En yleensä käy baareissa. Joskus harvoin käyn. Kerran kävin Helsingin Kontulassa baarissa. Oli ihme porukkaa. Töllöttivät minua ihan ihmetellen, kuin eivät olisi ennen ihmistä nähneet.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Pubeja ne kai nykyisin ovat, kauhea meteli ja musiikit pauhaa, nauti siinä sitten.
Vanhanajan keskikalja baarit jukeboxeineen olivat todella nostalgisia. Eikä niissä meteli noussut yli ämyreiden.
Samaan aikaan niissä sai kahvia ja pullaa munkkipossuineen yms ja limuakin. Jopa ruokaa.
Kontulaan?
Vain kuolemaantuomitut menevät baari-pubiin kontulaan. Monisekakäyttäjiä kaikki.
Monikulttuurikeskus Helsinkiin ei mene ollenkaan kukaan järjissään oleva.
Mä en ole mennyt Brendikan bryggan yli, siellä on niitä haisevia maalaisia.
Ja mulla n 650 km. Se on ihan sopiva etäisyys. Vaikka juuri tulleen tiedon mukaan paljonhan siellä asutaan.
Turvaväi on tarpeellista pitää ja 650 km on sopiva.
Kyllä baarit on niin nähty nuorempana jotta ei enää jaksa kiinnostaa. Kesäisin pari kertaa kesässä normiaikana terassilla ja mieluiten sellaisella jossa on live -esiintyjä.
Nokipannukahvia kuksasta juon tulistellessa.
Namu. Että se maistuukin ulkona hyvältä!
Valtsun baari Lasipalatsissa, Simonkentän puolella: jäätelöä peltisistä, jalallisista jälkiruokakupeista.
Sitten baari-sanasta tulee mieleen kyltti Mustion tietämillä joskus 60-luvulla, jossa luki Bar-Baari keltaisella pohjalla mustin kirjaimin jossain mänty-honka-petäjämetsässä, tien laidalla.
Koskaan ei käyty, mutta mieleen on jäänyt.
Beng
''...jossa luki Bar-Baari...''
Samanlainen kyltti oli rakennuksen seinässä Lappohjassa, on ehkä vieläkin...
Kilpimaalari oli jossainvaiheessa todennut kilven loppuvan kesken ja ja pistänyt ruotsin- ja suomenkieliset sanat hyvin lähekkäin. Hieman kauempaa katsoen kyltissä luki BarBaari;)
Jep. Lähijärven rantaan 300 metriä. Jos ei huvita lähteä kauemmaksi tai vaan luontoon, kymmeniä tuhansia hehtaareita joka suunnassa.
Rannalla onkin talkoolaisten laittamana Kotaa ja laavua ja muita mukavuuksia grilli- ja venepaikkoineen. Rannalla jopa avonuotio paikka. Uimapaikka erillisenä.
Mökin puoleisella rannalla ei ole mukavuuksia niinkään, muutama venepaikka, mutta rantakallioita istua avoveden ääressä tai pulahtaa.
On tämä toista kuin missään itä-helsingin porinapadassa.
Tiällä savossa lukkoo Mölökkösen Puari, aaki klokkan kuus viiva ilta.
Oi. Nautihan täysin siemauksin!
Meilläpä on järvi ihan rannassa;)
Että mää oin katteellenen
Meillä ei ole edes puroa
Miten se ranta on päässytkin niin lähelle. Nyt odottamaan, että vesi laskee kesän myötä. Ranta ei saa olla liian lähellä olijaansa.
Huoltoasemien baareissa olen juonut monet kahvit. Tuntemattomissa paikoissa laadun takasi rekkajonot. Rekkamiehet tiesivät parhaat baarit.
Joo- on ollut rekkamiesten suosimia hyviä baareja.
Asun Helsingissä ja käyn kaljalla ajoittain. Sanotaan että vitosen tuoppi on paras portsari, joten käyn paikoissa joissa olut maksaa enemmän kuin 5€/muki.
