20-avioliittovuotta takana. Ensimmäiset 10-vuotta kasvatettiin yhdessä, riideltiin ja mies oli sairaalloisen mustasukkainen. Seksiä oli ja tunteet näytettiin. Nyt seksi muuttunut tylsäksi rutiiniksi, ei suudella, ei mitään tunteiden näyttämistä mustasukkaisuudesta puhumattakaan! Siis ääripäästä toiseen.
Olen 37 vuotias nainen ja haluaisin vielä tuntea intohimoa ja rakkautta, vaan alan epäillä ettei se tähän suhteeseen enää tule takaisin. On niin vaikea päästää toisesta irti kun aina on oltu yhdessä. Toki rakastetaan toisiamme, mutta se on muuttunut. Koen suurta henkistä yksinäisyyttä avoliitossani, kaipaan rakkauden tunnetta, sitä että joku himoitsee ja ei voi pitää näppejään erossa...
Kun jäljelle jää vain rutiinit....
Anonyymi
17
76
Vastaukset
- Anonyymi
Itse en kestäisi päivääkään sairaalloisen mustasukkaisen puolison kanssa. Enkä myöskään rutiiniseksiä. Miksi sinä kestät?
- Anonyymi
No ensinnäkään hän ei ole enää mustasukkainen, olemme tästä asiasta puhuneet ja syistä mistä silloinen käytös johtui. Ei edes soita kuulumisia jos olen viikonlopun työmatkalla, tulee kieltämättä sellainen olo että ei edes kiinnosta. Toki voi johtua siitä että nuorempana oli tikkana valvomassa vieressä kokoajan ja kun ei enää ole koen sen välinpitämättömyytenä.
Seksi. Se ei häntä kiinnosta. Olen asian ottanut puheeksi useasti, seksiä kyllä on, mutta läpi paistaa se että intohimo siihen puuttuu. Syitä ei osaa sanoa, mutta koen ettei myöskään tee asialle hirveästi mitäön. On epäillyt itsekin testosteroni vajetta, mutta ei silti mene lääkäriin hoitamaan asiaa kuntoon.
Kuten sanoin, rakkautta on, se on vain muuttanut muotoaan ja kaipaan intohimoa ja läheisyyttä mikä suhteesta puuttuu kokonaan.
Kuinka erotaan ihmisestä jota rakastaa, mutta jonka kanssa arki on ahdistavaa ja yksinäistä? - Anonyymi
Ja siis vielä tuosta mustasukkaisuudesta. Ei kukaan heti suhteen alussa ole sairaanloisen mustasukkainen, siitähän olisi vielä helppo peruuttaa pois.
- Anonyymi
Mustasukkaisuuteenhan ei ole mitään tarvetta, jos täysin luottaa toiseen.
Mutta nyt kuulostaa siltä, että se on ennemminkin välittämisen puutetta. Ettei miestäsi enää kiinnosta, missä olet ja mitä teet.
Se ei ole hyvä merkki.
Oma pitkä avioliittoon päättyi eroon, kolmisen vuotta sitten.
Ja siinäkin tunteet vain kuoli. Tietenkin loppuun saakka mukana oli kaverillinen rakkaus, mutta se ei ole sitä, mitä itse toivoin avioliiton olevan.
Itse yritin kaikin tavoin saada avioliittoon vielä sitä intohimoa, mutta ellei toista kiinnosta, tai lähinnä, toinen oli päättänyt olla kiinnostumatta, niin ei se yksin onnistunut.
Avioliitto muuttui yksin elämiseksi kaksin.
Siinä kulissiliitossa elimme muutaman vuoden, kunnes ymmärsimme erota.
Se oli meille(!) oikea ratkaisu, mutta tehtiin tarpeettoman myöhään. Monta vuotta elämästä meni hukkaan
Nyt elämä on taas kivaa ja saan nauttia intohimosta, haluamisen ja haluttuna olemisen tunteesta.
Elämä on elämistä varten.
Mies54v.- Anonyymi
Kunnes siitäkin tulee samanlaista, kun edellisestä, suhteenne on vielä nuori, mitä vaan voi vielä tapahtua....
