitti:

Hei kuules Anonyymi tää on mun ketju ja aloitus ja kirjoitan mitä itse halua ja en tarvitse sun arvosteluja ja kritiikkiä.
Olen vieraillut lukemattomissa kodeissa, sekä Suomessa että maailmalla, missä kirjat ovat olleet sisustusyksityiskohta, taidekirja olohuoneen sohvapöydällä tai ruokasalin pöydällä ei koskaan tarkoitettu selattavaksi, vaan osoitukseksi talonväen hyvästä mausta ja niissä kodeissa harvoin luetaan mitään kirjaa.
Lapsille luetaan toivottavasti vieläkin ja hyllyllinen lasten-ja nuortenkirjallisuutta lasten huoneissa on joka päivä harvinaisempi (ja arvostetumpi näky).
***
Mikähän sinua oikein riivaa kun et pysty tulkitsemaan (tai sitten itsepäisesti et vain halua) kommenttieni kertojaprofiilia? Missä vaiheessa olen sanonut että minun kotini olisi jotenkin parempi kuin sinun vain siksi että minulla on kirjahyllyjä lähes joka huoneessa? Jos olisi mahdollista, sisustaisin yhden huoneen kirjastoksi jossa olisi kirjahyllyjä lattiasta kattoon ja englantilaistyyliset nahkasohvat ja tuolit ja takka. Minä VAIN KERRON omassa ketjussani omasta suhtautumisestani kirjoihin.

Lue lisää

Ploma pitääkö Lego päätalosta,
päätalo oli pystyvä rakastaja, senkö takia
(minusta se oli huumoriton mutta sitten kuulin tämän että koko suku häpesi sen naisjuttuja) https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1323235

Paloma.se01 kirjoitti:

Lempeistä tuulista vain sen verran, että koska kirja oli alun perin tarkoitettu lukijoille, jotka tuntevat tai ovat käyneet sen aikaisessa kotikaupungissani, niin alussa kuvasin kohtalaisen seikkaperäisesti miltä kaupunki näytti ja miten se oli levittäytynyt silloin ja se voi sinusta tuntua luettelomaiselta. Asian voi nähdä toisin kun lapseni tai lapsenlapseni palaavat Caliin ja näkevät sen vuosikymmenien jälkeen.
Laita osoitteesi niin lähetän sinulle Lempeät tuulet iltalukemiseksi niin et tarvitse unilääkettä.
MVH/P

Lue lisää

En ole vielä elämäni aikana tarvinnut unilääkettä.
Ilmoitan sitten, jos tilanne muuttuu.

Mutta nämä monen ketjun mittaiset kirjaluettelot? Kenelle nämä ja mihin tarkoitukseen? Odotteletko meitä siis kylään (vuosikymmenien jälkeen)?

Paloma.se01 kirjoitti:

Lempeistä tuulista vain sen verran, että koska kirja oli alun perin tarkoitettu lukijoille, jotka tuntevat tai ovat käyneet sen aikaisessa kotikaupungissani, niin alussa kuvasin kohtalaisen seikkaperäisesti miltä kaupunki näytti ja miten se oli levittäytynyt silloin ja se voi sinusta tuntua luettelomaiselta. Asian voi nähdä toisin kun lapseni tai lapsenlapseni palaavat Caliin ja näkevät sen vuosikymmenien jälkeen.
Laita osoitteesi niin lähetän sinulle Lempeät tuulet iltalukemiseksi niin et tarvitse unilääkettä.
MVH/P

Lue lisää

Miksi paikan tunteville tai paikalle käyneille pitää seikkaperäisesti kuvailla kaikki ?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi paikan tunteville tai paikalle käyneille pitää seikkaperäisesti kuvailla kaikki ?

Rautakauppa on turhan kaukana ja tarvitsisin näköjään kokonaisen vyyhdin.
Miten niin pitäisi?
Saan kai kuvailla seikkaperäisesti jos haluan, paikkaa joka on osittain sama, osittain aivan erinäköinen nyt kuin silloin, viisikymmentä vuotta sitten? Kirja on tarkoitettu matkaoppaaksi ajassa ja paikassa, lähinnä lapsenlapsilleni.

Paloma.se01 kirjoitti:

Rautakauppa on turhan kaukana ja tarvitsisin näköjään kokonaisen vyyhdin.
Miten niin pitäisi?
Saan kai kuvailla seikkaperäisesti jos haluan, paikkaa joka on osittain sama, osittain aivan erinäköinen nyt kuin silloin, viisikymmentä vuotta sitten? Kirja on tarkoitettu matkaoppaaksi ajassa ja paikassa, lähinnä lapsenlapsilleni.

Lue lisää

Onko näillä palstoilla kirjoittajat sinun lapsenlapsiasi? 😂😂😂
Kovasti sitä kirjaasi kaupustelit palstalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ploma pitääkö Lego päätalosta,
päätalo oli pystyvä rakastaja, senkö takia
(minusta se oli huumoriton mutta sitten kuulin tämän että koko suku häpesi sen naisjuttuja) https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1323235

Lue lisää

En ole jaksanut lukea Päätalon Iijoki-sarjaa. Viimeinen savotta oli ihan hyvä, nämä muut ovat raskasta itsensä toistamista.
Kyllä Kalle Päätalo itsekin kertoi avoimesti naisjutuistaan, sen verran noita kirjoa olen lukenut.
Tämä on vain minun mielipiteeni, joku voi olla eri mieltä.

liekko kirjoitti:

En ole jaksanut lukea Päätalon Iijoki-sarjaa. Viimeinen savotta oli ihan hyvä, nämä muut ovat raskasta itsensä toistamista.
Kyllä Kalle Päätalo itsekin kertoi avoimesti naisjutuistaan, sen verran noita kirjoa olen lukenut.
Tämä on vain minun mielipiteeni, joku voi olla eri mieltä.

Lue lisää

En ole lukenut yhtäkään Päätalon kirjaa, ne tuli muuttokuormassa Legon talosta hänen mukanaan. Kai niihin tarvii joskus tutustua, kun ne ovat niin kovin suosittuja olleet.
Eiköhän ne kirjailijat ole yhtä "vajavaisia" kuin me taviksetkin? Juhani Ahokin piti kahta vaimoa ihan avoimesti.

Paloma.se01 kirjoitti:

En ole lukenut yhtäkään Päätalon kirjaa, ne tuli muuttokuormassa Legon talosta hänen mukanaan. Kai niihin tarvii joskus tutustua, kun ne ovat niin kovin suosittuja olleet.
Eiköhän ne kirjailijat ole yhtä "vajavaisia" kuin me taviksetkin? Juhani Ahokin piti kahta vaimoa ihan avoimesti.

Lue lisää

Kyllä Kalle oli hanakka roustoomis hommiin, temmi oli käytössä juu.

Vähän kuitenkin pitäisi omata sivistystä, että osaisi edes hieman kunnioittaa vilttiketjussa olevaa kirjallisuuden gurua.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän kuitenkin pitäisi omata sivistystä, että osaisi edes hieman kunnioittaa vilttiketjussa olevaa kirjallisuuden gurua.

Selvästi hamsterin toimintaa säilöä vanhoja pokkareita ja scifiä sekä muita laatikoissa homehtuvia.
Nyt on hyvää aikaa Ploman pesueen tehdä koronaraivaus huushollissaan.
Äijän köriläät kantotöihin jelppimään haurasta mummelia.

En todellakaan "käy kuumana" mutta en myöskään salli nenälleni hyppimistä. Pysy hemmetissä erossa minun ketjuistani jos ei löydy muuta kuin nälvimistä ja pahantahtoista ilveilyä.

Paloma.se01 kirjoitti:

En todellakaan "käy kuumana" mutta en myöskään salli nenälleni hyppimistä. Pysy hemmetissä erossa minun ketjuistani jos ei löydy muuta kuin nälvimistä ja pahantahtoista ilveilyä.

Lue lisää

Etkö ole sitä itsekin harrastanut ystäväsi kanssa
ja vielä puolustellut sen häiriköintiä ?
Se on teille ihan sallittua ?

Ja sinä puolestasi olet oksettava onanisti.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sinä puolestasi olet oksettava onanisti.

Calin kurjuus vai ruotsalaisen yhteisön lagom on tehnyt Palomasta totisen tosikon, joka haluaa keskustella vain samanmielisten kanssa.
Rajata svedujen tapaan, en puhu sun kaa, kuin kakarat santaläjässä. Miten vaa.

Mikä lipoja ja provoilija ! Rakastuneet ? YÖK.

Anonyymi kirjoitti:

Calin kurjuus vai ruotsalaisen yhteisön lagom on tehnyt Palomasta totisen tosikon, joka haluaa keskustella vain samanmielisten kanssa.
Rajata svedujen tapaan, en puhu sun kaa, kuin kakarat santaläjässä. Miten vaa.

Lue lisää

Eipä noissa kommenteissa tuossa ylempänä ole huumorin häivääkään. Myrkyllistä ja ilkeää, pahantahtoista ja ivallista kommentointia. Minä puhun mielelläni ihmisten kanssa jotka eivät ajattele samoin kuin minä. Mutta se että minua loukataan ja minulle sanotaan törkeyksiä ei anna aihetta pitempiin repliikkeihin. Kysymys ei ole huumorintajusta tai siitä etten halua puhua ihmisten kanssa joiden mielipiteet eroavat omistani. Törkyturvat älkööt vaivautuko.

Mikä minussa ärsyttää arvostelijoitani?
Ei se että olen tavallaan post-feministi.
Ei sekään että eroan massasta jollain tapaa.
Luulen että se että minulla on kasvot, identiteetti, profiili ja vahva itsetunto. Olen esillä paljon, kirjoitan paljon, minulla on voimakkaat mielipiteet, näkemykset ja mieltymykset ja tuon ne esille.
Jantelain mukaan siitä aina rangaistaan. "Du ska inte tro att du är någon"
Minä uskon itseeni ja minun ei tarvitse olla kukaan. Olen hyvä näin.

Paloma.se01 kirjoitti:

Mikä minussa ärsyttää arvostelijoitani?
Ei se että olen tavallaan post-feministi.
Ei sekään että eroan massasta jollain tapaa.
Luulen että se että minulla on kasvot, identiteetti, profiili ja vahva itsetunto. Olen esillä paljon, kirjoitan paljon, minulla on voimakkaat mielipiteet, näkemykset ja mieltymykset ja tuon ne esille.
Jantelain mukaan siitä aina rangaistaan. "Du ska inte tro att du är någon"
Minä uskon itseeni ja minun ei tarvitse olla kukaan. Olen hyvä näin.

Lue lisää

Ihan sama, välillä olet olevina feministi, välillä et, milloin mitäkin, tuuliviiri lähinnä, ei luonnetta, mutta ihan sama, vaan missä on kirjallisuusavaus niille, joita ei kiinnosta keskustella sinusta.

Paloma.se01 kirjoitti:

Mikä minussa ärsyttää arvostelijoitani?
Ei se että olen tavallaan post-feministi.
Ei sekään että eroan massasta jollain tapaa.
Luulen että se että minulla on kasvot, identiteetti, profiili ja vahva itsetunto. Olen esillä paljon, kirjoitan paljon, minulla on voimakkaat mielipiteet, näkemykset ja mieltymykset ja tuon ne esille.
Jantelain mukaan siitä aina rangaistaan. "Du ska inte tro att du är någon"
Minä uskon itseeni ja minun ei tarvitse olla kukaan. Olen hyvä näin.

Lue lisää

Paloma, kasvot ärsyttävät, tunnistettavuus heille joilla ei ole rohkeutta samaan.
Anonyymiys, rekattujen ruokalautasen, kukkapuskan tai nallen kuva ei kerro kirjoittajasta mitään, vaikka he niin luulevat olevan.
Rohkeus tulee sinusta ilmi, hyvä niin, jaksa jatkaa!

Anonyymi kirjoitti:

Paloma, kasvot ärsyttävät, tunnistettavuus heille joilla ei ole rohkeutta samaan.
Anonyymiys, rekattujen ruokalautasen, kukkapuskan tai nallen kuva ei kerro kirjoittajasta mitään, vaikka he niin luulevat olevan.
Rohkeus tulee sinusta ilmi, hyvä niin, jaksa jatkaa!

Lue lisää

Sinulla sentään oli rohkeutta esiintyä omalla harmaalla naamallasi.
Miten se onkin noin harmahtava.

Minäpä uskon, että Paloman kiusimiseen houkuttaa se, että hän huonon itsetuntonsa takia provosoituu niin helposti, niinkuin tässäkin ketjussa on huomattu.

Tellukka kirjoitti:

Sinulla sentään oli rohkeutta esiintyä omalla harmaalla naamallasi.
Miten se onkin noin harmahtava.

Minäpä uskon, että Paloman kiusimiseen houkuttaa se, että hän huonon itsetuntonsa takia provosoituu niin helposti, niinkuin tässäkin ketjussa on huomattu.

Lue lisää

Mees peseen lasisi vaikka tiskiaineella.

Paloma.se01 kirjoitti:

Mees peseen lasisi vaikka tiskiaineella.

