Kun jäljelle jää vain rutiinit....

Anonyymi

20-avioliittovuotta takana. Ensimmäiset 10-vuotta kasvatettiin yhdessä, riideltiin ja mies oli sairaalloisen mustasukkainen. Seksiä oli ja tunteet näytettiin. Nyt seksi muuttunut tylsäksi rutiiniksi, ei suudella, ei mitään tunteiden näyttämistä mustasukkaisuudesta puhumattakaan! Siis ääripäästä toiseen.
Olen 37 vuotias nainen ja haluaisin vielä tuntea intohimoa ja rakkautta, vaan alan epäillä ettei se tähän suhteeseen enää tule takaisin. On niin vaikea päästää toisesta irti kun aina on oltu yhdessä. Toki rakastetaan toisiamme, mutta se on muuttunut. Koen suurta henkistä yksinäisyyttä avoliitossani, kaipaan rakkauden tunnetta, sitä että joku himoitsee ja ei voi pitää näppejään erossa...

17

121

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Itse en kestäisi päivääkään sairaalloisen mustasukkaisen puolison kanssa. Enkä myöskään rutiiniseksiä. Miksi sinä kestät?

      • Anonyymi

        No ensinnäkään hän ei ole enää mustasukkainen, olemme tästä asiasta puhuneet ja syistä mistä silloinen käytös johtui. Ei edes soita kuulumisia jos olen viikonlopun työmatkalla, tulee kieltämättä sellainen olo että ei edes kiinnosta. Toki voi johtua siitä että nuorempana oli tikkana valvomassa vieressä kokoajan ja kun ei enää ole koen sen välinpitämättömyytenä.
        Seksi. Se ei häntä kiinnosta. Olen asian ottanut puheeksi useasti, seksiä kyllä on, mutta läpi paistaa se että intohimo siihen puuttuu. Syitä ei osaa sanoa, mutta koen ettei myöskään tee asialle hirveästi mitäön. On epäillyt itsekin testosteroni vajetta, mutta ei silti mene lääkäriin hoitamaan asiaa kuntoon.
        Kuten sanoin, rakkautta on, se on vain muuttanut muotoaan ja kaipaan intohimoa ja läheisyyttä mikä suhteesta puuttuu kokonaan.
        Kuinka erotaan ihmisestä jota rakastaa, mutta jonka kanssa arki on ahdistavaa ja yksinäistä?


      • Anonyymi

        Ja siis vielä tuosta mustasukkaisuudesta. Ei kukaan heti suhteen alussa ole sairaanloisen mustasukkainen, siitähän olisi vielä helppo peruuttaa pois.


    • Anonyymi

      Mustasukkaisuuteenhan ei ole mitään tarvetta, jos täysin luottaa toiseen.
      Mutta nyt kuulostaa siltä, että se on ennemminkin välittämisen puutetta. Ettei miestäsi enää kiinnosta, missä olet ja mitä teet.
      Se ei ole hyvä merkki.

      Oma pitkä avioliittoon päättyi eroon, kolmisen vuotta sitten.
      Ja siinäkin tunteet vain kuoli. Tietenkin loppuun saakka mukana oli kaverillinen rakkaus, mutta se ei ole sitä, mitä itse toivoin avioliiton olevan.
      Itse yritin kaikin tavoin saada avioliittoon vielä sitä intohimoa, mutta ellei toista kiinnosta, tai lähinnä, toinen oli päättänyt olla kiinnostumatta, niin ei se yksin onnistunut.

      Avioliitto muuttui yksin elämiseksi kaksin.
      Siinä kulissiliitossa elimme muutaman vuoden, kunnes ymmärsimme erota.
      Se oli meille(!) oikea ratkaisu, mutta tehtiin tarpeettoman myöhään. Monta vuotta elämästä meni hukkaan

      Nyt elämä on taas kivaa ja saan nauttia intohimosta, haluamisen ja haluttuna olemisen tunteesta.
      Elämä on elämistä varten.

      Mies54v.

      • Anonyymi

        Kunnes siitäkin tulee samanlaista, kun edellisestä, suhteenne on vielä nuori, mitä vaan voi vielä tapahtua....


      • Anonyymi

        Ollaan samanlaisessa tilanteessa yli 40 vuoden liiton jälkeen. Aiemmin oltiin eron partaalla vuonna -13 ,mutta miehen painostuksen alla suostuin jatkamaan tätä pelleilyä. Nyt mies on sairastellut parin vuoden ajan ja joutuu syömään mieliala- ja kipulääkkeitä, jonka johdosta hän ei näytä tuntevan enää mitään. Helpotuksekseni hän on itse ehdotellut nyt eroa ja että pystyisimme sen ilman riitaa hoitamaan. Nyt näkyy valoa tunnelin päässä, että erottuamme meillä olisi enemmän annettavaa toisillemme ystävinä.


