Mistä aloittaa paluumuuttoa suunnitellessa?

Kuten huomaat, on hirveän paljon asioita, jotka vaikuttavat ihmisten paluumuuttoihin. Minä sanoisin, että jos tuota listaa lukiessa tuntui siltä, ettei juuri mikään kohta liity omaan elämäntilanteeseen, kannattaa harkita myös ykköstyylin paluumuuttoa. Eli hyppyä kylmään veteen.

Etenkin yksin paluumuuttavien joukossa on paljon ykköstyyliin syystä ja toisesta päätyviä. Heillä saattaa olla vähän jos ollenkaan muutettavaa irtaimistoa. Samoin heillä on yleensä sen verran joustava luonne, että he hyväksyvät väliaikaisen asumispaikan, kotimaan vaihdon ilman työpaikkatietoa sekä muita "epämukavuus- ja epävarmuustekijöitä" osana paluumuuttoprosessia. Tähän ryhmään kuuluu myös pariskuntia ja lapsiperheitä.

Monet ovat tietenkin suunnitelleet muuttonsa viimeistä piirtoa myöden. Se on helppoa varsinkin niille, jotka ovat asuneet ulkomailla vain muutamia vuosia ja varsinkin niille, jotka ovat olleet ulkomailla työkomennuksella. Myös monet iäkkäät henkilöt ovat valmistelleet Suomeen muuttoa jo vuosien ajan hankkien/perien Suomesta asunnon valmiiksi ja miettien kaikki yksityiskohdat tarkkaan.

Loppujen lopuksi todella monen paluumuuttotyyli on sekoitus ykkös- ja kakkostyyliä. Hyvin tavallinen tilanne on, että muuttaja/muuttajat ovat selvittäneet asioita hyvinkin tarkkaan ja etsineet tietoa valtavasti, mutta kuitenkin muutto tapahtuu niin että siinä on enemmän tai vähemmän epävarmuustekijöitä mukana. Erittäin monet muuttavat Suomen ilman tietoa työpaikasta. Monet myös muuttavat enemmän tai vähemmän väliaikaiseen asuntoon ensin. Kumpikaan näistä ei ole mielestäni millään tavalla negatiivinen asia vaan täysin normaaleita asioita täällä Suomessa.

Vaikka et ehkä ole muuttamassa Suomeen Ruotsista, suosittelen kuuntelemaan tuoreen radio-ohjelman (kesto 30min), joka käsittelee paluumuuttoa Ruotsista Suomeen. Ohjelmassa haastatellaan eläkeikäistä Suomeen jo paluumuuttanutta naista sekä työikäistä naista, joka oli pian ohjelman teon jälkeen muuttamassa Suomeen miehensä ja pienen lapsensa kanssa. Löytyy tästä: https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=7383726


Tässä on myös pari uutisjuttua aiheesta:

https://yle.fi/uutiset/3-11328624

https://yle.fi/uutiset/3-10361046

https://yle.fi/uutiset/3-7489113

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015071420032851

https://lehti.tek.fi/index.php/tyoelama/paluumuuttaja-matti-e-lehtonen

https://businesstampere.com/fi/paluumuutto-haastaa-ja-palkitsee/

https://www.uusyrityskeskus.fi/yrittajatarinat/paluumuuttaja-toi-uuden-tuotantoalan-suomeen/

Muutama kommentti a-p listaan.

e) Minulle ei tule mieleen montaa tapausta, joissa pariskunta tai perhe olisi muuttanut Suomeen niin, että kummallakin oli ennen muuttoa työpaikka tiedossa. Poikkeuksena on lähinnä joidenkin työvoimapula-alojen työntekijät (lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, erikoisosaajatason koodaajat, kokit, tarjoilijat, siivoojat, hitsaajat yms.). Joskus tietenkin pariskunta saattaa pystyä työllistymään samaan yritykseen kuten perheyritykseen, joka on läheisten omistuksessa. Osalla muuttajista oma työ/yritys seuraa mukana kuten kuvataiteilijoilla, kuvittajilla, kääntäjille, kirjailijoilla tai vastaavilla saattaa olla. Joskus puoliso ei tarvitsekaan heti töitä, koska hänelle on tiedossa opiskelupaikka, lastenhoitoa kotona tms. Yksin Suomeen paluumuuttajia on joskus työpaikka valmiina odottamassa, mutta todella usein työpaikkaa ei vielä ole, vaikka työnhaun olisi aloittanut jo ulkomailta käsin.