- Anonyymi
Ollaan samanlaisessa tilanteessa yli 40 vuoden liiton jälkeen. Aiemmin oltiin eron partaalla vuonna -13 ,mutta miehen painostuksen alla suostuin jatkamaan tätä pelleilyä. Nyt mies on sairastellut parin vuoden ajan ja joutuu syömään mieliala- ja kipulääkkeitä, jonka johdosta hän ei näytä tuntevan enää mitään. Helpotuksekseni hän on itse ehdotellut nyt eroa ja että pystyisimme sen ilman riitaa hoitamaan. Nyt näkyy valoa tunnelin päässä, että erottuamme meillä olisi enemmän annettavaa toisillemme ystävinä.
- Anonyymi
"Toki rakastetaan toisiamme, mutta se on muuttunut."
Tokkopa vain rakastatte. Miestäsi ei huvita huolehtia suhteestanne, eikä osoittaa sinua kohtaan kiinnostusta. Hän osoittaa välinpitämättömyyttä, myös itsensä hoitamisen suhteen, niin että olet suhteessa yksinäinen - se kuulostaa kaikelta muulta kuin rakkaudelta.- Anonyymi
Just mietin samaa ,et on kummallista rakkautta, jos on rakkautta niin sillon molemmilla on hyvä olla , noiden suhteessa kumpikin voi pahoin , mitä hiton rakkautta se on.
Heidän suhteensa on tullut tiensä päähän, on aika erota.
- Anonyymi
Joopa, otahan ero ja rakastut , jos hyvin käy. Ja taatusti käy sen uuden kumppanin kanssa samoin. Intohimot haalenee ja tapahtuu kaikkea muuta ikävää. Sivusta olen seurannut tapauksia.
- Anonyymi
Ei kai sitä voi varmaksi tietää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai sitä voi varmaksi tietää?
Mutta aina täytyy koittaa ja elää , jos ei tee mitään, niin ei myöskään mitään koe, tai saa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta aina täytyy koittaa ja elää , jos ei tee mitään, niin ei myöskään mitään koe, tai saa.
sehän näis eroissa on et, ikävä tulee vielä pitkänkin ajan kuluttua, kun alkaa ikävät jutut unohtua...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
sehän näis eroissa on et, ikävä tulee vielä pitkänkin ajan kuluttua, kun alkaa ikävät jutut unohtua...
Ihmisen mieli toimii moneati niin, että aika kultaa muistot ja eihän missään suhteessa kaikki huonosti ole, ei se silti tarkoita, että asiat ei vois uudessa suhteessa olla paremmin. Ite tiedän useampia ihmisiä, joilla asiat olleet ihan hyvin uudessa suhteessa, mutta onnistuminen on tietty vaikeempaa, sillä myöhemmällä iällä valikoima on huonompi ja vapaana vain pikkusen kunnon ihmisiä ja hekin yleensä vain hetken.
Hyvä esimerkki muuten muistojen kultaamisesta on synnytys. Jos äiti muistais vaan kaikki karmeudet synnytyksestä niin kukaan ei kyllä synnyttäis yhtä lasta enempää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmisen mieli toimii moneati niin, että aika kultaa muistot ja eihän missään suhteessa kaikki huonosti ole, ei se silti tarkoita, että asiat ei vois uudessa suhteessa olla paremmin. Ite tiedän useampia ihmisiä, joilla asiat olleet ihan hyvin uudessa suhteessa, mutta onnistuminen on tietty vaikeempaa, sillä myöhemmällä iällä valikoima on huonompi ja vapaana vain pikkusen kunnon ihmisiä ja hekin yleensä vain hetken.
Hyvä esimerkki muuten muistojen kultaamisesta on synnytys. Jos äiti muistais vaan kaikki karmeudet synnytyksestä niin kukaan ei kyllä synnyttäis yhtä lasta enempää."myöhemmällä iällä valikoima on huonompi ja vapaana vain pikkusen kunnon ihmisiä ja hekin yleensä vain hetken."