    • Anonyymi

      "Toki rakastetaan toisiamme, mutta se on muuttunut."

      Tokkopa vain rakastatte. Miestäsi ei huvita huolehtia suhteestanne, eikä osoittaa sinua kohtaan kiinnostusta. Hän osoittaa välinpitämättömyyttä, myös itsensä hoitamisen suhteen, niin että olet suhteessa yksinäinen - se kuulostaa kaikelta muulta kuin rakkaudelta.

      • Anonyymi

        Just mietin samaa ,et on kummallista rakkautta, jos on rakkautta niin sillon molemmilla on hyvä olla , noiden suhteessa kumpikin voi pahoin , mitä hiton rakkautta se on.
        Heidän suhteensa on tullut tiensä päähän, on aika erota.


    • Anonyymi

      Joopa, otahan ero ja rakastut , jos hyvin käy. Ja taatusti käy sen uuden kumppanin kanssa samoin. Intohimot haalenee ja tapahtuu kaikkea muuta ikävää. Sivusta olen seurannut tapauksia.

      • Anonyymi

        Ei kai sitä voi varmaksi tietää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai sitä voi varmaksi tietää?

        Mutta aina täytyy koittaa ja elää , jos ei tee mitään, niin ei myöskään mitään koe, tai saa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta aina täytyy koittaa ja elää , jos ei tee mitään, niin ei myöskään mitään koe, tai saa.

        sehän näis eroissa on et, ikävä tulee vielä pitkänkin ajan kuluttua, kun alkaa ikävät jutut unohtua...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        sehän näis eroissa on et, ikävä tulee vielä pitkänkin ajan kuluttua, kun alkaa ikävät jutut unohtua...

        Ihmisen mieli toimii moneati niin, että aika kultaa muistot ja eihän missään suhteessa kaikki huonosti ole, ei se silti tarkoita, että asiat ei vois uudessa suhteessa olla paremmin. Ite tiedän useampia ihmisiä, joilla asiat olleet ihan hyvin uudessa suhteessa, mutta onnistuminen on tietty vaikeempaa, sillä myöhemmällä iällä valikoima on huonompi ja vapaana vain pikkusen kunnon ihmisiä ja hekin yleensä vain hetken.
        Hyvä esimerkki muuten muistojen kultaamisesta on synnytys. Jos äiti muistais vaan kaikki karmeudet synnytyksestä niin kukaan ei kyllä synnyttäis yhtä lasta enempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen mieli toimii moneati niin, että aika kultaa muistot ja eihän missään suhteessa kaikki huonosti ole, ei se silti tarkoita, että asiat ei vois uudessa suhteessa olla paremmin. Ite tiedän useampia ihmisiä, joilla asiat olleet ihan hyvin uudessa suhteessa, mutta onnistuminen on tietty vaikeempaa, sillä myöhemmällä iällä valikoima on huonompi ja vapaana vain pikkusen kunnon ihmisiä ja hekin yleensä vain hetken.
        Hyvä esimerkki muuten muistojen kultaamisesta on synnytys. Jos äiti muistais vaan kaikki karmeudet synnytyksestä niin kukaan ei kyllä synnyttäis yhtä lasta enempää.

        "myöhemmällä iällä valikoima on huonompi ja vapaana vain pikkusen kunnon ihmisiä ja hekin yleensä vain hetken."

        Ihan sama kuinka monta ihmistä yleensä on vapaana myöhemmällä iällä. Itse ainakin totesin, että vanhempana uuden kumppanin löytäminen oli vielä helpompaa kuin nuorena (ei se vaikeaa ollut silloinkaan). Tiesi nimittäin paljon paremmin mitä etsii.

        "eihän missään suhteessa kaikki huonosti ole"

        No ei. Mutta eroon päädytään, kun suhteessa kaikki oleellinen on huonosti.


    • Anonyymi

      Tässä se taas nähtiin ja todistettiin naiset kaipaa draamaa ja suuria tunteita liittoonsa. Aloittajalle mustasukkaisuus oli vain merkki miehen rakastamisesta.