h) Kaikki eivät ole tulleet ajatelleeksi, että lähtömaasta irrottautuminenkin ottaa aikansa. Vaikka työnantajat olisivat kiinnostuneita paluumuuttavasta työnhakijasta, he eivät voi odottaa kuukausia, jos he tarvitsevat työntekijää heti tai pian. Esimerkiksi Ruotsissa irtisanomisaika on usein kolme kuukautta, mikä on Suomen työmarkkinoilla usein liian pitkä aika työnantajan odoteltavaksi.

i) Hämmentävän moni ihminen laiminlyö tämän asian. Sitä toki tapahtuu niin Suomessa kuin ulkomailla asuvillekin.

j) Työmarkkina-arvoa koskeviin kirjoituksiin kannattaa perehtyä netissä, jos asia on itselle vieras. Ei kannata säikähtää kyseistä sanaa, vaikka se voi kuulostaa kamalalta. Kyse on loppujen lopuksi varsin yksinkertaisista asioista. Oman työmarkkina-arvon kohentaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Monesti on kyse siitä, että pystyy todentamaan osaamistaan, yrittää täydentää osaamistaan tarvittaessa jne. Suomessa on nykyään mm. paljon verkko-opiskelumahdollisuuksia, joiden avulla voi opiskella yksittäisiä kursseja tai vaikka kokonaisia tutkintoja. Myös näyttökokeet soveltuvat aikuisille hyvin. Suomen lainsäädäntö edellyttää monilla aloilla tiettyjä lupakortteja, joiden hankkiminen ei yleensä ole kovin hankalaa. Esimerkiksi hygieniapassin moni itseopiskelee yhden illan aikana ja käy suorittamassa sen jälkeen noin tunnin kestävän testin. Moni ulkomailta Suomeen paluumuuttajia on ollut hämmentynyt, miten pitkällä Suomi on digitalisaatiossa. Se helpottaa monien paluumuuttavien urakkaa huimasti, mutta se vaatii digi-taitoja. Ihmiset ovat tällä hetkellä hyvin eri tavoin hankkineet digi-taitoja. Toiset ovat eksperttejä, toiset vasta-alkajia. Omia digi-taitoja voi vahvistaa mm. Ylen Digitreenien avulla.

k) Eri alojen ja alueiden työllisyystilannetta Suomessa kannattaa tutkia mm. Ammattibarometrin avulla: https://www.ammattibarometri.fi/

m) Jos haluaa ennen kotimaan vaihtoa päästä eroon kaikesta tai osasta irtaimistoaan, se työ kannattaa aloittaa ajoissa. Paluumuuttavien tarinoissa toistuu kerta toisensa jälkeen tarina siitä, kuinka tavaraa oli 3-10 kertaa enemmän kuin oli kuviteltu ja miten vaikea siitä oli päästä eroon. Monet ovat arvioineet tavaroiden lajitteluun, kierrätykseen ja pakkaamiseen kuluvan ajan rajusti alakanttiin, mikä on saattanut aiheuttaa isoja ongelmia muuttoprojektille sekä ennen kaikkea stressiä ja riitoja yms.