Minkä värisenä sinä näet noilla aurinkolaseillasi tuon Anonyymin profilikuvan, jolle viestini kirjoitin?
Ehkä ymmärrettävistä syistä ruskehtavana vaikka harmaa se oikeasti on.

En ole lukenut Mazzarellaa, mutta sain sellaisen käsityksen, että hän olisi kiinnostunut identiteettikriiseistä. Useinhan kirjailijat pohtivat kirjoissaan aiheita jotka askarruttavat heitä itseään omassa elämässään (vr. Erica Jong "Lentämisen pelko") mutta olen varmaan väärässä Mazzarellasta. Hänen kirjansa on seuraavana listallani.

Paloma.se01 kirjoitti:

En ole lukenut Mazzarellaa, mutta sain sellaisen käsityksen, että hän olisi kiinnostunut identiteettikriiseistä. Useinhan kirjailijat pohtivat kirjoissaan aiheita jotka askarruttavat heitä itseään omassa elämässään (vr. Erica Jong "Lentämisen pelko") mutta olen varmaan väärässä Mazzarellasta. Hänen kirjansa on seuraavana listallani.

Lue lisää

Esimerkkini oli kyllä huono, koska Erica Jongin kirja Lentämisen pelko käsittelee kyllä naisen seksuaalisuutta. Tai oikeastaan hyvä esimerkki, siitä miten helposti voi vetää johtopäätöksiä, ellei ole muuta kuin pinnallinen käsitys tai haalistunut muistikuva asiasta.

Paloma.se01 kirjoitti:

Esimerkkini oli kyllä huono, koska Erica Jongin kirja Lentämisen pelko käsittelee kyllä naisen seksuaalisuutta. Tai oikeastaan hyvä esimerkki, siitä miten helposti voi vetää johtopäätöksiä, ellei ole muuta kuin pinnallinen käsitys tai haalistunut muistikuva asiasta.

Lue lisää

Mitäpä jos jatkaisitte uudessa aloituksessani?
Tämä aloitukseni venyi jo ratkeamis-pisteeseensä.
Uudessa aloituksessa on myöskin hauska, kirjallinen arvoitus ratkaistavaksi.
Ratkaisuun vaaditaan kyllä kirjan lukeminen.
Mikäs sen hienonpaa...vai?

H.

huruksz kirjoitti:

Mitäpä jos jatkaisitte uudessa aloituksessani?
Tämä aloitukseni venyi jo ratkeamis-pisteeseensä.
Uudessa aloituksessa on myöskin hauska, kirjallinen arvoitus ratkaistavaksi.
Ratkaisuun vaaditaan kyllä kirjan lukeminen.
Mikäs sen hienonpaa...vai?

H.

Lue lisää

Miksi pätkäistä juokseva dialogi kesken kaiken vain sen takia että sinä et pidä pitkistä ketjuista? Luetko palstaa puhelimella joka ei jaksa ladata kerralla koko sivua?

Paloma.se01 kirjoitti:

Miksi pätkäistä juokseva dialogi kesken kaiken vain sen takia että sinä et pidä pitkistä ketjuista? Luetko palstaa puhelimella joka ei jaksa ladata kerralla koko sivua?

Tämä ei ole mikään dialogi. Mummo mene nyt ja nosta itsetuntoa ja sivistystasoa tarkistamalla googelista, mitä dialogi merkitsee. Vai tarkoittiko mummo noin ikäänku metafooraksi dialogin. Siis HÄN ITSE / kaikki muut ?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ei ole mikään dialogi. Mummo mene nyt ja nosta itsetuntoa ja sivistystasoa tarkistamalla googelista, mitä dialogi merkitsee. Vai tarkoittiko mummo noin ikäänku metafooraksi dialogin. Siis HÄN ITSE / kaikki muut ?

Lue lisää

Kyllä tämä on tavallaan sarja dialogeja, kuten mikä tahansa aikuisten välinen keskustelu. Nuo asiattomat heitot ja huutelut vähän vain häiritsevät.
En taida olla sinun mummosi kuitenkaan.
Samalla tuli esille yksi mielenkiintoinen asia: mitä sinulle merkitsee keskustelu? Onko se hävyttömyyksien huutelu puskasta vai mielipiteiden vaihto yhden/useamman keskusteluun osallistujan kanssa? Taitaa olla käsitteet sekaisin pikemminkin sinulla.

Paloma.se01 kirjoitti:

Miksi pätkäistä juokseva dialogi kesken kaiken vain sen takia että sinä et pidä pitkistä ketjuista? Luetko palstaa puhelimella joka ei jaksa ladata kerralla koko sivua?

"Paloma.se01"

En minä puhelimella.
Vaan tällä:

HP Pavilion Gaming Desktop 790-00xx 103C_53311M HP Pavilion Gaming

Tässä aloituksessa alkaa olla liikaa yksin-puhelua ja kiukuttelua.

H.

Paloma.se01 kirjoitti:

Esimerkkini oli kyllä huono, koska Erica Jongin kirja Lentämisen pelko käsittelee kyllä naisen seksuaalisuutta. Tai oikeastaan hyvä esimerkki, siitä miten helposti voi vetää johtopäätöksiä, ellei ole muuta kuin pinnallinen käsitys tai haalistunut muistikuva asiasta.

Lue lisää

Ai nyt pitäisi ratkaista onko Merete Mazzarellalla identiteettikriisi vain ei ?..))

Tuo identiteetti taitaa olla vähän epämääräinen, vaikeasti määriteltävä käsite.
Löysin Wikistä aika hyvän määritelmän:
"Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllistä käsitystä omasta itsestä. Sen perustana ovat omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.".
Jos tästä lähtee, niin meillä kaikilla voi olla identiteettikriisi aika ajoin, eikä se tarkoita, että ihminen olisi "tuuliviiri" vaan avoin muutokselle, kehittymiselle. Näin ajattelen.

Wikissä oli myos sellainen käsite kuin "omaksuttu identiteetti" jonka ymmärrän niin, että ihminen rakentaa itselleen sellaisen egon, joka hän tahtoisi olla, mutta ei ole, ei yllä siihen, ja siksi hän joutuu elämään tietyssä paljastumisen pelossa ja vakuuttelee senvuoksi omaa laatuaan, omaa arvoaan. Siksi epäilen aina niitä ihmisiä, jotka kertovat olevansa jotakin..))

Eli ehkä olisi turvallisinta olla "nobody", ei mitään erityistä, niin ei joutuisi tilille, vakuuttelemaan omaa laatuaan..))

huruksz kirjoitti:

"Paloma.se01"

En minä puhelimella.
Vaan tällä:

HP Pavilion Gaming Desktop 790-00xx 103C_53311M HP Pavilion Gaming

Tässä aloituksessa alkaa olla liikaa yksin-puhelua ja kiukuttelua.

H.

Lue lisää

Mutta yksinpuhelu on ok, jos sinä sitä teet?
Minun lähtökohtani nettikeskusteluun on se että jos teen aloituksen seuraan sen loppuun saakka, kohtalaisen metodisesti.
Minulla ei ole mitään mielipidettä australialaisesta kroolista kirjallisuudessa. Arvaisin että se koskee kirjoitustyyliä joka matelee eteenpäin, kirjoittaminen on eräänlainen prosessi, jossa lopputulos on tärkeämpi kuin halvaannuttavan ikävystyttävä metodiikka.

Paloma.se01 kirjoitti:

Mutta yksinpuhelu on ok, jos sinä sitä teet?
Minun lähtökohtani nettikeskusteluun on se että jos teen aloituksen seuraan sen loppuun saakka, kohtalaisen metodisesti.
Minulla ei ole mitään mielipidettä australialaisesta kroolista kirjallisuudessa. Arvaisin että se koskee kirjoitustyyliä joka matelee eteenpäin, kirjoittaminen on eräänlainen prosessi, jossa lopputulos on tärkeämpi kuin halvaannuttavan ikävystyttävä metodiikka.

Lue lisää

"Paloma.se01"

Hän tulee nyt vaan sinne.
Minä jatkan keskustelua kirjallisuudesta siellä.
Ehkäpä hiukan paljastaenkin jotain.
Lupaan seurata sitäkin aloitusta.

H.

Professori joopa joo, rkp-eliitin luomus, halosen ukkeikin on professori

Anonyymi kirjoitti:

Professori joopa joo, rkp-eliitin luomus, halosen ukkeikin on professori

Halosen ukkeli muuten valittiin huhtikuussa elannon valtuustoon
ei vieläkään viihdy sen kanssa kotona kauhea kohtalo
miettii mieluummin hyllyjen täyttöä kauppaliikkeessä

demeter1 kirjoitti:

Ai nyt pitäisi ratkaista onko Merete Mazzarellalla identiteettikriisi vain ei ?..))

Tuo identiteetti taitaa olla vähän epämääräinen, vaikeasti määriteltävä käsite.
Löysin Wikistä aika hyvän määritelmän:
"Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllistä käsitystä omasta itsestä. Sen perustana ovat omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.".
Jos tästä lähtee, niin meillä kaikilla voi olla identiteettikriisi aika ajoin, eikä se tarkoita, että ihminen olisi "tuuliviiri" vaan avoin muutokselle, kehittymiselle. Näin ajattelen.

Wikissä oli myos sellainen käsite kuin "omaksuttu identiteetti" jonka ymmärrän niin, että ihminen rakentaa itselleen sellaisen egon, joka hän tahtoisi olla, mutta ei ole, ei yllä siihen, ja siksi hän joutuu elämään tietyssä paljastumisen pelossa ja vakuuttelee senvuoksi omaa laatuaan, omaa arvoaan. Siksi epäilen aina niitä ihmisiä, jotka kertovat olevansa jotakin..))

Eli ehkä olisi turvallisinta olla "nobody", ei mitään erityistä, niin ei joutuisi tilille, vakuuttelemaan omaa laatuaan..))

Lue lisää

Hei Demeter, jatka ajatustasi omaksutusta identiteetistä omin ajatuskoukeroin.
Jos ei ole "löytänyt" identiteettiään tai selkosuomella (typistettynä) ei riitä itselleen eikä usko olevansa tarpeeksi erinomainen muitten silmissä, saattaa rakentaa "päälleliimatun" identiteetin itselleen tunteakseen itsensä merkityksellisemmäksi tai ollakseen uskottavampi.
Minäkin epäilen oman erinomaisuutensa "mainostajia" ja myös ihmisiä,
joilla on kaikesta hyvin varmat ja taipumattomat mielipiteet.

Merete Mazzellan kirjoissa on pohdiskeltu identiteettiä monilta kulmilta,
mm. ihmisten suhtautumista vieraita kulttuureita edustaviin ihmisiin.

Kuljin kirjaa kirjoittajan ajatusten mukana omine ajatuksineni:
Miksi jotkut ihmiset esimerkiksi tuntevat olevansa enemmän yhtä
maapallon ihmisten ihmisten kanssa ja ovat avoimia ihmisille ja vieraille kulttuureille
ja miksi jotkut kääntyvät sisäänpäin torjumaan "vieraan".

Millä perusteella ihminen "valitsee" identitettiinsä, meitähän "määrää" moni asia,
minkä asioitten annamme määritellä identiteettiämme ?

On "vaarallista" kirjoittaa aika vaikeasti määriteltävästä asiasta.
Omassa päässänikin on niin monenlaisia ajatuksia identiteetistä,
että voisin vaivuttaa teidät hetkessä uneen, jos intoutuisin lisää pohtimaan.
Lyhyestä virsi kaunis.

Anonyymi kirjoitti:

Hei Demeter, jatka ajatustasi omaksutusta identiteetistä omin ajatuskoukeroin.
Jos ei ole "löytänyt" identiteettiään tai selkosuomella (typistettynä) ei riitä itselleen eikä usko olevansa tarpeeksi erinomainen muitten silmissä, saattaa rakentaa "päälleliimatun" identiteetin itselleen tunteakseen itsensä merkityksellisemmäksi tai ollakseen uskottavampi.
Minäkin epäilen oman erinomaisuutensa "mainostajia" ja myös ihmisiä,
joilla on kaikesta hyvin varmat ja taipumattomat mielipiteet.

Merete Mazzellan kirjoissa on pohdiskeltu identiteettiä monilta kulmilta,
mm. ihmisten suhtautumista vieraita kulttuureita edustaviin ihmisiin.

Kuljin kirjaa kirjoittajan ajatusten mukana omine ajatuksineni:
Miksi jotkut ihmiset esimerkiksi tuntevat olevansa enemmän yhtä
maapallon ihmisten ihmisten kanssa ja ovat avoimia ihmisille ja vieraille kulttuureille
ja miksi jotkut kääntyvät sisäänpäin torjumaan "vieraan".

Millä perusteella ihminen "valitsee" identitettiinsä, meitähän "määrää" moni asia,
minkä asioitten annamme määritellä identiteettiämme ?

On "vaarallista" kirjoittaa aika vaikeasti määriteltävästä asiasta.
Omassa päässänikin on niin monenlaisia ajatuksia identiteetistä,
että voisin vaivuttaa teidät hetkessä uneen, jos intoutuisin lisää pohtimaan.
Lyhyestä virsi kaunis.