Ihan sama kuinka monta ihmistä yleensä on vapaana myöhemmällä iällä. Itse ainakin totesin, että vanhempana uuden kumppanin löytäminen oli vielä helpompaa kuin nuorena (ei se vaikeaa ollut silloinkaan). Tiesi nimittäin paljon paremmin mitä etsii.
"eihän missään suhteessa kaikki huonosti ole"
No ei. Mutta eroon päädytään, kun suhteessa kaikki oleellinen on huonosti.
- Anonyymi
Tässä se taas nähtiin ja todistettiin naiset kaipaa draamaa ja suuria tunteita liittoonsa. Aloittajalle mustasukkaisuus oli vain merkki miehen rakastamisesta.
- Anonyymi
Olen ollut 14-vuotias kun aloimme seurustella joten en todellakaan ole hakenut mitään suhteelta. Sain ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana, nyt niitä on 5 joista 2 muuttanut pois kotoa. Tiedostan että käsitykseni rakkaudesta on vääristynyt vuosien aikana. Suhteen alussa oli voimakasta mustasukkaisuutta ja siitä johtuvaa väkivaltaa. Yritin erota useasti, mutta mies haki kerta toisensa jälkeen takaisin kotiin. Jopa turvakodista. Tämä elämä rauhoittui ja loppui noin 10v sitten, mutta arvet se jätti. Suhteessamme ei ole enää läheisyyttä lainkaan ja miehellä on paljon mieliala ja päihdeongelmia. Tunnen olevani oman elämäni vanki. Mies kyllä antaisi jo mennä, mutta tuntuu kuin pitkän vankeuden jälkeen sellin ovet avautuisivat etkä uskalla mennä ulos. Täytän kalenteriin harrastuksilla ja yritän keskittyä siihen mikä on hyvää. Välillä mietin etten voi uskoa kuinka syvällä tässä paikassa olen. Hellyyden ja rakkauden kaipuu on vain suunnaton. Miestä sen sijaan kiinnostaa vain Netflix.. Kaiken kokemani ja kestämäni paskan jälkeen olenkin yhtäkkiä yksin tässä suhteessa. Avioliittoa kohta 20 vuotta takana jota muut ihailevat tietämättä että olen mennyt iltaisin yksin nukkumaan jo yli vuoden...
T. Aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen ollut 14-vuotias kun aloimme seurustella joten en todellakaan ole hakenut mitään suhteelta. Sain ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana, nyt niitä on 5 joista 2 muuttanut pois kotoa. Tiedostan että käsitykseni rakkaudesta on vääristynyt vuosien aikana. Suhteen alussa oli voimakasta mustasukkaisuutta ja siitä johtuvaa väkivaltaa. Yritin erota useasti, mutta mies haki kerta toisensa jälkeen takaisin kotiin. Jopa turvakodista. Tämä elämä rauhoittui ja loppui noin 10v sitten, mutta arvet se jätti. Suhteessamme ei ole enää läheisyyttä lainkaan ja miehellä on paljon mieliala ja päihdeongelmia. Tunnen olevani oman elämäni vanki. Mies kyllä antaisi jo mennä, mutta tuntuu kuin pitkän vankeuden jälkeen sellin ovet avautuisivat etkä uskalla mennä ulos. Täytän kalenteriin harrastuksilla ja yritän keskittyä siihen mikä on hyvää. Välillä mietin etten voi uskoa kuinka syvällä tässä paikassa olen. Hellyyden ja rakkauden kaipuu on vain suunnaton. Miestä sen sijaan kiinnostaa vain Netflix.. Kaiken kokemani ja kestämäni paskan jälkeen olenkin yhtäkkiä yksin tässä suhteessa. Avioliittoa kohta 20 vuotta takana jota muut ihailevat tietämättä että olen mennyt iltaisin yksin nukkumaan jo yli vuoden...
T. AloittajaNoinkin voi käydä, kun oma elämä ei ole hallussa.
Mitäpä jos hakisit itsellesi apua? Sitten vaan rohkeasti sellin ovesta ulos.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä et pääse yli, mä en pääse yli
Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V1281488- 371401
- 671215
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa541149- 69994
Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?
Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi254954Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei193934- 73911
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää15823Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta
Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps106818