n) Eläkeasioihin liittyy valtavasti väärinkäsityksiä ja urbaaneja legendoja. Iäkkäämpien paluumuuttajien kannattaa selvittää kotimaan vaihdon vaikutuksia eläkkeeseen huolellisesti esimerkiksi Suomi-Seuran työntekijöiden avustuksella. https://suomi-seura.fi/fi/#

p) Etenkin EU-maista muuttavien kannattaa selvittää, voiko joitain tukia saada kotimaan vaihdon yhteydessä entisestä kotimaasta. Esimerkiksi työttömyystukea voi yleensä saada kolmen kuukauden ajan toisessa EU-maassa tapahtuvaa työnhakua varten. Tällaiset tuet auttavat monia muuttoprosessin aikana ja heti sen jälkeen, kun on paljon asioita hoidettavana eikä kaikkia päätöksiä saa heti. Varsinkin nyt pandemian aikana virastoissa on ruuhkaa, joten kannattaa varautua omin säästöin ja/tai akuuttiapua hakemalla selviämään pahimman yli. Vaikka saisi työpaikan heti, ensimmäisen kuukauden palkkakin tulee yleensä vasta kuukauden jälkeen. Jos on Suomen kansalainen, pääsee siirtymään Suomen sosiaaliturvan piiriin heti muuton jälkeen. Eli jos työpaikkaa ei löytyisi kolmen kuukauden aikana, voi sen jälkeen saada Suomen työttömyyskorvausta sekä tarvittaessa muita tukia kunnes työpaikka löytyy. Ulkomaan kansalaisten tilanne on toisenlainen, mikä kannattaa huomioida, jos itsellä tai perheenjäsenillä ei ole Suomen kansalaisuutta.

Yksi tärkeä paluumuuttajia neuvova taho on Suomi-Seura ry. Ulkosuomalaisten ja paluumuuttoa harkitsevien neuvonta kuuluu heidän tehtäviinsä, joten älä epäröi pyytää apua tarvittaessa.

Suomi-Seura ry. on vuonna 2019 julkaissut päivitetyn version Takaisin suomeen -oppaasta. Sen voi ostaa myös sähköisenä (12€).
https://suomi-seura.mycashflow.fi/product/138/takaisin-suomeen-sahkoinen-opas

Suomi-Seura ry. järjestää syksyisin Paluumuuttajan infopäivän, joka on tänä vuonna määrä järjestää Helsingissä perjantaina 14.8.2020 klo 10 – 14. Katso lisätiedot Suomi-Seura ry:n nettisivuilta.

Suomi-Seura ry:n nettisivuilla on hyödyllistä tietoa paluumuuttoa Suomeen suunnitteleville. Henkilökohtaista neuvontaa voi saada mm. puhelimitse ja sähköpostitse.
https://suomi-seura.fi/fi/

Näissä ryhmissä ihmiset juttelevat erilaisista paluumuuttoon liittyvistä asioista hyvinkin konkreettisella tasolla ja yksityiskohdat kertoen. Paluumuuttoa harkitsevien ihmisten neuvominen on tosi vaikeaa, jos kysymykset eivät ole riittävän tarkkoja, koska ihmisten tilanteet ovat niin erilaisia.

Nyt annoit kyllä väärää tietoa!

1. Ensinnäkin muuttoilmoitus Suomeen muutosta täytyy kyllä tehdä aiemmin kuin 6kk päästä, jos haluaa noudattaa Suomen lakia ja määräyksiä. Toki määräyksissä on kohta, että "jos aiot asua Suomessa korkeintaan 6kk, sinun ei tarvitse tehdä muuttoilmoitusta". Sen voi tietysti tarkoitushakuisesti tulkita niin, ettei muka aio jäädä Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi, mutta kun kuusi kuukautta on täynnä, muuttaakin mieltään ja jää Suomeen. Silloin kannattaa muistaa pari asiaa: a) Jos ei ole tehnyt muuttoilmoitusta Suomeen, ei asu virallisesti Suomessa, eikä ole oikeutettu Suomessa asuvien palveluihin. Tämän luulisi kirpaisevan mm. lapsiperheitä, joiden lapset eivät ole oikeutettuja päiväkoti-, koulu- eikä neuvolapalveluihin, jos perhettä ei ole kirjattu Suomen väestötietohin Suomessa vakituisesti asuvina. Myöskään julkisia terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluita ei saa (paitsi tietysti ensiavun ja yksityisiltä lääkäriasemilta ns. turistien palvelut). Lääkkeet maksavat enemmän kuin asukkaille ellei hae niitä ex-kotimaastaan jne. Ei voi myöskään välttämättä saada muita tavanomaisia palveluita kuten täydellisiä pankkipalveluita, verottajan palveluita (= vaikea ottaa työtä vastaan, vaikka sellaista tarjottaisiin) tai aloittaa opintoja Suomessa. En ole varma, miten saa esimerkiksi sähkösopimuksen solmittua tai muut.