Lue lisää

Korjaus kommenttiini 14:18
Heti alussa p i t i lukea: Hei Demeter, jatkan ajatustasi omaksutusta identiteetistä jne.
Ja nimmarikin jäi pois
Miksu

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus kommenttiini 14:18
Heti alussa p i t i lukea: Hei Demeter, jatkan ajatustasi omaksutusta identiteetistä jne.
Ja nimmarikin jäi pois
Miksu

Juuri noin ajattelen itsekin, Miksu, indentiteetistä, jos sitä alkaa itse kovasti rakentamaan voi seurata tuo päälleliimaus, jonkin piirteen korostaminen. Ja se on tietysti eri asian kuin jonkin piirteen korostuminen..))
Täytyy varmasti yrittää saada noita täällä mainittuja Mazzarellan kirjoja käsiinsä. Viimeinen häneltä on minulla "Elämän tarkoitus", 2017.
Kiperiä kysymyksiä: jos ihminen "valitsee" identiteettinsä, niin millä perusteella ?
Olisiko se arvokysymys ? Ja identiteetti muodostuu arvojen pohjalta ilman suuria ponnistuksia ? Ainakin tällaisen laiskan ihmisten identiteetti..))

Tunsin erään terapeutin, jonka oppien mukaan "kaikki mikä ihmisessä korostuu, on luettava vastakohdakseen". Aika pitkälti olen samaa mieltä...
Ainakin omien kiivailujeni takana on aina löytynyt epävarmuutta ja nykyisin hyväksyn epävarmuuden ikäänkuin ihmisyyteen kuuluvana ja katson sen olevan enemmän kuin vahvat, kiveen hakatut mielipiteet ja varmuudet. Vaikka niiden puutteessa takariviin joutuukin..))

demeter1 kirjoitti:

Juuri noin ajattelen itsekin, Miksu, indentiteetistä, jos sitä alkaa itse kovasti rakentamaan voi seurata tuo päälleliimaus, jonkin piirteen korostaminen. Ja se on tietysti eri asian kuin jonkin piirteen korostuminen..))
Täytyy varmasti yrittää saada noita täällä mainittuja Mazzarellan kirjoja käsiinsä. Viimeinen häneltä on minulla "Elämän tarkoitus", 2017.
Kiperiä kysymyksiä: jos ihminen "valitsee" identiteettinsä, niin millä perusteella ?
Olisiko se arvokysymys ? Ja identiteetti muodostuu arvojen pohjalta ilman suuria ponnistuksia ? Ainakin tällaisen laiskan ihmisten identiteetti..))

Tunsin erään terapeutin, jonka oppien mukaan "kaikki mikä ihmisessä korostuu, on luettava vastakohdakseen". Aika pitkälti olen samaa mieltä...
Ainakin omien kiivailujeni takana on aina löytynyt epävarmuutta ja nykyisin hyväksyn epävarmuuden ikäänkuin ihmisyyteen kuuluvana ja katson sen olevan enemmän kuin vahvat, kiveen hakatut mielipiteet ja varmuudet. Vaikka niiden puutteessa takariviin joutuukin..))

Lue lisää

Hei Demeter & muut,
yksinkertaistettuna identiteetin muodostumisen monista puolista
vedän ihan hatusta erittäin kärjistetyn ja tosi kuvitteellisen esimerkin:

Jos ajattelemme henkilöä, joka olisi ollut vaikka "raja-karjalainen",
muuttanut Länsi-Suomeen ja myöhemmin ulkomaille,
sanotaan esim. Ranskaan toimien siellä pitkään jollain tieteen alalla,
harrastaen teatteria/purjehdusta/viininviljelyä/valokuvausta tai mitä vaan,
tunteeko hän itsensä identiteetiltään
etupäässä suomalaiseksi,
varsinaissuomalaiseksi,
puoli-ranskalaiseksi tiedemieheksi,
vaiko raja-karjalaiseksi viininviljelijäksi ?

Se mihin samaistaa itsensä määritellee paljon identiteettiä ja
identiteetti määrittelee (ehkä?) aika paljon,
missä ihmisen henkinen koti on, vaikka viihtyisi missä vain.

Ainakin minulla on tarve "kuulua" jonnekin,
omata identiteetti, vaikka sitä tuskin koskaan tietoisesti ajattelenkaan.
Kun tiedostan kuitenkin mikä ja missä henkinen kotini on,
en joudu tuntemaan itseäni ainakaan kovin "juurettomaksi".

On kai hyvin mahdollista myös, että ihmisellä voi olla montakin henkistä kotia,
onko se jo identiteettikriisi :)) ?

maallikon pähkäilyä siellä samalla takarivillä vapaaehtoisesti ;))
nimimerkillä Miksu

Anonyymi kirjoitti:

Hei Demeter & muut,
yksinkertaistettuna identiteetin muodostumisen monista puolista
vedän ihan hatusta erittäin kärjistetyn ja tosi kuvitteellisen esimerkin:

Jos ajattelemme henkilöä, joka olisi ollut vaikka "raja-karjalainen",
muuttanut Länsi-Suomeen ja myöhemmin ulkomaille,
sanotaan esim. Ranskaan toimien siellä pitkään jollain tieteen alalla,
harrastaen teatteria/purjehdusta/viininviljelyä/valokuvausta tai mitä vaan,
tunteeko hän itsensä identiteetiltään
etupäässä suomalaiseksi,
varsinaissuomalaiseksi,
puoli-ranskalaiseksi tiedemieheksi,
vaiko raja-karjalaiseksi viininviljelijäksi ?

Se mihin samaistaa itsensä määritellee paljon identiteettiä ja
identiteetti määrittelee (ehkä?) aika paljon,
missä ihmisen henkinen koti on, vaikka viihtyisi missä vain.

Ainakin minulla on tarve "kuulua" jonnekin,
omata identiteetti, vaikka sitä tuskin koskaan tietoisesti ajattelenkaan.
Kun tiedostan kuitenkin mikä ja missä henkinen kotini on,
en joudu tuntemaan itseäni ainakaan kovin "juurettomaksi".

On kai hyvin mahdollista myös, että ihmisellä voi olla montakin henkistä kotia,
onko se jo identiteettikriisi :)) ?

maallikon pähkäilyä siellä samalla takarivillä vapaaehtoisesti ;))
nimimerkillä Miksu

Lue lisää

Pahimmat identiteettikriisiti lienevät ihmisillä, jotka pakolla joutuva pois muualle
vieraaseen ympäristöön, joka kaiken lisäksi karsastaa heitä, esimerkiksi pakolaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Hei Demeter & muut,
yksinkertaistettuna identiteetin muodostumisen monista puolista
vedän ihan hatusta erittäin kärjistetyn ja tosi kuvitteellisen esimerkin:

Jos ajattelemme henkilöä, joka olisi ollut vaikka "raja-karjalainen",
muuttanut Länsi-Suomeen ja myöhemmin ulkomaille,
sanotaan esim. Ranskaan toimien siellä pitkään jollain tieteen alalla,
harrastaen teatteria/purjehdusta/viininviljelyä/valokuvausta tai mitä vaan,
tunteeko hän itsensä identiteetiltään
etupäässä suomalaiseksi,
varsinaissuomalaiseksi,
puoli-ranskalaiseksi tiedemieheksi,
vaiko raja-karjalaiseksi viininviljelijäksi ?

Se mihin samaistaa itsensä määritellee paljon identiteettiä ja
identiteetti määrittelee (ehkä?) aika paljon,
missä ihmisen henkinen koti on, vaikka viihtyisi missä vain.

Ainakin minulla on tarve "kuulua" jonnekin,
omata identiteetti, vaikka sitä tuskin koskaan tietoisesti ajattelenkaan.
Kun tiedostan kuitenkin mikä ja missä henkinen kotini on,
en joudu tuntemaan itseäni ainakaan kovin "juurettomaksi".

On kai hyvin mahdollista myös, että ihmisellä voi olla montakin henkistä kotia,
onko se jo identiteettikriisi :)) ?

maallikon pähkäilyä siellä samalla takarivillä vapaaehtoisesti ;))
nimimerkillä Miksu

Lue lisää

Mielenkiintoinen tuo esimerkkisi, Miksu. Varmasti joku maailmankansalainen, vaikka Paloma, osaisi vastata tuohon. Itse en osaa.
Olen kai niin perisuomalainen, etten ole koskaan voinut kuvitella asuvani/eläväni muualla kuin Suomessa. Se voi olla puutekin, tai ainakin se voidaan nähdä sellaisena. Jatkuvuus on minun juttuni, et jatkuva muutos, minkä nimiin nykyisin lasketaan.

Henkinen koti ? En osaa etsiä enkä löytää sitä muualta kuin omasta sisimmästäni.
Melkein näkisin, että "henkinen koti" olisi se perusyksinäisyys, mistä Eeva Kilpi puhuu. Hän katsoo, että sieltä käsin ihminen voi hetkellisesti kurkottaa toisia ihmisiä (ja maailmaa ?) kohti, rakentuakin noista kohtaamisesta, mutta "kotiinsa" hän palaa aina. "Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä", opetti Jeesus.
Puhuinkohan nyt ollenkaan samasta asiasta, siis identiteetistä ?..))

Ei helppo, mutta ainakin minua kiehtova aihe. Jokohan joku ilmoittaa: EVVK = ei voisi vähempää kiinnostaa..? ))

demeter1 kirjoitti:

Mielenkiintoinen tuo esimerkkisi, Miksu. Varmasti joku maailmankansalainen, vaikka Paloma, osaisi vastata tuohon. Itse en osaa.
Olen kai niin perisuomalainen, etten ole koskaan voinut kuvitella asuvani/eläväni muualla kuin Suomessa. Se voi olla puutekin, tai ainakin se voidaan nähdä sellaisena. Jatkuvuus on minun juttuni, et jatkuva muutos, minkä nimiin nykyisin lasketaan.

Henkinen koti ? En osaa etsiä enkä löytää sitä muualta kuin omasta sisimmästäni.
Melkein näkisin, että "henkinen koti" olisi se perusyksinäisyys, mistä Eeva Kilpi puhuu. Hän katsoo, että sieltä käsin ihminen voi hetkellisesti kurkottaa toisia ihmisiä (ja maailmaa ?) kohti, rakentuakin noista kohtaamisesta, mutta "kotiinsa" hän palaa aina. "Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä", opetti Jeesus.
Puhuinkohan nyt ollenkaan samasta asiasta, siis identiteetistä ?..))

Ei helppo, mutta ainakin minua kiehtova aihe. Jokohan joku ilmoittaa: EVVK = ei voisi vähempää kiinnostaa..? ))

Lue lisää

"demeter1"

Karjalan Valkjärven ihmiset siirrettiin Jämsänkoskelle.
Jostain ihmeen syystä Paloma meni Jämsän puolelle.
Jämsänkoskella kun asuivat älykkäimmät.
Paloman olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa meille.
Sievä tyttö kun oli.
Vieläkään ei ihan pihalla.
Suomessahan sen koti on.
Vaikka koskaan ei enää saa muuttaa Suomeen.
Eläke-rahansa eivät ole täällä.

H.

demeter1 kirjoitti:

Mielenkiintoinen tuo esimerkkisi, Miksu. Varmasti joku maailmankansalainen, vaikka Paloma, osaisi vastata tuohon. Itse en osaa.
Olen kai niin perisuomalainen, etten ole koskaan voinut kuvitella asuvani/eläväni muualla kuin Suomessa. Se voi olla puutekin, tai ainakin se voidaan nähdä sellaisena. Jatkuvuus on minun juttuni, et jatkuva muutos, minkä nimiin nykyisin lasketaan.

Henkinen koti ? En osaa etsiä enkä löytää sitä muualta kuin omasta sisimmästäni.
Melkein näkisin, että "henkinen koti" olisi se perusyksinäisyys, mistä Eeva Kilpi puhuu. Hän katsoo, että sieltä käsin ihminen voi hetkellisesti kurkottaa toisia ihmisiä (ja maailmaa ?) kohti, rakentuakin noista kohtaamisesta, mutta "kotiinsa" hän palaa aina. "Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä", opetti Jeesus.
Puhuinkohan nyt ollenkaan samasta asiasta, siis identiteetistä ?..))