Mainio ratkaisu.
Töissä ollessa kävin kerran kahdessa viikossa noin vuoden ajan Hgin Rt-aseman lähellä Pickwik-baarissa. Ihmettelen itsekin miten pääsin kantaporukkaan mukaan. Mukavat jutut, pari juomaa ja jatkoin kotiin. Tammikuussa kurkkasin samaan baariin, ei ketään tuttuja. En ole sitten käynyt.
Baarit olivat kait pubien esiaste Suomessa.
Beng
Jos henkilökunta sinuttelee, tiedät käyväsi liian usein, On aika vaihtaa paikkaa.
Pikkukylässä voi olla aika vaikeaa vaihtaa paikkaa.
Sitten pitää raitistua.
Hyvä ajatus.
Kannattaa. Kyllä vesiselvä näkee kirkkaammin kuin harmaa linssinen hönö.
Ei kokemuksia baareista, koska en halua käydä baareissa. Kahvilassa voin käydä leivoskahvilla. -Likinäkörillitäti
Kokoontumispaikkoja.
Ite asiassa, olen mäkin joskus käynyt jossain paarissa Kontulassa. Taisi oll tavallinen lähiöpaari, siellä kantisjengiä ja omat juttunsa. Mutta kaljan siellä ihan hyvin sai otettua.
Paareja oikeestaan kahta sorttia, paikallisia ja turisteille tarkoitettuja. Ekasta ääripää kai esson paari ja toinen ääripää on jokin kanarian turistikadun paari.
Onhan niissä fiiliseronsa, johtuen just asiakaskunnasta.
Mä käyn tosi harvoin paareissa nykyisin, joskus frennuja tapaamassa, viime kesänä kai en edes poikennut terassillekkaan. Saapi näkee, jos tälle kesälle sattuis.
Paarit on suomessa enimmäkseen kokoontumispaikkoja, samalla lailla, kuin vaikkapa urheiluseurat tai rauhanyhdistys. Harvassa täällä on turistipaarit, missä väki vaihtuu jatkuvasti. Paarit on paikkoja, minne ihmiset menee tapaan toisiaan. Oikeestaan täsmälleen sama asia, kuin brittipupit. Paitsi suomessa uskikset ja muut raittiusintoilijat paheksuu asiaa kovin.
Tokikin, tottakai, kun alkoholista puhutaan, aina siihen liittyy lieveilmiönsä, suomessakin. Vois kuitenkin miettiä, paareissa alkoholia nautitaan valvotuissa olosuhtissa, aika harvoin loppupeleissä niissä käyttäjämäärään ajateltuna sen kummallisempaa sattuu.
Muutamia kertoja mullakin ollut jonkinlainen kantapaikka. Jossain paikoissa käynyt paljon tuttuja, niitä tapaillut. Lisäks mainittava perjantaisessiot duunikamujen kanssa. Pitää muistaa sekin, kaupungeissa pienet asunnot, vain rajallisesti voi pyytää porukkaa kylään. Mun mielestä paarit enenpi kohtaamispaikkoja, kuin viinan juomiseen tarkoitettuja kipuilupisteitä. Viinaa voi dokata ihan vaikka vaatekomerossa, paarissa käymisessä ihan eri idea.
Nojoo, kävit paikallispaarissa, no tottakai siellä ihmetellään turistia, mitä ihmettelemistä siinäkin lienee.
Suosittelen muuten M.A.Nummisen kirjaa "Baarien mies". Se on hyvä katsaus paarikulttuuriin. Lisäks siinä kannessa on kuva Tampereen kalahallin kuppilan ovesta. Se oli makee mesta. Kaikki sisustus kuusytlukuu, maisema tapettikin. Rento meininki. Ja ehkä parasta, sieltä sai ostaa klassikkoruokaa, kukkuralautasellisen kaalikeittoa sopuhintaan. Missään muualla maapallolla, en ole nähnyt myytävän keittoa kukkuralautasella.