2. Toiseksi kannattaa huomioida, että sitten jos ja kun rekisteröityy Suomessa vakituisesti asuvaksi, ei edes välttämättä saa siihen hyväksyvää päätöstä. Ei Suomi ole myöntänyt maahanmuutto-oikeutta kaikille Ruotsistakaan muuttaville. Suomen kansalaisilla tilanne on erilainen, mutta yleisellä tasolla kannattaa muistaa, ettei Suomi toivota tervetulleeksi kaikkia maahanmuuttajia. Esimerkiksi rikostausta tai muut epäselvyydet saattavat olla esteenä.

https://dvv.fi/muutto-ulkomaille-tai-ulkomailta-suomeen

3. Suosittelen kaikkia Ruotsista muuttavia harkitsemaan, kannattaisiko sittenkin rekisteröityä Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa ohjeiden mukaan eli henkilökohtaisesti viikon kuluessa muutosta ja asianmukaisten asiakirjojen kanssa.

https://dvv.fi/muutot-pohjoismaiden-valilla

Jos Suomeen muutto on epävarmaa, niin ainahan sitä voi tulla Suomeen koejaksolle joko loman aikana (esim. kouluikäisten lasten perheet) tai sitten muunakin aikana (eläläiset & työttömät). Silloin voi vielä säilyttää kotinsa Ruotsissa ja tulla Suomeen ns. lomalle kenties työtä ja kotipaikkaa etsimään sekä muuton järkevyyttä pohtimaan.

4. Mitä tulee noihin halpoihin omakotitaloihin, niin ihan samanlaisia talojahan löytää Ruotsistakin. Halvalla on myynnissä ihan kelvollisia taloja. Niissä on vain valitettavasti usein sellainen ongelma, ettei niiden lähiseudulla ole kovinkaan paljon työpaikkoja tarjolla. Eläkeläisille nekin talot saattavat sopia hyvin, mutta kannattaa miettiä, löytyykö riittävän läheltä tarpeellisia palveluita kuten ruokakauppoja, terveydenhuoltoa, kirjastoa yms. Halvan talon hinta ei välttämättä myös nouse jatkossa, vaan hintakehitys voi olla myös negatiivinen. Viime aikoina tosin entistä useammat suomalaiset ovat innostuneet muuttamaan pienille paikkakunnille. Varmasti tulevaisuudessa joillakin paikkakunnilla kiinteistöjen hinnat ovatkin nousseet ja palvelut kohentuneet uusien asukkaiden myötä. Suomesta löytää edullisia asuntoja ja taloja myös sellaisistapaikoista, jotka sijaitsevat ihan fiksun etäisyyden päässä työpaikoista. Työn tekemisestä edellinen kirjoittaja ei kuitenkaan kirjoittanut mitään, joten en oikein päässyt selvyyteen, näkeekö hän edes mitään mieltä palkkatyön tekemisessä.

5. Suomalaisen sosiaaliturvan piiriin ei pääse niin vain siirtymään, jos ei ole Suomen kansalainen eikä löydä työ- tai opiskelupaikkaa Suomesta. Ruotsinkielisiä työ- ja opiskelupaikkoja on tarjolla rajatusti. Englanninkielisiä paikkoja on tarjolla vielä vähemmän ja niistä on todella kova kilpailu. Nämä seikat vaikeuttavat monien pohjoismaalaisten Suomeen muuttoaikeita.