Ei helppo, mutta ainakin minua kiehtova aihe. Jokohan joku ilmoittaa: EVVK = ei voisi vähempää kiinnostaa..? ))

Lue lisää

Muutos on minun jatkuvuuteni. Mitään identiteettiä en ole koskaan tietoisesti rakentanut ja jokaisesta paikasta jossa ole asunut, on jotain tarttunut minuun, tullut osaksi persoonaani. "Maailmankansalaisena" en ole koskaan itseäni pitänyt; olen paljasjalkainen keskisuomalaistyttö, evakkojen lapsi, joka on vain todennut ja havainnut että me olemme hyviä ja niin on monet muutkin ja että meillä kaikilla on samat perustarpeet, samat toiveet ja samat unelmat ja se mikä tekee eri kulttuureissa kasvaneet ihmiset erilaiseksi on prioiriteetit.
Joku joskus sanoi (hänkin monessa eri kulttuurissa asunut jo pienestä pitäen) että me luomme oman mikrokosmoksemme missä tahansa olemme, ympäröimme itsemme samanhenkisillä ja "samaa kieltä" puhuvilla ihmisillä, esineillä ja asioilla jotka ovat meidän juttujamme ja harvat ovat niin eksyneitä täällä planetalla että eivät löydä siellä itseään. Ihminen on äärimmäisen sopeutuvainen ja oppivainen eläin.
Poikkeuksena ovat juuri nuo jotka ovat pakon edessä joutuneet jättämään kotimaansa ja kaiken sen joka on osa heidän identiteettiään. Allenden kirja jonka olen nyt lukenut lähes valmiiksi, käsittelee juuri näitä ongelmia ja miten tämä sopeutuminen pakon edessä ei seuraa mitään kaavaa: se on yksilöllinen ja tapauskohtainen. Allende kirjoittaa Espanjan sisällissodan jälkeen maasta paenneista tasavallan kannattajista, baskeista ja katalonialaisista, jotka onnistuivat ylittämään rajan Ranskaan ja josta heitä otettiin pari tuhatta Chileen. Päähenkilöt joutuivat pakenemaan vielä kerran sotilasjuntan vallankaappauksen jälkeen 1973, kirja kertoo heidän maanpaostaan Venezuelassa, USA:ssa, yrityksestään palata Espanjaan Francon kuoltua ja lopuksi paluusta Chileen diktatuurin kaaduttua.
Koska olen muuttanut Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan väliä useamman kerran ja yrittänyt jopa paluuta Suomeen niin minulta usein kysytään juuri identiteettiasioista. Minulla on vahva suomalainen identiteetti joka on kuin keltasipulin sydän; kun sitä alkaa kuoria ensin lähtee pintasilaus, sitten tulee vastaan enemmän tai vähemmän paksumpia kerroksia kunnes ydin ei enää jakaudu.

huruksz kirjoitti:

"demeter1"

Karjalan Valkjärven ihmiset siirrettiin Jämsänkoskelle.
Jostain ihmeen syystä Paloma meni Jämsän puolelle.
Jämsänkoskella kun asuivat älykkäimmät.
Paloman olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa meille.
Sievä tyttö kun oli.
Vieläkään ei ihan pihalla.
Suomessahan sen koti on.
Vaikka koskaan ei enää saa muuttaa Suomeen.
Eläke-rahansa eivät ole täällä.

H.

Lue lisää

Ei ole ollut puhetta tuosta Valkjärvestä, huru. Ilmankos, sinussakin on tuota "ilo pintaan"- mentaliteettia ja tietysti muitakin karjalaisten hyviä ominaisuuksia..))
Olen aina tykännyt karjalaisista, he jos kutka ovat rikastuttaneet sitä elonpiiriä, mihin sitten asettuivatkin.
Niin Jämsänkoskeltahan se Jukka Virtanenkin oli..)) Hänen kirjansa "Kuvassa keskellä" on hyllyssäni (lahjaksi saatu). Pitäisköhän se lukea ?..))

Anonyymi kirjoitti:

Pahimmat identiteettikriisiti lienevät ihmisillä, jotka pakolla joutuva pois muualle
vieraaseen ympäristöön, joka kaiken lisäksi karsastaa heitä, esimerkiksi pakolaiset.

Lue lisää

Sanopa muuta, Anonyymi 17.20. Edes yhteistä kieltä ei ole, kuten Karjalan siirtolaisilla.
Muistan kyllä karsastuksen heitäkin kohtaan.
Ehkä myös se pakolaisten/maahanmuuttajien oma asennekin ratkaisee...

huruksz kirjoitti:

"demeter1"

Karjalan Valkjärven ihmiset siirrettiin Jämsänkoskelle.
Jostain ihmeen syystä Paloma meni Jämsän puolelle.
Jämsänkoskella kun asuivat älykkäimmät.
Paloman olisi ehdottomasti pitänyt muuttaa meille.
Sievä tyttö kun oli.
Vieläkään ei ihan pihalla.
Suomessahan sen koti on.
Vaikka koskaan ei enää saa muuttaa Suomeen.
Eläke-rahansa eivät ole täällä.

H.

Lue lisää

Äitini tuli Lahdesta höyrylaivalla ja sanottiin että Valkjärveläiset astuvat pois laivasta Jämsässä. Siellä oli hevoskyyti vastassa ja kuski kysyi minnekäs rouva on menossa, Jämsänkoskelle, Jämsään vai Kuhmoisiin. Äiti sanoi Jämsänkoskelle, aivan arviolta ja hänet vietiin Haaviston koululle, jonne oli koottu muitakin Valkjärveläisiä. Äiti oli oikeastaan Nuijamaalta, mutta hänet laskettiin miehensä kotipaikan mukaan valkjärveläiseksi. Ilo ja helpotus oli suuri, kun Haavistossa tapasi miehensä vanhemmat ja lähimmät sukulaisensa ja miehen veljen vaimo oli keittäjänä siellä. Äiti ei ollut syönyt muutamaan päivään, etsiessään vanhempiaan ja lopuksi hän joutui lähtemään Viipurista isoveljeni käsivarrellaan, kolmikuukautinen vauva joka itki nälkäänsä koko matkan.

Aloin kerran kirjoittamaan sukutarinaa nimeltään Höyrylaivalla Hämeeseen, joka alkaa juuri tästä.

Kyllä minä eläkkeeni saisin Suomeenkin. Voisin ihan hyvin muuttaa ja varmasti viihtyisinkin, mutta lapset ja lapsenlapset jäisivät turhan kauas.

demeter1 kirjoitti:

Mielenkiintoinen tuo esimerkkisi, Miksu. Varmasti joku maailmankansalainen, vaikka Paloma, osaisi vastata tuohon. Itse en osaa.
Olen kai niin perisuomalainen, etten ole koskaan voinut kuvitella asuvani/eläväni muualla kuin Suomessa. Se voi olla puutekin, tai ainakin se voidaan nähdä sellaisena. Jatkuvuus on minun juttuni, et jatkuva muutos, minkä nimiin nykyisin lasketaan.

Henkinen koti ? En osaa etsiä enkä löytää sitä muualta kuin omasta sisimmästäni.
Melkein näkisin, että "henkinen koti" olisi se perusyksinäisyys, mistä Eeva Kilpi puhuu. Hän katsoo, että sieltä käsin ihminen voi hetkellisesti kurkottaa toisia ihmisiä (ja maailmaa ?) kohti, rakentuakin noista kohtaamisesta, mutta "kotiinsa" hän palaa aina. "Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä", opetti Jeesus.
Puhuinkohan nyt ollenkaan samasta asiasta, siis identiteetistä ?..))

Ei helppo, mutta ainakin minua kiehtova aihe. Jokohan joku ilmoittaa: EVVK = ei voisi vähempää kiinnostaa..? ))

Lue lisää

Ajatus identiteetistä ja mikä tai mitä se on kiinnostaa minuakin.
Sain oikeastaan Mazzarellan kirjoista kipinän pohtia
identiteettiä, koska hänellä on siitä paljon enemmän näkökulmia kuin itselläni,
mikä ei yllättänyt minua :))
Ei omaa identiteettiään kai ole tarpeen kauheasti pohtia, jos on "sinut" itsensä kanssa,
mutta kirjan nimen mukaisesti "Emmekö voisi tulla toimeen?",
voisi identiteettiä joskus miettiä oppiaksemme kunnioittamaan ja tukemaan niiden identiteettiä, joilla on identiteettikriisi vieraissa oloissa esimerkiksi.
Liian kaunosieluisesti varmaankin ajateltu,
mutta kaikkihan me olemme saman "Paimenen" lampaita
samaa ihmiskuntaa, kuvaannollisesti Aatamista ja Eevasta alkaen.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus identiteetistä ja mikä tai mitä se on kiinnostaa minuakin.
Sain oikeastaan Mazzarellan kirjoista kipinän pohtia
identiteettiä, koska hänellä on siitä paljon enemmän näkökulmia kuin itselläni,
mikä ei yllättänyt minua :))
Ei omaa identiteettiään kai ole tarpeen kauheasti pohtia, jos on "sinut" itsensä kanssa,
mutta kirjan nimen mukaisesti "Emmekö voisi tulla toimeen?",
voisi identiteettiä joskus miettiä oppiaksemme kunnioittamaan ja tukemaan niiden identiteettiä, joilla on identiteettikriisi vieraissa oloissa esimerkiksi.
Liian kaunosieluisesti varmaankin ajateltu,
mutta kaikkihan me olemme saman "Paimenen" lampaita
samaa ihmiskuntaa, kuvaannollisesti Aatamista ja Eevasta alkaen.

Lue lisää

taas jäi nimmari pois, Miksu siis

Paloma.se01 kirjoitti:

Muutos on minun jatkuvuuteni. Mitään identiteettiä en ole koskaan tietoisesti rakentanut ja jokaisesta paikasta jossa ole asunut, on jotain tarttunut minuun, tullut osaksi persoonaani. "Maailmankansalaisena" en ole koskaan itseäni pitänyt; olen paljasjalkainen keskisuomalaistyttö, evakkojen lapsi, joka on vain todennut ja havainnut että me olemme hyviä ja niin on monet muutkin ja että meillä kaikilla on samat perustarpeet, samat toiveet ja samat unelmat ja se mikä tekee eri kulttuureissa kasvaneet ihmiset erilaiseksi on prioiriteetit.
Joku joskus sanoi (hänkin monessa eri kulttuurissa asunut jo pienestä pitäen) että me luomme oman mikrokosmoksemme missä tahansa olemme, ympäröimme itsemme samanhenkisillä ja "samaa kieltä" puhuvilla ihmisillä, esineillä ja asioilla jotka ovat meidän juttujamme ja harvat ovat niin eksyneitä täällä planetalla että eivät löydä siellä itseään. Ihminen on äärimmäisen sopeutuvainen ja oppivainen eläin.
Poikkeuksena ovat juuri nuo jotka ovat pakon edessä joutuneet jättämään kotimaansa ja kaiken sen joka on osa heidän identiteettiään. Allenden kirja jonka olen nyt lukenut lähes valmiiksi, käsittelee juuri näitä ongelmia ja miten tämä sopeutuminen pakon edessä ei seuraa mitään kaavaa: se on yksilöllinen ja tapauskohtainen. Allende kirjoittaa Espanjan sisällissodan jälkeen maasta paenneista tasavallan kannattajista, baskeista ja katalonialaisista, jotka onnistuivat ylittämään rajan Ranskaan ja josta heitä otettiin pari tuhatta Chileen. Päähenkilöt joutuivat pakenemaan vielä kerran sotilasjuntan vallankaappauksen jälkeen 1973, kirja kertoo heidän maanpaostaan Venezuelassa, USA:ssa, yrityksestään palata Espanjaan Francon kuoltua ja lopuksi paluusta Chileen diktatuurin kaaduttua.
Koska olen muuttanut Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan väliä useamman kerran ja yrittänyt jopa paluuta Suomeen niin minulta usein kysytään juuri identiteettiasioista. Minulla on vahva suomalainen identiteetti joka on kuin keltasipulin sydän; kun sitä alkaa kuoria ensin lähtee pintasilaus, sitten tulee vastaan enemmän tai vähemmän paksumpia kerroksia kunnes ydin ei enää jakaudu.

Lue lisää

Olipa hyvä kuvaus identiteetin syntymisestä, Paloma. Miksu taisi saada vastauksen kysymykseensä..))
Tuokin loppu, että sipulia kuoritaan, kunnes jäljelle jää vain kiinteä ydin.
"Perusyksinäisyys" (vaikka se kuulostaa aika lohduttomalta), "Mikrokosmos", "Taivasten valtakunta meissä"(vaikka se kuulostaa pateettiselta)...

Allenden kirja kuulostaa kiinnostavalta. Samoja teemoja, sopeutumista pakon edessä, käsitteli myös "Kissani Jugoslavia"..)) Sen jälkeen kun se vapautui homoerotiikasta ja kissa/käärme-symboliikasta..))

Paloma.se01 kirjoitti:

Äitini tuli Lahdesta höyrylaivalla ja sanottiin että Valkjärveläiset astuvat pois laivasta Jämsässä. Siellä oli hevoskyyti vastassa ja kuski kysyi minnekäs rouva on menossa, Jämsänkoskelle, Jämsään vai Kuhmoisiin. Äiti sanoi Jämsänkoskelle, aivan arviolta ja hänet vietiin Haaviston koululle, jonne oli koottu muitakin Valkjärveläisiä. Äiti oli oikeastaan Nuijamaalta, mutta hänet laskettiin miehensä kotipaikan mukaan valkjärveläiseksi. Ilo ja helpotus oli suuri, kun Haavistossa tapasi miehensä vanhemmat ja lähimmät sukulaisensa ja miehen veljen vaimo oli keittäjänä siellä. Äiti ei ollut syönyt muutamaan päivään, etsiessään vanhempiaan ja lopuksi hän joutui lähtemään Viipurista isoveljeni käsivarrellaan, kolmikuukautinen vauva joka itki nälkäänsä koko matkan.