=DW=
Miksi muistan, että baarit aikoinaan oli enempi kuitenkin lounaskahviloita jonkin huoltoaseman läheisyydessä. Sieltä ehkä sai muusin, lihaboltsit tai nakit sekä juustosämpylöitä.
Ehkä pilsneriäkin.
Beng
Juuri noin oli ja pilsneriä sai ohuissa ja niissä paksuissa pulloissa.
Kun keskiolut vapautui, sitä myytiin melkein kuin häveliäästi tiskin alta. (Sieltä takaa).
Sillä kahvila imago haluttiin säilyttää.
Voileipäpakko.
Aikoinaan kaljaa ei myyty ilman ruokaa. Hikiällä paareissa oli voileipäpakko. Piti ostaa voileipä, että myivät kaljaa. Se oli kaikkia kiinnostava asia, kuinka monta viikkoa sama leipä oli vitriinissä myynnissä, koska eihän leipää ollut pakko syödä, maksaminen riitti.
Sama oli ravintoloissakin, piti maksaa pääsymaksu, johon sisältyi jokin hiton hedelmäsalaatti.
Suomen alkoholipolitiikka on aika kummallista ollut ja on edellen. Noin niinkuin ääliömäinen peruslähtökohtakin, alkoholia saa myydä ja juoda, mutta siitä ei saa humaltua. Vähintäänkin kaksinaismoralismia.
=DW=
Tiukimmillaan olut oli Helsingin Rautatieaseman ravinteli Elielissä ja ravintola Kuopassa Vilhonkadulla.
Aikalaiset kertoivat, että piti ostaa se pakollinen anjovis leipä. Mutta sillä diilillä sai vaan kaksi annosta (pulloa, tuoppia) olutta.
Siihen aikaan muuten tuoppiolut ei ollut yleistynyt vaan myyjät/tarjoilijat kaatoivat oluen isompaan tai pienenpään lasiin.
Ei siihen aikaan kukaan kapakassa olutta juonut, korkeintaan sapuskan kyytipoikana:))
Näin se oli myös Helsingissä. Monissa paikoissa sardiinipurkki oli ruoka-annos. Purkki tuotiin avaamattomana pöytään, se oli sitten asiakkaan asia söikö vai ei.
Sunnuntai aamuna ei ollut fyrkkaa latiakaan mutta sardiineita ainakin viikoksi;)
No mitäs hyö joi kun teräviäkään eivät saaneet heti aamusta? Taisi olla niin, että teräviä sai vasta puolilta päivin? Saatan olla väärässä, ei omaa ammattikokemusta alkoholikulttuurista
Vanhassa maestrossa oli lämmin voileipä joka piti pakosta ostaa pääsymaksun yhteydessä, 12 markkaa. Kerran tein niin että otin vain sen voilevän enkä juomaa lainkaan. Tarjoilija kohotti kulmiaan. Oli tapana piipahtaa ostosreissun päälle pari tuntia tanssimassa ja sitten mennä kotiin. Käytin niihin alkoholia niin olemattomasti että minulle ihan sama.
Pitikö Maestron ovella huudahtaa: "hui hai ja lämmin leipä" ennen kuin pääsi sisään?
Maestrossa oli 'hovi'!
Beng
Sisäpiirijuttuja siis.
Miehet valehteli, että maestrossa oli varmaa nakille..?
Kävin aika paljon "baareissa", ravintoloissa, tanssipaikoilla ... viihdevuosinani. Ei mua kukaan töllöttänyt eikä pyytänyt pääsymaksua kuin silloin, kun oli joku nimi tms. esiintymässä.