      • Anonyymi

        Olen ollut 14-vuotias kun aloimme seurustella joten en todellakaan ole hakenut mitään suhteelta. Sain ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana, nyt niitä on 5 joista 2 muuttanut pois kotoa. Tiedostan että käsitykseni rakkaudesta on vääristynyt vuosien aikana. Suhteen alussa oli voimakasta mustasukkaisuutta ja siitä johtuvaa väkivaltaa. Yritin erota useasti, mutta mies haki kerta toisensa jälkeen takaisin kotiin. Jopa turvakodista. Tämä elämä rauhoittui ja loppui noin 10v sitten, mutta arvet se jätti. Suhteessamme ei ole enää läheisyyttä lainkaan ja miehellä on paljon mieliala ja päihdeongelmia. Tunnen olevani oman elämäni vanki. Mies kyllä antaisi jo mennä, mutta tuntuu kuin pitkän vankeuden jälkeen sellin ovet avautuisivat etkä uskalla mennä ulos. Täytän kalenteriin harrastuksilla ja yritän keskittyä siihen mikä on hyvää. Välillä mietin etten voi uskoa kuinka syvällä tässä paikassa olen. Hellyyden ja rakkauden kaipuu on vain suunnaton. Miestä sen sijaan kiinnostaa vain Netflix.. Kaiken kokemani ja kestämäni paskan jälkeen olenkin yhtäkkiä yksin tässä suhteessa. Avioliittoa kohta 20 vuotta takana jota muut ihailevat tietämättä että olen mennyt iltaisin yksin nukkumaan jo yli vuoden...
        T. Aloittaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut 14-vuotias kun aloimme seurustella joten en todellakaan ole hakenut mitään suhteelta. Sain ensimmäisen lapsen 17-vuotiaana, nyt niitä on 5 joista 2 muuttanut pois kotoa. Tiedostan että käsitykseni rakkaudesta on vääristynyt vuosien aikana. Suhteen alussa oli voimakasta mustasukkaisuutta ja siitä johtuvaa väkivaltaa. Yritin erota useasti, mutta mies haki kerta toisensa jälkeen takaisin kotiin. Jopa turvakodista. Tämä elämä rauhoittui ja loppui noin 10v sitten, mutta arvet se jätti. Suhteessamme ei ole enää läheisyyttä lainkaan ja miehellä on paljon mieliala ja päihdeongelmia. Tunnen olevani oman elämäni vanki. Mies kyllä antaisi jo mennä, mutta tuntuu kuin pitkän vankeuden jälkeen sellin ovet avautuisivat etkä uskalla mennä ulos. Täytän kalenteriin harrastuksilla ja yritän keskittyä siihen mikä on hyvää. Välillä mietin etten voi uskoa kuinka syvällä tässä paikassa olen. Hellyyden ja rakkauden kaipuu on vain suunnaton. Miestä sen sijaan kiinnostaa vain Netflix.. Kaiken kokemani ja kestämäni paskan jälkeen olenkin yhtäkkiä yksin tässä suhteessa. Avioliittoa kohta 20 vuotta takana jota muut ihailevat tietämättä että olen mennyt iltaisin yksin nukkumaan jo yli vuoden...
        T. Aloittaja

        Noinkin voi käydä, kun oma elämä ei ole hallussa.
        Mitäpä jos hakisit itsellesi apua? Sitten vaan rohkeasti sellin ovesta ulos.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski

      Elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi
      Maailman menoa
      187
      8005
    2. Hiihtäjä Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia

      ja hernettä vedettiin nenään. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, että tykkääkö hän hiihtä
      Maailman menoa
      143
      5512
    3. Perussuomalaisten Jani Mäkelä ihailee suunnattomasti Maduroa

      Janin mukaan Suomen hallituksen pitäisi tuomita diktaattorin ja huumelordin tuominen oikeuden eteen.
      Maailman menoa
      4
      4419
    4. Vasemmistoliiton Minja Koskela ihailee suunnattomasti Maduroa

      Minjan mukaan Suomen hallituksen pitäisi tuomita vasemmistodiktaattorin ja huumelordin tuominen oikeuden eteen. https:/
      Maailman menoa
      161
      4387
    5. Huuto yltyy persujen piirissä Venezuelan johdosta.

      Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitä Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y
      Maailman menoa
      74
      2894
    6. Persuilla paniikki, kun diktaattorit yksi kerrallaan kaatuvat

      Hallapersut halusivat sivarineidostaan sotilasjuntan komentajan Suomeen, jotta persuaatteen mukaiset puhdistukset olisi
      Maailman menoa
      12
      2777
    7. Vasemmistolaiset venäjämieliset kitisee jenkkien iskusta Venezuelaan

      kuten teki Yle-ykkösen uutisetkin eilen, ja avuksi haettiin taas vasemmistoproffa Koskenniemi paasaamaan - vanha kääpä.
      Maailman menoa
      17
      2657
    8. Koska mennään retkeilemään?

      pusi pusi 😗
      Ikävä
      288
      2524
    9. Nyt ottaa persua pattiin: sähköauto joulukuun myydyin

      🤣 prööt prööt pakoputkellaan pörisevää persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sähköauto on noussu
      Maailman menoa
      148
      2418
    10. Yhdysvaltain hyökkäys Venezuelaan on YK:n peruskirjan mukaan laiton hyökkäyssota

      Oman sävynsä tähän tuo vielä se, että hyökkäys kohdistettiin nimenomaan valtiojohtoa vastaan. Toki, kun tavoitteena on v
      Maailman menoa
      585
      2234
    Aihe