Aloin kerran kirjoittamaan sukutarinaa nimeltään Höyrylaivalla Hämeeseen, joka alkaa juuri tästä.

Kyllä minä eläkkeeni saisin Suomeenkin. Voisin ihan hyvin muuttaa ja varmasti viihtyisinkin, mutta lapset ja lapsenlapset jäisivät turhan kauas.

Lue lisää

Riipaiseva kertomus, Paloma. Ja tuostakin ihmiset ovat selvinneet ja pystyneet jatkamaan elämäänsä, alkamaan alusta vieraissa oloissa.
Jos jotakin ihmisessä voi kunnioittaa niin hänen kärsimystään, jopa enemmän kuin saavutuksia. Ystäväni kanssa kertaamme usein äitiemme elämää ja ihmettelemme heidän jaksamistaan, sodan aikaisessa-ja sen jälkeisessä Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus identiteetistä ja mikä tai mitä se on kiinnostaa minuakin.
Sain oikeastaan Mazzarellan kirjoista kipinän pohtia
identiteettiä, koska hänellä on siitä paljon enemmän näkökulmia kuin itselläni,
mikä ei yllättänyt minua :))
Ei omaa identiteettiään kai ole tarpeen kauheasti pohtia, jos on "sinut" itsensä kanssa,
mutta kirjan nimen mukaisesti "Emmekö voisi tulla toimeen?",
voisi identiteettiä joskus miettiä oppiaksemme kunnioittamaan ja tukemaan niiden identiteettiä, joilla on identiteettikriisi vieraissa oloissa esimerkiksi.
Liian kaunosieluisesti varmaankin ajateltu,
mutta kaikkihan me olemme saman "Paimenen" lampaita
samaa ihmiskuntaa, kuvaannollisesti Aatamista ja Eevasta alkaen.

Lue lisää

Siinäpä ajatus, Miksu. Että voisi auttaa muita, vaikka meidän maahanmuuttajia, löytämään ja luomaan omaa identitettiä täällä ?
Kunnioitus on minustakin ainoa pätevä asenne siinä. Mutta, mutta... Heissä, yhtä lailla kuin meissäkin, voi esiintyä joitakin piirteitä, jotka eivät ansaitse tuota kunnioitusta: laskelmointia, piittaamattomuutta, suoranaista röyhkeyttäkin. Jos sipulin kuorminen on pahasti kesken kumpaisellakin, ei kunnioitustakaan voi olla päälleliimattuna. Se aistitaan siinä kuin hyväntahtoisuuskin.
Mutta hyvä haaste maahanmuuttajat ovat meille ja jos olemme selvillä itsestämme, arvostamme omaa keskeneräistä identitettiämme, arvostamme todennäköisesti myös heitä. Jotakin ulkoa opetettua asennetta tai toimintapaa minun on aina ollut vaikea hyväksyä, yksittäisten ihmisten, maahanmuuttajienkin, kanssa on kyllä mennyt paremmin..))

demeter1 kirjoitti:

Siinäpä ajatus, Miksu. Että voisi auttaa muita, vaikka meidän maahanmuuttajia, löytämään ja luomaan omaa identitettiä täällä ?
Kunnioitus on minustakin ainoa pätevä asenne siinä. Mutta, mutta... Heissä, yhtä lailla kuin meissäkin, voi esiintyä joitakin piirteitä, jotka eivät ansaitse tuota kunnioitusta: laskelmointia, piittaamattomuutta, suoranaista röyhkeyttäkin. Jos sipulin kuorminen on pahasti kesken kumpaisellakin, ei kunnioitustakaan voi olla päälleliimattuna. Se aistitaan siinä kuin hyväntahtoisuuskin.
Mutta hyvä haaste maahanmuuttajat ovat meille ja jos olemme selvillä itsestämme, arvostamme omaa keskeneräistä identitettiämme, arvostamme todennäköisesti myös heitä. Jotakin ulkoa opetettua asennetta tai toimintapaa minun on aina ollut vaikea hyväksyä, yksittäisten ihmisten, maahanmuuttajienkin, kanssa on kyllä mennyt paremmin..))

Lue lisää

Ihmisen on vaikea integroitua, kotoutua maahan, jossa hän tuntee itseään vihattavan.
Torjuttu ihminen ei kotoudu koskaan. Eipä sen enempää tästä täällä.
Tämähän on kirjallisuusaiheinen ketju ja kommenttini on identiteettiin liittyvä.
Satun olemaan ihmisoikeuksien kannattaja. Ne kuuluvat kaikille.
Myös ihmisarvo on ihmisoikeus. Aina. Ihmiselle, jolle ei anneta arvoa,
ei voi kehittyä ehjää identiteettiä, persoonallisuutta eikä tervettä omanarvontuntoa.

Anonyymi kirjoitti:

Pahimmat identiteettikriisiti lienevät ihmisillä, jotka pakolla joutuva pois muualle
vieraaseen ympäristöön, joka kaiken lisäksi karsastaa heitä, esimerkiksi pakolaiset.

Lue lisää

Minua alkoi vaivaamaan jotenkin tämä olettamus, että identiteettikriisi jotenkin olisi ominaista nimenomaan pakolaisilla ja että että se vielä pahentaisi asiaa että heidän uusi elinympäristönsä torjuisi heidät. Nämä asiat eivät mielestäni ole osa identiteettiä ja kuuluvat aivan toiseen keskusteluun, kuin identiteettiasioiden pohtiminen.

demeter1 kirjoitti:

Siinäpä ajatus, Miksu. Että voisi auttaa muita, vaikka meidän maahanmuuttajia, löytämään ja luomaan omaa identitettiä täällä ?
Kunnioitus on minustakin ainoa pätevä asenne siinä. Mutta, mutta... Heissä, yhtä lailla kuin meissäkin, voi esiintyä joitakin piirteitä, jotka eivät ansaitse tuota kunnioitusta: laskelmointia, piittaamattomuutta, suoranaista röyhkeyttäkin. Jos sipulin kuorminen on pahasti kesken kumpaisellakin, ei kunnioitustakaan voi olla päälleliimattuna. Se aistitaan siinä kuin hyväntahtoisuuskin.
Mutta hyvä haaste maahanmuuttajat ovat meille ja jos olemme selvillä itsestämme, arvostamme omaa keskeneräistä identitettiämme, arvostamme todennäköisesti myös heitä. Jotakin ulkoa opetettua asennetta tai toimintapaa minun on aina ollut vaikea hyväksyä, yksittäisten ihmisten, maahanmuuttajienkin, kanssa on kyllä mennyt paremmin..))

Lue lisää

Demeter, en ole oikein varma siitä että tuota identiteettiä voi edes rakentaa tai vahvistaa (saati sitten löytää tai kehittää) ulkoapäin; se on niin sisäinen ja henkilökohtainen prosessi. Uskon myös että suurimmalla osalla maahanmuuttajista on oma, vahva identiteettinsä, joka pohjautuu heidän lapsuuteensa, kasvuympäristöönsä, kieleensä, uskontoonsa, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä. Poikkeuksen muodostavat nuoret ja lapset jotka ovat muuttaneet paljon maasta ja kulttuurista toiseen ja joilla ei ole sitä pienintä yksikköä tästä mikrokosmoksesta, omaa perhettä, omia turvallisia ja tuttuja aikuisia ympärillään.

Minä puhuisin mieluummin termistä "alienation", elikkä ulkopuolisuus ja vieraantuminen joka vaikeuttaa kotoutumista uuteen elinympäristöön ja se vaivaa etenkin jo aikuisia maahanmuuttajia, mutta myös lapsia ja nuoria. Se että ei tunnista, ei löydä enää itseään yhteisössä, jonka arvot, ajatukset, elintavat ja joskus myös moraali ja etiikka ei vastaa niitä omia, omassa maassa, oman perheen keskuudessa opittuja.

Paloma.se01 kirjoitti:

Demeter, en ole oikein varma siitä että tuota identiteettiä voi edes rakentaa tai vahvistaa (saati sitten löytää tai kehittää) ulkoapäin; se on niin sisäinen ja henkilökohtainen prosessi. Uskon myös että suurimmalla osalla maahanmuuttajista on oma, vahva identiteettinsä, joka pohjautuu heidän lapsuuteensa, kasvuympäristöönsä, kieleensä, uskontoonsa, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä. Poikkeuksen muodostavat nuoret ja lapset jotka ovat muuttaneet paljon maasta ja kulttuurista toiseen ja joilla ei ole sitä pienintä yksikköä tästä mikrokosmoksesta, omaa perhettä, omia turvallisia ja tuttuja aikuisia ympärillään.

Minä puhuisin mieluummin termistä "alienation", elikkä ulkopuolisuus ja vieraantuminen joka vaikeuttaa kotoutumista uuteen elinympäristöön ja se vaivaa etenkin jo aikuisia maahanmuuttajia, mutta myös lapsia ja nuoria. Se että ei tunnista, ei löydä enää itseään yhteisössä, jonka arvot, ajatukset, elintavat ja joskus myös moraali ja etiikka ei vastaa niitä omia, omassa maassa, oman perheen keskuudessa opittuja.

Lue lisää

Asiantuntevaa ja viisasta puhetta maahanmuuttajien, ja meidän muidenkin, identiteetistä ja sen muodustumisesta, Paloma. Ei mitään lisättävää..))
Eli kunnioitus on edelleenkin se oiva asenne meille suhteessa maahanmuuttajiin ja tietysti muihinkin ulkopuolisuutta omassa elämänpiirissään kokeville.

Paloma.se01 kirjoitti:

Minua alkoi vaivaamaan jotenkin tämä olettamus, että identiteettikriisi jotenkin olisi ominaista nimenomaan pakolaisilla ja että että se vielä pahentaisi asiaa että heidän uusi elinympäristönsä torjuisi heidät. Nämä asiat eivät mielestäni ole osa identiteettiä ja kuuluvat aivan toiseen keskusteluun, kuin identiteettiasioiden pohtiminen.

Lue lisää

Sinähän täällä päätät.

demeter1 kirjoitti:

Olipa hyvä kuvaus identiteetin syntymisestä, Paloma. Miksu taisi saada vastauksen kysymykseensä..))
Tuokin loppu, että sipulia kuoritaan, kunnes jäljelle jää vain kiinteä ydin.
"Perusyksinäisyys" (vaikka se kuulostaa aika lohduttomalta), "Mikrokosmos", "Taivasten valtakunta meissä"(vaikka se kuulostaa pateettiselta)...

Allenden kirja kuulostaa kiinnostavalta. Samoja teemoja, sopeutumista pakon edessä, käsitteli myös "Kissani Jugoslavia"..)) Sen jälkeen kun se vapautui homoerotiikasta ja kissa/käärme-symboliikasta..))

Lue lisää

Miksu sai vastauksen, Demeter, mutta luottaa toistaiseksi edelleen omaan ajatteluunsa ;))
Etenen hitaasti Mansalaa, olen omimmalla alueellani lukijana,
Identiteetti ja sen muodostuminen ei ole minulle ollenkaan vierasta asiaa,
kysymykseni olivat vain "testejä",
nimittäin jos keskustelussa on yksi, jolla on "oikeat" ja varmat mielipiteet kaikesta,
mihin muita keskustelijoita tarvitaan ?

Iloisiin kuulumisiin !

Paloma.se01 kirjoitti:

Minua alkoi vaivaamaan jotenkin tämä olettamus, että identiteettikriisi jotenkin olisi ominaista nimenomaan pakolaisilla ja että että se vielä pahentaisi asiaa että heidän uusi elinympäristönsä torjuisi heidät. Nämä asiat eivät mielestäni ole osa identiteettiä ja kuuluvat aivan toiseen keskusteluun, kuin identiteettiasioiden pohtiminen.

Lue lisää

Jos ei tuonkaltaiset tilanteet vaikuta identiteettiin, niin mikä sitten ?
Ihmisen "historia" muokkaa identiteettiä. Ihminen kantaa historiaansa mukanaan
koko elämänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksu sai vastauksen, Demeter, mutta luottaa toistaiseksi edelleen omaan ajatteluunsa ;))
Etenen hitaasti Mansalaa, olen omimmalla alueellani lukijana,
Identiteetti ja sen muodostuminen ei ole minulle ollenkaan vierasta asiaa,
kysymykseni olivat vain "testejä",
nimittäin jos keskustelussa on yksi, jolla on "oikeat" ja varmat mielipiteet kaikesta,
mihin muita keskustelijoita tarvitaan ?

Iloisiin kuulumisiin !