Useimmiten kävin omalla autolla, joten alkohomaaliakaan en voinut ottaa, ei tosin niiin väliksikään, koska pärjään ilmankin. Menin monta kertaa yksin, joskus kaverin kanssa. Yksin menemisessä on se hyvä puoli, ettei tarvitse kysellä mitä toinen tahtoo tahtoo tehdä ja missä olla. - Nm. Vapaalla
Pispalan Pulterissa olisi kiva pistäytyä. Emmää siitä muuta muista.
Mä muistan.
Tosin en käynyt siellä montakaan kertaa, mutta kerran uudistettiin sisutusta. Hö, perinteisesti täsmälleen samanlaiseksi kuin ennenkin :D, mutta vähemmän perskaantuneeksi.
Jaksan edelleen muistaa kalahallinkuppilan kauppahallissa. En kai koskaan käynyt dokailemassa siellä, mutta se jäi mieleen. Nimittäin täysin kuuskytlukulainen sisustus maisematapetteineen. Ja etenkin kukkaralautaselliset kaalikeitto. Keitto oli tosi hyvää, mutta vieläkin jaksan ihmetellä, miten keittoa voi olla kukkuralautasellinen.
Miten lienevät toimivan nykyisin, en tiedä. Kuitenkin ravintolakiintiöissä usein jatkuu ravintolatoiminta hamaan rakennuksen purkamiseen asti jossain muodossa. Vaikkapa nyt taxfree pitseriana.
=DW=
=DW=
Kun ei ole kännissä, jutut muistaa ja jää mieleen paremmin. - Nm. Hah
Siksipä minäkin muistan ainakin tuhat kapakkareissuani kun olin selvinpäin.
Tietääkö kukkaa mikä Pubi Helsingin keskustassa, lähellä Sokosta, alhaalla wc, ulkona terassi ja siinä sai myös ruokaa,ruoka puoli meni noin klo 24.00 kiinni, ja kävi s- etukortti? Tuli mieleen kun kattelin youtubesta ratikkavideoita.
Hmmm...Ainakin ''Vltava'' on lähellä, Elielin aukion reunassa, S-Ryhmän paikka.
Ei ei ollut se googletin katunäkymää, oli pienempi muistaakseni mutta hyvä nytpä tiedän tuon ja saatanpa poiketa. Muistaakseni sd oli just sillä puolen Mannerheimitietä missä Sokos, portin takana oli se terassi. Vai näyttikö kaikki sit vähän eriltä parin paukun jälkeen ja yö aikaan. Harmi kun olin yksin liikenteessä niin ei voi kysyä keltään. Pitää alkaa katteleen tiliotteita toivottavasti maksoin kortilla. Oli viihtyisä paikka.
Se oli sivukatu ja päättyi siihen porttiin minkä takana se hakemani pubi oli. Baarimikko oli taitava heitteleen laseja. No jospa löydän sen vielä.
Ei ole koskaan baarit ja pubit kiinnostaneet, enkä ole käynytkään kuin muutaman kerran jonkun kanssa hetken istumassa. Tanssiravintoloissa olen sitten viihtynyt sitäkin paremmin ja harmi kun täälläkään ei enää ole ainuttakaan. Joitain karaokekuppiloita joissa saa tanssia mutta sitä kännisten laulutaidottomien mölinää en jaksa kuunnella.
Ei ole tarvetta käydä baarissa. Kun kodin jääkaapista löytyy riittävästi ravintoa.
Ja lisätieto: Kodin jääkaappiin ostetut tuotteet edullisempia kuin vastaavat tuotteet baarissa.
Totta. En ymmärrä, miksi jotkut yleensä suostuvat käymään baarissa.
Missä on baareja enää nykyään?
Vai on Jälkkäri-istuja joutunut baarissa töllötyksen kohteeksi. Eihän se kiva kokemus liene, ei.
Tylsiä paikkoja, luonto meillä on paras paikka.
Mitä baarit ovat?
Huonoja paikkoja, todella.
Jälkkäri-istuja pelokas rillipää, jota pelottaa baarissa.
Eikö niitä ollut joskus, ei enää baareja missään.