Lue lisää

No hyvä, miksu. Että sait vastauksen, mutta etsit/haet lisää..))
Eikös se niin olekin, että vastausta tärkeämpi on asetettu kysymys ?
Täytyy kyllä vakavasti harkita tuota Mansalaa. Se vain että tuo kirjalista kasvaa ja aika hupenee käsistä muutenkin. Ainakin tämä kevätaika..))
Toivon kyllä, että pysyt linjoilla, kuten kaikki muutkin tänne kirjoittaneet. Myös kauan sitten luetuista kirjoista löytyy maininnan arvoisia...
Jospa korona auttaisi löytämään kirjat uudelleen, jos/kun ne ovat monelta kadonneet, väistyneet taka-alalle. Puhun siis myös itsestäni. Vähäistä lukemiseni on takavuosiin verrattuna. Silmäongelmiakin on tullut.

Ihanasti kirjoitat kirjoista, Ramoona. Miten hyvin ne voivat toimia yhteenkuuluvuutta ja jatkuvuutta edistävinä, elävänä perintönä ja muistona meistä.

Sodista ympäri maailman vai oletko keskittynyt joihinkin tiettyihin sotiin/maihin/aikakausiin?

Ketä kirjoittajaa arvostat kategoriassa Suomen (sota)historia ?

Anonyymi kirjoitti:

Ketä kirjoittajaa arvostat kategoriassa Suomen (sota)historia ?

Paras on hra W.Halsti (Wolfgang Hallstén Hagman)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wolf_H._Halsti

http://www.brantberg.fi/Sotaupseerit - Wolf H Halsti.htm

H.

huruksz kirjoitti:

Paras on hra W.Halsti (Wolfgang Hallstén Hagman)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wolf_H._Halsti

http://www.brantberg.fi/Sotaupseerit - Wolf H Halsti.htm

H.

Lue lisää

Huru. Millaisia väkäsiä sinulle on kertynyt sotaväestä kaulukseen?

Anonyymi kirjoitti:

Huru. Millaisia väkäsiä sinulle on kertynyt sotaväestä kaulukseen?

"Anonyymi"

Ei ole väkäsiä.
On vain Radisti-Jääkärin vihreä, lennokas laatta.
Rinnassa on kultaa, ulkopuolellakin.
Pitäisiköhän alkaa uusi ura?
Sellainen Heikki Ikola-ura.

H.

Anonyymi kirjoitti:

Sodista ympäri maailman vai oletko keskittynyt joihinkin tiettyihin sotiin/maihin/aikakausiin?

WW II , Suomen osalta etupäässä, mutta tietenkin Saksa vastaan muu maailma...hyvin pitkälti.

huruksz kirjoitti:

Paras on hra W.Halsti (Wolfgang Hallstén Hagman)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wolf_H._Halsti

http://www.brantberg.fi/Sotaupseerit - Wolf H Halsti.htm

H.

Lue lisää

Ootko joku sotahullu vai ?

Anonyymi kirjoitti:

Ootko joku sotahullu vai ?

"Anonyymi"

Luultavasti olen.
Niin ainakin isä sanoi minulle kun olin 13v.
Kyselin isältä mistä sota-kirjoja saa, olen lukenut jo kaikki kunnan kirjastosta.
Isä kävi kaksi sotaa.
Ja kääntyi Kommunistiksi.
Tsekkoslovakian miehitys...ja isä lopetti politiikan.
Ei siirtynyt edes Demareihin.

H.

Kun Paloma ei tunnu olevan paikalla, pyydän puheenvuoroa..)) :

Minä ymmärsin asian niin, Anonyymi 8.53, että vaikka ihminen tällä hetkellä eläisi yksin, hänellä on luultavasti kokemuksia tuosta "samanhenkisten" ihmisten kohtaamisesta joskus aikaisemmin ja ne kohtaamiset ovat hänessä "tallella".
Kirjallinen vahvistus voisi tulla vaikka Aleksis Kiveltä: "Onni voi kestää hetken, mutta tuntuu aina"..))
Mutta totta, yksinäisyys on meidän aikamme vitsaus. Ei siitä turhaan puhuta. Ja nyt, korona-aikana se tietysti korostuu, kun elämää rajoitetaan. Onneksi meillä on sentään vielä tilaisuus ulkoilla, kohdata siellä joku vastaantulija, ellei ihan "samanhenkinen" niin ainakin ihmisheimoon kuuluva ja kun meillä on tuo iso yhteinen koronavihollinen, se voi poistaa esteitä ihmisten väliltä ja pienikin kohtaaminen voi palvella enemmän kuin luulemme.
Ja onhan meillä tämä nettikin..))

Noinko tykkäät, Anonyymi 9.07 ?..)) Minulle tuo mikrokosmos-juttu on selvää pässinlihaa, mutta minähän kuulunkin tuohon "lapsellisten" joukkoon...
Tuskin siitä "jalat maassa" asenteestakaan haittaa on, jos kirjallisuuteen palaa niin kyllä sen asenteen edustajia löytyy sieltäkin.

Onko "lievä tulehdus"/matala-asteinen tulehdus joku lääkärien vai kenen keksimä juttu ?
Ei pääse perille mikä se on. Se on niin "piilevä vaiva". Missä labra-arvoissa se näkyy ?

On surullista olla näkymätön yhteiskunnassa.
Näkymättömien pitäisi perustaa näkymättömien kerho,
mutta kun näkymättömät eivät näy edes toisilleen,
miten he saisivat yhteyden toisiinsa ?

Anonyymi kirjoitti:

On surullista olla näkymätön yhteiskunnassa.
Näkymättömien pitäisi perustaa näkymättömien kerho,
mutta kun näkymättömät eivät näy edes toisilleen,
miten he saisivat yhteyden toisiinsa ?

Lue lisää

Tuosta näkymättömyydestä tulee mieleen muumisatu: Näkymätön lapsi. Se kertoi Ninnistä, jonka tullessa muumilaaksoon hänestä näkyi vain rusetti. Muumimamman ja muunkin muumiperheen huomio ja ystävällisyys toivat häntä näkyviin vähä vähältä kunnes hän näkyi kokonaisena tyttönä.
Niin, että taidatte olla oikeassa Anonyymi 14.02 ja 22.08/eilen. Jokainen meistä ansaitsisi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ja pahoin pelkään, että muunkin ikäiset voivat kärsiä samasta puutteesta. Nykyisin taidetaan puhua kohtaamattomuudesta.
Itse näen että huomionhakuisuus, mikä on mielestäni korostunut meidän ajassa, todistaa parhaiten tuosta puutteesta. Haetaan näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä ja saadaan tietysti ponnistelujen tuloksena hetken noste ja vahvistusta omaan julkikuvaan, mutta onko se lopulta se, mitä ihminen hakee ? Tekeekö se hänet niin ehjäksi, että hän voi asettua kaikessa rauhassa muiden joukkoon, vaikka siihen omaa muumiperheeseensä ilman todistelua, ilman uutta suunnitelmaa näkyvyyden parantamiseksi ?

En usko. Vain kohtaamisessa on taikaa. Kohtaaminen määritellään kai niin, että siinä ihmiset ovat riisuneet omat suojavarustuksensa, oman naamionsa, ja kohtaavat toisensa haavoittuvina ja paljaina. Ainakin elämän kriisit antavat ihmisille mahdollisuuden tähän, jos he vain tahtovat ja uskaltavat. Valinta on meidän.
Vai onko ?

demeter1 kirjoitti:

Tuosta näkymättömyydestä tulee mieleen muumisatu: Näkymätön lapsi. Se kertoi Ninnistä, jonka tullessa muumilaaksoon hänestä näkyi vain rusetti. Muumimamman ja muunkin muumiperheen huomio ja ystävällisyys toivat häntä näkyviin vähä vähältä kunnes hän näkyi kokonaisena tyttönä.
Niin, että taidatte olla oikeassa Anonyymi 14.02 ja 22.08/eilen. Jokainen meistä ansaitsisi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ja pahoin pelkään, että muunkin ikäiset voivat kärsiä samasta puutteesta. Nykyisin taidetaan puhua kohtaamattomuudesta.
Itse näen että huomionhakuisuus, mikä on mielestäni korostunut meidän ajassa, todistaa parhaiten tuosta puutteesta. Haetaan näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä ja saadaan tietysti ponnistelujen tuloksena hetken noste ja vahvistusta omaan julkikuvaan, mutta onko se lopulta se, mitä ihminen hakee ? Tekeekö se hänet niin ehjäksi, että hän voi asettua kaikessa rauhassa muiden joukkoon, vaikka siihen omaa muumiperheeseensä ilman todistelua, ilman uutta suunnitelmaa näkyvyyden parantamiseksi ?

En usko. Vain kohtaamisessa on taikaa. Kohtaaminen määritellään kai niin, että siinä ihmiset ovat riisuneet omat suojavarustuksensa, oman naamionsa, ja kohtaavat toisensa haavoittuvina ja paljaina. Ainakin elämän kriisit antavat ihmisille mahdollisuuden tähän, jos he vain tahtovat ja uskaltavat. Valinta on meidän.
Vai onko ?

Lue lisää

Hei Demeter, kommenttejasi on suuri ilo lukea. Niissä on aina ymmärtäväistä inhimillisyyttä ja muut huomioonottavia näkökantoja.
Esimerkkinä näkymättömyydestä tarina Ninnistä on paitsi hyvä niin myös hellyttävä.

Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys.
Ihminen on olemassa vain muitten kautta.
Yksinäinen tuntee olonsa tarpeettomaksi ja merkityksettömäksi,
siksi me kai yritämme kurottautua muita kohti.

"Vain kohtaamisessa on taikaa", totesit niin osuvasti.

Elämän kriisit voivat voivat tehdä jonkun aremmaksi,
mutta jollekin toiselle antaa voimaa ja rohkeutta.
Siihen viitaten laitan tähän erään ajattelijan retorisen kysymyksen:
Mitä muuta tarkoitusta meillä ihmisillä voi olla
kuin tukea kanssakulkijoitamme elämän tiellä ?

Anonyymi kirjoitti:

Hei Demeter, kommenttejasi on suuri ilo lukea. Niissä on aina ymmärtäväistä inhimillisyyttä ja muut huomioonottavia näkökantoja.
Esimerkkinä näkymättömyydestä tarina Ninnistä on paitsi hyvä niin myös hellyttävä.

Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys.
Ihminen on olemassa vain muitten kautta.
Yksinäinen tuntee olonsa tarpeettomaksi ja merkityksettömäksi,
siksi me kai yritämme kurottautua muita kohti.

"Vain kohtaamisessa on taikaa", totesit niin osuvasti.

Elämän kriisit voivat voivat tehdä jonkun aremmaksi,
mutta jollekin toiselle antaa voimaa ja rohkeutta.
Siihen viitaten laitan tähän erään ajattelijan retorisen kysymyksen:
Mitä muuta tarkoitusta meillä ihmisillä voi olla
kuin tukea kanssakulkijoitamme elämän tiellä ?

Lue lisää

Kirjoitti "Miksu"

Anonyymi kirjoitti:

Hei Demeter, kommenttejasi on suuri ilo lukea. Niissä on aina ymmärtäväistä inhimillisyyttä ja muut huomioonottavia näkökantoja.
Esimerkkinä näkymättömyydestä tarina Ninnistä on paitsi hyvä niin myös hellyttävä.

Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys.
Ihminen on olemassa vain muitten kautta.
Yksinäinen tuntee olonsa tarpeettomaksi ja merkityksettömäksi,
siksi me kai yritämme kurottautua muita kohti.

"Vain kohtaamisessa on taikaa", totesit niin osuvasti.

Elämän kriisit voivat voivat tehdä jonkun aremmaksi,
mutta jollekin toiselle antaa voimaa ja rohkeutta.
Siihen viitaten laitan tähän erään ajattelijan retorisen kysymyksen:
Mitä muuta tarkoitusta meillä ihmisillä voi olla
kuin tukea kanssakulkijoitamme elämän tiellä ?

Lue lisää

Sama täällä Miksu ! Sinun kirjoittelusi on aina innostavaa, väljää ja raikasta.

Tuntuu hyvältä saada vastakaikua omille ajatuksilleen. Sitä voi tietysti kysyä miten "omia" ne lopulta ovat. Viittaan siis pohdintoihin ihmisen identiteetin syntymisestä..))

Että mielenkiitoisia aloituksia luvassa, Paloma ?..))
Uskon aiheisiin ja siihenkin, että vaikka henkilöön menevät arvostelut eivät olisi mukavia, hyvä aihe kutsuu myös niitä "samanhenkisiä" kirjoittajia ketjuun. Tarkoitan siis itse aiheesta kiinnostuneita.
En tiedä onko viisasta hätistellä ketään pois tai asettaa suukapulaa kenellekään. Jos menee tolkuttomaksi niin siirrytään kulisseihin..))
Niin ainakin me "raukkikset" tehdään, kun ei jakseta seurata tapahtumien kulkua...

Minusta kyllä viimeaikaiset ketjut ovat soljuneet paremmin. Vai näyttääkö vain siltä, kun ei ole itse joutunut myrskyn silmään ?

demeter1 kirjoitti:

Että mielenkiitoisia aloituksia luvassa, Paloma ?..))
Uskon aiheisiin ja siihenkin, että vaikka henkilöön menevät arvostelut eivät olisi mukavia, hyvä aihe kutsuu myös niitä "samanhenkisiä" kirjoittajia ketjuun. Tarkoitan siis itse aiheesta kiinnostuneita.
En tiedä onko viisasta hätistellä ketään pois tai asettaa suukapulaa kenellekään. Jos menee tolkuttomaksi niin siirrytään kulisseihin..))
Niin ainakin me "raukkikset" tehdään, kun ei jakseta seurata tapahtumien kulkua...

Minusta kyllä viimeaikaiset ketjut ovat soljuneet paremmin. Vai näyttääkö vain siltä, kun ei ole itse joutunut myrskyn silmään ?

Lue lisää

Katsotaan nyt, kunhan olen lukenut kirjan loppuun. Koska jokaisessa esseessä on tavallaan eri aihe, vaikka ne nitoutuvatkin yhteen, niin siitä on vaikea tehdä aloitusta tai sitten jokainen luku (essee) voisi olla oma aloituksensa. Paljon kiinnostavaa tekstiä ja monissa hänen mielipiteisessään ja johtopäätöksissään tunnistan itseni, mutta en läheskään joka asiassa. Hänen kielellistä taituruuttaan minulla ei myöskään ole ja olenkin oppinut koko joukon uusia suomenkielisiä sanoja (käännöksestä).
Ei kai kukaan siitä pidä että hätistellään pois, mutta joskus minultakin loppuu kärsivällisyys ja tulee yliampumisia, kun tarpeeksi kauan ärsyttää. Kiitos sinulle ja muillekin, etupäässä rekatuille, jotka olette jaksaneet osallistua keskusteluun, vaikka näitä välikohtauksiakin on ollut,

Paloma.se01 kirjoitti:

Katsotaan nyt, kunhan olen lukenut kirjan loppuun. Koska jokaisessa esseessä on tavallaan eri aihe, vaikka ne nitoutuvatkin yhteen, niin siitä on vaikea tehdä aloitusta tai sitten jokainen luku (essee) voisi olla oma aloituksensa. Paljon kiinnostavaa tekstiä ja monissa hänen mielipiteisessään ja johtopäätöksissään tunnistan itseni, mutta en läheskään joka asiassa. Hänen kielellistä taituruuttaan minulla ei myöskään ole ja olenkin oppinut koko joukon uusia suomenkielisiä sanoja (käännöksestä).
Ei kai kukaan siitä pidä että hätistellään pois, mutta joskus minultakin loppuu kärsivällisyys ja tulee yliampumisia, kun tarpeeksi kauan ärsyttää. Kiitos sinulle ja muillekin, etupäässä rekatuille, jotka olette jaksaneet osallistua keskusteluun, vaikka näitä välikohtauksiakin on ollut,

Lue lisää

Kiva jos kirjoitat noista esseistä, Paloma, kun niistä ja Mazzarellasta ovat muutkin täällä puhuneet.
Ymmärrän kyllä turhautumisesi, sitä kai potee itse kukin silloin kun kokee tulleensa väärin ymmärretyksi/tulkituksi.
Se vain taitaa olla pelin henki täällä, kun "sana on vapaa"...
Aloittajahan on aina eniten tulilinjalla, helppo sitä on meidän muiden tulla katettuun pöytään. Kiitos itsellesi linjoilla pysymisestä..))

Samaa mieltä, Anonyymi 20.33.
Se vain, että voiko ihminen tosiaan itse valita, mitkä ulkopuoliset vaikutteet hän ottaa identiteettinsä rakennusaineiksi ? Millaisten asioitten antaa vaikuttaa itseensä ?
Entä jos se "salainen itu"on sittenkin mukana tuossa valinnassa ?..))

demeter1 kirjoitti:

Samaa mieltä, Anonyymi 20.33.
Se vain, että voiko ihminen tosiaan itse valita, mitkä ulkopuoliset vaikutteet hän ottaa identiteettinsä rakennusaineiksi ? Millaisten asioitten antaa vaikuttaa itseensä ?
Entä jos se "salainen itu"on sittenkin mukana tuossa valinnassa ?..))

Lue lisää

Olisin taipuvainen ajattelemaan, ettei kaikki olisi tietoista valintaa.
Se tapahtuu mikä tapahtuu. Olipa huonosti ilmaistu....
Ihminen tekee valintoja koko ajan, osa tiedostamattomia, osa tietoisia,
mikä meihin jää vaikuttamaan ja miten, se lienee hyvin pitkäaikainen prosessi ?
(Vastasin muuten hetki sitten sinun hienoon kommenttiisi eilen 11:25)
Miksu

Anonyymi kirjoitti:

Olisin taipuvainen ajattelemaan, ettei kaikki olisi tietoista valintaa.
Se tapahtuu mikä tapahtuu. Olipa huonosti ilmaistu....
Ihminen tekee valintoja koko ajan, osa tiedostamattomia, osa tietoisia,
mikä meihin jää vaikuttamaan ja miten, se lienee hyvin pitkäaikainen prosessi ?
(Vastasin muuten hetki sitten sinun hienoon kommenttiisi eilen 11:25)
Miksu

Lue lisää

Sitähän minäkin, Miksu..)) Kun tällä alueella liikutaan, on vaikea löytää täsmällistä ilmaisua sille, mitä tarkoittaa. "Sana on sormi, joka osoittaa kuuta, mutta sormi ei ole kuu..))
Jospa tulos ei ole tärkeä vaan prosessi ? Lainavaloilla taas...

demeter1 kirjoitti:

Sitähän minäkin, Miksu..)) Kun tällä alueella liikutaan, on vaikea löytää täsmällistä ilmaisua sille, mitä tarkoittaa. "Sana on sormi, joka osoittaa kuuta, mutta sormi ei ole kuu..))
Jospa tulos ei ole tärkeä vaan prosessi ? Lainavaloilla taas...

Lue lisää

Demeter, on kai niin, että lopputulos on täysin arvaamaton, koska kokemuksemme muokkaavat identiteettiämme koko elämämme. Ei koskaan voi tietää mikä meitä kohtaa ja miten se muuttaa meitä. En minäkään ole sama ihminen kuin 50 vuotta sitten,
vaikka olenkin :)) Niin hassulta kuin se kuulostaa.
Miksu

Osa suomalaisista näyttelijöistä "löysi" myös identiteettinsä,
vasemmistolaisidentiteetin
ja sisäisti sen tosissaan.
Mikään ei ollut niin ihanaa kuin Neuvostoliitto
kunnes oli käynyt siellä ja senkään jälkeen ei heti kehdannut tunnustaa,
että oli ehkä "löytänyt" väärän identiteetiin...
Poliittinen kanta on osa identiteettiä,
jos sen omakseen tuntee.
Kaikki itsensä etsiminen on osa identiteetin kehittymistä,
meni syteen tai saveen.

Anonyymi kirjoitti:

Osa suomalaisista näyttelijöistä "löysi" myös identiteettinsä,
vasemmistolaisidentiteetin
ja sisäisti sen tosissaan.
Mikään ei ollut niin ihanaa kuin Neuvostoliitto
kunnes oli käynyt siellä ja senkään jälkeen ei heti kehdannut tunnustaa,
että oli ehkä "löytänyt" väärän identiteetiin...
Poliittinen kanta on osa identiteettiä,
jos sen omakseen tuntee.
Kaikki itsensä etsiminen on osa identiteetin kehittymistä,
meni syteen tai saveen.

Lue lisää

Jännä muistella tuota 60-luvun "radikalisoitumista". Lähdettiinkö me, suuret ikäluokat siihen mukaan ? Itse en muista oikein kenenkään lähteneen. Ehkä kaupungissa oli toisin.

Se tietysti kiinnostaa, jäikö näihin "partaradikaaleihin" jokin jälki tuosta ajasta jos he myöhemmin käänsivät takkinsa ja ryhtyivät muihin puuhiin.

Miten hienoa pohdintaa identiteetistä, Anonyymit 20.02 - 21.24. Noihin täytyy palata, niitä pitää pureskella...

Aivan, Anonyymit 21.12. ja 21.24. Tuo totaalinen särkyminen painii varmasti eri sarjassa kuin ne yksittäiset traumat, joita me kaikki saatamme kantaa sisällämme ja selvitä silti, ainakin auttavasti, elämässämme.
Jos kirjallisuuteen palaa, niin tuossa Bolla-kirjassa oli kyllä vaikuttava kuvaus sellaisesta särkymisestä mistä ei ollut paluuta.

demeter1 kirjoitti:

Aivan, Anonyymit 21.12. ja 21.24. Tuo totaalinen särkyminen painii varmasti eri sarjassa kuin ne yksittäiset traumat, joita me kaikki saatamme kantaa sisällämme ja selvitä silti, ainakin auttavasti, elämässämme.
Jos kirjallisuuteen palaa, niin tuossa Bolla-kirjassa oli kyllä vaikuttava kuvaus sellaisesta särkymisestä mistä ei ollut paluuta.

Lue lisää

Identiteettihän muodostuu ihmiselle pääasiassa lapsuudessa ja nuoruudessa ja mitä maahanmuuttajien identiteetin muuttumiseen tulee, niin sehän on aivan varmastikin yksilökohtaista. Minun kokemukseni maahanmuuttajan ja siirtolaisen oman identiteetin säilymisestä ja miten se muokkautuu uudessa kulttuurissa perustuu ei-pakolaisten kokemuksiin ja kertomuksiin siitä miten tämä oma pienoismalli elämästä, mikrokosmos, suojelee nimenomaan sitä omaa identiteettiä. Että se muovautuu ja muuntuu koko elämän ajan on itsestään selvä asia, mutta se on edelleenkin sisäinen prosessi, eikä tarvitse olla traumaattinen. Nyt jos ihminen tulee tänne, sanotaan vaikka Ruotsiin/Suomeen pakolaisena, niin hän mahdollisesti käynyt läpi niin järkyttäviä asioita että koko hänen minuutensa, identiteettinsä, on kärsinyt. Nämä ovat kuitenkin minusta edelleenkin hieman eri asioita.

Kiitos vinkistä, liekko. Olen varmasti Suomalaisen kirjakaupan jäsenkin, mutta kun harvoin kirjoja enää ostan, jäsenyyskin on unohtunut..))
Kiva kuulla vaikutelmisasi. En voi sanoa, että Bolla olisi minullekaan avautunut ensi lukemalta mutta muiden tulkinnat ovat kyllä avanneet sitä lisää...

demeter1 kirjoitti:

Kiitos vinkistä, liekko. Olen varmasti Suomalaisen kirjakaupan jäsenkin, mutta kun harvoin kirjoja enää ostan, jäsenyyskin on unohtunut..))
Kiva kuulla vaikutelmisasi. En voi sanoa, että Bolla olisi minullekaan avautunut ensi lukemalta mutta muiden tulkinnat ovat kyllä avanneet sitä lisää...

Lue lisää

Näin keväällä on laitettava erityisen ihastuttava miete-lause.
Nauttikoon tästä kaikki, erityisesti demeter1.

"Jos ihailet ja rakastat kukikasta nurmikkoa, älä leikkaa sitä."

Mehän tiedämme että niin kuin väärät mielet, väärät kielet.
Johtavat tekoihin, jotka eivät kannusta elävään elämiseen.

H.

huruksz kirjoitti:

Näin keväällä on laitettava erityisen ihastuttava miete-lause.
Nauttikoon tästä kaikki, erityisesti demeter1.

"Jos ihailet ja rakastat kukikasta nurmikkoa, älä leikkaa sitä."

Mehän tiedämme että niin kuin väärät mielet, väärät kielet.
Johtavat tekoihin, jotka eivät kannusta elävään elämiseen.

H.

Lue lisää

Kiitos huru. Aika hyvin..)) Vaikka tuo epäsuora kehotus olla leikkamatta nurmikkoa meni väärään osoitteeseen. Vihaan nurmikon leikkuuta joten ole huoleti.

Mutta jos yrittäisin löytää mietteestä enemmän, olisiko siinä kehotus pysyä etäällä kaikesta kauniista ? Vähän kuin Dostojevskin ajatus: "vain kaukaa pystyy rakastamaan, läheltä ei juuri koskaan"..))

demeter1 kirjoitti:

Kiitos huru. Aika hyvin..)) Vaikka tuo epäsuora kehotus olla leikkamatta nurmikkoa meni väärään osoitteeseen. Vihaan nurmikon leikkuuta joten ole huoleti.

Mutta jos yrittäisin löytää mietteestä enemmän, olisiko siinä kehotus pysyä etäällä kaikesta kauniista ? Vähän kuin Dostojevskin ajatus: "vain kaukaa pystyy rakastamaan, läheltä ei juuri koskaan"..))

Lue lisää

"demeter1"

Subjekti ja Verbi.
Nurmikko ja Leikata.

Mietettä voi käyttää moneen muuhunkin.
Vaihtaa nuo kaksi asiaa haluamiinsa.
-
Esim. Katselet miestä joka on mielestäsi komea(Nurmikko).
Haluatko silti hänen vaihtavan(leikata) pikku-takkinsa toisen-väriseen? :)
Lisätä voisi vaikka sen, että miehelle juuri tuo takki on työssään tarpeellinen.
(Kukka ja Mehiläinen)
-
Kuuluukohan vihaaminen tähän mietteeseen?
Anteeksi jos tulet menettämään yö-unesi. :)

H.

Ehkä käsitämme sanan eri tavalla.
Jospa joidenkin "mikrokosmos" on niin riisuttu, kostuu niin vähästä, niin pienistä elementeistä että ei koe sitä olevan olemassakaan.
Kotisi on osa mikrokosmostasi, esineet ja asiat joilla ympäröit itsesi, jotka kuuluvat osan identiteettiisi ja lisäävät viihtyvyytäsi tai turvallisuuden tunnettasi: mattosi, verhosi, kahvipannusi porina, suosikkimetreologisi ääni tv-uutisissa, ruokasi, kukkasi ikkunalla, naapurisi joka soittaa ovikelloasi, puhelimesi joka pirahtelee. Pelkistetysti ja käsinkosketeltavasti, oma pieni maailmasi suuren maailman sisällä.

Paloma.se01 kirjoitti:

Ehkä käsitämme sanan eri tavalla.
Jospa joidenkin "mikrokosmos" on niin riisuttu, kostuu niin vähästä, niin pienistä elementeistä että ei koe sitä olevan olemassakaan.
Kotisi on osa mikrokosmostasi, esineet ja asiat joilla ympäröit itsesi, jotka kuuluvat osan identiteettiisi ja lisäävät viihtyvyytäsi tai turvallisuuden tunnettasi: mattosi, verhosi, kahvipannusi porina, suosikkimetreologisi ääni tv-uutisissa, ruokasi, kukkasi ikkunalla, naapurisi joka soittaa ovikelloasi, puhelimesi joka pirahtelee. Pelkistetysti ja käsinkosketeltavasti, oma pieni maailmasi suuren maailman sisällä.

Lue lisää

Sodan jaloissa olleen ihmisen kokemuksilla,
kun joutuu lähtemään ei-toivotuksi ihmiseksi ja
usein jopa rasistien "päähänpotkimaksi" ihmiseksi
uuteen tuntemattomaan kulttuuriin ,
ei ole sinun mielestäsi mitään vaikutusta identiteettiin,
mutta verhoilla ja suosikkimeterologin äänellä on.

Ei voi parhaalla tahdollakaan ymmärtää ajatusmaailmaasi,
kun ei pysty niin korkealle kapuamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sodan jaloissa olleen ihmisen kokemuksilla,
kun joutuu lähtemään ei-toivotuksi ihmiseksi ja
usein jopa rasistien "päähänpotkimaksi" ihmiseksi
uuteen tuntemattomaan kulttuuriin ,
ei ole sinun mielestäsi mitään vaikutusta identiteettiin,
mutta verhoilla ja suosikkimeterologin äänellä on.

Ei voi parhaalla tahdollakaan ymmärtää ajatusmaailmaasi,
kun ei pysty niin korkealle kapuamaan.

Lue lisää

Ensiksikin, lähdemme eri premisseistä tai lähtökohdista.
Suuri valtaosa maahanmuuttajista, pakolaisista myös, ei päädy tai joudu sellaiseen ahdinkoon uudessa kotimaassaan, jota kuvaat. Ei sopeutumisvaikeudet tai joidenkin ahdasmielisten tai rasististen asennoituminen maahanmuuttajaa kohtaan aiheuta identiteettikriisiä maahanmuuttajassa, ellei sitä ole jo ennestään. Kurdi on edelleenkin kurdi ja etiopialainen etiopialainen, eikä he sopeutumisprosessin aikana yritä tai edes halua yrittää hankkia itselleen jotain muuta identiteettiä kuin se mikä heillä oli jo valmiina ennestään; ainoastaan oppia elämään omalla identiteetillään uudessa kulttuurissa, uusilla säännöillä.
Mikrokosmos, elikkä sinun oma kuplasi suuremman kuplan sisällä, ei ole identiteettiä eikä osa sitä. Se suojelee identiteettiä ja muodostaa turvallisen alueesi, jossa sinun ei tarvitse kamppailla identiteettiongelmien kanssa,
Mikä on kyllä totta että ihminen muovaa ja hallitsee identiteettiään koko elämänsä ajan, mutta perusidentiteetti on jo olemassa siinä vaiheessa kun nuoresta tulee aikuinen.

Tyhjää puhetta, ilman punaista lankaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhjää puhetta, ilman punaista lankaa.

Samanko ihmisen juttuja joka viime syksynä ei ollut feministi ja kielsi koskaan
olleensakaan, mutta pari vuotta sitten kirjoitteli olleensa aina vannoutunut feministi.

Anonyymi kirjoitti:

Samanko ihmisen juttuja joka viime syksynä ei ollut feministi ja kielsi koskaan
olleensakaan, mutta pari vuotta sitten kirjoitteli olleensa aina vannoutunut feministi.

Lue lisää

Muistatko vielä mitä kirjoitin asiasta toukokuussa, 2007?

Vahva suositus Ken Follett Vuosisata- trilogia kuvaa 1900-luvun kuohuja.

Anonyymi kirjoitti:

Vahva suositus Ken Follett Vuosisata- trilogia kuvaa 1900-luvun kuohuja.

Hieno trilogia, vaikka välillä vähän puuduttava.

Aarteita ? Haha.

Mistä se kertoi ?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä se kertoi ?

Tutustu venäläiseen Ljudmila Ulitskajaan, niin ehkä on tuttu entuudestaan.
Häneltä on viimeksi ilmestynyt: Köyhiä sukulaisia

Anonyymi kirjoitti:

Mistä se kertoi ?

Saaresta Polynesiassa jonne kaikki merenkulkijat päätyvät kuolemaan. Joukko matkustajia joutuvat haaksirikkoon ja ryhmä selviytyy hengissä tälle saarelle. Morris West kirjoitti paljon uskontoaiheisia romaaneja, mutta tämä on yksi hänen lyhyempiä, pakanallisaiheisia teoksiaan, joka perustuu vanhaan Tyynen Meren legendaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tutustu venäläiseen Ljudmila Ulitskajaan, niin ehkä on tuttu entuudestaan.
Häneltä on viimeksi ilmestynyt: Köyhiä sukulaisia

Ulitskaja on kovasti kehuttu, mutta en oikein saanut tuntumaa hänen kirjaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Ulitskaja on kovasti kehuttu, mutta en oikein saanut tuntumaa hänen kirjaansa.

Olisiko venäläinen sielun maisema ?
Ovatko Orhan Pamuk tullut tutuksi, ja amerikkalainen Alice Munro, lisäisin vielä Venetsiassa viihtyvän Margared Atwoodin?
Uskoisin, heiltä löytyvän ihan mielenkiintoista.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko venäläinen sielun maisema ?
Ovatko Orhan Pamuk tullut tutuksi, ja amerikkalainen Alice Munro, lisäisin vielä Venetsiassa viihtyvän Margared Atwoodin?
Uskoisin, heiltä löytyvän ihan mielenkiintoista.

Lue lisää

Olen paljonkin tutustunut venäläiseen ja itä-blokki-sielunmaisemaan. Se on jonkun verran tuttua minulle ja se kiinnostaa minua, mutta Ulitskajan tyyli tai "joku siinä" ei vaan ottanut tulta.
Pamukilta olen lukenut kaksi kirjaa, tykkäsin, mutta hän voisi tiivistää kerrontaansa,
se on liian yksityiskohtaista ja verkkaista. Onko lukijan tiedettävä kaikki detaljit
pienintä piirtoa myöten ?
Nm. Miksu kuten 15:23

Anonyymi kirjoitti:

Olen paljonkin tutustunut venäläiseen ja itä-blokki-sielunmaisemaan. Se on jonkun verran tuttua minulle ja se kiinnostaa minua, mutta Ulitskajan tyyli tai "joku siinä" ei vaan ottanut tulta.
Pamukilta olen lukenut kaksi kirjaa, tykkäsin, mutta hän voisi tiivistää kerrontaansa,
se on liian yksityiskohtaista ja verkkaista. Onko lukijan tiedettävä kaikki detaljit
pienintä piirtoa myöten ?
Nm. Miksu kuten 15:23

Lue lisää

Kun kirjasta on riisuttu pois kaikki ylimääräiset sanat,
se on parhaimmillaan.
Hyvä kirjailija luottaa lukijaan ja antaa lukijan "kuvittaa" kirjan "mielenmaisemat" itse.
Mitä vähemmän kuvaavia sanoja sen parempi.

Aika paljon pitää maailman muuttua, jotta muutan lukutottumuksiani.
Ei ikinä mitään ruudulta luettavaa kirjaa.
Kirjan täytyy olla fyysinen.
Siis ei ikinä...ellei maailma muutu...no nyt pari kk sitten melko paljon ja nopeasti tuo covid-19 on muuttanut arkea.

Marttimen kirjoitti:

Aika paljon pitää maailman muuttua, jotta muutan lukutottumuksiani.
Ei ikinä mitään ruudulta luettavaa kirjaa.
Kirjan täytyy olla fyysinen.
Siis ei ikinä...ellei maailma muutu...no nyt pari kk sitten melko paljon ja nopeasti tuo covid-19 on muuttanut arkea.

Lue lisää

Käytän älypuhelinta melko paljon uutisten lukuun ja surfailuun. Tietsikalta voin lukea enempi sen suuremman näytön takia.
Silti parasta on paperilehti käsissä, antaa parhaimman lukuelämyksen.
Kirjan suhteen olen ehdoton.

Gabrielssonin kirja sattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen.
Minulla on aina ollut hieman negatiivinen kuva Donnerista ihmisenä. Varmasti hyvä ohjaaja ja mitä kaikkea hän on tehnyt, mutta antaa kylmän ja itserakkaan vaikutuksen itsestään.

Et sitten viitsinyt kertoa mitään mitä siinä jutussa sanottiin.

Donnerin lapset viimeisestä avioliitosta eivät voineet ymmärtää heidän isänsä suhtautumista
heidän velipuoliinsa. He eivät pitäneet siitä miten Donner kohteli muita lapsiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Donnerin lapset viimeisestä avioliitosta eivät voineet ymmärtää heidän isänsä suhtautumista
heidän velipuoliinsa. He eivät pitäneet siitä miten Donner kohteli muita lapsiaan.

Lue lisää

Jotain Donnerista kuvaavaa on, että hän liittänyt Mammutti-kirjaansa kuvan omasta kullista.

Anonyymi kirjoitti:

Jotain Donnerista kuvaavaa on, että hän liittänyt Mammutti-kirjaansa kuvan omasta kullista.

Se on hänen nauruaan omalle itselleen.
Hänelle hänen maineensa oli yhdentekevä.
Kyr*ä. Ehkä hän ajatteli itsestään niin ja nauroi ?

Miksu hyvä ! Aloita uusi ketju kirjallisuudesta ! Tämä on jo niin pilattu ja ylipitkä. Monta hyvää viestiä mutta suuri osa asiattomia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksu hyvä ! Aloita uusi ketju kirjallisuudesta ! Tämä on jo niin pilattu ja ylipitkä. Monta hyvää viestiä mutta suuri osa asiattomia.

Ystävällinen huomautus.
Uusi aloitus on olemassa.
Siinä mietitään Australialaista kroolia

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16359696/australialainen-krooli-kirjallisuudessa-#comment-102299352

H.

Usein kirjailijan haastattelut on mielenkintoista kuunneltavaa.
Pari kuukautta sitten kuuntelin useamman tunnin pätkän Finlandia voittaja Juha ( opetelkaa juntit Ruotsia )...luultavasti Areenasta.

Kaksi kirjaa olen Westöltä lukenut: Missä kuljimme kerran oli enmmäinen, josta eka sata sivua oli pitkäveteistä, mutta lähti sitten vetämään hyvin.
Rikinkeltainen taivas oli jo sujuvampi , ja sitä monet pitävät jopa parhaimpana.
Kirjoissa on tarkkaa ja mielenkiintoista kerrontaa sadanvuoden takaisesta Helsingistä ja ympäristöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi kirjaa olen Westöltä lukenut: Missä kuljimme kerran oli enmmäinen, josta eka sata sivua oli pitkäveteistä, mutta lähti sitten vetämään hyvin.
Rikinkeltainen taivas oli jo sujuvampi , ja sitä monet pitävät jopa parhaimpana.
Kirjoissa on tarkkaa ja mielenkiintoista kerrontaa sadanvuoden takaisesta Helsingistä ja ympäristöstä.

Lue lisää

Westön Missä kuljimme kerran taisi olla tv-sarjankin nimi, jonka katsoin kyllä ja oli se tavallaan kiinnostava ja hyvin tehty, mutta tuntui kovin vieraalta aiheeltaan ja ympäristöltään.

Luin kirjan ensin ja katsoin tv-sarjan.
Kirja oli parempi, ja antoi paremman kuvauksen vapaussotaan liittyneistä tapahtumista.

Hän kirjoittaa ruotsiksi. Henkilöt ovat hänen kirjoissaan etupäässä suomenruotsalaisia.

Väyrynen - Lohen sukua